RIA*Nysse 3/16. Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti

RIA*Nysse 3/16 Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti

2 RIA*Nysse on Tampereen rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry:n tiedotuslehti, levikki 900 kpl. KANSIKUVA Kävelyllä Gdanskissa / PM SISÄLLYS Hallituksen yhteystiedot 2 PUHEENJOHTAJAN PÄRINÄT 3 Uuden hallitusjäsenen esittely 4 Vierailu Kangasala-taloon 5-7 TULEVIA TAPAHTUMIA Ratinan kauppakeskus 8 TamRIA:n pikkujoulut 9 RIA-Ylläs Jazz Blues 2017 10 Matka Gdanskiin 11-13 Kevätkokous 14-15 TULEVIA TAPAHTUMIA TamRIA:n vuosikokous, PIRA-päivä 16 Majakkamatka Kaskisiin 17-18 Valmistuvien tilaisuus 19-20 TamRIA:n petankkikisa 20-21 RIA-jalitsu Espoossa 22-23 KesäRIA Rovaniemellä 24-27 Tampereen RIA:n kotisivu http://www.ria.fi/tamria RIA*Nyssen toimituksen osoite c/o Petri Mäki Korventie 11, 33470 YLÖJÄRVI puh. 040 536 6630 e-mail: petri.maki@tamria.fi RIA*Nyssen ilmoitushinnasto 2016 -hinnat on vapautettu ALV:stä -hinnat: * takasivu (värillinen) 450 * etu- ja takakannen sisäpuoli (vär.) 380 mustavalkopainatus * tekstin jälkeen 1/1 300 1/2 190 1/4 130 * pikkuilmoitus 15 RIA*Nysse ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Nysse ilmestyy marraskuussa 2016. Painopaikka: KopioNiini Finland Oy, Tampere TamRIA:n hallitus 2016 Puheenjohtaja Tiia Tuomi, RI puh. 043 850 1173 e-mail: tiia.tuomi@tamria.fi Vpj, viestintä Ville Lehtineva, RI puh. 040 848 7386 e-mail: ville.lehtineva@tamria.fi Sihteeri Sirkku Line, RA puh. 040 766 1540 e-mail: sirkku.laine@tamria.fi Talouspäällikkö Timo Laitinen, RI puh. 040 548 2035 e-mail: timo.laitinen@tamria.fi RIA*Nysse Petri Mäki, RI puh. 040 536 6630 e-mail: petri.maki@tamria.fi Nuorjäsenvastaava Valtteri Paananen, RI-opiskelija puh. 041 544 2101 e-mail: valtteri.paananen@tamria.fi Merkkipäivävastaava, YJB Eija Helin, RA puh. 050 342 1543 e-mail: eija.helin@tamria.fi Kulttuuri, koulutus, liikunta, matkat Kaija Rask, RA puh. 040 581 9354 e-mail: kaija.rask@tamria.fi Kari Salonen, RA puh. 040 571 8698 e-mail: kari.salonen@tamria.fi Pirjo Myllymäki, RA puh. 050 363 6103 e-mail: pirjo.myllymaki@tamria.fi Opiskelijaedustaja Jenni Saarinen puh. 040 825 3707 e-mail: jenni.saarinen@tamria.fi Opiskelijaedustaja Annica Sievers puh. puh. 040 779 4149 e-mail: annica.sievers@tamria.fi Opiskelijaedustaja Panu Markkola puh. 040 039 6181 e-mail: panu.markkola@tamria.fi TamRIA:n tilinro FI05 5732 2620 0540 64

PUHEENJOHTAJAN PÄRINÄT Tervetuloa takaisin kesälomilta! Kesän aikana on tapahtunut paljon kaikenlaista, ja toivottavasti töihin laskeutuminen on kaikilla sujunut parhaalla mahdollisella tavalla! KesäRIA järjestettiin tänä vuonna Rovaniemellä, pohjoisimmassa sijainnissa ikinä, ja tällä kertaa kelitkin suosivat mukana olijoita. Jäämme odottamaan seuraavaa Kesä-RIAa ja uusia rakennus- ja muun korkeakulttuurin kokemuksia Pohjois-Karjalassa. Kesän aikana on järjestetty paljon muutakin ja monenlaista RIA-tapahtumaa, KesäRIAa, RIA-Golfia, Ria Goes Erä, RIA jalkapalloa ja senioritalkoita, ja paljon riittää rialaisille vielä loppuvuodellekin tekemistä. 21.10. järjestetään RIAn Yrittäjäpäivät Helsingissä. Tampereella päästään tutustumaan Ratinan kauppakeskuksen työmaahan, on varmasti mielenkiintoinen ekskursio. Pira-päivä on tulossa marraskuussa, samoin TamRIAn vuosikokous ja pikkujoulut. Paljon muutakin uutta ja tapahtunutta, valokuvia ja ilmoittautumistietoja ja vaikka vain yhteystietoja ja edunvalvontaa löytyy RIAn kotisivuilta, www. ria.fi sekä myös Tampereen omilta sivuilta www.tamria.fi. Kannattaa käydä säännöllisesti katsomassa, ettei jää hyvästä paitsi! Mennyttä kesää pääsemme vielä muistelemaan tulevan RIA-lehden kesäkuvakilpailun parissa, jos sateessa ja pimeydessä vielä kesän perään haikailee. Rakennusvoittoista syksyä kaikille toivottaen, Tiia 3

Tervehdys Nyssen lukijat! Olen uusi TamRIAn hallituksen sihteeri, Laineen Sirkku. Aloitin pestini vuoden alusta ja voisin sanoa olevani ns. paluumuuttaja, sillä viimeksi osallistuin TamRIAn hallituksen toimintaan 2010-luvun vaihteessa, silloinkin mm. sihteerinä. Seepra ei pääse raidoistaan. Koulutukseltani olen rakennusarkkitehti vuosimallia -88. Suunnittelun maailma oli tuolloin aivan toisenlaista, sillä muistan viettäneeni monta hetkeä tussien parissa, jotka eivät toimineet. Kaikki piirrettiin vielä käsin ja CAD-ohjelmat olivat vasta tulevaisuuden harhakuvaa. 4 Olen työurallani, joka on jo melkoisen pitkä, tehnyt kaikennäköistä työtä suunnittelusta rakennuttamiseen. Olen mm. toiminut yrittäjänä, projektitöissä Tampereen kaupungilla, asiantuntijana ELY:ssä Hämeenlinnassa jne. Tällä hetkellä opiskelen lisää rakennusalaa perehtyen mm. sisäilmaongelmiin. Olen perheellinen ja asustelen vanhassa puutalossa Tampereen Viinikassa kokoonpanon kanssa, johon kuuluu mm. kaksi vanhempiaan kasvattavaa teiniä. Vapaa-ajalla harrastan kaikenlaista ryytimaanhoidosta pyöräilyyn. Tykkään suhailla fillarillani kaupungissa paikasta toiseen, talvisaikaan siirryn kävelemään ja kuluttamaan kengänpohjiani. Lähellä sydäntäni on tanssi ja pyörähtelen parketilla monien rytmien tahdissa, joista argentiinalainen tango kuuluu yhdeksi suosikeistani. On ilo palata takaisin TamRIAn hallituksen toimintaan ja rentoon meininkiin. Tämän parempaa porukkaa on vaikea löytää! Takuulla istuessani hiukan vanhempana kiikkustuolissa löydän paljon hyviä hetkiä ja tarinoita näiltä ajoilta muisteltavaksi. Toivotan kaikki innokkaat lämpimästi mukaan toimintaan. Suosittelen! Mukavaa syksyn jatkoa teille kaikille rialaiset!

Vierailukohteena Kangasala-talo TAANNOISIA TAPAHTUMIA Pääsisäänkäynti TamRIA:n keväinen arkkitehtuurivierailu suuntautui Kangasalle tutustumaan julkisuudessa paljon huomiota ja arvostusta saaneeseen Kangasala-taloon, jonka on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen. Rakennesuunnittelijana oli paikallinen A-Insinöörit Oy. Muutama vuosi sitten tutustuimme vasta valmistuneeseen Kangasalan pääkirjastoon, jonka viereen tämä uusi rakennus sijoittuu muodostaen suojaisen sisäpihan. Rakennus koostuu neljästä osasta: 285-paikkaisesta konserttisalista, Kimmo Pyykkö museosta sekä Kangasalan kunnanvaltuuston istuntosalista ja kunnanhallituksen kokoustiloista. Pääsisäänkäynti taloon on pihan puolelta. Ala-aulassa vierailijoita odottivat kohteen esittelijät, museolehtori Johanna Kangas ja hankkeen rakennuttajakonsultiksi kutsuttu DI Pekka Sepponen. Aluksi kiersimme ylimmässä kerroksessa sijaitsevan Kimmo Pyykkö museon pysyvän näyttelyn, jossa on taiteilijan keskeinen tuotanto hyvin esillä. Eri tyylikaudet maalauksista veistoksiin käytiin läpi kiinnostavasti kerrottuna. Luonto ja erityisesti eläimet olivat Pyykön veistoksissa mukana. Presidentti Kekkoseen muodostui kiinnostava suhde. Kaikille tutuksi tullut Kekkosen omakuva, silmälaseilla varustettu leipälapio, on esillä museossa. Muistakin presidenteistä Pyykkö on tehnyt reliefejä ja mitalitaidetta. Hauskana yksityiskohtana näyttelyssä on esillä taiteilijan 60-vuotislahjak- 5 Vierailijat ja esittelijät aulassa.

TAANNOISIA TAPAHTUMIA 6 si saama kilpamoottoripyöräksi muunneltu mopo, joka kertoo nuoruuden kiinnostuksesta vauhtiin. Museon sisäinen betoninen porras oli muotoilultaan hyvin plastinen ja eräänlainen taideteos jo sinänsä. Se johdatti meidät kerrosta alemmaksi, jossa vaihtuvien näyttelyiden tiloissa oli esillä Raili Tangin kookkaita ja värikkäitä abstrakteja maalauksia Ilolla ja intohimolla näyttelyotsikon alla. Isänsä automaalaamossa lapsena leikkiessään tulevan taiteilijan kyvyt värien määrittelemisessä havaittiin jo hyvin varhain. Maalausten tunnelmat vaihtuivat synkistä luolamaisemista aurinkoisen värikylläisiin teoksiin. Välillä teosten suorakulmainen muoto rikottiin päällekkäisillä osasilla. Lopuksi jokainen sai kertoa, mikä teos miellytti eniten. Mielialan mukaan jokaiselle löytyi sopiva maalaus. Pekka Sepponen aloitti kierroksen ala-aulasta kertomalla ensin hankkeen taustoista. Hänet kutsuttiin hankkeeseen, kun töitä oltiin aloittelemassa Hartelan kvr-urakkana. Kunnan ohjausryhmä halusi kuitenkin irrottaa joitakin osia, esimerkiksi pihaalueen, tästä kokonaisuudesta. Sepposen mukaan se ei ollut hyvä tapa toimia, koska siitä tuli paljon ylimääräistä ongelmaa hankkeen toteutukselle. Lopputulos kuitenkin on pääosin onnistunut, vaikeuksista huolimatta. Onhan talo saanut kansallista tunnustusta Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinnon 2015 muodossa. Muutakin tunnustusta on tullut talon monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Valtuustosali Luontoaiheet olivat Kimmo Pyykölle tyypillisiä. Sisääntuloaulasta kohti 2. kerroksen päätiloja johtava porras oli tilan katseenvangitsija. Vinoon sijoitettu ja hieman alaspäin kapeneva porras tuotti rakentajille tuskaa. Peilaavien betonipintojen käsittely tehtiin moneen ker-

TAANNOISIA TAPAHTUMIA taan. Yläaulasta päästiin rakennuksen eri lohkoihin. Aluksi tutustuimme konserttisaliin, joka on suunniteltu toiminnoiltaan ja akustiikaltaan moninaiseksi. Salin päällä on verkkokatto, jonka päällä olevia laitteita päästään sieltä huoltamaan. Sielläkin pääsimme käymään. Joustavan läpinäkyvän verkon päällä kävely ei kaikille tuntunut sopivan. Valtuustosalin suuntaus haluttiin muuttaa kesken töiden ikkunasta avautuvien näkymien vuoksi. Toinen suuri muutos oli ensimmäiseen kerrokseen rakennettu valmistuskeittiö. Pienempiäkin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavia ratkaisuja ja täydennyksiä tehtiin, välillä toimivuuden kustannuksella. Sinänsä valtuustosali oli tyylikkään oloinen kalusteineen ja leijuvista akustointilevyistä rakennettuine alakattoineen. Samanhenkinen oli myös hallituksen kokoustila, johon oli rengasmaisen pöytäryhmän keskelle sijoitettu neljä suurta näyttöruutua. Kierros jatkui ullakolle asti. Siellä saimme todeta että ilmastointikanavat vievät valtavasti tilaa ja vaikuttavat siten voimakkaasti kattorakenteiden valintaan. Sepponen muistutti että kaikki kylmiin sisätiloihin tulevien teräsrakenteiden tulee olla sinkittyjä. Palattuamme takaisin maan tasolle, kertoi Sepponen että korttelikokonaisuuksia suunnitellessa kannattaa korkeusasemat pyrkiä saamaan samaan tasoon kerroksittain, jolloin vältytään hankalilta luiska- ja porrasjärjestelyiltä. Tässä asiassa ei hänen mukaansa täysin onnistuttu. Lopulta saavuimme pihamaalle, pääsisäänkäynnin yhteyteen. Sisäpihalta sai hieman käsitystä rakennuksen eri lohkoista muodostuvasta massoittelusta. Myös corten -teräksen värinen betonijulkisivu pääsi oikeuksiinsa. Väritys on saatu aikaan Betonipallas Oy:n Pertti Kukkosen kehittämällä Umbra patinointimenetelmällä. Lopputulos oli sopivan kirjavana oikein onnistuneen näköinen. Myös kierros Kangasala-talossa oli onnistunut kiinnostavien ja kriittistenkin taustatietojen ansiosta. Olisi mukava tulla toistekin, erityisesti kuuntelemaan hyvää konserttia. Pidetään mielessä. Teksti ja kuvat KSa 7 Museoporras

TULEVIA TAPAHTUMIA Ratinan kauppakeskus on vielä hieman vaiheessa, mutta mainio aika nähdä raakaa runkovaihetta isommassakin mittakaavassa. 25 tamrialaista mahtuu mukaan vierailulle keskiviikkona 5.10. klo 13.30 alkaen. Tj Aki Hyrkkönen rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy:stä on urakoitsijan puolesta kertomassa hankkeesta, mahdollisesti myös rakennuttaja Spondan ja rakennesuunnittelija A-Insinöörien edustajat. 8 Vierailulla tutustutaan toki työmaahankin, joten toivottavaa on ottaa omat kypärät, turvakengät, huomioliivit ja suojalasit mukaan. Muutamia settejä löytyy kyllä työmaan puolestakin. Ilmoittautuminen ekskursiolle alkaa 26.9. sähköpostitse petri.maki@tamria.fi. 25 nopeinta pääsee siis mukaan. Mukaan mahtuville ilmoitetaan tarkemmin kokoontumisesta yms.

TULEVIA TAPAHTUMIA Pikkujoulut TamRIA:n pikkujoulua (avec) vietetään tänä vuonna virallisestikin hauskoissa merkeissä. Meille on varattu 17.11. klo 20.00 Komediateatteriin Ilari Johanssonin stand upesitykseen 30 lippua. Esityksen kesto noin 1 h 30 min väliaikoineen, K-18. Ilmoittautuminen kaija.rask@tamria.fi ke 12.10. mennessä. Hinta 25,-/osallistuja maksetaan TamRIA:n tilille FI05 5732 2620 0540 64 (erillistä laskua ei lähetetä). 9 Ennen esitystä on mahdollista ruokailla omakustanteisesti Tammerin Vihtorin kirjastossa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä tuletko Tammeriin, jotta voimme tehdä pöytävarauksen.

TULEVIA TAPAHTUMIA YLLÄS JAZZ BLUES 26. - 29.1.2017 TamRIA: n juhlamatka! Tampereen RIA on osallistunut tapahtumaan säännöllisesti vuodesta 1998 eli tuleva matka on jo kahdeskymmenes. Omasta takaa on aina ollut hauskaa, mutta mahdollisesti järjestäjäkin huomioi säännöllisen vakio-osallistujan jotenkin. 10 Varsinainen kutsu ehtii tulemaan vielä seuraavassa Nyssessä, mutta jo nyt voit ilmoittautua mukaan. Toistaiseksi matkalla on tilaa. Ilmoittautumiset eija.helin@tamria.fi.

TAANNOISIA TAPAHTUMIA Puolalainen visiitti Gdanskiin TamRIA teki keväisen opintomatkan Gdanskiin, Puolaan toukokuun alkupuolella. Matka alkoi torstaina 5.5. Tampereen rautatieasemalta, jossa urheat matkalaiset kapusivat junaan ja siitä Tikkurilassa vaihtaen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ilmatiematka tehtiin Finnairin/ Norran ATR-koneella. Lentomatka oli normaali lentomatka; menomatka tosin kesti toista tuntia aikataulua pidempään, koska venäläisten hävittäjien poikkeuksellisen lentoaktiviteetin vuoksi Kaliningradista koneemme koukkasi alueen itäpuolitse Puolaan. Perille sitten Rebiechowon kentälle kuitenkin päästiin ja matkamme jatkui taksikyydillä hotelliin. Illalla pääosa vajaan parinkymmenen hengen seurueestamme kokoontui hotellin aulabaariin yhdelle tai useammalle ennen iltakävelyä ja kaupungilla tapahtunutta ruokailua. Kaupunki oli illallakin vallan vilkas ja koko porukalle riittävän tilan löytäminen yhdestä ravintolasta osoittautui varaamatta vallan mahdottomaksi, siispä hajaannuttiin. Puolassa osataan paistaa pihvi, annokset olivat runsaita eikä suomalaiseen hintatasoon tottunut pelästynyt ravintolataksoja. 11 Aulan ravintolassa iltakävelyä odotellessa. Oppaan johdatuksella erään monista kanaaleista rannalla.

TAANNOISIA TAPAHTUMIA Terassit ja matkamuistomyymälät reunustivat monin paikoin katu- ja torialueita. 12 Perjantaiaamu aloitettiin luonnollisesti hotelliaamiaisella. Aamupäivällä aloitimme parin tunnin opastetun kävelykierroksen vanhassa kaupungissa. Ja sanottava on, että kyllä parissa tunnissa osaavan oppaan mukana saa usein enemmän kohteesta irti kuin päivässä omatoimisesti. Kierroksen jälkeen oli sitten iltapäivä aikaa jatkaa Gdanskin ihmeiden tutkailua omatoimisesti, harrastaa shoppailua, pitää taukoa terassilla ja nauttia aurinkoisesta kevätpäivästä. Vanhassa hansakaupungissa kyllä riitti katseltavaa. Tuliaisiksi oli tarjolla jokaisessa kävelykatyjen myyntikojussa paikallista erikoisuutta meripihkaa, jota löytyi myös useista gallerioistakin aitoustodistuksen kanssa. Illemmalla koko porukalle oli sovittu Vanhaa ja uudempaa julkista rakentamista: yllä päärautatieasema ja oikealla Euroopan solidaarisuuskeskus. Stutthofin leirialueen sisääntuloväylä, taustalla leirin johtajan asunto. Piikkilankaa ei alueella oltu säästelty.

yhteinen illallinen tunnelmallisessa Tawerna Dominikanskaravintolassa, jonka joku meistä oli aikaisemmilla vierailuillaan hyväksi havainnut. Hyvä se oli edelleen, voisinpa sanoa erinomainen. TAANNOISIA TAPAHTUMIA Lauantaina osa ryhmästä lähti muutaman kymmenen kilometrin automatkalle Stutthofin keskitysleirille. Osittain alkuperäisenä säilytetty alue sai vieraat ajattelemaan paljonkin ihmismielen pimeästä puolesta. Leirin alue oli kaunis, mutta historia vähemmän kaunis. Kun opastajana oli vielä ilmeisesti leirin todellisuuden kokenut herrasmies ja hänen poikansa, historia lähes konkretisoitui. Vaikka Stutthof ei ollut varsinainen tuhoamis- vaan pakkotyöleiri, menetti leirille kuljetetuista 100-110 000:sta vangista vähintään 65 000 henkensä eri syistä. Stutthof oli ensimmäinen Saksan ulkopuolelle II maailmansodassa perustettu keskitysleiri, jonka vankien joukossa oli myös kymmenittäin suomalaisia. Tämä oli ulospääsytie leiriltä: vasemmalla kaasukammio ja oikealla krematoriorakennus. Osa ryhmästämme vietti lauantaita mukavammissa merkeissä Gdanskiin tutustuen. Jotkut poikkesivat naapurikaupungissa Sopotissa mm. katselemassa Euroopan pisintä puulaituria ja kilometrien hiekkarantoja. Iltapuolella oli kaikilla vielä mahdollisuus nauttia Gdanskin palveluista ja käyttää viimeisiä zlotyja kaupoissa ja kahviloissa. Kotimatkan ajoituksessa ryhmämme hajosi. Osa lähti lentokentälle ja paluumatkalle jo sunnuntaiaamuna, kun taas osa oli valinnut paluupäiväksi maanantain ja yhden päivän lisää Puolassa. Suunniteltua ohjelmaa sunnuntaille ei ollut laadittu, mutta perusturismilla aina vuorokauden pärjää. Silti jäi vielä nähtävää uusille reissuille. Kiitokset kaikille matkalaisille hyvästä matkaseurasta ja etenkin Myllymäen Pirjolle matkan valmistelusta. PM 13

14 Kevätkokous Tampereen RIA:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin kesän korvalla 27.4. Akun Tehtaan saunatiloissa Ylöjärven puolella. Tamrialaisen kokousväen ja kokouksen isäntänä toimineen Ruukki Construction Oy:n lisäksi paikalla oli esittäytymässä ja liiton kuulumisia kertomassa RIA:n tuore edunvalvontapäällikkö Mikko Heinikoski. Viitisentoista tamrialaista oli uskaltautunut lähtemään jopa Tampereen rajan ulkopuolelle kokoustamaan. Alkajaisiksi Mikko Heinikoski esitteli itsensä ja tehtävänsä liitossa, sitten kuultiin tiukka paketti mm. hallintouudistuksen, kilpailukykysopimuksen ja keskusjärjestöselvityksen viimeisimmästä tilanteesta. TAANNOISIA TAPAHTUMIA Kevätkokouksen avasi TamRIA:n puheenjohtaja Tiia Tuomi toivottaen osallistujat tervetulleiksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin konkari Kalevi Turkka, sihteeriksi Tiia Tuomi ja pöytäkirjan tarkastajiksi sekä tarvittaessa ääntenlaskijoiksi Kalle Antila ja Jari Jokinen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösval ja hyväksyttiin kokouksen työjärjestys. Kukapa muu kuin Kallu toimi kokouksen puheenjohtajana. Kokoukselle esiteltiin vuoden 2015 tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus sekä toiminnantarkastajien lausunto. Tilinpäätös oli pääasiassa hyvin onnistuneen KesäRIA-tapahtuman ansiosta 26 884,36 euroa ylijäämäinen. Toiminnantarkastajien lausunnon mukaan yhdistystä on hoidettu asianmukaisesti. Toiminnantarkastajien puollon mukaisesti kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Mikko Heinikoski esittäytyi ja esitteli liiton tilannetta eri prosesseissa. Kokouksen käsiteltäväksi ei yhdistyksen jäsenten taholta

TAANNOISIA TAPAHTUMIA ollut ilmoitettu muita asioita eikä esityslistalla muita asioita mainittu, joten puheenjohtaja Turkka kiitti kokousväkeä aktiivisesta osallistumisesta ja päätti kokouksen. Tuotepäällikkö Jukka Joensuu kertoi Ruukin ajankohtaisista uutisista. Illan isäntä Ruukki Construction Oy edustajanaan tuotepäällikkö Jukka Joensuu käytti puheenvuoron kokouksen jälkeen. Meille kerrottiin mm. Ruukin lanseeraamasta lähes 0-energiahallista ja siihen liittyvistä aurinkoseinäjärjestelmistä. Uudet julkisivujärjestelmät myös täydentävät entisiä sandwich- ja energiapaneelijärjestelmiä. Joensuu kertoi myös Ruukin tarjoamista mahdollisuuksista erilaisista tuotetoimituksista kokonaiseen projektinhallintaan. Esityksensä päätteeksi ja kysymyksiin vastaamisen jälkeen Jukka Joensuu kehotti nauttimaan Ruukin tarjoaman iltapalan. Ja mehän nautimme. Iltapala oli runsas ja maittava. Päätteeksi tarjotun mahdollisuuden saunomiseen käytti hyväkseen suuri osa osallistujista. Akun Tehtaalla on hyvät ja toimivat tilat isommankin joukon kokoustamiseen, saunaan ei kerralla kuitenkaan niin suurta määrää sovi. Reilu kymmenen kuitenkin ja hyvä kattoterassi bonuksena. Kokous kokonaisuutena sujui kaikkineen mainiosti, kiitos osallistujille. PM 15 Ruukin tarjoama iltapala ei enää ollutkaan lähes 0-energistasoa. Ravitsevaa ja hyvää oli.

TULEVIA TAPAHTUMIA XXXIV PIRA-päivä Perinteisesti marraskuun 1. tiistaina eli 1.11.2016. Varaa iltapäivä kalenteriisi. Teemana Tampereen ydinkeskustan uusiutuminen ja palvelurakenteen kehitys. Alan ammattilaiset kertovat toisille ammattilaisille kiinnostavista hankkeista. Tarkempaa tietoa ohjelman tarkentuessa www.pira.fi. 16 Vuosikokous TamRIA:n sääntömääräinen vuosikokous on alustavasti sovittu pidettäväksi keskiviikkona 16.11. klo 18. Paikan ja mahdollisen kokouksen isännän varmistaminen on vielä kesken, mutta muutakin kuin pelkkä kuivakka kokous on suunnitelmissa. Tarkempi kutsu seuraavassa Nyssessä ja asian varmistuttua nettisivuillamme.

Majakkamatkailijat Sälgrundissa 11. - 12.6.2016 TAANNOISIA TAPAHTUMIA Kaksi Jaria ja Hannu kyyditsivät TamRIAn majakkamatkailijat Kaskisten kalasatamaan nauttimaan lohikeitosta. Maukkaan sopan meille oli keittänyt Innsbruckin olympialaisten miesten viestihiihdon kultamitalisti Arto. Hyvässä seurassa on aina hauskaa. Saunan lämmitys ei toiminut nappia painamalla. Parin santsilautasen jälkeen matka jatkui muutaman kilometrin Kaskisten Sea-Charterilla päätyen Sälgrundin saarelle. Majakan ympärilläoli pari pientä asuinrakennusta sekä suuri entinen luotsiasema, joka toimi porukkamme majapaikkana. Talon emäntä oli keittänyt tulokahvit ja tehnyt lohileivät. Viikonloppu kului tutustuen saareen ja sen runsaaseen linnustoon, sekä tietysti itse majakkaan. Matkalla merikotkan pesälle (asukkaat eivät olleet kotona) törmäsimme saarella asustaviin peuroihin. Illan vietimme perinteisesti rupatellen nuotiolla, 17

TAANNOISIA TAPAHTUMIA 18 sekä nauttien tyttöjen lämmittämästä saunasta. Mitä olisi matka ilman hiillosmakkaraa? Opimme myös kaikenlaista paikallisesta majakasta. Sälgrundin saaren eteläpäässä oli jo 1700- luvun alussa merimerkkinä riukukeko, joka säilyi siellä aina 1800-luvulle saakka. Keko purettiin 1850 ja sen tilalle rakennettiin valoton tunnusmajakka eli pooki. Kohta tuon jälkeen valmistui nykyinen majakka, valo syttyi 1875. Sälgrund on Suomen ensimmäinen majakka, joka jo alun pitäen valmistui petrolikäyttöiseksi. Hieman yli 30-metrisen majakan on suunnitellut Axel Hampus Dahlström. Aluksi majakan punaisen valon kantomatka oli 11,5 meripeninkulmaa, mutta punaisten varjolasien poistamisen jälkeen 1925 kantomatka kasvoi 16 meripeninkulmaan. Majakka automatisoitiin 1966, kun se kytkettiin valtakunnan verkkoon. Sunnuntaina aamupalan jälkeen oli vielä aikaa tutustua saareen ennen paluumatkalle lähtöä. Majakkaan päästiin myös parissa ryhmässä kiipeämään, joskaan ei valaisimen tasolle asti. Kotimatkalla poikkesimme Merikarvialle katsomaan josko kalaonni suosisi meitä. Ja suosihan se! Vieheisiimme tarttui 92,5 kg Itämeren lohta. TL

TamRIA järjesti huhtikuun lopulla juhlatilaisuuden TAMKista valmistuville rakennusmestareille ja -insinööreille Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen ravintola Ratamossa. TAANNOISIA TAPAHTUMIA Valmistuvien tilaisuus 26.4.2016 on mahdollista kehittyä jatkuvasti ja omaa suuntautumisalaa voi työelämässä vaihtaa helposti. Totesimme, että insinöörin koulutus on hyvä pohja moneen työtehtävään. Tilaisuus alkoi klo 18 alkumaljalla ja puheilla, illan avasi Tam- RIA:n nuorjäsenvastaava Valtteri Paananen. RIA:n toimiston projekti-insinööri Katrina Kukkonen ja TamRIA:n varapuheenjohtaja Ville Lehtineva pitivät maljapuheen toivottaen koulusta valmistuvat opiskelijat tervetulleiksi. Ensimmäisen yrityspuheenvuoron piti NCC:n edustaja Lauri Häkkinen. Häkkinen puhui alan vetovoimaisuudesta ja omista kokemuksistaan uran varrelta. Isossa firmassa työskennellessä Rohkaisevan puheen piti Rambollin edustaja Rea Kukkonen. Kukkosen kokemukset työelämän alkamisesta olivat tuoreessa muistissa, hänen ollessaan itse vuosi sitten samaisessa tilaisuudessa Tamkista valmistuvana insinöörinä. Rea kertoi opiskeluaikaisista tuntemuksistaan rohkaisten valmistuvia opiskelijoita tarttumaan rohkeasti kiinni työelämän syrjään. Ilta jatkui maittavan ruoan ja juoman ohessa työelämän asioista vilkkaasti keskustellen. Pöydän ääressä kävi ilmi, että jokaisella valmistuvalla oli työpaikka tiedossa. Positiivisesti totesimme rakennusalan olevan tällä hetkellä vetovoimainen, muuten 19 NCC:n edustaja Lauri Häkkinen kertoi firman moninaisista työmahdollisuuksista. Rambollin edustaja Rea Kukkonen kertoi Rambollin toiminnasta ja omasta työurastaan.

TAANNOISIA TAPAHTUMIA Illan tunnelmia hyvien tarjoilujen, pelin ja seuran merkeissä. 20 hankalan työtilanteen vallitessa. Ruokailun lopuksi jälkiruoka nautittiin Tappara-HIFK finaalipeliä seuratessa. Illan kaikki puheet olivat todella laadukkaita ja antoivat varmuutta työuran aloittamiseen opiske- TamRIA:n perinteinen petankkikisa oli ohjelmassa jälleen elokuussa, tänä vuonna keskiviikkona 10.8. Mahtoiko sitten hieman epävakaiselta iltapäivästä vaikuttanut sää pelottanut herkkähipiäisimmät pois, kun hauskanpidon ja palkintojen perään oli harmi kyllä innostunut vain yhdeksän osallistujaa. Arkailu oli kyllä turhaa. Vaikka alkamisaikaan viideltä olivat vielä sateenvarjot auki, niin muutamaa minuuttia myöhemmin aurinkokin pääsi pilven luelämän jälkeen. Tunnelma tilaisuudessa kaikesta juhlallisuudesta huolimatta oli rento ja mukava. Kiitos kaikille mukana olleille ja onneksi olkoon valmistuville opiskelijoille! Mukavaa kesää ja onnea uusiin haasteisiin. Terveisin TamRIAn opiskelijajäsen, rakennusarkkitehtiopiskelija Jenni Saarinen Petankkia Sorsapuistossa takaa näkyviin ja kisa saatiin heitellä mukavan leppoisan sään vallitessa. Joukkueiksi arvottiin kolme kahden ja yksi kolmen hengen joukkue. Näin saatiin kaikille kolme peliä ja paljon onnistumisia, mutta toki runsaasti harhaheittojakin iltaan mahtui. Ensimmäisen pelin jälkeen pidettiin myös kunnon ruokatauko. Patonkia ja kaikenlaista patongin päälle viinin kera olisi riittänyt huomattavasti useammallekin osallistujalle.

TAANNOISIA TAPAHTUMIA Tauoilla maistuivat eväät. Pelien jatkuessa saapui paikalle viikon luontoilmiö. Snadin heiton jälkeen kentälle laskeutui varis ja ennen kuin kukaan ehti reagoida, lintu nappasi snadin nokkaansa ja poistui lentäen paikalta. Vaikka perässä koitettiin pysyä, merkittiin yksi snadi tappioksi. Ja sitten taas pelattiin ja pelin jälkeen ruokailtiin. Illan juoni oli vähän kuin Viisikkokirjoissa: ensin tavattiin vuoden tauon jälkeen kaverit, syötiin, pidettiin hauskaa, syötiin, tapahtui jotakin jännää ja erikoista, syötiin ja sitten kaikki poistuivat tyytyväisinä. Tyytyväisimpänä poistuivat tietysti voittajat. Jostakin syystä ketään ei yllättänyt, että voittajajoukkueesta löytyi Salomäki. Tällä kertaa Tapio, joka Sami Mäen kanssa pesi muut porukat puhtaasti. Muut kolme joukkuetta pelasivat tasaisemmin, voittaen toisensa ristiin. Pikkupisteiden erolla toiseksi kiilasivat Salosen Kari ja Mäkisen Reijo jättäen Antilan Kallen ja Salomäen Maritan kolmanneksi. Palkintopöytään olivat antaneet täytettä mm. Rautia Toikkonen ja Puutoimi Ylöjärveltä, suuret kiitokset kannatuksesta. Ensi vuonna jälleen, sama paikka ja varmaankin suurinpiirtein sama aika. Porukkaa sopii enemmän. PM Voittaminen on häviämistä mukavampaa, toteavat voittajat. 21

22 Jalkapalloa Espoossa Yksi loppukesän perinteinen tapahtuma on RIA:n jalkapalloturnaus. Järjestelyvuorossa oli Helsinki ja pelipaikkana toissa vuonna hyväksi todettu Otaniemen nurmikenttä, ajankohtana lauantai 20.8. TAANNOISIA TAPAHTUMIA Helsingin RIA:n joukkueen täydentymistä odotellessa meille jäi hyvin aikaa verrytellä ja hioa pelikuvioita. Kuten aivan ensimmäisessä turnauksessa vuonna 2000, helsinkiläiset joutuivat turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Tällä kertaa Riku Hassi sai houkuteltua kaksi urheilullista opiskelijaneitiä joukkuetta täydentämään. Sovimme, että otamme käyttöön pikkumaalit, jotka sijoitettiin isojen maalien sisään. Tällöin ei varsinaista maalivahtia tarvittu, ja saatoimme pelata kuudella kenttäpelaajalla. Peli alkoi tasaisissa merkeissä. HeRIA teki ensimmäisen maalin ja TamRIA tasoitti. Ensimmäinen 20 minuutin jakso kirjattiin Tampereelle 3-2. Muutamia hienoja tilanteita nähtiin toisella jaksolla, kun Valtteri teki tyylikään puskumaalin. Jenni riisti pallon hesalaiselta puolustajalta ja riensi maalin tekoon. Toinen eräkin päättyi TamRIA:n johtoasemassa. Tauoilla hätisteltiin kimpussa pörrääviä ampiaisia loitommaksi. Niitä olikin silmiinpistävän paljon. Niinpä Jenniä pääsikin yksi ampiainen pistämään silmään. Jääpussi ja apteekista nopeasti noudetut rohdot auttoivat ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Kolmas jakso jatkui Tampereen hallinnassa ja lopputulokseksi kirjattiin 6-7 meidän hyväksemme. Perinteinen rankkarikisa kesti pitkään, koska kumpikin joukkue teki maaleja ja ampui huteja samaan tahtiin. Lopullisen niitin ampui verkkoon Tam- RIA:n kapteeni.

Kakkoset. Vihdoinkin pääsimme palkintojen jakoon ja saunaan. Hyvästä tapahtumasta lähtee iso kiitos turnauksen isännille. Ensi kesänä järjestelyvuoro siirtyy Tampereelle. Saa nähdä, vieläkö puhtia löytyy tapahtumaan osallistumiseen. Toivotaan ainakin. KJS Kuvat yleensä KJS, alla oleva Riku Hassi Mestarit. 23

24 Rialaisten vuotuinen kesätapahtuma KesäRIA oli ensimmäistä kertaa Rovaniemen RIA:n järjestelyvastuulla. Kauas on pitkä matka ja Tampereeltakin piti junaan nousta jo torstain puolella. Perjantain ohjelma oli normaaliin tapaan enemmänkin asennoitumista tulevaan mukavaan viikonloppuun ja vähemmän ohjelmallista. Liittohallituksen kokous pidettiin vakiintuneen kuvion mukaan iltapäivällä. Illemmalla oli vielä yksi kiinnostava yhteinen vierailukohde: kulttuuritalo Korundi. Rakennus on alkuperältään harvoja Lapin sodassa Rovaniemellä pystyyn jääneistä taloista, alkujaan vuonna 1933 valmistunut postiautovarikko. Sodan jälkeen varikkoa laajennettiin ja ajan TAANNOISIA TAPAHTUMIA KesäRIA Rovaniemellä myötä postiautot poistuivat paikalta. Vuodesta 1986 tiloissa on toiminut Rovaniemen taidemuseo ja arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaan laajennus- ja muutossuunnitelmien toteutuksen 2009-2010 jälkeen avattiin 5 300 m²:n laajuinen kulttuuritalo Korundi. Rakennuksessa yhdistyvät tyylikkäästi Rovaniemen historia ja moderni arkkitehtuuri. Rakennuksen pääkäyttäjät ovat Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri. Itse rakennuksen lisäksi saimme tutustua esillä olleisiin Reidar Särestöniemen Lapin luontoa värikkäästi kuvaavaan näyttelyyn sekä kanadalaisen Joyce Majiskin pohjoisia Kulttuuritalo Korundia sisältä ja ulkoa. Rovaniemen kaupunginvaltuuston pj Heikki Autto kävi myös paikalla toivottamassa meidät tervetulleiksi kaupunkiin.

TAANNOISIA TAPAHTUMIA oloja kuvastavaan pääasiassa piirroksia, grafiikkaa ja installaatioita käsittävään näyttelyyn. Tamrialaiset jatkoivat perjantaiiltaa kutsuttuina yhdistyksemme toiminnantarkastajan Pekka Malassun tuoreen opiskelijakämpän tupareihin yliopistokampuksen tuntumassa. Leppoisa kesäilta jatkui vielä Rovaniemen keskustassa osalla meistä pitkälle lauantaiaamun puolelle. Lauantaiaamuna oli ohjelmassa ilmoittautuminen hotelli Rantasipi Pohjanhovissa ja siirtyminen kävellen Kemijoen ja Ounasjoen rantamia myötäillen tutustumaan Arktikumiin ja tiedekeskus Pilkkeeseen. Arktikumissa pääsimme mainioiden oppaiden johdolla tutustumaan arktisen keskuksen pohjoisia olosuhteita esittelevään näyttelyyn, sisältäen myös mukavan revontuliteatterin. Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyssä taas esiteltiin pohjoisen ihmisen ja luonnon tarinaa. Ja Arktikum on tietysti rakennuksena aina ja edelleen yli 20 vuoden ikäisenäkin kiinnostava. Arktikumin vierestä löytyy vähän tuoreempaa julkista rakentamista: Metsähallituksen tiedekeskus Pilke, joka avattiin viitisen vuotta sitten. Metsien kestävästä käytöstä kertovan tiedekeskuksen lisäksi rakennuksessa on mm. Metsähallituksen toimitiloja. Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n käsialaa oleva Pilke on puurakenteinen ja noin 5 700 m²:n laajuinen. Nelikerroksisen rakennuksen keskellä oleva avoin näyttelytila on lähes 20 metriä korkea. Tutustumiskohteiden jälkeen palasimme keittolounaalle Pohjanhoviin ja sieltä edelleen petankkiturnaukseen. TamRIA sai jalkeille kaksi joukkuetta, joista kakkosjoukkue Kaija Rask, Jari Palonen ja Kalle Antila sai jo alkukierroksilla vastaansa liian vahvan vastuksen ja joukkue siirtyi tukijoukkoihin. Ykkösjoukkue Ville Lehtineva, Kari Salonen ja Petri Mäki puolestaan onnistui porskuttamaan voitosta voittoon, kunnes kolmen joukkueen mitalisarjassa tuleva mestari team Pohjois-Savon RIA vei savolaisella kieroudella voiton. Viimeisessä ottelussa ratkaistiin kakkosja kolmossijat ja siinä TamRIA otti nautittavan murskavoiton viime vuosina kisoja dominoineesta puheenjohtajien joukku- 25

TAANNOISIA TAPAHTUMIA 26 eesta. Eli tällä kerralla hopea voitettiin tamrialle. Lauantain päätteeksi vedettiin Pohjanhovissa ykkösiä niskaan iltajuhlaa varten. Puheita pitivät Rovaniemen RIA:n puheenjohtaja Ari Harju ja RIA-liiton puheenjohtaja Pekka Kampman. Puheiden jälkeen oli tekojen aika eli päästiin illallisen kimppuun. Tummien pukujen kunniamerkit saivat seuraa, kun siirryttiin palkitsemisiin. Useiden pronssi- ja hopeamitalien kruununa jaettiin yksi kultainen mitali, jonka sai RI Oskari Laukkanen Pohjois-Savon RIA:sta. Ammatillisia meriittejä ja RIAtoimintavuosia löytyy niin, että mitali on vähintäänkin ansaittu. Tamrialaisille ei tänä vuonna oltu haettu palkitsemisia, vaan viime vuoden jälkeen vedettiin henkeä. Ilta jatkui live-musiikilla ja tanssilla, mutta kovin suurta suosiota tanssilattia ei saanut. Ei musiikissa sinänsä vikaa ollut, mutta ei vain tuntunut sytyttävän juhlakansaa. Pikkuhiljaa väki salissa väheni ja pääosin suuntasi Rovaniemen tarjontaa tutkimaan. Muutaman tunnin yöunien ja aamiaisen jälkeen lähdettiin parilla bussilla kiertämään Rovaniemeä. Oppaiden selostuksen myötä nähtiin ja kuultiin uudesta ja vanhasta Rovaniemestä. Keskusta-alueen lisäksi matka kulki yliopiston ja AMK:n kampusalueelle ja Ounasvaaralle, jossa jalkauduttiin hetkeksi katselemaan näkymiä. Vielä ajeltiin napapiirille ja Joulupukin pajakylään tutkailemaan paikkoja. Päästiinpä kaikki pukin kanssa ryhmäkuvaankin. Pienen kierroksen jälkeen palailtiin sitten Pohjanhoviin tapahtuman päätökseen. Koko viikonlopun loitolla pysynyt sade alkoi olla niin tuntuva uhka, että banderollin luovutus päätettiin tehdä sisätiloissa. Rovaniemen RIA luovutti kunnialla läpiviedyn ensimmäisen Kesä- RIA:nsa jälkeen banderollin ja vastuun ensi vuodesta Pohjois- Karjalan RIA:lle. P-KarRIA:n puheenjohtaja Risto Haukka toivotti kaikki rialaiset tervetulleiksi Joensuuhun viettämään KesäRIA:a 2017. Kuulemma kaikenlaista kiinnostavaa on tarjolla. Ja kun päätöslounas aloitettiin, avautui taivas ja koko viikonlopun sitkeästi kauniina pysynyt ilma vaihtui kaatosateeksi. RoiRIA oli onnistunut myös ilmoja tilatessaan mainiosti. KesäRIA oli päättynyt ja edessä oli enää pitkä junamatka Tampereelle ja jutun kirjoittaminen Nysseen. PM

TAANNOISIA TAPAHTUMIA Arktikum ja Pilke olivat Rovaniemen nähtävyyksistä tutustumiskohteina. 27 Kauas näkee kun pääsee korkealle. Rialaiset Ounasvaaralla näköalapaikalla. Haukan Risto vastaanotti banderollin ja toivotti rialaiset tervetulleiksi ensi vuoden KesäRIA:an Joensuuhun.

Polyflor-vinyylilattiat Altro-turvalattiat Lattiapäällysteet kaikkiin julkisiin tiloihin Tutustu uudistuneisiin nettisivuihimme osoitteessa www.rtv.fi Lattiapäällysteet julkiset tilat Porvoon sairaala Liinahaan Vanhainkoti Casalgrande Padana -keraamiset laatat Amtico-designlattiat Paattisten päiväkoti Amtico Bespoke RTV-Yhtymä Oy Mattilantie 1, Riihimäki Kohdeosasto puh. (019) 7421 info@rtv.fi