LISÄSELVITYS JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAIHTOEHDOISTA

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 1 (26) LISÄSELVITYS JÄTEVESIEN KÄSITTELYN VAIHTOEHDOISTA KANKAANPÄÄ IKAALINEN Lavia Hämeenkyrö Kiikoinen Mouhijärvi NOKIA KOKEMÄKI Äetsä VAMMALA Vesilahti Köyliö HUITTINEN Punkalaidun Säkylä Vampula Urjala Alastaro LOIMAA Humppila K& K&R Kiuru & Rautiainen Oy 15.6.2007 2007 347

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO 2 ESIPUHE 3 1 JÄTEVEDENKÄSITTELYN NYKYTILA 4 2 NYKYISET JA ENNUSTETUT JÄTEVESIMÄÄRÄT 5 3 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT SEUDULLA 7 3.1 Vaihtoehdot 7 3.2 Kustannukset 11 4 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT KUNNITTAIN 13 4.1 Laskentaperusteet 13 4.2 Huittinen 14 4.3 Punkalaidun 16 4.4 Vammala 18 4.5 Vampula 20 4.6 Äetsä 22 4.7 Muut kuin taloudelliset seikat 24 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 25 Liite 1. Vaihtoehtojen alueelliset kustannukset. Liite 2. Vaihtoehtojen kustannukset Huittisissa. Liite 3. Vaihtoehtojen kustannukset Punkalaitumella. Liite 4. Vaihtoehtojen kustannukset Vammalassa. Liite 5. Vaihtoehtojen kustannukset Vampulassa. Liite 6. Vaihtoehtojen kustannukset Äetsässä. Liite 7. Vaihtoehdot kaaviokuvina. LUETTELO TAULUKOISTA LUETTELO KUVISTA Taulukko 1. Seudun jätevesimäärät v. 2005, ennuste vuodelle 2020 sekä laskennalliset maksimivirtaamat. Kuva 1. Kuva 2. Jätevesien määrät puhdistamoilla vuoteen 2020 asti. Jätevesien käsittely ja siirtoviemärit suunnittelualueella vuonna 2007 sekä siirtoviemärilinjojen vaihtoehdot. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 3 (26) ESIPUHE Huittisten kaupunki ja Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat ovat teettäneet Kiuru & Rautiainen Oy:llä selvityksen seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Sen rinnalla on laadittu myös toinen laajempi selvitys, jossa on em. kuntien lisäksi mukana Vammalan kaupunki. Molemmat selvitykset valmistuivat huhtikuussa 2007. Seudun vedenhankinnassa asiat ovat jo kohtuullisen hyvin, joten vesihuollon tekninen tulevaisuus kulminoituu pitkälti jätevesien puhdistukseen. Viidessä kunnassa on tällä hetkellä 7 jätevedenpuhdistamoa, ja Vammalassa päätökset on jo tehty siten että pian puhdistamoita on jäljellä 5. Kaikkien jäljelle jäävien puhdistamoiden lupaehdot todennäköisesti tiukentuvat ympäristölupien tarkistuksen yhteydessä vuoteen 2011 mennessä. Jäteveden käsittelyssä tuleekin harkita erilaisten johtamisvaihtoehtojen edullisuutta verrattuna oman laitoksen saneeraukseen. Tarkastelut on tehtävä rinnakkain, koska päätöksistä jokainen vaikuttaa muihin neljään. Päätöksentekijät tarvitsevatkin seudun vesihuollon tulevaisuuden linjaamiseen yhteistyöselvityksen lisäksi täydentäviä tietoja jäteveden käsittelyvaihtoehdoista. Tässä selvityksessä esitetään tarvittava jätevesien puhdistusvaihtoehtojen alueellinen ja kuntakohtainen tarkastelu. Helsingissä 15.6.2007 Teemu Vehmaskoski DI, projektipäällikkö Riina Liikanen TkT Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 4 (26) 1 JÄTEVEDENKÄSITTELYN NYKYTILA Suunnittelualueella on tällä hetkellä seitsemän jätevedenpuhdistamoa. Vammalan alueella on kolme jätevedenpuhdistamoa ja kaikissa muissa yksi. Huittisten jätevedet käsitellään Pappilanniemen biologiskemiallisella jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolla käsitellään asukkaiden jätevesien lisäksi huomattava määrä elintarviketeollisuuden jätevesiä. Pappilanniemen puhdistamon toimintaa on lupaehtojen mukaan tehostettava vuoden 2008 loppuun mennessä. Punkalaitumen jätevedet käsitellään kunnan omalla biologiskemiallisella rinnakkaissaostuslaitoksella. Puhdistamo alkaa olla käyttöikänsä päässä ja sen lupaehdot ovat voimassa vuoden 2010 loppuun. Vammalan jätevedet käsitellään Vammalan Veden keskuspuhdistamolla sekä pienemmillä Karkku Palvialan ja Suodenniemen Kelarannan jätevedenpuhdistamoilla. Keskuspuhdistamo on biologis-kemiallinen kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Keskuspuhdistamon lupaehdot ovat voimassa vuoden 2007 loppuun ja uuden laitoksen rakentaminen on suunniteltu alkavaksi vuonna 2010. Karkun puhdistamo on myös biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos ja sen lupaehdot ovat voimassa vuoden 2007 loppuun. Karkun puhdistamo lakkautetaan kun viemärilinja Karkusta Vammalan keskustaajamaan valmistuu vuoden 2007 lopulla. Suodenniemellä sijaitseva Kelarannan puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Myös Kelarannan puhdistamo lakkautetaan kun viemärilinja Mouhijärven kautta Vammalan keskustaajamaan valmistuu. Kunnassa ei ole tavallisista talousjätevesistä poikkeavia jätevedentuottajia. Vampulan jätevedet käsitellään kunnan omalla rengaskanavapuhdistamolla. Laitoksen lupaehdot ovat voimassa vuoden 2010 loppuun. Kunnassa ei ole tavallisista talousjätevesistä poikkeavia jätevedentuottajia. Äetsän jätevedet käsitellään kunnan omalla biologiskemiallisella rinnakkaissaostuslaitoksella. Laitoksen lupaehdot ovat voimassa vuoden 2011 loppuun. Puhdistamo toimii hyvin ja täyttää lupaehdot. Äetsä tekee vuonna 2007 erillisen selvityksen puhdistamon mahdollisista saneeraustarpeista ja kannattavuudesta itsenäisenä puhdistamona toimien. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 5 (26) 2 NYKYISET JA ENNUSTETUT JÄTEVESIMÄÄRÄT Suunnittelualueella laskutetun jäteveden kokonaismäärä oli vuonna 2005 noin 1,52 milj. m 3 /v. Laskutetun jäteveden kokonaismäärän oletetaan kasvavan noin 12 % (1,71 milj. m 3 /v) vuoteen 2020 mennessä (Kuva 1). Volyymin kasvu syntyy vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaisesta liittyjämäärien kasvusta. Samalla jätevedenpuhdistamoille saapuvan jäteveden oletetaan vähenevän, koska vuotovesien osuuden oletetaan vähenevän verkostosaneerausten myötä 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suunnittelualueen väestömäärä oli vuonna 2005 noin 35.800 asukasta. Asukkaista noin noin 25.300 (71 %) oli liittyneinä viemäriin. Vuoteen 2020 mennessä suunnittelualueen kuntien kokonaisväkiluvun ennustetaan vähenevän noin 4 %. Viemäriin liittyneiden osuuden arvioidaan kuitenkin kasvavan vuoteen 2020 mennessä 82 prosenttiin (27.900 asukasta) Osakaskuntien vesihuoltolaitoksilla on suurasiakkaita lähinnä Huittisissa Saarioisten Säilyke Oy ja Lihajaloste Korpela Oy, joista etenkin Saarioisten säilyke on merkittävä suuren jätevesimääränsä vuoksi. Vuonna 2005 suurasiakkailta laskutetun jäteveden määrä oli noin 387.000 m 3 /v. Suurasiakkaiden ja etenkin teollisuuden jätevesimäärien kehitystä on lähes mahdotonta ennustaa. Tässä niiden ennustetaan muuttuvan vuosien 2005-2020 välillä samassa suhteessa liittyjämäärien kehityksen kanssa, eli volyymit kasvavat jonkin verran. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 6 (26) JÄTEVEDEN MÄÄRÄ PUHDISTAMOILLA 5 000 000 4 500 000 4 000 000 m 3 /v 3 500 000 3 000 000 2 500 000 Vuotovedet, viemäri Laskutettu jätevesi, suurasiakkaat Laskutettu jätevesi, asukkaat 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kuva 1. Jätevesien määrät puhdistamoilla vuoteen 2020 asti. Taulukko 1. Seudun jätevesimäärät. Kunta jäte- Laskutettu Tuleva jätevesimäärä vesimäärä 2005, m 3 /d 2005, m 3 /d Laskutettu jätevesimäärä 2020, m 3 /d Tuleva jätevesimäärä Q max, m 3 /d 2020, m 3 /d Huittinen 1 533 2 716 1 850 2 770 8 300 Punkalaidun 197 473 190 370 1 100 Vammala 1 878 1) 7 180 1) 2 000 5 530 16 600 Vampula 67 120 80 120 400 Äetsä 598 1 299 670 1 190 3 600 Yhteensä 4 273 11 788 4 790 9 980 30 000 1) Vammalan, Karkun, Mouhijärven ja Suodenniemen puhdistamoiden yhteenlaskettu virtaama. Qmax 3* vuonna 2020 ennustettu laitokselle tuleva jätevesimäärä. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 7 (26) 3 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT SEUDULLA 3.1 Vaihtoehdot Pirkanmaan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa suositeltiin seuraavia vaihtoehtoja jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi suunnittelualueella: Vammalan ja Äetsän jätevesien johtaminen Huittisiin keskuspuhdistamolle Äetsän (ja Punkalaitumen) jätevesien johtaminen Vammalan keskuspuhdistamolle Vammalan jätevesien puhdistaminen Vammalan keskuspuhdistamolla ja Äetsän jätevesien käsittely Huittisten keskuspuhdistamolla Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa puolestaan ehdotetaan Vampulan ja Punkalaitumen jätevesien käsittelyn keskittämistä tulevaisuudessa eli noin vuoteen 2010 mennessä Huittisten puhdistamolle. Lisäksi Äetsässä ollaan parhaillaan käynnistämässä selvitystä mahdollisuudesta käsitellä jätevedet tulevaisuudessakin kunnan omalla puhdistamolla. Oman puhdistamon saneeraus on vaihtoehto myös muiden kuntien jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Jätevedenkäsittelyn tulevaisuus suunnittelualueella on vielä avoin. Toteutukseen valittavasta jätevedenkäsittelyratkaisusta riippuen alueelle tullaan rakentamaan tai saneeraamaan yhdestä viiteen jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamoratkaisuista riippuen alueelle tullaan rakentamaan myös kuntarajat ylittäviä viemärilinjoja (osittain toisilleen vaihtoehtoisina) Punkalaidun-Huittinen tai Punkalaidun-Vammala Vampula-Huittinen Äetsä-Huittinen tai Äetsä-Vammala Vammala-Äetsä-Huittinen. Puhdistamoiden ja siirtoviemäreiden mitoitukseen vaikuttavat erittäin merkittävästi verkostosaneerausten vuotovesiä leikkaava vaikutus sekä odotettavat muutokset alueen teollisuuden tarpeissa, erityisesti Saarioinen Oy:n osalta. Jätevesien käsittelyn mahdollinen keskittäminen tulevaisuudessa on tärkein kuntia yhteistyöhön ajava tekninen tekijä. Fyysiset verkostoyhteydet eivät ole edellytys alueellisen yhtiön muodostamiselle, mutta epätietoisuus vaihtoehtojen täsmällisestä sisällöstä, vaikutuksista esim. haja-asutuksen kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn sekä kustannuksista voivat turhaan olla esteinä yhtiön perustamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Koska jokaisen kunnan jätevesien puhdistuksesta tekemä valinta vaikuttaa myös muihin, laaditaan teknistaloudellinen yhteenveto seudullisen tarkastelun lisäksi myös jokaiselle kunnalle erikseen. Lietteen käsittely liittyy tiiviisti jätevedenkäsittelyyn. Lietteen käsittely on kuitenkin rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle, sillä sen vaihtoehdot eivät ole välttämättä lainkaan sidoksissa jätevedenkäsittelyn ratkaisuihin. Toisaalta lietteen käsittelyn ottaminen mukaan vertailulaskentaan lisäisi vaihtoehtojen määrää huomattavasti ja vaikeuttaisi vaihtoehtojen vertailua. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että Pirkanmaan alueellisen vesi- Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 8 (26) huollon kehittämissuunnitelman mukaan lietteen keskitetty käsittely vastaisi nykyistä hajautettua järjestelmää tehokkaammin kiristyvän lainsäädännön vaatimuksiin. Tällä hetkellä hajautetussa ja pienissä yksiköissä tapahtuvassa lietteenkäsittelyssä olevien ongelmien ratkaisemiseksi keskitettyyn lietteen käsittelyyn ehdotetaan kehittämissuunnitelmassa siirryttävän mahdollisimman pian. Huittisten-Loimaan vesihuollon alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ei otettu kantaa lietteenkäsittelyn järjestämiseen alueella. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 9 (26) KANKAANPÄÄ IKAALINEN Lavia Hämeenkyrö Kiikoinen Mouhijärvi NOKIA Äetsä VAMMALA KOKEMÄKI Vesilahti jätevedenpuhdistamo Köyliö HUITTINEN Punkalaidun suljettava jätevedenpuhdistamo rakenteilla oleva ylikunnallinen siirtoviemäri mahdollinen ylikunnallinen siirtoviemäri Säkylä Vampula Alastaro LOIMAA Urjala Humppila Puhdistamo Mitoitusvirtaama, m 3 /d v. 2005, m 3 /d Lupaehto voimassa Huittinen, Pappilanniemi 5 300 2 716 31.12.2008 Punkalaidun 750 473 31.12.2010 Vammala 1, Keskuspuhdistamo 12 000 4 600 31.12.2007 Vammala 2, Karkku 400 200 31.12.2007 Vammala 3, Kelaranta 190 120 Vampula 270 134 31.12.2010 Äetsä 5 184 1 299 31.12.2011 Yhteensä 24 094 9 542 Kuva 2. Jätevesien käsittely ja siirtoviemärit suunnittelualueella vuonna 2007 sekä siirtoviemärilinjojen vaihtoehdot. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 10 (26) Seudun vaihtoehdot jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi alueella voidaan tiivistää seuraavasti: Vaihtoehto Puhdistamon sijainti Toimenpiteet puhdistamolla Jäteveden johtajat Siirtoviemärit S1 Huittinen rakennetaan uusi aktiivilietelaitos 1) Huittinen, Punkalaidun, Vammala, Vampula, Äetsä S2-A Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään ilmastuskapasiteet- Punkalaidun, Huittinen, tia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) Vampula, Äetsä Vammala koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Vammala lisätään esiselkeytys, lisä- tään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) S2-B Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään ilmastuskapasiteet- Punkalaidun, Huittinen, tia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 1) Vampula Vammala rakennetaan uusi aktiivilietelaitos, jossa jälkikäsittelynä hiekkasuodatus 2) S2-C Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Huittinen, lisätään ilmastuskapasiteet- Vampula, Äetsä tia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) Vammala koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään esiselkeytys, lisä- Vammala Punkalaidun, tään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) Punkalaidun-Huittinen, Vammala-Äetsä- Huittinen, Vampula-Huittinen Punkalaidun-Huittinen, Vampula-Huittinen, Äetsä-Huittinen Punkalaidun-Huittinen, Vampula-Huittinen Vammala, Äetsä Äetsä-Vammala S2-D Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Huittinen, Vamtia, lisätään ilmastuskapasiteetpula lisätään jälkisuodatusyksikkö 1) Vammala rakennetaan uusi aktiivilietelaitos, jossa jälkikäsittelynä hiekkasuodatus S3-A Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 1) Vammala koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään esiselkeytys, lisätään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) Punkalaidun, Vammala, Äetsä Huittinen, Punkalaidun, Vampula Vammala Äetsä koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan Äetsä 2) S3-B Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 1) Vammala Äetsä koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään esiselkeytys, lisätään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan 2) Huittinen, Vampula Punkalaidun, Vammala Äetsä Vampula-Huittinen, Äetsä-Huittinen Punkalaidun-Vammala Vampula-Huittinen Punkalaidun-Vammala, Äetsä-Vammala Punkalaidun-Huittinen, Vampula-Huittinen Vampula-Huittinen Punkalaidun-Vammala Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 11 (26) S4 Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, lisätään ilmastuskapasiteet- Vampula Huittinen, tia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 1) Punkalaidun koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan Punkalaidun 2) ; rakennetaan uusi puhdis- tamo 3) Vammala koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Vammala lisätään esiselkeytys, lisä- tään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) Äetsä koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan Äetsä 2) S5 Huittinen koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Huittinen lisätään ilmastuskapasiteet- tia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 1) Punkalaidun koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan Punkalaidun 2) ; rakennetaan uusi puhdis- tamo 3) Vammala koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Vammala lisätään esiselkeytys, lisä- tään ilmastuskapasiteettia, lisätään jälkisuodatusyksikkö 2) Vampula koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan, Vampula muutetaan laitos nitrifioivaksi ja lisätään jälkisuodatus 3) Äetsä koneisto uusitaan, rakenteet saneerataan Äetsä 2) Vampula-Huittinen 1) Konsultin arvio 2) Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, v 2005 3) Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma, v. 2003 3.2 Kustannukset Eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista muodostuvat investointi- ja käyttökustannukset ja investointien ajankohdat on poimittu Huittisten-Loimaan ja Pirkanmaan alueellisista vesihuollon kehittämissuunnitelmista. Ellei tietoja ole löytynyt kyseisistä suunnitelmista tai niitä ei ole voitu pitää verrannollisia muihin esitettyihin kustannuksiin, ne on arvioitu tarpeen mukaisesti ja verrannollisiksi kehittämissuunnitelmien kustannuksiin. Pääomakustannusten laskennassa on käytetty tarkastelujaksona 30 vuotta ja korkona 5 %. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 12 (26) Edellä kuvatuin kustannuksin ja oletuksin suoritetun laskennan (Perusoletus) lisäksi laskettiin kolme vertailevaa tarkastelua: 1) laskenta, jossa siirtoviemäreiden rakentamiseen oletettiin saatavan avustusta 40 % investoinnista (SV avustus 40 %) 2) laskenta, jossa vuotovesien määrää oletettiin leikattavan 30 prosenttiin ennen investointien suorittamista vuonna 2012 (Vuotov. 30 %) 3) laskenta, jossa oletettiin sekä kohta 1) että 2) (SV avustus 40 % & Vuotov. 30 %). Vertailtujen laskentaoletusten mukaiset kustannukset eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoilla alueellisesti on esitetty liitteessä 1 taulukoin ja kuvaajina. Jätevesien puhdistamisen alueellinen keskittäminen Huittisten puhdistamolle (S1) tulee alueellisesti tarkasteltuna kustannuksiltaan kalleimmaksi vaihtoehdoksi kaikilla esitetyillä laskentatavoilla. Viiden (S5), neljän (S4) ja kolmen (S3-A ja S3 B) puhdistamon mallit ovat kustannuksiltaan alueellisesti tarkasteltuna hyvin lähellä toisiaan ja edullisimmat. Perusoletuksin laskettuna eri jätevedenkäsittely vaihtoehtojen kustannukset vaihtelevat välillä 1.550.000-2.490.000 /vuosi (0,88-1,42 /laskutettu m 3 ) Siirtoviemäreiden rakentamiseen mahdollisesti saatava (ja nyt tasolle 40 % oletettu) avustus pienentäisi keskitetyn jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen kustannuksia suurimmillaan 13 % vaihtoehdossa S1. Toisaalta alueen valtakunnallisestikin korkean vuotovesimäärän leikkaaminen 30 prosenttiin laskisi kustannuksia 23-32 % perusoletuksen kustannuksiin verrattuna. Vuotovesien leikkauksesta syntyvä kustannussäästö on suurin jätevesien käsittelyvaihtoehdoissa S2-B ja S2-D, joissa Vammalan puhdistamolle johdetaan Äetsänkin jätevedet. Vuotovesien leikkaus yhdistettynä avustettuun siirtoviemäreiden rakentamiseen kaventaa eri vaihtoehtojen kustannusten haarukan väliin 1.180.000-1.560.000 /vuosi (0,68-0,89 /laskutettu m 3 ) Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 13 (26) 4 JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT KUNNITTAIN 4.1 Laskentaperusteet Puhdistamoiden mitoitusvirtaamana on käytetty vuoden 2020 ennustetta keskimääräiseksi kustakin kunnasta muodostuvaksi jätevesivirtaamaksi. Ennusteen laskennassa on huomioitu kuntakohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukainen väestömäärän ja liittymisasteen kehitys sekä vuotovesien väheneminen vuoden 2005 tasosta 10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 mennessä. Siirtoviemäreiden mitoitusvirtaama (Q max )on puolestaan kolminkertainen vuoden 2020 ennustettuun jätevesimäärään nähden. Seuraavissa tarkasteluissa yhteisten investointien kustannukset on jyvitetty kunnille seuraavien periaatteiden mukaisesti: Jätevedenpuhdistamoiden rakennus-, pääoma- ja käyttökustannukset jaetaan kunnista syntyvien mitoitusvirtaamien suhteessa. Käyttökustannukset uudelle tai saneerattavalle puhdistamolle alkavat juosta rakennuksen, saneerauksen tai siirtoviemäriyhteyden valmistuttua. Siirtoviemäreiden rakennus-, pääoma- ja käyttökustannukset maksaa kunta, jonka jätevettä johdetaan. Jos jätevettä tulee useammasta kunnasta, rakennuskustannukset jaetaan kunkin kunnan alueella putkessa johdettavien ennustettujen maksimivirtaamien suhteessa. Käyttökustannukset jaetaan kunkin kunnan alueella putkessa johdettavien ennustettujen keskimääräisten virtaamien suhteessa. Nyt laskennassa ei ole huomioitu siirtoviemärin rakentamisen ansiosta viemäriin liittyvien virtaamia. Käyttökustannukset alkavat juosta viemärin rakentamista seuraavana vuonna. Kustannuksia tarkasteltaessa on huomioitava laskennan perusteina käytettyjen kustannustietojen rajoitukset sekä edellä esitetyt laskennassa tehdyt oletukset. Kustannustietoja voidaankin pitää vain suuntaa antavina. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 14 (26) 4.2 Huittinen Huittisten kaupungilla on seuraavat vaihtoehdot jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi alueellaan: Yksin (S5) + Vampula (S4, S3-B, S2-D) + Vampula + Punkalaidun (S3-A, S2-B) + Vampula + Äetsä (S2-C) + Vampula + Punkalaidun + Äetsä (S2-A) + Vampula + Punkalaidun + Äetsä + Vammala (S1) Liitteessä 2 on esitetty eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista eri laskentaperustein Huittisten kaupungille kohdistuvat kustannukset taulukossa ja kuvaajina. Huittisten kaupungille kustannuksiltaan edullisimmat jätevedenkäsittelyvaihtoehdot ovat ratkaisussa, jossa Punkalaitumen ja Vampulan jätevedet johdetaan Huittisten puhdistamolle (S2-B ja S3- A), kustannuseron ratkaisuihin S1, S2-D, S3-B, S4 ja S5 ollessa kuitenkin hyvin pieni. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehdot, joissa Äetsän jätevedet johdetaan Huittisiin (S2-A ja S2-C) ovat sen sijaan Huittisille selvästi kalliimpia. Äetsän jätevesien johtamisesta aiheutuva kustannuslisä syntyy laitoksen vaatimasta lisäkapasiteetin rakentamisesta. Siirtoviemäreiden rakentamiseen mahdollisesti saatava avustus ei vaikuta laskelmissa Huittisten jätevedenkäsittelyn kustannuksiin, sillä Huittisten jätevedet käsitellään kaikissa vaihtoehdossa omalla puhdistamolla. Esitetyissä laskelmissa ei ole huomioitu kunnista mahdollisten siirtoviemäreiden läheisyydestä liittyvää haja-asutusta. Jos siirtoviemäristä 200 metrin etäisyydellä olevat taloudet liittyvät keskitettyyn jätevedenpuhdistukseen, niin Huittisista liittyvien kiinteistöjen määrä on seuraava: Siirtoviemäri Punkalaidun-Huittinen 70-75 kiinteistöä Siirtoviemäri Vampula-Huittinen 55-60 kiinteistöä Siirtoviemäri Äetsä-Huittinen 30 kiinteistöä Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn järjestyminen on jätevesistä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähenemisen vuoksi merkityksellistä. Niinpä hyödyn arvottaminen pelkkien kustannusten kautta aliarvio järjestelyn merkitystä. Paremman mittarin puutteessa seuraavassa on kuitenkin arvioitu Huittisista siirtoviemäreihin liittyvän hajaasutuksen osuutta siirtoviemäreiden investointi- / käyttökustannuksiin. Kiinteistöt on oletettu omakotitaloiksi ja niiden keskimääräiseksi vuotuiseksi kulutukseksi 180 m 3. Siirtoviemäri Punkalaidun-Huittinen n. 5,1 / 5,3 % Siirtoviemäri Vampula-Huittinen, n. 4,4 / 4,3 % Siirtoviemäri Äetsä-Huittinen, n. 0,3 / 0,3 % jos linja tulee Vammalasta ja n. 1,8 / 1,6 jos linja tulee vain Äetsästä. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 15 (26) Huittisten vuotovesiprosentti oli vuonna 2005 noin 44 %, joten vuotovesien leikkaus 30 prosenttiin alentaisi tarkasteltuja jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia 1-7 % perusoletukseen verrattuna. Vuotovesien leikkaus ei muuta eri vaihtoehtojen edullisuusjärjestystä Huittisissa. Jätevesihuollon kulut (toimintakulut + poistot) olivat Huittisissa 1,26 /laskutettu m 3 vuonna 2005. Kokonaiskuluista noin 40 % (eli 0,50 /laskutettu m 3 ) voidaan arvioida kohdistuvan jätevedenkäsittelyyn ja loput viemäröintiin. Arvioituun vuoden 2005 jäteveden käsittelykustannukseen verrattuna vuotovesien suhteen leikattu ja siirtoviemäreiden rakentamisessa avustettu eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen keskiarvokustannus Huittisissa on hiukan kalliimpi (0,64 /laskutettu m 3 ). Huittisissa eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen kustannukset kullakin laskentaoletuksella ovat pääosin alle alueellisen keskiarvon, vaihdellen välillä 0,59-0,79 /laskutettu m 3. HUITTINEN Vuonna 2005 jätevesihuollon kokonaiskustannus oli 1,26 /m 3 (sis. myös viemäröinnin kulut), josta jätevesien puhdistuksen kustannukseksi voi arvioida 0,50 /m 3. Kustannukset, Omia hajakiin- /laskutettu m 3 teistöjä matkalla S1 0,63 155-165 S2-A 0,72 155-165 S2-B 0,59 125-135 S2-C 0,77 85-90 S2-D 0,61 55-60 S3-A 0,59 125-135 S3-B 0,61 55-60 S4 0,61 55-60 S5 0,62 Vaihtoehtojen väliset erot ovat niin pienet, että niitä voi laskentatarkkuus huomioiden pitää samanarvoisina. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 16 (26) 4.3 Punkalaidun Punkalaitumen kunnalla on seuraavat vaihtoehdot jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi alueellaan: Yksin (S4, S5) Siirto Huittisiin (S1, S2-A, S2-B, S3-A) Siirto Vammalaan (S2-C, S2-D, S3-B) Liitteessä 3 on esitetty eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista eri laskentaperustein Punkalaitumen kunnalle kohdistuvat kustannukset taulukossa ja kuvaajina. Punkalaitumen kunnalle kustannuksiltaan edullisimmat jätevedenkäsittelyvaihtoehdot ovat vaihtoehdoissa, joissa Punkalaitumen jätevedet käsitellään omalla saneerattavalla puhdistamolla (S4, S5). Vaihtoehdoissa, joissa jätevedet johdetaan muualle käsiteltäviksi kustannukset ovat siirtoviemäreiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi kalliimmat. Keskitettyjen ratkaisujen kustannukset ovat niin lähellä toisiaan, että ne voidaan kustannustensa puolesta katsoa samanveroisiksi. Siirtoviemäreiden rakentamiseen mahdollisesti saatava avustus leikkaisi Punkalaitumen jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia keskitetyissä ratkaisuissa 21-24 % perusoletukseen verrattuna. Esitetyissä laskelmissa ei ole huomioitu kunnista mahdollisten siirtoviemäreiden läheisyydestä liittyvää haja-asutusta. Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn järjestyminen on jätevesistä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähenemisen vuoksi merkityksellistä. Niinpä hyödyn arvottaminen pelkkien kustannusten kautta aliarvio järjestelyn merkitystä. Punkalaitumen vuotovesiprosentti oli vuonna 2005 58 %, joten vuotovesien leikkaus 30 prosenttiin alentaisi tarkasteltuja jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia merkittävästi perusoletukseen verrattuna, 22-27 % vaihtoehdosta riippuen. Vuotovesien leikkaus yhdistettynä siirtoviemäreiden rakentamiseen saatavaan avustukseen alentaisi vuotuisia kustannuksia jopa 43% perusoletukseen verrattuna. Jätevesihuollon kulut (toimintakulut + poistot) olivat Punkalaitumella 1,19 /laskutettu m 3 vuonna 2005. Kokonaiskuluista noin 40 % (eli 0,48 /laskutettu m 3 ) voidaan arvioida kohdistuvan jätevedenkäsittelyyn ja loput viemäröintiin. Arvioituun vuoden 2005 jäteveden käsittelykustannukseen verrattuna vuotovesien suhteen leikattu ja siirtoviemäreiden rakentamisessa avustettu eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen keskiarvokustannus Punkalaitumella noin kolminkertainen (1,37 /laskutettu m 3 ). Punkalaitumella eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen kustannukset kullakin laskentaoletuksella ovat aina yli alueellisen keskiarvon, vaihdellen välillä 1,17-2,56 /laskutettu m 3. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 17 (26) PUNKALAIDUN Vuonna 2005 jätevesihuollon kokonaiskustannus oli 1,19 /m 3 (sis. myös viemäröinnin kulut), josta jätevesien puhdistuksen nykykustannukseksi voi arvioida 0,48 /m 3. Kustannukset, /laskutettu m 3 Omia hajakiinteistöjä matkalla S1 1,41 30? S2-A 1,49 30? S2-B 1,37 30? S2-C 1,45? S2-D 1,45? S3-A 1,37 30? S3-B 1,45? S4 1,17? S5 1,17? Käsittely omalla puhdistamolla tulee halvimmaksi, mutta kustannusero keskitettyihin ratkaisuihin on kuitenkin suhteellisen pieni. Haja-asutusalueiden jätevesihuollon parantuminen ja muut hankkeen hyödyt huomioiden keskitettyyn jätevesiratkaisuun siirtymistä voidaan pitää varteenotettavana vaihtoehtona. Jätevesihuolto tulee kaikissa tapauksissa kallistumaan nykyisestä merkittävästi. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 18 (26) 4.4 Vammala Vammalan kaupungilla on seuraavat vaihtoehdot jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi alueellaan: Yksin (S2-A, S3-A, S4, S5) + Punkalaidun (S2-C, S3-B) + Äetsä (S2-B) + Punkalaidun + Äetsä (S2-D) Siirto Huittisiin (S1) Liitteessä 4 on esitetty eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista eri laskentaperustein Vammalan kaupungille kohdistuvat kustannukset taulukossa ja kuvaajina. Vammalan kaupungille kustannuksiltaan edullisimmat jätevedenkäsittelyvaihtoehdot ovat vaihtoehdoissa, joissa jätevedet käsitellään omalla puhdistamolla, joko yksin tai yhdessä Punkalaitumen jätevesien kanssa (S2-A, S2-C, S3-A, S3-B,S4, S5). Vaihtoehdoissa, joissa Äetsän jätevesien johtaminen Vammalaan nostaa kustannuksia tästä tasosta hiukan ja jätevesien johtaminen Äetsän kautta Huittisten keskuspuhdistamolle olisi siirtoviemärin investointi- ja käyttökustannusten vuoksi huomattavasti muita kalliimpi vaihtoehto. Siirtoviemäreiden rakentamiseen mahdollisesti saatava avustus leikkaisi Huittisten jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia keskitetyssä ratkaisussa 15 %. Esitetyissä laskelmissa ei ole huomioitu kunnista mahdollisten siirtoviemäreiden läheisyydestä liittyvää haja-asutusta. Vammalassa siirtoviemäreiden läheisyydestä keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn mahdollisesti liittyvän haja-asutuksen määrä on merkityksetön. Vammalan vuotovesiprosentti oli vuonna 2005 73 %, joten vuotovesien leikkaus 30 prosenttiin alentaisi tarkasteltuja jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia merkittävästi perusoletukseen verrattuna, 38-46 % vaihtoehdosta riippuen. Vammalassa onkin syytä harkita huomattavaa panostusta verkostosaneeraukseen vuotovesien leikkaamiseksi ennen jätevedenkäsittelyn uudelleen järjestämistä. Vuotovesien leikkaus yhdistettynä siirtoviemäreiden rakentamiseen saatavaan avustukseen alentaisi Huittisten puhdistamolle keskitetyn jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia Vammalan kohdalla jopa 50% perusoletukseen verrattuna. Tämäkin leikkaus jättää keskitetyn vaihtoehdon kustannuksiltaan huomattavasti muita käsittelyvaihtoehtoja kalliimmaksi. Jätevesihuollon kulut (toimintakulut + poistot) olivat Vammalassa 1,66 /laskutettu m 3 vuonna 2005. Kokonaiskuluista noin 40 % (eli 0,66 /laskutettu m 3 ) voidaan arvioida kohdistuvan jätevedenkäsittelyyn ja loput viemäröintiin. Arvioituun vuoden 2005 jäteveden käsittelykustannukseen verrattuna vuotovesien suhteen leikattu ja siirtoviemäreiden rakentamisessa avustettu eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen keskiarvokustannus Vammalassa on samansuuruinen (0,69 /laskutettu m 3 ). Vammalassa eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen kustannukset ovat vuotovesien leikkauksen jälkeen omalla laitoksella käsiteltyinä (0,62-0,66 /laskutettu m 3 ) alle alueellisen keskiarvon ja Huittisten puhdistamolle johdettuna (1,07-2,13 /laskutettu m 3 ) tai ilman vuotovesien leikkausta omalla laitoksella (1,01-1,20 /laskutettu m 3 ) yli alueellisen keskiarvon. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 19 (26) VAMMALA Vuonna 2005 jätevesihuollon kokonaiskustannus oli 1,66 /m 3 (sis. myös viemäröinnin kulut), josta jätevesien puhdistuksen nykykustannukseksi voi arvioida 0,66 /m 3. Kustannukset, Omia hajakiinteistöjä /laskutettu m 3 matkalla S1 1,07 - S2-A 0,65 - S2-B 0,66 - S2-C 0,62 10 S2-D 0,62 10 S3-A 0,65 - S3-B 0,62 - S4 0,65 - S5 0,65 - Käsittely omalla puhdistamolla tulee halvimmaksi. Kustannusvaihtelu näiden ratkaisujen S2-S5 kesken on niin pientä, että vaihtoehtoja voidaan pitää samanarvoisina. Jätevesien johtaminen Huittisten puhdistamolle on kustannuksiltaan kallein ratkaisu. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 20 (26) 4.5 Vampula Vampulan kunnalla on seuraavat vaihtoehdot jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi alueellaan: Yksin (S5) Siirto Huittisiin (S1, S2-A, S2-B, S2-C, S2-D, S3-A, S3-B, S4) Liitteessä 5 on esitetty eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista eri laskentaperustein Vampulan kunnalle kohdistuvat kustannukset taulukossa ja kuvaajina. Vampulan kunnalle kustannuksiltaan edullisin jätevedenkäsittelyvaihtoehto on käsittely omalla saneerattavalla laitoksella (S5). Vaihtoehdoissa, joissa jätevedet johdetaan muualle käsiteltäviksi kustannukset ovat siirtoviemäreiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi kalliimmat. Keskitettyjen ratkaisujen kustannukset ovat niin lähellä toisiaan, että ne voidaan kustannustensa puolesta katsoa samanveroisiksi. Siirtoviemäreiden rakentamiseen mahdollisesti saatava avustus leikkaisi Vampulan jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia keskitetyissä ratkaisuissa 25-27 % perusoletukseen verrattuna. Esitetyissä laskelmissa ei ole huomioitu kunnista mahdollisten siirtoviemäreiden läheisyydestä liittyvää haja-asutusta. Vampulasta ennustetaan siirtoviemärin välityksellä keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn liittyvän 90-110 kiinteistöä, mikä on merkittävä osuus kunnan asutuksesta. Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn järjestyminen on jätevesistä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähenemisen vuoksi merkityksellistä. Niinpä hyödyn arvottaminen pelkkien kustannusten kautta aliarvio järjestelyn merkitystä. Paremman mittarin puutteessa on kuitenkin arvioitu Vampulasta siirtoviemäreihin liittyvän haja-asutuksen osuutta siirtoviemäreiden investointi- / käyttökustannuksiin. Kun kiinteistöt on oletettu omakotitaloiksi ja niiden keskimääräiseksi vuotuiseksi kulutukseksi 180 m 3, lisää siirtoviemäriin liittyvä haja-asutus Vampulan osuutta Vampula-Huittinen siirtoviemärin kustannuksista noin 2 %. Vampulan vuotovesiprosentti oli vuonna 2005 44 %, joten vuotovesien leikkaus 30 prosenttiin ei alentaisi tarkasteltuja jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia merkittävästi perusoletukseen verrattuna, vain 4-7 % vaihtoehdosta riippuen. Vuotovesien leikkaus yhdistettynä siirtoviemäreiden rakentamiseen saatavaan avustukseen alentaisi vuotuisia kustannuksia noin 30 %, johdettaessa jätevedet Huittisten puhdistamolle. Jätevesihuollon kulut (toimintakulut + poistot) olivat Vampulassa 2,60 /laskutettu m 3 vuonna 2005. Kokonaiskuluista 40 % eli 1,04 /laskutettu m 3 voidaan olettaa kohdistuvan jätevedenkäsittelyyn ja loput viemäröintiin. Arvioituun vuoden 2005 jäteveden käsittelykustannukseen verrattuna vuotovesien suhteen korjattu ja avustettu eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen keskiarvokustannus Vampulassa (2,13 /laskutettu m 3 ) on noin kaksinkertainen. Vampulassa eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen kustannukset kullakin laskentaoletuksella ovat aina yli alueellisen keskiarvon, vaihdellen välillä 1,85-3,21 /laskutettu m 3. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 21 (26) VAMPULA Vuonna 2005 jätevesien kokonaiskustannus oli 2,60 /m 3 (sis. myös viemäröinnin kulut), josta jätevesien puhdistuksen kustannukseksi voi arvioida 1,04 /m 3. Kustannukset, Omia hajakiinteistöjä /laskutettu m 3 matkalla S1 2,15 90-110 S2-A 2,25 90-110 S2-B 2,11 90-110 S2-C 2,30 90-110 S2-D 2,13 90-110 S3-A 2,11 90-110 S3-B 2,13 90-110 S4 2,13 90-110 S5 1,85 Käsittely omalla puhdistamolla tulee halvimmaksi. Kustannusero keskitettyihin ratkaisuihin on kuitenkin pieni, joten haja-asutusalueiden jätevesihuollon parantuminen ja muut hankkeen hyödyt huomioiden keskitettyyn jätevesiratkaisuun siirtymistä voidaan pitää varteenotettavana vaihtoehtona. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 22 (26) 4.6 Äetsä Äetsän kunnalla on seuraavat vaihtoehdot jätevedenkäsittelyn järjestämiseksi alueellaan: Yksin (S3-A, S3-B, S4, S5) Siirto Huittisiin (S1, S2-A, S2-C) Siirto Vammalaan (S2-B, S2-D) Liitteessä 6 on esitetty eri jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoista eri laskentaperustein Äetsän kunnalle kohdistuvat kustannukset taulukossa ja kuvaajina. Äetsän kunnalle kustannuksiltaan edullisimmat jätevedenkäsittelyvaihtoehdot ovat ratkaisuissa, joissa jätevedet käsitellään omalla saneerattavalla puhdistamolla (S3-A, S3-B, S4, S5). Vaihtoehdoissa, joissa jätevedet johdetaan muualle käsiteltäviksi kustannukset ovat siirtoviemäreiden investointi- ja käyttökustannusten vuoksi selvästi kalliimmat. Jäteveden käsittely Huittisissa saneerattavalla ja laajennettavalla puhdistamolla tulee laskelman perusteella Äetsälle kalleimmaksi (S2-A, S2-C), käsittelyn Vammalaan rakennettavalla puhdistamolla tullessa toiseksi kalleimmaksi (S2-B, S2-D). Keskitetyistä ratkaisuista vaihtoehto S1 on Äetsälle edullisin. Siirtoviemäreiden rakentamiseen mahdollisesti saatava avustus leikkaisi Äetsän jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia keskitetyissä ratkaisuissa 9-13 %. Esitetyissä laskelmissa ei ole huomioitu kunnista mahdollisten siirtoviemäreiden läheisyydestä liittyvää haja-asutusta. Äetsästä arvioidaan siirtoviemärin välityksellä keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn liittyvien kiinteistöjen määrä seuraavasti: Siirtoviemäri Äetsä-Huittinen 30 kiinteistöä Siirtoviemäri Äetsä-Vammala 35-45 kiinteistöä Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn järjestyminen on jätevesistä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähenemisen vuoksi merkityksellistä. Niinpä hyödyn arvottaminen pelkkien kustannusten kautta aliarvio järjestelyn merkitystä. Paremman mittarin puutteessa seuraavassa on kuitenkin arvioitu Äetsästä siirtoviemäreihin liittyvän hajaasutuksen osuutta siirtoviemäreiden investointi- / käyttökustannuksiin. Kiinteistöt on oletettu omakotitaloiksi ja niiden keskimääräiseksi vuotuiseksi kulutukseksi 180 m 3. Siirtoviemäri Vammala-Äetsä n. 0,2 / 0,2 % Siirtoviemäri Äetsä-Huittinen n. 0,3 / 0,4 % jos linja tulee Vammalasta ja < 0,1 / 0,1 % jos linja tulee vain Äetsästä. Siirtoviemäri Äetsä-Vammala, n. 0,6 / 0,6 % Äetsän vuotovesiprosentti oli vuonna 2005 54 %, joten vuotovesien leikkaus 30 prosenttiin alentaisi tarkasteltuja jätevedenkäsittelyn vuotuisia kustannuksia merkittävästi perusoletukseen verrattuna, 16-20 % vaihtoehdosta riippuen. Vuotovesien leikkaus yhdistettynä siirtoviemäreiden rakentamiseen saatavaan avustukseen alentaisi vuotuisia kustannuksia edelleen (22-28 % perusoletukseen verrattuna) johdettaessa jätevedet Huittisiin tai Vammalaan. Jätevesihuollon kulut (toimintakulut + poistot) olivat Äetsässä 1,32 /laskutettu m 3 vuonna 2005. Kokonaiskuluista 40 % eli 0,53 /laskutettu m 3 voidaan arvioida kohdistuvan jätevedenkäsittelyyn ja loput viemäröintiin. Arvioituun vuoden 2005 jäteveden kä- Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 23 (26) sittelykustannukseen verrattuna vuotovesien suhteen korjattu ja avustettu eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen keskiarvokustannus Äetsässä (0,78 /laskutettu m 3 ) on noin puolitoistakertainen. Äetsässä eri jätevedenkäsittelyvaihtoehtojen kustannukset kullakin laskentaoletuksella ovat alueellisen keskiarvon molemmin puolin, vaihdellen välillä 0,63-1,36 /laskutettu m 3. ÄETSÄ Vuonna 2005 jätevesien kokonaiskustannus oli 1,32 /m 3 (sis. myös viemäröinnin kulut), josta jätevesien puhdistuksen kustannukseksi voi arvioida 0,53 /m 3. Kustannukset /laskutettu m 3 Omia hajakiinteistöjä matkalla S1 0,81 65-75 S2-A 0,92 30 S2-B 0,90 35-45 S2-C 0,98 30 S2-D 0,85 35-45 S3-A 0,63 S3-B 0,63 S4 0,63 S5 0,63 Käsittely omalla puhdistamolla tulee halvimmaksi. Kustannusero keskitettyihin ratkaisuihin on kuitenkin suhteellisen pieni, joten haja-asutusalueiden jätevesihuollon parantuminen ja muut hankkeen hyödyt huomioiden keskitettyyn jätevesiratkaisuun siirtymistä voidaan pitää varteenotettavana vaihtoehtona. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 24 (26) 4.7 Muut kuin taloudelliset seikat Kustannusvaikutusten rinnalla on jätevedenkäsittelyn vaihtoehtoja tarkasteltaessa huomioitava myös ratkaisujen vaikutukset laitoksen toiminnallisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen sekä ympäristöön. Keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn siirtymisen yleisenä etuna on suurempi yksikkö, joka mahdollistaa tehokkaan käsittelyn kohtuullisin kustannuksin, laitoksen toiminnan turvaamisen ja varallaolojen helpomman järjestämisen ja henkilöstölle on paremmat mahdollisuudet erikoistua ja kouluttautua. Vaihtoehtoihin sisältyvillä siirtoviemärilinjoilla voi olla välillisiä vaikutuksia myös yhdyskuntarakenteeseen. Siirtoviemäreiden rakentaminen mahdollistaa viemärin varrella olevan haja-asutuksen jätevedenkäsittelyn ratkaisuksi liittämisen keskitettyyn jätevedenkäsittelyyn kohtuullisin kustannuksin. Tämä saattaa joillakin paikkakunnilla houkutella uudisrakentamista, millä voi olla oma vaikutuksensa yhdyskuntarakenteen kehittymiseenkin. Haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn järjestyminen on myös jätevesistä ympäristölle aiheutuvien haittojen vähenemisen vuoksi merkityksellistä. Siirtoviemäreiden rakentamisen yhteydessä on edullista rakentaa myös tarvittavat varmuusvesiyhteyden kuntien välille. Tällaisen yhteyden rakentaminen voi tulla kyseeseen välille Punkalaidun-Huittinen. Vampulalla on itsellään riittävät vesivarat varmistamaan veden riittävyys poikkeuksellisissakin olosuhteissa. Ympäristövaikutusten minimoimiseksi jätevedenkäsittelyssä on tähdättävä vesistökuormituksen vähentämiseen puhdistuksen tehostamisen kautta. Jätevesien vesistökuormitus vähenee nykyisiä laitoksia tehostamalla, tai edelleen keskittämällä käsittely suurempiin ja tehokkaampiin laitoksiin. Keskitetyissä ratkaisuissa suuremman yksikön tehokkaampi puhdistusprosessi leikkaisi huomattavasti alueellista vesistöjen kuormitusta. Lisäksi poistuisi pienten laitosten paikallinen jätevesikuormitus ja vesien tila kohenisi niiltä osin. Toisaalta jätevedenkäsittelyn keskittäminen lisäisi hieman Loimijoen kuormitusta Huittisten puhdistamon jälkeen ja mahdollisesti Kokemäenjoen kuormitusta Vammalan puhdistamon jälkeen. Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 25 (26) 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Tehdyn tarkastelun mukaan käsittelyn kehittäminen omalla puhdistamolla olisi kaikille kunnille edullisin vaihtoehto. Sekin on kuitenkin joka tapauksessa jokaiselle kunnalle kalliimpaa kuin jätevesien käsittelyn nykyiset kustannukset. Koko alueen näkökulmasta kalleinta on kaikkien jätevesien keskittäminen Huittisiin. Puhdistamoiden saneerauksesta tai keskittämisestä seuraavia kustannuspaineita tulee verrata paitsi keskenään, myös suhteessa jätevesihuollon nykyisiin kokonaiskustannuksiin ts. viemäröinnin ja jätevesien puhdistuksen muodostamaan kokonaisuuteen. Seuraavassa on vastaavilta laitoksilta saadun kokemuksen perusteella oletettu, että viemäröinnin kustannukset muodostavat alueen jätevesilaitosten kustannuksista noin 60 % ja jätevesien puhdistus noin 40 %. Jos viemäröinnin kulujen oletetaan pysyvän paikoillaan, nähdään, että korotukset puhdistuksessa laimenevat jonkin verran. Kun siis pelkän puhdistuksen kustannukset näyttäisivät kunnasta ja vaihtoehdosta riippuen muuttuvan skaalalla -7 % +213 %, koko jätevesihuollon kustannukset muuttuisivat paljon lievemmin eli -3 % +85 %. Korotus nykyiseen jätevesien puhdistuksen kustannukseen Korotus nykyiseen koko jätevesihuollon kustannukseen /m3, alv 0 % uusi jvp jvp vert uusi jv yht jv yht vert Nyk josta jvp min max min max min max min max Huittinen 1,26 0,50 0,59 0,77 17 % 53 % 1,35 1,53 7 % 21 % Punkalaidun 1,19 0,48 1,17 1,49 146 % 213 % 1,88 2,20 58 % 85 % Vammala 1,66 0,66 0,62 1,07-7 % 61 % 1,62 2,07-3 % 24 % Vampula 2,60 1,04 1,85 2,3 78 % 121 % 3,41 3,86 31 % 48 % Äetsä 1,32 0,53 0,63 0,98 19 % 86 % 1,42 1,77 8 % 34 % Min = halvin vaihtoehto Max = kallein vaihtoehto Edelleen, koko alueen näkökulmasta kallein vaihtoehto on kaikkien jätevesien keskittäminen Huittisiin. Kuntakohtaisesti tarkastellen näin on selkeästi itse asiassa vain Vammalalle. Kiinnitetään kuitenkin täysin keskitetyssä vaihtoehdossa Huittisille tuleva kokonaishinta vertailukohdaksi ja tarkastellaan muiden laitosten kustannuksia siihen: Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Huittisten ja Vammalan kaupungit 15.6.2007 Punkalaitumen, Vampulan ja Äetsän kunnat 26 (26) /m3, alv 0 % uusi jv yht ero S1-Huittisiin Nyk min max min max Huittinen 1,26 1,39 Punkalaidun 1,19 1,88 2,20 36 % 59 % Vammala 1,66 1,62 2,07 17 % 49 % Vampula 2,60 3,41 3,86 146 % 178 % Äetsä 1,32 1,42 1,77 3 % 28 % Havaitaan, että muiden kuntien kokonaiskustannukset ovat suhteessa +3% +178% Huittisten vastaaviin kustannuksiin. Tämä ero pitäisi nyt pystyä kattamaan maksuelementillä, joka mahdollistaa erisuuren laskutuksen eri alueilla jotta Huittinen ei siis subventoisi muita suotta. Käytännössä tällainen elementti on perusmaksu. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY suosittaa, että perusmaksulla kerättäisiin jopa 30 % laitoksen kokonaisliikevaihdosta. Ylikunnallisessa yhteistyössä se sopii työkaluksi kustannuserojen tasaamiseen esimerkiksi siten, että edullisimmassa kunnassa perusmaksua ei peritä lainkaan ja kalleimmassa se peritään maksimin mukaan. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että käytetyillä oletuksilla Äetsä mahtuu 30 % haarukkaan aina ja Vammalakin pääasiassa. Tätä voidaan pitää riittävänä varmistuksena sille, että jätevesien johtamisen ja käsittelyn kustannuserot eivät ole kriittinen este yhteisen uuden alueellisen vesihuoltoyhtiön perustamiselle. Punkalaitumen ja Vampulan osalta nähdään, että perusmaksun jousto ei riitä kokonaan kattamaan niiden korkeampia kustannuksia, mutta toisaalta niiden pieni koko jättää muiden subventoiman osuuden lähinnä nimelliseksi. Kaiken kaikkiaan alueellisen yhtiön osalta palataan siis lähtöpisteeseen: jätevesien johtamiseen ja puhdistamiseen valittavasta teknisestä ratkaisusta riippumatta Huittinen, Vammala ja Äetsä pystyvät likimain tasaamaan erisuuret kulunsa perusmaksuilla. Punkalaidun ja Vampula ovat seudullisen yhtiön nettohyötyjiä, mutta pieniä ja siis halpoja sellaisia. Jos alueellisen yhtiön toiminnalliset hyödyt vain muuten nähdään riittäviksi, kustannusten kohdistaminen pystytään tekemään oikeudenmukaisesti. Helsingissä 15.6.2007 Teemu Vehmaskoski DI, projektipäällikkö Riina Liikanen TkT Kiuru & Rautiainen Oy Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007 347 Kiuru & Rautiainen Oy

Liite 1 Mitoitus ja kustannukset Perusoletus Puhdistamot Kunnat Vaihtoehto Puhdistamo Qmit Investointi Käyttökulu m3/d /a Huittinen, Punkalaidun, Vammala, Vampula, Äetsä S1 Huittinen 9 980 12 000 000 911 000 Huittinen, Punkalaidun, Vampula, Äetsä S2-A, S2-C Huittinen 4 450 7 020 000 422 000 Huittinen, Punkalaidun, Vampula S2-B, S2-D, S3-A, S3-B Huittinen 3 260 3 300 000 321 000 Huittinen, Vampula S4 Huittinen 2 890 3 300 000 285 000 Huittinen S5 Huittinen 2 770 3 300 000 273 000 Punkalaidun S4, S5 Punkalaidun 370 661 000 68 000 Vammala S2-A, S3-A,S4, S5 Vammala 5 530 3 884 000 545 000 Punkalaidun, Vammala S2-C, S3-B Vammala 5 900 3 884 000 581 000 Punkalaidun, Vammala, Äetsä S2-B, S2-D Vammala 7 090 7 500 000 673 000 Vampula S5 Vampula 120 433 000 33 000 Äetsä S3-A, S3-B, S4, S5 Äetsä 1 190 1 044 000 130 000 Siirtoviemärit Vaihtoehto Siirtoviemäri Putkikoko Pituus Investointi Käyttökulu km /a S1, S2-A, S2-B, S3-A Punkalaidun-Huittinen 225 26 1 690 000 17 000 S2-C, S2-D, S3-B Punkalaidun-Vammala 200 28 1 924 000 19 000 S1 Vammala-Äetsä 630 14 6 300 000 63 000 S1 Äetsä-Huittinen 710 12 6 300 000 63 000 S1, S2, S3, S4 Vampula-Huittinen 160 19 1 115 000 11 000 S2-A, S2-C Äetsä-Huittinen 355 12 1 650 000 17 000 S2-B, S2-D Äetsä-Vammala 355 14 1 835 000 18 000 SV avustus 40 % Puhdistamot Kunnat Vaihtoehto Puhdistamo Qmit Investointi Käyttökulu m3/d /a Huittinen, Punkalaidun, Vammala, Vampula, Äetsä S1 Huittinen 9 980 12 000 000 911 000 Huittinen, Punkalaidun, Vampula, Äetsä S2-A, S2-C Huittinen 4 450 7 020 000 422 000 Huittinen, Punkalaidun, Vampula S2-B, S2-D, S3-A, S3-B Huittinen 3 260 3 300 000 321 000 Huittinen, Vampula S4 Huittinen 2 890 3 300 000 285 000 Huittinen S5 Huittinen 2 770 3 300 000 273 000 Punkalaidun S4, S5 Punkalaidun 370 661 000 68 000 Vammala S2-A, S3-A,S4, S5 Vammala 5 530 3 884 000 545 000 Punkalaidun, Vammala S2-C, S3-B Vammala 5 900 3 884 000 581 000 Punkalaidun, Vammala, Äetsä S2-B, S2-D Vammala 7 090 7 500 000 673 000 Vampula S5 Vampula 120 433 000 33 000 Äetsä S3-A, S3-B, S4, S5 Äetsä 1 190 1 044 000 130 000 Siirtoviemärit Vaihtoehto Siirtoviemäri Putkikoko Pituus Investointi Käyttökulu km /a S1, S2-A, S2-B, S3-A Punkalaidun-Huittinen 225 26 1 014 000 17 000 S2-C, S2-D, S3-B Punkalaidun-Vammala 200 28 1 154 400 19 000 S1 Vammala-Äetsä 630 14 3 780 000 63 000 S1 Äetsä-Huittinen 710 12 3 780 000 63 000 S1, S2, S3, S4 Vampula-Huittinen 160 19 669 000 11 000 S2-A, S2-C Äetsä-Huittinen 355 12 990 000 17 000 S2-B, S2-D Äetsä-Vammala 355 14 1 101 000 18 000 Lisäselvitys jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista 2007-347 Kiuru Rautiainen Oy