Työturvallisuusohje STO 3/2009 Työturvallisuuskeskus TTK Sähköalojen työalatoimikunta 14.3.2013 Korvaa: 8.10.2009 Laatija: Jukka Tamminen Tietoliikenne Sähkön jakelu Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki työsuojelun valvonnasta (44/2006) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Työsuojelu sähköaloilla Verkostotyöt 1. Töiden suunnittelu Huolellinen suunnittelu sekä työohjeet varmistavat turvallisen ja tuloksellisen työskentelyn samoin kuin työn tuloksen käyttöturvallisuuden ja -varmuuden. Oikeat työkoneet, -välineet ja -tarvikkeet vähentävät tapaturmien vaaraa ja parantavat työtulosta. Ammattitaito ja riittävä opastus varmistavat työnaikaisen turvallisuuden ja takaavat hyvän ja työmenetelmäohjeiden mukaisen työtuloksen. Töiden oikea ajoitus vaikuttaa merkittävästi turvallisuuteen ja työtulokseen. On otettava huomioon vuoden- ja vuorokaudenaika, sää, ympäristö sekä toisten työryhmien työskentely, ja lisäksi on sovittava muiden työnantajien kanssa yhteistyöstä. Muutos- ja purkutyöt kohdistuvat vanhaan verkostoon, joten sen käytettävyys ja turvallisuus on varmistettava suunnittelulla. Vikojen korjaus on usein kiireellinen työ ja liittyy käytössä olevaan, joskus huonokuntoiseenkin verkostoon. Poikkeukselliset olosuhteet, kuten pimeys, sade, myrsky, väsymys, kiire tai yllättävät tilanteet, korostavat suunnittelun ja harkitun toiminnan tarvetta. Yrityksessä tulee olla kirjalliset toimintaohjeet poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Työympäristön ja työn suunnittelua on korostettu työturvallisuuslaissa. Laissa on myös annettu työntekijälle oikeus pidättäytyä vakavaa vaaraa aiheuttavasta työstä. Lisäksi työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Yhteisillä työmailla työnantajien on sovittava yhteistyössä töiden turvallisesta suorittamisesta. Tarkastukset Valmistuvalle verkostolle suoritetaan työnaikaisen valvonnan lisäksi käyttöönottotarkastus, jolla varmistutaan suunnitelmien toteutuminen sekä se, että verkosto on sitä koskevien määräysten mukainen. Määräaikaistarkastuksilla todetaan verkoston kunto ja se, että verkostoille on tehty kunnossapito-ohjelma ja sen mukaiset toimenpiteet kuten lahoisuustarkastuksia, joissa varmistetaan pylväiden kunto, upotussyvyys, harustuksen kunto ja muu turvallisuus. Sähkölinjoille tarkastuksia tehdään 5 6 vuoden välein. Yleisiä turvallisuusohjeita Linjan siirto- ja purkutöiden yhteydessä on aina olemassa pylvään kaatumisen vaara. Syynä voi olla joko puun lahoaminen tai pylvään liian pieni upotussyvyys. Rikkinäiset varusteet, kuten putoamissuojaimet tai pylväskengät, voivat aiheuttaa pylväästä putoamisen. Myös virheellinen työtapa tai -menetelmä voi aiheuttaa onnettomuuden.
Työssä on välttämätöntä noudattaa suurta varovaisuutta ja työstä erikseen annettavia turvallisuus- ja työmenetelmäohjeita. Kylmänä vuodenaikana pylvään jäätyminen voi aiheuttaa sen, että pylväskengän piikki ei pureudu puuhun riittävästi. Ukonilmalla pylvästyöskentely tai muu ilmajohdoilla työskentely on kielletty. Ajoneuvon lavalla olevan materiaalin ja työvälineiden tulee olla kiinnitettyinä ajon aikana. 2. Verkostojen rakentaminen Sähköverkostojen rakentamistyöt kuuluvat rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen alaisiin töihin, joten näissä töissä on otettava huomioon päätöksen velvoitteet verkostotyön laajuus ja työntekijämäärä huomioon ottaen. Töiden valmistuttua on tehtävä käyttöönottotarkastus ja siihen liittyvät mittaukset ja samalla varmistuttava laitteiden ja kojeiden toiminnoista valmistajien ohjeiden mukaisesti. Vähäisiä asennustöitä lukuun ottamatta tulee valmistuneille töille tehdä varmennustarkastus vähintään seuraavana kalenterivuonna. Silloin kun ilmajohtoja vedettään toisten suurjännitejohtojen läheisyyteen, on vedettävät johtimet maadoitettava työn ajaksi sekä kelojen vetopaikalla että riittävien välimatkojen päästä indusoituneiden ja influsoituvien jännitteiden torjumiseksi. Sekä kaapeleiden että johtimien vetämiseen ja kiristämiseen käytettävien koneiden ja laitteiden tulee kestää kaikki ne kuormitukset, joita työn aikana voi esiintyä. Tie- ja katualueilla työskentelyssä on työryhmän kokoonpanossa huomioitava tarve varoittaa työn aiheuttamasta vaarasta liikenteelle ja muille ulkopuolisille. Maakaapelitöissä muuntamoiden ja kaapelijakokaappien asennuksissa tulee ottaa huomioon, että keskeneräisissäkin töissä hoidetaan kaapeleiden sisäänvientien ja muidenkin ylimääräisten aukkojen tukkiminen niin, että eläimet tai muut ulkopuoliset eivät voi päästä kojeistojen sisään, etenkään jos kojeistoon on jo kytketty jännite. Myös jännitteestä varoittavien tarpeellisten merkintöjen on oltava paikoillaan heti, kun jännite kytketään kojeistoon. Johtojen ja pylväsrakenteiden purkutyöt vaativat työturvallisuuden kannalta erityistä huolellisuutta sekä työn suunnittelulta että toteuttajilta. Etukäteen on selvitettävä esim. määräaikaistarkastuksista johdon ja pylväiden kunto ja sen mukaisesti varattava tilapäiseen tuentaan ja harustukseen tarvittavat välineet. Myös toisten johtojen läheisyys on tarkistettava ja varauduttava tarvittaviin työmaadoituksiin. Pylvästykseltään erittäin huonokuntoinen johtotie voidaan usein kaataa sellaisenaan ennen johtimien ja kannattimien purkamista. Sähkölaitteiston haltijan tai sähköurakoitsijan valvonnassa voivat sähköalalla ammattitaidottomatkin urakoitsijat tai henkilöt tehdä seuraavia sähköverkostoihin kohdistuvia töitä: pylväskuoppien ja kaapeliojien kaivu pylväsperustusten tekeminen eristimien ja kannatusorsien kiinnittäminen pylväisiin ennen niiden pystytystä pylväiden pystytys Työturvallisuuskeskus TTK 2 (18)
kaapelien veto maahan, kanaaliin tai putkeen. Sen sijaan eristimien asentaminen pylväässä, johtimien veto ja kiinnittäminen eristimiin sekä riippukierrejohdon veto ja ripustus ovat sähköalan ammattihenkilöä vaativia toimenpiteitä. 3. Korjaus- ja huoltotyöt Sähkölaitteiston haltijan on laadittava verkoston ja sen osien huolto- ja kunnossapito-ohjelma. Ohjelmassa määritellään tarkastusten, mittausten, testien ja huoltojen tarve ottaen huomioon valmistajien kojeilleen antamat ohjeet sekä laitteiden käyttöön liittyvät rasitukset, kuten ulkoiset olosuhteet, käyttökertojen lukumäärä, oikosulkurasitukset, laitteen tai laitteiston ikä yms. tekijät. Lisäksi ohjelmassa määritellään ne toimenpiteet, joihin ryhdytään, kun vika havaitaan. Korjaus- ja huoltotyöt on suunniteltava niin, että työ voidaan tehdä turvallisesti jännitteettömässä laitoksen tai verkoston osassa tai lähityönä erilaisia suojuksia käyttäen. Jos tämä ei ole mahdollista, on työ tehtävä jännitetyönä. Mikäli työ tehdään jännitteettömäksi tehdyssä laitteistossa, on huolehdittava siitä, että työlle varataan riittävästi aikaa turhan kiireen välttämiseksi. Kiire on useimmiten korjaus- ja kunnossapitotöiden suurin työturvallisuutta vaarantava tekijä. Saneeraus- ja purkutöissä pylväässä tapahtuva johtimien irrotus tai katkaisu on aina suunniteltava ennalta. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. köysivoimien vaikutuksen muutos ja mahdolliset lisätuenta- tai harustustoimenpiteet ainakin niissä pylväissä, joissa työskennellään. Pylväässä sattuvien onnettomuuksien varalta on järjestettävä loukkaantuneen alaslaskuun opastavia pelastamisharjoituksia riittävän usein. Myrskytuhot ja muut poikkeukselliset tilanteet Luonnonilmiöiden, lähinnä myrskytuhojen ja poikkeuksellisten lumikuormien aiheuttamat, yleensä yllättävät tilanteet ovat myös työturvallisuuden kannalta ongelmallisia. Töiden poikkeavuudesta huolimatta on työsuojelu- ja muita turvallisuusmääräyksiä noudatettava. Poikkeustilanteisiin tulee varautua ja antaa töihin osallistuville henkilöille ennalta tarvittavaa opetusta ja ohjausta ko. töissä esiintyvistä vaaratekijöistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää puiden raivaukseen ja sähkötyöturvallisuuteen johtokaduilla työskenneltäessä. Yksintyöskentelystä tulee laatia ohjeet, joista selviää mm. se, mitä töitä ei saa tehdä yksin (esim. myrskytuhometsien puiden korjuu). 4. Voimajohtotyöt Jakelutoimintaa harjoittavilla sähkölaitoksilla on 110 kv:n suurjännitteisten voimajohtojen määrä lisääntynyt. Verrattaessa 110 kv:n ja 20 kv:n johdon huolto- ja kunnossapitotöiden sähköturvallisuutta voidaan todeta, että turvallisuustoimenpiteet johdon jännitteettömäksi tekemisessä ja työmaadoittamisessa sekä merkitsemis- ja lukitsemiskäytännöissä ovat samat. Jännitteettömyyden toteamisessa 110 kv:n johdoilla pylväissä voidaan käyttää jännitteentoteajaa, jolla johtoon koskettamatta voidaan varmistua jännitteettömyydestä. 20 kv:n johtoon verrattuna turvallisuutta vaarantava tekijänä on 110 kv:n johdon huomattavasti suurempi latausjännitevaara, joka on hengenvaarallinen aina, kun 110 kv:n johdon rinnalla on toinen rinnakkainen 110 kv:n tai 400 kv:n johto. Siksi johtoa katkaistaessa ja työmaadoitettaessa on työmaadoitus tehtävä johdon kumpaankin päähän, jotta johtoon ei voi indusoitua vaarallista jännitettä. Työturvallisuuskeskus TTK 3 (18)
Työskentely 110 kv:n pylväissä Teräspylväisiin kiivetään joko pylvääseen asennettujen askeltappien avulla tai ristikkorakenteisissa pylväissä vinositeitä pitkin. Askeltapit on poistettu 2 metrin korkeuteen siten, että lapset eivät helposti pääse kiipeämään pylväisiin. Putoamisen estävän järjestelmän suunnittelu tulee ottaa huomioon silloin, kun pyritään kiipeämisen kannalta turvallisempaan pylväsrakenteeseen. Suojavaatetuksen kylmänsuojaominaisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska pylväässä työskenneltäessä puusto ja aluskasvillisuus eivät anna minkäänlaista tuulisuojaa. Työasennot pylvästyöskentelyssä ovat hankalia. Niinpä pylvässuunnittelussa tulee ottaa asennus- ja huoltotyöt huomioon mm. siten, että sijoitetaan taruntakahvoja ja turvavaijereita oikeisiin kohtiin. 5. Pylväiden kunto Lahoisuus Pylväiden lahoamisnopeudessa esiintyy suuria eroja, jotka johtuvat mm. kyllästysmenetelmistä, maan laadusta ja kuopan täytöstä. Kyllästämättömät pylväät lahoavat käyttökelvottomiksi tavallisesti noin kymmenessä vuodessa mm. maan laadun ja kuopan täytön mukaan. Kaikkien yli viisi vuotta vanhojen pylväiden lahoisuus on tarkistettava ennen pylvääseen nousua. Kreosoottikyllästeinen pylväs kestää tavallisesti 40 60 vuotta, ja säännölliset tarkastukset (6 8 vuoden välein) aloitetaan yleensä 25 35 vuoden kuluttua pystytyksestä. Pylväiden lahoaminen alkaa usein sisältä sydänpuun läheltä, ja paljastuu tarkastuskirveellä koputeltaessa ontosta äänestä ja kasvukairalla porattavasta näytteestä. Piikin avulla tutkitaan pinnasta joskus tavattava katkolaho. Linkki: Kreosootin terveysvaikutusten ehkäiseminen linjatyömailla Suolakyllästeinen pylväs kestää 40 50 vuotta, ja säännölliset tarkastukset (6 8 vuoden välein) aloitetaan yleensä 25 30 vuoden kuluttua pystytyksestä. Lahoaminen alkaa yleensä pinnasta, ja on havaittavissa tarkastuskirveellä koputeltaessa pehmeästä äänestä ja piikillä irrotettavista lastuista. 1950-luvulla kyllästetyistä pylväistä on tavattu katkolahoa tarkastusten yhteydessä. Lahoisuustarkastukset ja merkinnät ovat turvallisen pylvästyöskentelyn tae. Muista aina tarkistaa pylvään lahoisuus esim. piikillä ennen pylvääseen nousua. Pylvään heiluttelu ei anna riittävää varmuutta. Pylvään lahoisuus voidaan tarkastaa puupiikin tai ruuvitaltan avulla maan rajasta tai hieman maan pinnan alapuolelta. Pylväiden kuntoa on tarkkailtava järjestelmällisesti. Pylväiden lahoisuus voidaan määritellä neljään luokkaan: 0 = uusi/terve, 1 = tarkastuksen alainen, 2 = osittain laho/keltainen nauha, 3 = laho/kaksi keltaista nauhaa. Tiedot rekisteröidään. Sellaiset pylväät, jotka koulutettu tarkastaja toteaa tiettyjen ohjearvojen perusteella lahoiksi (luokat 2 3), merkitään kunnon mukaan, yhdellä tai kahdella, Työturvallisuuskeskus TTK 4 (18)
pylvään ympäri kierretyllä keltaisella nauhalla, jotka kiinnitetään kahden metrin korkeudelle pylvään juuresta. Yhdellä keltaisella nauhalla merkittyyn pylvääseen voi kiivetä vasta, kun pylväs on tuettu kuormausnosturilla tai apuharuksilla. Kahdella keltaisella nauhalla merkittyyn pylvääseen ei saa kiivetä vaan on käytettävä henkilönostokoria. Upotussyvyys Upotussyvyyden tulee olla vähintään 1/7 pylvään koko pituudesta, kuitenkin vähintään 1,4 metriä. Pylvään upotussyvyys voi olla riittämätön esim. roudan noston tai maan kaivun vuoksi. Vihjeen tästä voi antaa pylvään kallistuminen, kivikasa pylvään juurella, routiva paikka, kallio, ojan kaivu, maan leikkaukset, pylvään merkintänaulan paikka tai poikkeuksellinen harustus. Jos pylväs on ojassa, on luultavaa, että oja on kaivettu pylvään pystytyksen jälkeen. Tällöin pylvään upotussyvyys on muuttunut. Ennen pylvääseen nousemista on varmistauduttava esim. merkintänaulasta, että pylväs on riittävän syvällä maassa. Merkintänaula on yleensä kyllästetyissä pylväissä 3 metrin päässä pylvään tyvestä eli n. 1,5 metrin korkeudella maan pinnasta. Jotta huomio kiinnittyisi tälle korkeudelle, myös muut pylväsmerkinnät kuten pylvään numero, kaapeliparitiedot jne. tulisi kiinnittää samalle korkeudelle. Jos merkintänaulaa ei löydy, ei johtoja saa irrottaa ellei upotussyvyys ole varmistettu tai pylväs tuettu muuten turvalliseksi. Vanhoista purettavista linjoista ei merkkinaulaa useinkaan löydy, ja silloin pylvään upotussyvyys on arvioitava muilla riittävän luotettavilla tavoilla. Harustus Haruksissa on käytettävä hyväksyttyjä tarkoitukseen valmistettuja tarvikkeita. Haruksia on asennettava riittävästi ja siten, että niihin ja pylväisiin kohdistuvat rasitukset eivät ylitä sallittuja arvoja. Maan alla olevat harusten osat voivat syöpyä. Eristämättömissä haruksissa mahdollinen harusvirta voi aiheuttaa syöpymistä. Jos harukset ovat pahoin syöpyneet, pylväs on tuettava ennen siihen nousemista ja harukset uusittava. Työturvallisuuskeskus TTK 5 (18)
Varoitusmerkkejä huonoista haruksista ovat syöpyneet tarvikkeet, kallistuneet pylväät, matalaan upotetut harusankkurit, ajoneuvojen kolhimat harukset, puuhun painuneet vaijerit, poikkeukselliset asennukset ja irralliset harukset. Muutos- ja purkutöissä on usein tarpeen irrottaa harus. Tällöin on hyvä muistaa, että harukset on asennettu tarpeen vuoksi, ja ennen niiden irrotusta on tarkoin harkittava muun tuennan tarve. Puutteellisesti harustettu pylväs on ehdottomasti tuettava tilapäisharustuksella tai muulla luotettavalla tavalla ennen siihen nousemista. Tuenta Huolellinen ja ohjeiden mukainen pylväiden pystytys on tärkein turvallisuustekijä pylvästyöskentelyssä. Pystytyksessä tulee noudattaa näitä töitä ja laitteita koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä niiden perusteella annettuja työmenetelmäohjeita. Kaivurilla pystytyksessä tulee muistaa tuenta kuopan täytön aikana sekä upotussyvyys, juurikivet ja kuopan huolellinen täyttö. Purku- ja muutostöissä on usein tarpeen tukea pylväs työn ajaksi tilapäisharustuksilla tai muulla luotettavalla tavalla. Lahot pylväät on tuettava ennen työskentelyä. Joissakin tilanteissa pylvään voi kaataa kaikkine rakenteineen, tai työssä voi käyttää henkilönostolaitteita. Matalaan pystytetty pylväs upotetaan uudelleen, varustetaan juurituella tai pysyvällä harustuksella. Pylvään kunnon tarkistus Ennen pylvääseen kiipeämistä pylvään kunto tulee tarkistaa silmämääräisesti ja selvittää lahoisuus maanrajasta tai vähän sen alapuolelta piikin (ruuvitaltan) avulla. On myös tarkistettava, että pylväs on riittävän hyvin tuettu, juurituet ehjät ja kalliopylvään kiinnitys asianmukaisessa kunnossa. Turvallinen työmenetelmä pylväslinjaa purettaessa on tukea pylväs esim. kuormausnosturilla tai traktorin kauhan avulla pylvääseen kiipeämisen ja johtojen irrottamisen ajaksi. Kiinnitysmenetelmän tulee olla turvallinen ja kiinnityskohdan pylvään painopisteen yläpuolella. Pylvääseen kohdistuvan voiman tulee suuntautua maahan päin, jotta pylvään alapää ei missään tilanteessa lähde liikkeelle. Johdot voidaan irrottaa pylväästä myös nostokorista käsin. Jos pylvästä tuetaan hankojen avulla, on muistettava, että johdot tukevat pylvästä linjan suunnassa, ellei niitä pureta. Näin ollen hangot sijoitetaan pylvään kahta puolta kohtisuoraan linjaa vastaan. Lisäksi on tarkistettava, ettei maansiirtotöiden yhteydessä pylvään ympärillä oleva maakerros ole vähentynyt siinä määrin, että siitä aiheutuu vaaraa. Jos vaarallisia puutteita havaitaan, ei pylvääseen saa kiivetä ennen kuin se on luotettavasti tuettu. Kalliopylväissä kalliosilmusten kunto on tarkistettava silmämääräisesti tai esim. lekalla lyömällä. Myös harustuksen kunto on tarkistettava. Työturvallisuuskeskus TTK 6 (18)
Pylvään tarkistuslista: lahoisuus upotussyvyys harukset ja tuet kalliokiinnitys nousujohdot ja johtimien aiheuttamat voimat muut pylvääseen kiinnitetyt laitteet ja merkinnät eläinten tai luonnonvoimien aiheuttamat vauriot. 6. Pylvästyöskentely Kiipeäminen Ukonilmalla pylvääseen kiipeäminen on kielletty. Pylväässä työskentelevä vie mukanaan tarvitsemansa työkalut ja tarvikkeet, ja vain ne, sillä mitään esineitä ei saa heittää pylvääseen eikä pylväästä alas. Työkalujen ja tarvikkeiden kuljettamiseen voidaan käyttää myös köyttä ja koria tai pussia, jolloin pylväässä olija nostaa ja laskee tarvikkeet köyden avulla. Virheellinen pylväsvyön käyttö on aiheuttanut useita vakavia tapaturmia. Tukivyö kiinnitetään huolellisesti vyötärölle. Uumavyön hihna pujotetaan kuvan mukaisesti. Pylväskengät kiinnitetään jalkoihin vasta pylvään lähellä. Turvakoukku irrotetaan tukivyön hihnalenkistä pylvään luona ja viedään pylvään taitse toiseen hihnalenkkiin. Kiipeämisen aikana tukihihnaa tai köyttä kannatetaan käsillä pylvään takaa ja tuetaan samalla vartalon asentoa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava pylvääseen kiipeämisessä: kannatettaessa toisella kädellä ylös vietävää tarviketta, kaapelia yms. kiivettäessä jäätyneeseen pylvääseen kiivettäessä apuharuksilla tms. tavalla lisätuettuun pylvääseen kiivettäessä nousukaapelipylvääseen (nousukaapelipylvääseen kiivetään kaapelien puolelta) kiivettäessä yhteiskäyttöpylvääseen. Silloin kun ohitetaan harus, tukipuu tai muu este, joudutaan tukihihna tai köysi irrottamaan ja siirtämään esteen toiselle puolelle. Este ohitetaan siten, ettei jouduta muuttamaan jalkojen asentoa silloin, kun hihna on auki. Tukivyössä tulisi olla apuhihna esteiden ohittamista varten. Apuhihnan varassa ei työskennellä. Lisäksi on varottava kaapeleiden ja laitteiden vaurioitumista. Jos pylväässä on useita esteitä, on syytä harkita nostokorin, -lavan, tikkaiden yms. turvallisempien apuvälineiden käyttöä. Työskentelyasento Kun on päästy työskentelykorkeudelle, pylväskenkien kaaret asetetaan siten, että molemmat jalat ovat samalla tasolla. Työskentely tapahtuu pylväsvyöhön nojaamalla, joten tukihihnan tai köyden pituus sovitetaan työn mukaisesti. Valjaita ja olkaimellista tai liivillistä tukivyötä käytettäessä työskentelyasento on parempi, koska paino jakautuu silloin ristiselän lisäksi myös muille kehonosille. Huom. Tukihihnan tai köyden varaan ei saa asettaa mitään työkaluja tai tarvikkeita. Verkostotöiden erityistapauksia Maakaapelin nousupylvääseen kiivetään kaapelin puolelta, ellei kaapeleita ole kiinnitetty kohokiinnikkeillä, koska tällöin voidaan parhaiten varoa kaapelia. Jäätyneeseen pylvääseen on kiivettävä erityisen varovaisesti. Pylväskenkien piikkien tulee olla riittävän terävät pystyäkseen jäätyneeseen puuhun. Joka askeleella on varmistauduttava siitä, että piikit pureutuvat kunnolla. Työturvallisuuskeskus TTK 7 (18)
Työskenneltäessä yhteiskäyttöpylväässä ei mikään kehon osa eikä työkalu tai tarvike saa ylittää keltaista varoitusnauhaa. Useimmat pylvästapaturmat sattuvat linjaa purettaessa. Pylväs kaatuu useimmiten sillä hetkellä, kun viimeinen johdin pylväästä katkaistaan tai irrotetaan. Pylväslinjoja purettaessa oikealla työmenetelmällä on ratkaiseva merkitys turvallisuuden kannalta. Työmenetelmän valinta riippuu pylväslinjan maasto- ja ympäristöolosuhteista sekä käytettävissä olevista työvälineistä. Pylvääseen kiipeäminen ja johtojen irrottaminen pylväästä on ehdottomasti kiellettyä, ellei pylvään pystyssä pysymistä ole varmistettu. Yhteiskäyttöpylväät Tietoliikenne- ja vahvavirtalaitteiden tai eri jännitetasoa olevien vahvavirtalaitteiden asentamista samoihin pylväisiin nimitetään pylväiden yhteiskäytöksi ja tällaista pylvästä yhteiskäyttöpylvääksi. Yhteiskäyttöpylvään omistavaa laitosta nimitetään omistajaksi ja käyttöoikeuden saajaa käyttäjäksi. Huonokuntoisista pylväistä on ilmoitettava pylvään omistajalle tai haltijalle. Jokaisen yhteiskäyttöpylväässä työskentelevän tehtäviin kuuluu varmistaa työnaikainen sähköturvallisuus. Työnantajan on huolehdittava siitä, että useamman henkilön työskennellessä yhdessä on aina yksiselitteisesti määritelty se, kuka toimii sähköturvallisuustoimien valvojana. Varoitusrengas ja sen asentaminen Jokainen sähkö- ja tietoliikennelaitteiden yhteiskäyttöpylväs, myös tilapäinen, tulee varustaa keltaisella vähintään 20 mm:n levyisellä, pylvään ympäri ulottuvalla muovirenkaalla (varoitusrengas). Lisäksi jokainen suurjännitepylväs tulee varustaa myös varoituskilvellä Varokaa hengenvaara. Varoitusrengas asennetaan vähintään 1,22 m suurjänniteavojohdon alimman jännitteisen osan alapuolelle vähintään 0,5 m pienjänniteavojohdon alimman johtimen eristinvarusteen alapuolelle suurjänniteriippukierrejohdon (SAMKA, SAXKA) tai pienjänniteriippujohdon alimman riippujohdon alapuolelle jätetään tilaa mahdollisesti myöhemmin asennettaville johdoille. Varoitusrenkaan etäisyyttä tarkistettaessa ei saa käyttää metallista tai muutakaan johtavaa ainetta olevaa mittaa, vaan etäisyys arvioidaan esim. silmämääräisesti. Tietoliikenneasentajien asentaessa tietoliikennekaapeleita tai myöhemmin pylväässä työskenneltäessä on otettava huomioon, ettei mikään kehon osa, tarvike tai työkalu saa nousta varoitusrenkaan yläpuolelle. Varoitusrenkaan kunnossapito ja vastuu siitä, että se on kiinnitetty, kuuluu käyttäjälle. Johtojen irrottaminen pylväästä Johtoja ei saa katkaista tukemattomasta pylväästä. Ehjänäkin pylväs saattaa katketa toispuolisen vedon takia. Irrotettua johtoa tai kaapelia ei saa heittää pylväästä alas, vaan se on laskettava maahan esim. köysien avulla. Irrottaessaan johtoja asentajan tulee olla pylvään toisella puolella ja hänen on varottava, ettei johto tartu esim. pylväskenkiin, tukivyöhön tai vaatteisiin. Jos purettavia kaapeleita on useampia, on irrotettava yksi kaapeli kerrallaan ja tuotava se maahan ennen seuraavan kaapelin irrottamista. Työturvallisuuskeskus TTK 8 (18)
Pylvään poisto kuormausnosturilla Kuormausnosturia saa käyttää vain koulutettu henkilö. Pylvään poistossa tulee olla vähintään kaksi työntekijää. Suojakypärää on ehdottomasti käytettävä. Liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja liikennejärjestelyt on toteutettava annettujen mukaisesti. Kuormausnosturin vintturia ei saa käyttää pylvään poistoon. Siihen on käytettävä erillistä nostoraksia. Nostoraksi asetetaan pylvään ympärille ja nostetaan pylväshangon avulla riittävän korkealle, niin että kiinnityskohta tulee painopisteen yläpuolelle. Rakseissa tulee olla lukittavat koukut, ja paikalla pysyminen tulee varmistaa. Raksit tulee tarkastaa vuosittain. Pylväs irrotetaan maasta heiluttamalla ja nostamalla nosturilla samanaikaisesti. Pylvään irrotessa on varottava heilautusliikkeitä. Nosturin käyttäjälle annetaan ohjeita riittävän kaukaa, jotta vaaraa pylvään irrotessa ei synny. Jos pylväässä on harus tai tukipuu, se on poistettava erittäin varovaisesti. Pylvästä on tarvittaessa tuettava kuormausnosturilla ennen haruksen irrottamista. Pylvään poisto traktorikaivurilla Työ tapahtuu pääpiirteissään samalla tavalla kuin kuormausnosturia käytettäessä. Pylväs kiinnitetään traktorin kauhaan joko kauhassa olevin puristuskynsin tai tätä tarkoitusta varten tehtyjä ketjuja käyttäen. Pylvään poisto pylväsnostimella tai katkaisemalla Pylväsnostinta käytetään silloin, kun pylvästä ei voida nostaa edellä mainituilla menetelmillä tai katkaisemalla. Kaato ja kaatosuunta on suunniteltava etukäteen ja tehtävä tarvittavat valmistelut. Kaatoalue on eristettävä. Nostin sijoitetaan vastakkaiselle puolelle pylvästä, kuin minne sen halutaan kaatuvan. Ennen kaatamista on tarkistettava, että pylväs ei kaatuessaan aiheuta vahinkoa. Pylvään kaatuessa on varottava erityisesti kimpoavaa tyveä ja siinä kiinni olevaa pylväsnostinta. Pylväs voidaan myös poistaa esim. moottorisahalla katkaisemalla. Moottorisahaa saa käyttää vain koulutettu henkilö. Kaatosuunta voidaan määrätä tarkemmin loveamalla pylväs kaatosuunnan puolelta. Toinen työntekijä sahaa pylvään poikki, ja toinen varmistaa pylvään kaatumisen haluttuun suuntaan pylväshangon avulla. 7. Pylväskorin käyttö Kori on tarkastettava aina ennen käyttöä. Havaituista vioista ja puutteista on ilmoitettava heti työnjohdolle. Vioittunutta koria ei saa käyttää, vaan se on vaihdettava kunnossa olevaan. Kori on tarkastettava vuosittain, ja siinä on oltava maininta seuraavan tarkastuksen ajankohdasta. Turvallisuusnäkökohdat Koria asennettaessa tai siinä työskenneltäessä käytetään aina suojakypärää. Koriin kiivetään tikkaita käyttäen, jos pylväässä on useita nousukaapeleita. Korissa saa työskennellä kerrallaan enintään kaksi henkilöä. Työntekijöiden ja tarvikkeiden yhteispaino ei saa ylittää koriin merkittyä sallittua arvoa. Kiinnitystai varmuusketjua tai karhulukkoa ei saa lämpökäsitellä eikä muutenkaan muokata. Työturvallisuuskeskus TTK 9 (18)
Korin pohjassa nostosilmukan vieressä oleva reikä on pidettävä avoimena, jotta työskentelyn aikana mahdollisesti vuotanut nestekaasu pääsee virtaamaan ulos. Korissa tulee olla turvakaaret. Koria ei saa pudottaa pylväästä, koska tällöin koriin voi syntyä piilohalkeamia tai muita vaurioita. Jos työkohteen alapuolella liikkuu muita henkilöitä, on vaaralliseksi katsottava alue eritettävä puomeilla, liikennemerkeillä yms. Kuormausnosturin käyttö verkostotöissä Lähes kaikissa linjaryhmien autoissa on nykyisin kuormausnosturi. Nosturia käytetään lastattaessa autoon pylväitä ja tarvikkeita sekä kuormaa purettaessa, linjan rakennus- ja purkutöissä ja henkilönostoissa. Kuormausnosturia saavat käyttää vain nosturin käyttöön koulutetut henkilöt. Väärä tai varomaton nosturin käyttö on vaaraksi sekä käyttäjälle itselleen että muille työpaikalla oleville. Siksi on tärkeää muistaa, että nostotyö on suunniteltava ennakolta auto on pysäköitävä siten, että se ei ole esteenä muulle liikenteelle autossa tulee käyttää keltaista kattovilkkua työskentelyalue on merkittävä liikennemerkeillä annettujen ohjeiden mukaisesti taakan siirto työryhmän yli samoin kuin kulkeminen riippuvan taakan alitse on kiellettyä jokaisen velvollisuutena on varoittaa heti havaitsemastaan vaarasta, joka kohdistuu ihmisiin, nostettavaan taakkaan, kuormausnosturiin, autoon tai kiinteisiin rakenteisiin kuormausnosturilla on nostettava siten, että nosturin käyttäjä voi valvoa puomin ja taakan liikkeitä valvovaan merkinantajaan nähden on vältettävä kahden samanaikaisen liikkeen käyttöä (esim. samanaikainen nosto ja kääntö) on noudatettava erityistä varovaisuutta työskenneltäessä sähköjohtojen läheisyydessä ja otettava huomioon suojaetäisyydet kuormausnosturia käytettäessä on jokaisen työhön osallistuvan käytettävä suojakypärää. Nostoon vaikuttavat tekijät Ennen nostoon ryhtymistä on selvitettävä esineen mitat, paino, laatu, suojausrakennelmat ja mahdolliset nostokohdat tai muut kiinnitysmahdollisuudet mihin auton voi ajaa noston ajaksi, miten sen voi tukea ja kuinka kaukaa on nostettava eli miten lähelle nosturia ja kohdetta taakka voidaan tai muuten kannattaa kuljettaa kohteen etäisyys nosturista ja noston lähtökohdasta sekä nostoa haittaavat esteet että tuettaessa nosturi tukijalkojen varaan maa on tukijalkojen alla tukeva ja tasainen; tarvittaessa on käytettävä tukijalan lisälevyä jalan maahan painumisen ja sivuttaisen liukumisen estämiseksi. Nosto on suoritettava siten, että paino jakautuu tukijaloille ja auton takapyörille ei koskaan niin, että taakan paino kohdistuu pääasiassa etupyörien varaan. Jos nosto joudutaan suorittamaan kaltevalta pinnalta, on auto sijoitettava siten, että auton perä tulee alamäkeen. Vierintäesteet on asennettava takapyörien taakse, auto laskettava niiden varaan, ja käsijarru vedettävä päälle. Tukijalat lasketaan alas vasta näiden toimenpiteiden jälkeen. Nostoissa on käytettävä nostotöihin tarkoitettuja työvälineitä. Ylikuormituksen välttämiseksi tulee käyttää vain tunnistettavia, hyväkuntoisia nostoapuvälineitä. Työturvallisuuskeskus TTK 10 (18)
8. Henkilönostot Taakan heilumisen estämiseksi on kaikki liikkeet suoritettava rauhallisesti. Kääntöä ei saa aloittaa, ennen kuin taakka on irti maasta. Taakkaa ei saa heijaamalla sijoittaa kohteeseensa, koska nosturi voi tällöin kaatua ja taakka irrota nostoraksista tai koukusta. Jos painava taakka on nostettava niin etäälle, että nosturi saattaa kaatua, on taakka laskettava mahdollisimman lähelle laskualustaa, jotta se vaaratilanteessa voidaan nopeasti saada alas, ja vasta sitten vietävä etäämmälle nosturista. Kuormausnosturilla voidaan suorittaa henkilönostoja käyttämällä standardin mukaista ja tarkoitukseen valmistettua nostokoria. Nosturin käyttäjän tulee olla työhön perehdytetty ja vähintään yhden vuoden ajan nostotöitä tehnyt henkilö. Nosturille ja korille tulee suorittaa vaaditut tarkastukset. Nostokorissa olevan työntekijän tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Hänen täytyy käyttää sellaista valjastyyppistä vyötä, jonka turvaköysi (tai tukihihna) kiinnitetään koriin. Korissa on oltava hätäpysäytin ja apuköysi alastuloa varten. Alaslaskulaitetta voidaan vaatia paikallisesti. Henkilönostimien käyttö vaatii aina käyttökoulutuksen. Lisäksi käyttäjällä on oltava työnantajan lupa nostimen käyttöön. Nostimia käytettäessä on kiinnitettävä huomiota tukijalkojen asettamiseen. 9. Käyttökoulutusta vaativat työkoneet ja ajoneuvot Verkonrakennustöissä käytetään usein sellaisia työkoneita ja -välineitä, joiden käyttö töiden turvallisen suorittamisen varmistamiseksi vaatii erillistä koulutusta. Tällaisia koneita ovat esim. pulttipistooli moottorisaha raivaussaha maakiila kaapelinvetolaite kelauskone kelankuljetusvaunu kuormausnosturi henkilönostin moottorikelkka työvene maastoajoneuvo timanttiporakone aggregaatti kaasulaitteet. Koulutuksesta on pidettävä rekisteriä ja varmistettava koulutuksen voimassaolo ennen koneiden ja välineiden luovuttamista käyttöön. Hyvä tapa on kirjata suoritetut kurssit ja pätevyydet koulutuskorttiin. Riittävän erikoiskoulutuksen puuttuessa on töissä syytä käyttää ammattitaitoisia aliurakoitsijoita. Tällaisia erikoistöitä voivat olla esim. metsurin työt. Työturvallisuuskeskus TTK 11 (18)
10. Johtoalueen raivaus Sähköjohtojen johtoalueen oksien karsinta on käyttötoimenpiteisiin verrattavaa huoltotyötä, jota tehdään jännitteisten osien läheisyydessä. Tässä työssä on noudatettava sähkötyöturvallisuudesta annettuja määräyksiä. Asianmukaisesti hyväksytty apuväline saa ulottua jännitteisten johdinten välittömään läheisyyteen edellyttäen, että työn suorittaa sähköalan ammattihenkilö. Yhteiskäyttöpylväiden johtoalueenraivauksista vastaa pylvään omistajalaitos, ja se huolehtii myös käyttäjän tarpeiden mukaisista raivauksista. Muutkin kuin sähköalan ammattihenkilöt voivat tehdä työt silloin, kun työskentely tapahtuu välittömän läheisyyden rajan ulkopuolella. Mikäli karsiminen suoritetaan välittömän läheisyyden rajan sisäpuolella, vaaditaan työn suorittajalta, että hän on sähköalan ammattihenkilö. Kun karsimistyö tapahtuu työn suorittajan pään yläpuolella olevassa tilassa, on työ suoritettava käyttäen ko. jännitteelle hyväksyttyjä välineitä. Johtoaukon avauksessa ja pensaiden sekä vesakkojen raivauksissa tulee käyttää ns. metsurin varustusta. Mahdollisten onnettomuuksien varalta tulee sähköjohtojen johtoaukkojen raivaustyöhön osallistujalla olla yhteydenpitoväline työnjohtoon tai käyttökeskukseen. Mikäli työtä suorittaa useampi henkilö kuuloja näköetäisyyden päässä toisistaan, on välitön avuntarve yleensä turvattu. Myrskytuhot ja muut poikkeukselliset tilanteet Luonnonilmiöiden, lähinnä myrskytuhojen ja poikkeuksellisten lumikuormien aiheuttamat, yleensä yllättävät tilanteet ovat myös työturvallisuuden kannalta ongelmallisia. Töiden poikkeavuudesta huolimatta on työsuojelu- ja muita turvallisuusmääräyksiä noudatettava. Poikkeustilanteisiin tulee varautua ja antaa töihin osallistuville henkilöille ennalta tarvittavaa opetusta ja ohjausta ko. töissä esiintyvistä vaaratekijöistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää puiden raivaukseen ja sähkötyöturvallisuuteen johtokaduilla työskenneltäessä. Yksintyöskentelystä tulee laatia ohjeet, joista selviää mm. se, mitä töitä ei saa tehdä yksin (esim. myrskytuhometsien puiden korjuu). 11. Kaapelikanavat ja kaivot Kanavakaapeleita vedettäessä ja kaapelikaivoissa työskenneltäessä on otettava huomioon erityisesti seuraavat turvallisuusnäkökohdat: Kaasuja varottava Kaapelikaivoihin voi päästä myrkyllisiä kaasuja kaasuputkistoista tai viemäreistä. Kaivoissa ja kaivannoissa on varottava myös työkoneiden pakokaasuja. Ennen kaivoon menoa on aina tehtävä kaasuntoteamistoimenpide tarkoitukseen sopivalla mittauslaitteella. Jos kaivoon mentäessä on havaittavissa kaasun hajua, tulee kaivo tuulettaa huolellisesti ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta pelastuslaitokselle. Työskentelyn kaivossa voi aloittaa vasta, kun kaasumyrkytys- tai räjähdysvaaraa ei ole. Kaapelikaivoihin ei saa viedä nestekaasupulloja, vaan pullo on jätettävä kaivon ulkopuolelle jalkakäytävälle tai autoon. Jos asentaja työskentelee kaivossa yksin, asentajatoverin tai työnjohdon on varmistauduttava riittävän usein, että työ kaivossa tapahtuu turvallisesti. Avonaista kaivoaukkoa ei saa jättää hetkeksikään suojaamatta, vaan se on suojattava kaivosuoja-aidalla. Tarvittaessa työskentelyalue on varustettava liikennemerkillä. Työturvallisuuskeskus TTK 12 (18)
Kun kaivossa työskennellään pitkäaikaisesti, esim. jatkettaessa kaapeleita, tulee huolehtia kaivon riittävästä tuuletuksesta ja lämmityksestä. Kaasulämmittimiä käytettäessä on riittävän tuuletuksen avulla varmistauduttava siitä, että happi ei lopu kaivosta työskentelyn aikana. Kaivotikkaiden liukuminen on estettävä. Kaapelikaivoissa käytettävien sähkölaitteiden on oltava suojaeristettyjä ja vikavirtasuojattuja. Kaapelinveto kanavaan Silloin kun vedetään kanavakaapeleita, tulee aina olla luotettava radiopuhelin- (VHF) tai puheyhteys vetolaitteen hoitajan ja syöttöpäässä työskentelevän asentajan välillä. Työskentelyalue on suojattava ja merkittävä ohjeiden mukaisesti. Vetovaijereiden ja -koukkujen on oltava ehjät ja turvallisuusmääräysten mukaiset. Vetokoneessa on oltava huoltokirja ja tarkastuspöytäkirja. Kun työskennellään ajoradalla, on käytettävä näkyvää suojavaatetusta tai heijastinliivejä (2. lk.). Vetoa ei saa aloittaa, ennen kuin kelalta ohjaava asentaja on antanut vetoluvan vetoryhmälle ja saanut lupaan vastauksen. Vedon aikana seurataan mittarista tai piirturista vetovoiman suuruutta. Sallittua maksimivetovoimaa ei saa ylittää. Jos vetovoima ylittää suositeltavan arvon ja lähestyy sallittua maksimivetovoimaa, veto on keskeytettävä. Vetovoiman kasvun syy on selvitettävä ja vika poistettava ennen työn alkamista. Ennen vedon aloittamista on varmistuttava siitä, että kaivossa olevat kiinnityssilmukat, joihin vetovaijeri kiinnitetään, ovat kunnossa. Kunto varmistetaan esim. työkalulla. Työn loputtua varmistaudutaan siitä, että kaapelikaivon kannet ovat paikallaan ja tarpeettomat liikennemerkit poistettu. 12. Jatkamistyöt Käsikäyttöisiä jatkospihtejä ei ole tarkoitettu suuriin jatkoksiin, vaan niissä tulee käyttää jatkamiskoneita. Työpaikan järjestelyihin ja työasentoihin tulee kiinnittää huomiota. Lämmön vaikutuksesta syntyvien rasva- tai muovikäryjen joutuminen hengitysvyöhykkeelle on estettävä riittävällä tuuletuksella. Lyijy- ja rasvakaapelitöiden jälkeen kädet on pestävä ennen ruokailua! Valokaapelin käyttö on yleistä yhdysverkoissa ja yleistyy myös tilaajaverkoissa. Valokaapelin asennus on kevyttä perinteisiin lyijy- ja muovikaapeleihin verrattuna. Valokaapeleiden jatkostyöt vaativat tarkkuutta ja puhtautta. Työpaikan järjestelyihin ja erityisesti työasentoihin on kiinnitettävä huomiota. On varottava lasikuitupalasten joutumista ihoon. Palaset on kuidun katkaisun jälkeen sijoitettava erilliseen, tukevaan, suljettavaan astiaan. Valokaapelin lasersädettä ei koskaan saa katsella. Tällaiset vaarakohteet on merkittävä varoitusmerkein tai -tarroin. Työturvallisuuskeskus TTK 13 (18)
13. Kaivutyöt Puhdistus- yms. aineista on oltava käyttöturvallisuustiedotteet, ja niiden ohjeita on noudatettava. Kaivutyöt suorittaa usein aliurakoitsija. Turvallisuudesta yhteisillä työmailla sovitaan luvun 1 mukaisesti. Työn tilaajan tulee vastaanottotarkastaa kaivujen tuennat ennen kaapelitöiden aloittamista. Liikennejärjestelyt on toteutettava ohjeiden mukaisesti. Kaivutyö on tehtävä turvallisesti ottaen huomioon maan laatu, kaivannon syvyys, luiskan kaltevuus ja kuormitus sekä vedestä ja liikenteen tärinästä aiheutuvat vaaratekijät. Jos sortuma saattaa aiheuttaa tapaturman, on kaivannon seinämä kaivettava kaltevaksi, porrastettava tai tuettava. Erityistoimenpiteisiin on ryhdyttävä sateen, kuivumisen tai roudan sulamisen johdosta. Samoin on toimittava silloin, kun kaivetaan löysää maata tai 2,0 metriä syvempää, kapeaa kaivantoa tai kun kaivannon yhteydessä tai läheisyydessä suoritetaan tärinää aiheuttavaa työtä taikka kun kaivantoon vaikuttaa raskas ajoneuvoliikenne. Kun kaivutyötä tehdään rakennuksen alla tai vieressä on samoin ryhdyttävä ennalta riittäviin tukitoimenpiteisiin sortumisen estämiseksi. Räjäytystöitä saa suorittaa vain siihen koulutuksen saanut henkilö. 14. Vesistökaapelityöt Asennus- ja huoltotöissä joudutaan liikkumaan myös vesillä. Työveneenkuljettajan tulee suorittaa veneenkuljettajakurssi (Vesiliikenteen turvallisuus ja merenkulun säännöt) ja saada opastus työveneen käyttöön. Kaapelin lasku tulee suunnitella etukäteen ja varata riittävän vakaa alus ja tarvittavat turvallisuus- ja työvälineet työtehtävän suorittamiseen. Pohja sekä kaapelin nousu- ja laskupaikat rannassa tulee tutkia. Kaapelikela on laskun aikana joko auton lavalla tai kelapukkien varassa. Silloin kun kaapeli lasketaan ilmatyynyjen varaan, tulee muu vesiliikenne ottaa huomioon. Asennuksessa tarvittavien tyynyjen määrä riippuu kaapelin painosta ja pituudesta. Yhden tyynyn kantavuus on n. 20 kg. Tavallisin tyynyjen väli on kaapelin painon mukaan 3 8 metriä. Voimakkaassa sivutuulessa voidaan käyttää pitempääkin väliä. Silloin kaapeli ui syvemmällä ja tuuli vaikuttaa vähemmän. Muuta vesiliikennettä on varoitettava työkohteen läheisyydessä. Vesilain säännösten mukaan vesistöön tehdyn rakennelman omistaja on velvollinen pitämään rakennelman kunnossa niin, ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Kaikkien työntekijöiden tulee käyttää pelastusliivejä ja/tai pelastuspukuja. Moottoriveneessä tulee olla mukana veneenohjaajan käsikirja veneenkuljettajan käyttöön. Työturvallisuuskeskus TTK 14 (18)
15. Mastotyöt Mastotöiden turvallisuusohjeena voidaan käyttää TTK:n julkaisua Mastotyön työsuojeluohjeet 2004. Ohjeesta poikkeaminen edellyttää kirjallisia mastotöitä koskevia ohjeita näissä tapauksissa. Mastotyön edellytykset Mastotyöntekijän tulee olla 18 vuotta täyttänyt, sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemässä lääkärintarkastuksessa erityisesti mastotyöhön hyväksytty henkilö. Myös tilapäisesti mastossa käyvän henkilön terveydentilasta ja sopivuudesta on varmistuttava normaalin lääkärintarkastuksen yhteydessä. Mastotöitä ei saa tehdä sairaana, väsyneenä eikä lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Mastoon kiipeämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Mastotyöntekijällä tulee olla mastotöitä varten riittävä koulutus. Koulutuksen tulee kattaa varsinaisen mastotyön lisäksi myös työturvallisuus- ja ensiapukoulutus. Ukonilman aikana mastotyöskentely on kiellettyä. Jatkuvan sateen aikana mastotöitä tulee välttää. Työskenneltäessä kylmänä vuodenaikana on työntekijöille varattava riittävän lämpimät lämpöpuvut sekä lämmin taukotila maston läheisyyteen. Myös tuuliolosuhteet on otettava huomioon. Maston ollessa jäässä on mastotöitä vältettävä. Jos mastoon kertyneiden jäiden putoamisvaara on todennäköinen, ovat mastotyöt kiellettyjä. Liikkuminen maston läheisyydessä Työt ilman riittävän vahvojen rakenteiden tarjoamaa suojaa on kiellettyä. Vaaraalue on ympyrän muotoinen alue, jonka keskipiste on maston juurella ja säde vähintään 2/3 x maston korkeus. Näkö- tai kuuloyhteys Mastoryhmän esimiehen, mastossa työskentelevien ja vintturin ohjaajan välillä tulee olla hyvä näkyvyys. Jos näkö- tai kuuloyhteys heikkenee, on käytettävä luotettavaa radiopuhelinyhteyttä. Pimeällä on asennustöiden tekeminen kiellettyä, ellei riittävää valaistusta ole mahdollista järjestää. Ennen töiden aloittamista Ennen töihin ryhtymistä on varmistauduttava siitä, että masto on huollettu asianmukaisesti, maston maadoitusverkko on kunnossa ja masto on maadoitettu. On myös tarkistettava, että maston harusten kiinnitys on kunnossa. Lisäksi on erikseen tarkistettava masto-osien, antennikiinnittimien yms. eheys. Työhön osallistumattomia on varoitettava mastotöistä asianmukaisin varoituskilvin. Mastotyön ollessa käynnissä eivät sivulliset saa oleskella mastotyöpaikalla. Mastotöiden suunnittelu Mastojen pystytys-, purku- ja laiteasennustyöt sekä toistuvat huoltotyöt on suunniteltava ennalta ja annettava suunnitelma työtä suorittavalle mastotyöryhmälle. Mastokopissa tulee olla tiedot mastossa olevista laitteista ja niiden varoetäisyyksistä. Työturvallisuuskeskus TTK 15 (18)
Työnsuunnittelijan tulee sisällyttää työsuunnitelmaan tarvittavassa laajuudessa ainakin seuraavat seikat: Mastossa saa yleensä olla käynnissä vain yksi työvaihe kerrallaan. Laskennallisesti on varmistuttava siitä, että työn kohteena oleva mastotyyppi tai maston osa kestää vikaantumatta kulloisenkin määrän työntekijöitä. Mastotyöt on suoritettava riittävällä miesmäärällä, ja töissä tulee olla aina vähintään kaksi sellaista henkilöä, joilla on mastotyöskentelyä varten tarvittava koulutus. Mastoon kiipeäminen on kiellettyä kokonaisena pystytettävän maston pystytyksen yhteydessä, jos harukset on kiinnitetty puristustartuntavälineiden välityksellä. Liikkuminen ja työskentely mastossa Yli 6 metrin mastoissa tulee olla yleisten määräysten mukaiset tikkaat sekä kiinteät kiipeämisturvavälineet. Tikkaiksi hyväksytään myös mastorakenne, jos nousu on yhtä turvallista ja helppoa kuin tikkaita käytettäessä. Lepotasoja tulee olla 5 10 metrin välein. Tikkaisiin tulee asentaa selkäsuojukset, jos mastoon joudutaan nousemaan sen ollessa osittainkin jääkuoren peitossa tai sen kannattelema mastolaite vaatii rikkoutuessaan välitöntä huoltoa ja muulloinkin, jos siihen on erityistä syytä. Kiipeämisturvatarrain Jos mastotikkaisiin ei asenneta selkäsuojusta, niihin tulee asentaa liukukisko tai köysi (vaijeri) ja mastoon noustaessa on käytettävä asianmukaista kiipeämisturvatarrainta, joka on turvaköydellä yhdistettynä mastossa liikkuvaan turvavyöhön. Liukukiskon yläpäässä tulee olla este, joka estää tarraimen tahattoman irtipääsyn. Kiipeämistarraimen tulee olla kyseiseen käyttöön tarkoitettu, tyyppitarkastettu ja CE-merkitty. Tarraimen toiminta ja säätö on tarkistettava ennen käyttöä. Silloin kun kiipeämisturvatarraimen yhteydessä käytetään köyttä tai vaijeria, on erityisesti huolehdittava sen kunnosta ja lujuudesta. Jos köysi tai vaijeri on pitkähköjä aikoja käyttämättä, se on varastoitava kuivaan paikkaan. Mastotyössä käytettävät työkalut ja -välineet Mastotyössä on pyrittävä käyttämään teknisesti korkealuokkaisia, ergonomisesti hyvin muotoiltuja ja kevyitä käsityökaluja. Sähkökäyttöisten työkalujen suhteen on noudatettava voimassa olevia sähköturvallisuusmääräyksiä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota sähkölaitteiden, sähköjohtojen, eristysten, liitosten yms. kuntoon. Sähkötyökalujen johdot on tarkistettava silmämääräisesti ennen työn aloittamista. Paineilmatyökalut, porakoneet ja muut raskaat työkalut on varustettava putoamista vastaan varmuusnaruilla. Nostolaitteet ja nostoapuvälineet Nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden tulee olla kyseiseen käyttöön tarkoitettuja, riittävän lujarakenteisia ja CE-merkittyjä. Ne on suojattava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa käyttäjilleen eivätkä muille työmaalla oleville. Nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden käytössä sekä tarkastuksissa on noudatettava VNp:n 856/1998 (valtioneuvoston päätös työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta) mukaisia ohjeita ja määräyksiä. Nostolaitteiden koukkujen tulee olla lukittavaa mallia. Työturvallisuuskeskus TTK 16 (18)
Taljat ja käsikäyttövintturit Taljoissa ja käsikäyttöisissä vinttureissa tulee olla merkintä suurimmasta sallitusta kuormasta sekä säppi, joka estää taakan vapaapudotuksen ja mahdollisuuksien mukaan kitkajarru. Silloin kun käsikäyttövinttureita käytetään suurimmalla sallitulla kuormalla, on tarvittavan käsivoiman oltava riittävä, esim. 30 40 kg, jotta havaitaan taakan takertuminen tms. Tarkastukset Työn tilaajan tulee vastaanottotarkastaa uudet mastot. Mastot ja niiden laitteet on huollettava ja tarkastettava huolto-ohjeen mukaisesti. Tarkastukset tehdään vuosittain. Tällöin on erityistä huomiota kiinnitettävä turvalaitteiden ja maston kulkuteiden mekaaniseen lujuuteen sekä korroosion vaikutukseen sekä laitteiden moitteettomaan kuntoon ja toimivuuteen. Tarkastukset suorittaa työnantajan nimeämä pätevä henkilö. Tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa ja pöytäkirja tulee olla nähtävänä mastokopissa. Linkki: Linkki: Mastotyön työturvallisuusohje 2013 (Työturvallisuuskeskus) Katto- ja seinätöiden työsuojeluohjeet (Työturvallisuuskeskus) 16. Vaaraa aiheuttavat verkostotyöt Töille tyypillisiä turvallisuusriskejä sisältäviä työvaiheita ovat mm.: liikennejärjestelyjen toteuttaminen ja työskentely liikenteen parissa työntekijöiden ja koneiden liikkuminen katu- ja tiealueilla, joilla on liikennettä kaivantotyöt katu- ja tiealueella syvät kaivantotyöt ja mahdolliset tukemiset vähäinenkin kaivaminen olemassa olevien kaapeleiden läheisyydessä (minimi suojaetäisyys 1,5 m) tukeminen (kaivanto, pylvästys, jne.) louhintatyöt, mahdolliset pohjavahvistustyöt nostotyöt masto-, seinä- ja kattotyöt tulityöt purkutyöt maarakentamiseen liittyvät ilmakaapelit pylväslinjat kaapeleiden siirrot; maa- ja ilmakaapelit työskentely sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasulinjan läheisyydessä työskentely rauta- ja raitioteiden läheisyydessä öljyjen, kaasujen, kemikaalien ja muiden haitallisten tai vaarallisten aineiden käyttö. Työturvallisuuskeskus TTK 17 (18)
17. Verkostourakan suoritusvaatimuksia Ennen rakennustyön aloittamista Toimittajan tulee selvittää kaapeleiden ym. johtojen ja laitteiden tarkka sijainti ja turvallisuusmääräykset ao. johdon tai laitteen haltijan kanssa, kuten: teleoperaattoreiden putkitukset, kaapelit, kanavat ja laitteet sähköyhtiöiden: kaapelit, johdot (suur- ja pienjännite), kaapelikanavat ja -kaivot, sähköpylväät ja -laitteet (vaaratekijät, varo-ohjeet) liikenteenohjauslaitteet liikennevalo-opasteet liikennemerkit ja portaalit, yms. kaukolämpökanavat maakaasujohdot ja kanavat vesi- ja viemärijohdot. Lisäksi on otettava huomioon yleiset turvallisuusvaatimukset ja ko. kunnan erityismääräykset ja ohjeet, kuten rakennusjärjestys. Toimittajan ja Tilaajan töissään käyttämän henkilöstön perusvaatimus on määritelty YSE 1998 58 :ssä. Henkilöiden, jotka osallistuvat työhön tai joihin työ voi vaikuttaa, pätevyysvaatimukset ja turvallisuusvastuut määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaan. Yleisiä vaatimuksia työturvallisuudesta ja henkilöiden vastuista on annettu julkaisussa Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2009 (Talentum Media Oy, toimittaneet Harri Hietala ja Keijo Kaivanto), joka sisältää seuraavat asiakirjat: Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2003 VNa 205/2009 VNp työssä käytettävien koneiden ja työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta VNp henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/93 Lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavissa julkaisuissa annetut ohjeet: Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ympäristönsuojelulaki 86/2000 Tieturva 1 ja 2 Spek / Suomeksi / Koulutus / Tieturvakoulutus Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisu "Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella" 19/99. Kuntien sekä Tie- ja Ratahallinnon kaivu-/sijoitusluvissaan antamat erityisohjeet Tilaajan antamat ohjeet Työturvallisuuskeskus TTK 18 (18)