Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Samankaltaiset tiedostot
Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Kotka. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Iisalmi. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Heinävesi. Kuntaraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Liminka. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valkeakoski. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Kainuun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Joensuu. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Päijät-Hämeen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Huittinen. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Turku. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Etelä-Savon Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Loppi. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Humppila. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Sulkava. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Kuntaraportti Pyhtää. Suomen Yrittäjät

Raahe. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Kuntaraportti Hamina. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kotka. Suomen Yrittäjät

Taivalkoski. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti

Parkano. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti

Transkriptio:

Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköpostiinformoituna internet-kyselynä 15.2.- 20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tutkimuksen tuloksia verrataan aiempaan vuonna 2014 toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Kyselyyn vastasi 6 347 yrittäjää. Tutkimuskutsuja lähetettiin 81 358 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostuu 7,8 %. Tutkimuksen tulokset raportoidaan valtakunnallisesti (1), aluejärjestöittäin (20) sekä kunnittain (246/297). Valtakunnallisen raportin ja aluejärjestöraporttien kuntavertailuissa ovat mukana vain ne kunnat (178/297), joissa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Tämä johtuu tilastollisen merkittävyyden varmistamisesta. Kuntaraportit ovat saatavilla kuitenkin kaikista niistä kunnista (246/297), joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali kokonaistulokselle on maksimissaan +1,2 %-yksikköä. Vuosivertailussa virhemarginaali on n. +1,9 %-yksikköä. Keskiarvotuloksille (asteikolla 4-10) virhemarginaali on n. 0,08 asteikkoarvoa, vuositason tuloksissa vertailtaessa n. 0,12 asteikkoarvoa. 2

Vastaajamäärät ja vastausprosentit alueittain 2014 ja 2016 Vastaajia 2016 (N) Kohderyhmän koko (N) Vastaus-% Vastaajia 2014 (N) 6 347 81 356 7,8 % 4 356 Etelä-Karjala 158 1 888 8,4 % 146 Etelä-Pohjanmaa 480 5 395 8,9 % 289 Etelä-Savo 277 2 532 10,9 % 141 Helsinki 370 5 765 % 216 Häme 227 2 926 7,8 % 160 Kainuu 135 1 180 11,4 % 72 Keski-Pohjanmaa 215 2 519 8,5 % 102 Keski-Suomi 339 3 673 9,2 % 301 Kymi 178 2 558 % 135 Lappi 279 3 095 9,0 % 274 Pirkanmaa 642 8 859 7,2 % 414 Pohjois-Karjala 239 2 776 8,6 % 198 Pohjois-Pohjanmaa 311 4 340 7,2 % 229 Päijät-Häme 251 3 266 7,7 % 125 Pääkaupunkiseutu 337 4 712 7,2 % 198 Rannikko-Pohjanmaa 90 1 246 7,2 % 34 Satakunta 313 4 327 7,2 % 192 Savo 356 4 105 8,7 % 200 Uusimaa 579 8 264 % 308 Varsinais-Suomi 571 7 930 7,2 % 350 3

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti seuraavasti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 4

Raportin lukuohje n tulos on esitetty %-arvoina n keskiarvotulos 2016 n hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo 5

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max 2016 7 14 22 31 19 6 1 2014 7 15 23 28 20 6 1 4 5 6 7 8 9 10 4 6 8 10 7

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat Keskiarvot 4-10 Sijoitus 2016 2014 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Pielavesi (Savo), N=12 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 2016 2014 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,2 7,5 8,1 8,1 8,0 8,1 8,0 7,9 7,8 7,7 7,7 Keitele 1. 1. Muurame 2. 2. Ilomantsi 3. 7. Merikarvia 4. 4. Lieto 5. 22. Karstula 6. 4. Ilmajoki 7. 4. Kaarina 7. 11. Pielavesi 9. Alavus 10. 15. 8

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 2016 2014 6,2 9

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) Alueen paras kunta Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 8,6 8,67 Muurame (Keski-Suomi), N=24 8,5 8,63 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 8,3 8,00 Merikarvia (Satakunta), N=18 8,2 8,11 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 8,2 7,50 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 8,0 8,06 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 7,6 8,00 Pyhtää (Kymi), N=16 7,6 7,55 Paltamo (Kainuu), N=10 7,6 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 7,6 4 10 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Kerava (Uusimaa), N=27 Kauniainen (Pääkaupunkiseutu), N=15 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Ylitornio (Lappi), N=12 Kempele (Pohjois-Pohjanmaa), N=12 Loppi (Häme), N=15 Hartola (Päijät-Häme), N=11 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Helsinki (Helsinki), N=370 2016 2014 7,5 2 7,5 5 7,5 7,50 7,5 6,20 7,3 7,31 7,3 7,1 0 0 7 6

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut vuodesta 2014 Keskiarvot 4-10 Erotus 2016-2014 Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 7,3 5,9 7,5 6,2 7,5 7,4 7,5 5,9 7,1 7,2 7,5 6,2 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2016 2014 11

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, joiden tulos heikentynyt vuodesta 2014 Keskiarvot 4-10 Juva (Etelä-Savo), N=11 Kuortane (Etelä-Pohjanmaa), N=14 Tammela (Häme), N=13 Akaa (Pirkanmaa), N=23 Isokyrö (Etelä-Pohjanmaa), N=14 Pudasjärvi (Pohjois-Pohjanmaa), N=10 Pieksämäki (Etelä-Savo), N=19 Suomussalmi (Kainuu), N=18 Valkeakoski (Pirkanmaa), N=24 Pyhäjärvi (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 5,9 5,6 6,2 5,9 6,1 7,2 6,0 7,7 7,3 7,6 8,0 Erotus 2016-2014 -1,6-1,1-1,1-1,1-1,0-0,9-0,9-0,8-0,8-0,8 2016 2014 12

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 20-kunnat, asukasluku yli 50 000 Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 7,1 5 Kuopio (Savo), N=105 2 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 7 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 7 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 5 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 6 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 6 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 6,28 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 4 Hämeenlinna (Häme), N=83 6 13 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 2016 2014 2 5 6,18 6,17 8 6 9 1 6,2 5,89 6,0 6,17

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, asukasluku 10 50 000 Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,1 2016 2014 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 14

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, asukasluku alle 10 000 Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,6 2016 2014 15

Mittariston koonti osa-alueittain (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Elinkeinopolitiikka ja resurssit 7 12 23 31 19 6 2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 9 15 23 29 17 51 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 7 13 21 30 20 8 2 Koulutus ja osaaminen 5 10 21 36 21 6 1 Kunnan hankintapolitiikka 10 16 25 32 13 31 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7 12 21 31 21 7 2 Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 7 13 24 33 15 6 1 4 5 6 7 8 9 10 4 6 8 10 16

Mittariston koonti osa-alueittain (N=6347) Vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta 2016 2014 17

Kokonaisarvosana osa-alueittain: elinkeinopolitiikka ja resurssit (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 2016 2014 6,2 18

Kokonaisarvosana osa-alueittain: kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Keski-Suomi (N=339) Pohjois-Karjala (N=239) Satakunta (N=313) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Häme (N=227) Kainuu (N=135) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Pääkaupunkiseutu (N=337) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Keski-Pohjanmaa (N=215) Pirkanmaa (N=642) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Uusimaa (N=579) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Päijät-Häme (N=251) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 2016 2014 6,2 6,2 6,2 6,1 6,1 19

Kokonaisarvosana osa-alueittain: kunnan viestintä ja tiedottaminen (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Pirkanmaa (N=642) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Varsinais-Suomi (N=571) Pohjois-Karjala (N=239) Pääkaupunkiseutu (N=337) Häme (N=227) Etelä-Karjala (N=158) 7,1 7,1 Satakunta (N=313) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Keski-Pohjanmaa (N=215) Etelä-Savo (N=277) Helsinki (N=370) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Lappi (N=279) Kainuu (N=135) Kymi (N=178) 2016 2014 20

Kokonaisarvosana osa-alueittain: koulutus ja osaaminen (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Keski-Suomi (N=339) Savo (N=356) Pääkaupunkiseutu (N=337) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Pohjois-Karjala (N=239) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Etelä-Karjala (N=158) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Kainuu (N=135) 7,1 7,1 7,1 7,4 7,1 7,1 Satakunta (N=313) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Häme (N=227) Pirkanmaa (N=642) Etelä-Savo (N=277) Helsinki (N=370) Uusimaa (N=579) Päijät-Häme (N=251) Kymi (N=178) Lappi (N=279) 2016 2014 21

Kokonaisarvosana osa-alueittain: kunnan hankintapolitiikka (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Keski-Suomi (N=339) Pohjois-Karjala (N=239) Savo (N=356) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Kainuu (N=135) Keski-Pohjanmaa (N=215) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) 6,1 Häme (N=227) Uusimaa (N=579) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 2016 2014 6,1 6,1 6,2 6,2 6,2 6,2 6,1 6,1 6,0 6,0 22

Kokonaisarvosana osa-alueittain: kuntapalvelut ja infrastruktuuri (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Karjala (N=158) Häme (N=227) Satakunta (N=313) Kainuu (N=135) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Savo (N=277) 7,2 7,2 Keski-Pohjanmaa (N=215) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Pirkanmaa (N=642) Lappi (N=279) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 2016 2014 23

Kokonaisarvosana osa-alueittain: seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Savo (N=356) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Etelä-Karjala (N=158) Keski-Pohjanmaa (N=215) Etelä-Savo (N=277) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Päijät-Häme (N=251) 7,2 7,3 7,2 Kainuu (N=135) Varsinais-Suomi (N=571) Kymi (N=178) Lappi (N=279) Satakunta (N=313) Häme (N=227) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) 2016 2014 6,2 24

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 9 17 39 28 6 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 11 22 42 21 4-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 10 22 41 23 4-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 14 28 40 15 4-0,3-2 -1 0 1 2-2 0 2 26

2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 14 26 37 19 4-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 18 29 37 13 4-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 17 25 33 20 5-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 18 25 35 18 4-0,4-2 -1 0 1 2-2 0 2 28

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 13 23 37 22 4-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 12 16 30 32 11 0,1-2 -1 0 1 2-2 0 2 30

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 5 12 45 31 6 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 5 11 44 33 8 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 7 15 47 27 5 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 13 21 48 16 2-0,3-2 -1 0 1 2-2 0 2 32

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 18 25 44 12 2-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 10 16 52 19 3-0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 18 27 42 12 1-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin 22 26 38 11 2-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) 20 24 38 15 3-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 19 24 43 12 2-0,4-2 -1 0 1 2-2 0 2 34

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 12 24 39 21 4-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 12 18 39 25 5-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 14 21 41 20 4-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 11 17 42 24 6 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 15 21 41 20 4-0,2-2 -1 0 1 2-2 0 2 36

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 10 18 47 21 5-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 11 22 45 18 3-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 11 20 50 15 3-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 13 22 46 15 4-0,3-2 -1 0 1 2-2 0 2 38

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (N=6347) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen 34 36 30 29 25 29 23 25 2016 2014 41 46 50 50 73 77 40