Tekniikan Maailma 8.3.2006 6,90 www.tekniikanmaailma.fi Netin kautta matkalle Eurooppaan Vertailussa suosituimmat matkailuautot Tekniikan Maailma Irtonumero 36, / www.tekniikanmaailma.fi Koeajo: Daihatsu YRV Vertailu: Super VHS ET -nauhurit Esittely: Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin. 5/06 Venemessut Varma kevään merkki: Älykännykät rynnistävät markkinoille Koeajossa Honda Civic 5D Saksa: automatkailumaa parhaasta päästä Suuri Kesärengasvertailu Kevään veneilyuutuudet Kesärengasvertailu
AUTONAVIGOINTI NYT RAIMO YLÖNEN ILKKA HERTTUA, avustus HANNU HÄYHÄ ja VALMISTAJAT, kuvat KIMMO VIRTANEN, piirros Sinä ajat, GPS opastaa Yhdysvalloissa ja Japanissa erilaisia ajoneuvoihin tarkoitettuja GPS-paikannus- ja suunnistuslaitteita on kehitelty jo lähes parikymmentä vuotta. Yhtä kauan ne ovat opastaneet myös Keski-Euroopan ruuhkissa liikkuvia. On toiveissa, että kohta myös Suomessa kartturin tehtäviä hoitaa sähköinen kartanlukija. Suomea on totuttu maailmalla pitämään kaiken uuden tekniikan kärkimaana ja koelaboratoriona. Esimerkiksi uusimmat ja hienoimmat kännykät sekä niihin liittyvät oheispalvelut on yleensä otettu käyttöön ensimmäisinä juuri Suomessa. Jostakin syystä auton opastaminen oikeaan osoitteeseen ei tunnu luonnistuvan vielä millään. Autonavigoinnin osalta meillä on laahustettu pahasti jälkijunassa. Jopa ikuinen kilpakumppanimme Ruotsi on meitä tässä selvästi edellä. Väsymätön matkaopas On tietysti totta, että autonavigointilaitteiden tarve Suomen kokoisessa maassa on huomattavasti vähäisempää kuin joissakin Keski- Euroopan ruuhkakeskuksissa. Kun täällä lähdetään ajamaan esimerkiksi Helsingistä kohti Tamperetta, vaihtoehtoisia reittejä on kovin vähän tarjolla. Suunnistaminen paikasta toiseen sujuu vielä kohtuullisen helposti ilman karttojakin. Enemmän navigointiapua ja opastusta moni autoilija saattaisi kaivata päivittäisessä liikenteessä pyrkiessään vilkkaimpaan ruuhkaaikaan toiselle puolelle kaupunkia tai lähiöalueille. Mikäs sen mukavampaa, jos auton kojelaudassa oleva navigointilaite aina kertoisi, mikä reitti kannattaa valita, jotta matka taittuisi joutuisammin. Autonavigointilaitteissa kaikki karttatiedot on tallennettu CD- ROM-levylle. Koko maan kattava tie- ja katuverkosto kaikkine osoitetietoineen mahtuu helposti yhdelle rompulle. Samalla levyllä voi olla tietoja myös paikkakunnan hotelleista, ravintoloista, terveyspalveluista, nähtävyyksistä, huoltoasemista tai vaikkapa merkkikohtaisista autokorjaamoista. Näppäilemällä laitteelle määränpään se piirtää karttanäytölle reitin ja kertoo matkan edetessä, mihin seuraavaksi täytyy aina kääntyä. AUTON navigointilaite voi olla myös normaaliin DIN-kokoiseen asennusaukkoon mahtuvaa mallia. VDO MS 4100 CD/autoradiossa Parhaimmillaan navigointijärjestelmä pystyy reagoimaan myös kuljettajaa opastetaan näytössä näkyvillä yksinkertaisilla nuolisymboleilla ja puheella. vallitsevaan liikennetilanteeseen. 18 Tekniikan Maailma 5/2001 Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
Laite voi ilmoittaa muuttuneista nouse missään vaiheessa falsettiin, tähän asti juuri kiinnostanut kansainvälisiä ajojärjestelyistä, tietöistä, mahdollisista vaikka kuski vahingossa ajaisi har- karttavalmistajia. liikenneonnettomuuksista tai haan neuvotulta reitiltä. Toistaiseksi Suomi näkyy pelkkänä muista matkan etenemiseen vaikuttavista asioista. Pääkaupunki- Suomi maailmankartalle laan elektronisilla kartoilla. harmaana läiskänä heidän laatimilseudulla yksi kunnon lumimyräkkä Meillä autonavigointilaitteiden Autonavigointilaitteisiin karttoja riittää saamaan liikenteen sekaisin kertaheitolla. Menon alkaessa pahasti tökkiä, laite valitsee vain uuden reitin ja ohjaa tätä kautta perille. Elektronisen, viehättävä-äänisen matkaoppaan äänensävy ei yleistymisen suurimpana esteenä on ollut navigointikelpoisen karttamateriaalin puuttuminen. Navigointibisnes pyörii tiukasti autoteollisuuden ympärillä, ettei niin pieni markkina-alue kuin Suomi ole valmistavien yritysten, kuten Tele Atlaksen ja NavTechin, tähänastisen laimean kiinnostuksen Suomea kohtaan ymmärtää hyvin. Pelkästään Keski-Euroopassa on pinta-alaan nähden 25 kertaa enem- Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin. män autoja kuin Suomessa, joten sieltä löytyy navigaatiolaitteiden ostajien lisäksi roppakaupalla myös potentiaalisia karttojen tarvitsijoita. Ei sen puoleen, etteikö meillä olisi loistavia elektronisia karttoja omastakin takaa. Niitä on valmistettu esimerkiksi metsäteollisuuden ja kuljetusliikenteen tarpeisiin. Moni niistä sopisi kartta-aineistonsa puolesta hyvin myös autonavi- Tekniikan Maailma 5/2001 19
AUTONAVIGOINTI NYT gointikäyttöön, mutta ohjelmaltaan sitä vastoin ei. Jokainen myynnissä oleva laite, niin Alpine, Blaupunkt, Clarion, Pioneer kuin VDO:kin, vaatii oman kartta-aineiston mukana pyörivän softansa. Esimerkiksi suomalaisen Genimapin julkaisema CD-reittikartta toimii kannettavassa tietokoneessa, mutta ei yhdenkään merkin autonavigointilaitteessa. Suomessa on jo reilut pari vuotta ollut kehitteillä oma DIGIROAD, tie- ja katuverkkotietojärjestelmä -projekti, jonka valmistuttua autonavigointi toivon mukaan myös meillä saadaan uuteen uskoon. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä hankkeessa kaikki Suomen tiet ja kadut kootaan digitaaliseen muotoon. Toteutuksesta huolehtii Tiehallinto. Kartta-aineiston on määrä valmistua vuoden 2003 loppuun mennessä. Projektin perimmäinen tarkoitus on tuottaa Suomesta navigointikelpoinen CD-ROM-levyllä oleva tiekartasto. Kyse on monikäyttötuotteesta, jota voidaan jatkossa hyödyntää navigoinnin lisäksi muihinkin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi liikenteen suunnitteluun ja ohjaukseen. Aineistoa on mahdollista hyödyntää myös kuljetusliikenteen tarpeisiin haettaessa edullisinta ajoreittiä ja taloudellisinta ajotapaa. Suomesta on jo olemassa hyvä digitoitu Maanmittauslaitoksen laatima peruskartta-aineisto. DIGI- ROAD-projektissa kuntien, Tielaitoksen ja metsäyhtiöiden rekistereissä olevat tiedot kerätään vain Ajoneuvopaikannusjärjestelmä AUTONAVIGOINTILAITE voi olla joko oma itsenäinen laitteistonsa, tai niin kuin nykyisin yhä useammin, sen toiminnot on voitu ympätä osaksi autoradiota tai CD-soitinta. Kaikki karttatieto on tallennettu elektronisessa muodossa CD-ROM-levylle. Jatkossa kartta voi olla ladattuna myös DVD-levylle tai sen saa imuroitua netin kautta. Ajon aikana laitteen keräämiä tietoja verrataan karttapohjaan ja ilmaistaan auton sijainti tosiajassa laitteen näytöllä. Näppäilemällä koneeseen haluttu määränpää, mikroprosessori laskee parhaan reitin kartalta muutamassa sekunnissa. Laite antaa kuljettajalle tarkat ajo-ohjeet paitsi puhuttuna, myös yksinkertaistettuina graafisina symboleina kojelaudan näyttöruudussa. Kojelaudassa oleva paikannuslaite yhteen. Autonavigointilaitteita varten digitaaliseen karttaan on vielä merkittävä tiestön ja katujen keskilinjat, yksisuuntaiset kadut ja kielletyt kääntymissuunnat. Tämä kaikki edellyttää paljon työtä, aikaa ja rahaa sekä tiivistä yhteistyötä ulkomaisten navigointikarttojen toimittajien kanssa. GPS-paikantimen ja matkaviestimen synergiaa Meikäläisiä karttoja odotellessa autonavigointilaitteita on hankittu lähinnä matkailuautoihin sekä ulkomaan liikenteen rekkoihin ja busseihin. Halvimmillaan laitteiston saa matkan aikana tietoa useista eri lähteistä. Avaruudessa olevilta GPS-satelliiteilta siepatun paikkatiedon lisäksi laite reagoi joka hetki myös auton liikkeisiin. Mahdolliset katvealueet tai parkkihallitkaan eivät saa systeemiä polvilleen. Elektroninen gyro rekisteröi auton jokaisen käännöksen ja kurvin. Kuljettu matka ja nopeus tallennetaan koneen muistiin matkamittarin tai pyöriin asennettujen antureiden lähettämien impulssien perusteella. GPS ei sellaisenaan riitä erottamaan ainakaan tiheästi rakennetussa kaupungissa ajokaistoja toisistaan. Lopullisen ajoneuvon sijainnin paikannuslaitteessa oleva tietokone selvittää vertaamalla kuljettua katuverkostoa ja CD-levyllä olevaa karttapohjaa toisiinsa. Autopaikannin löytää huomattavasti nopeammin ja tarkemmin si- saa jo alle kymppitonnilla. Monipuolisimpien, kunnon karttanäytöllä varustettujen CD/radio-yhdistelmämallien hinnat lähentelevät jo kahtakymmentä tuhatta markkaa. Automerkkikohtaiset navigointilaitteet ovat luku sinänsä. Suomen korkea autoverotus nostaa hinnat pilviin. Jälkikäteen hankittu navigointilaite maksaa helposti yli 30 000 markkaa. Merkkikohtaisia, auton omalla merkillä myytäviä laitteita ei välttämättä ole jälkiasennuksena kaikkiin edes saatavissa. Erikoismuotoilu ja sijoittelu kojelaudassa edellyttävät, että jaintinsa runsaasti käännöksiä ja kadunristeyksiä sisältävältä ajoreitiltä kuin yksitoikkoiselta suoralta moottoritieltä, jossa paikannus jää pelkästään GPS:n antamien tietojen varaan. BLAUPUNKT Travel Pilot DX-N:n karttanäyttö kertoo etäisyyden kohteeseen ja arvioidun ajoajan perille. Havainnollisesta näytöstä saa tietoja myös lähimpien parkkipaikkojen, huoltoasemien ja lääkäripalvelujen sijainnista. 20 Tekniikan Maailma 5/2001 Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin.
asennus tapahtuu jo tehtaalla. Tulevaisuudessa navigointipalveluiden uskotaan menevän enemmän matkaviestimien suuntaan. Matkapuhelinoperaattorit ja lukuisat ohjelmatalot ovat jo täyttä päätä kehittelemässä niihin erilaisia suunnistus- ja navigointipalveluja. Karttapohja voi edelleenkin sijaita CD:llä. Kaikki muu tieto, kuten opastus tai sijaintiin perustuva turisti-informaatio, on mahdollista siirtää matkapuhelinverkon kautta. Laite opastaa lähimmälle, halvinta bensiiniä myyvälle huoltoasemalle tai antaa ajo-ohjeet juuri oikean tyyppiseen lounasravintolaan. Matkapuhelimen sijainti tiedetään nykyisin jo riittävän tarkasti pelkän GSM-verkkopaikannuksen perusteella. Kun tähän vielä lisätään GPS-satelliittipaikannus, tarkkuus on jo muutaman metrin luokkaa. Pian paikkatietoon perustuvia palveluja on mahdollista hyödyntää myös jalkamiehenä ollessa, jopa sisätiloissa. Varsinainen ajoohjeita antava navigointi taas voi jatkua, kun puhelin asetetaan takaisin auton kojelaudassa olevaan pitimeensä. Tuolloin kytkeytyy myös ulkopuolinen GPS-antenni, sähköinen kompassi sekä karttanäyttö. Tulossa olevien, nopeampiin siirtoyhteyksiin pystyvien GPRS- ja UMTS-matkaviestinverkkojen avulla myös karttoja voi ladata ilmateitse netin kautta. Navigointipalveluja matkapuhelimesta NAVIGOINTIA ollaan hyvää vauhtia toteuttamassa myös matkapuhelimiin. Genimap Oy on ensimmäisenä Suomessa valmistanut tekstiviesteihin perustuvan ajoreittipalvelun. GSM-puhelimen omistaja saa haettua selkokielisen ajo-ohjeen kahden katuosoitteen välillä. Ajoreittipalvelu perustuu osoitteistettuun tieaineistoon. Se ottaa huomioon yksisuuntaiset kadut ja kääntymiskiellot ja laskee nopeimman ajoreitin. Toistaiseksi palvelu toimii vain pääkaupunkiseudulla. Genimapin ajoreittipalvelu alkaa toimia, kun näppäillään ensin vain lähtöpaikka ja määränpään katuosoi- te ja lähetetään se tekstiviestinä numeroon 16581: reitti kadunnimi numero kunta, kadunnimi numero kunta. Esimerkiksi: reitti esterinportti 1 helsinki, otakaari 1 espoo. Palvelun hinta on viisi markkaa, ja summa peritään puhelinlaskun yhteydessä. Eurooppa navigointikartoilla JOKAINEN autonavigointilaite edellyttää omaa merkkikohtaista CD- ROM-karttalevyä. Karttatietojen lisäksi levy sisältää myös kyseisen laitteen käyttöohjelmiston. Kartan tekijä voi lisätä CD-ROM-levylle karttatietojen lisäksi muutakin informaatiota. Navigointilaite antaa pyydettäessä listauksen vaikkapa paikkakunnan hotelleista, ravintoloista, huoltoasemista tai matkan varrelle osuvista mielenkiintoisista nähtävyyksistä ja parhaimmista turistikohteista. Suomessa autonavigointilaitteiden myynnin esteenä on vielä järjestelmiin sopivien elektronisten CD-karttojen saatavuus. Eniten navigointikarttoja on julkaistu Keski-Euroopan maista. Tällä hetkellä lähimmät ajokartat löytyvät Ruotsista Tukholman alueelta. Navigointikarttojen hinnat liikkuvat noin tuhannen markan tietämillä. Karttavalmistaja Saatavuus Maa Saksa NavTech x Saksa TeleAtlas x Ranska NavTech x Benelux NavTech 3/2001 Benelux TeleAtlas x Keski-Eurooppa NavTech x Sveitsi TeleAtlas x Itävalta TeleAtlas x Espanja/Portugali NavTech x Espanja/Portugali TeleAtlas x Englanti NavTech x Englanti/Irlanti NavTech 3/2001 Italia NavTech x Italia TeleAtlas x Espanja/Ranska/Italia NavTech x Ruotsi/Tanska NavTech x Tanska TeleAtlas 6/2001 Norja TeleAtlas 3/2001 Maahantuojat odottavalla kannalla SUOMESSA autojen maahantuojat suhtautuvat GPS-navigointijärjestelmiin kahdella tavalla. Useimpien merkkien varustelistalle ei GPS-järjestelmää ole hinnoiteltu, vaikka sellaisen autoon muualla saisikin. Tähän on selkeä syy: koska autonavigointiin soveltuvia karttoja ei Suomesta ole tehty, niin navigointilaitteiden kysyntäkin on vähäistä. Kyse ei myöskään ole ihan halvasta huvista. Tehtaalla kojelautaan sovitettua merkkikohtaista GPS-järjestelmää rasittaa autovero, joten karttanäytöllä varustellulle mallille kertyy hintaa helposti yli 30 000 markkaa. Järjestelmä voidaan tosin yleensä asentaa autoon jälkikäteenkin. Maahantuojat ovat sinänsä valmiita lisäämään GPS:n varustevalikoimaan ensimmäisten karttojen tullessa markkinoille. Jotkut merkit tarjoavat navigointipaketteja malleihinsa jo nyt. Nuolinäytöllinen peruslaite vaihdetaan radion paikalle, kun kalliimmassa vaihtoehdossa on lisäksi kojetauluun sovitettava karttanäyttö. Hinnoitteluun vaikuttavat myös auton malli ja varustelutaso. Esimerkiksi Mercedes- Benzillä on kahden valmistajan (Blaupunkt ja Becker) laitteita, joista näytöllisen Comand-järjestelmän hinnat vaihtelevat 30 000 34 000 markan välillä auton mallimerkinnän mukaan. GPS:ään voidaan liittää muun muassa RDS- ja GSM-palveluja, tai se voi olla yksi osa vaikkapa jälkiasennettavaa audiojärjestelmää kuten Land Rover Freelanderissa. BMW:n hinnoittelussa puolestaan näytölliseen versioon (39 600 45 300 mk) kuuluu tv-viritin. Tarjonta on siis varsin kirjavaa. Tätä tulostetta ei saa käyttää mainos- ja myynninedistämistarkoituksiin. Tekniikan Maailma 5/2001 21
Töissä mutta va 46 Tekniikan Maailma 5/2006
RAIMO YLÖNEN ja ILKKA HERTTUA MATTI VUORIMAA ja RAIMO YLÖNEN, kuvat Testiryhmä: LEO BACKMAN, TIMO LEHTINEN, ESA SIIVOLA ja SAMI SUOMILAMMI Testi Älypuhelimet HP ipaq hw6515 Motorola A780 Nokia 9300i Qtek 9000 Sony Ericsson P990i paalla Vielä joku vuosi sitten matkapuhelimen ottamista mukaan vapaa-ajan harrastuksiin pidettiin lähes tuomittavana. Nykyään kännykkä on tuttu näky monen korvalla jopa hiihtorinteessä. Enää ei tarvitse edes närkästyä, jos joku kaivaa kesken mutkamäkeä taskustaan vaikkapa Nokian kommunikaattorin. Kaveri vain saattaa olla ihan oikeasti töissä. Tämän päivän älykkäät mobiililaitteet mahdollistavat työn tekemisen joustavasti myös työpaikan ulkopuolella. Loma-asunnollakin on mahdollista käyttää samoja sovelluksia kuin omassa työpisteessä toimistossa. Kämmenmikro- ja matkapuhelinvalmistajat ovat jo vuosia tahoillaan kehitelleet kannettavaa monitoimilaitetta, joka pitää sisällään työkäytössä tarvittavien ajanhallinta- ja toimistosovellusten lisäksi myös langattomat viestintäominaisuudet. Oikeastaan vasta nyt aika alkaa olla kypsä tällaiselle laitteelle. Uusilla nopeilla umts- ja wlan-verkkoyhteyksillä ryyditetty älypuhelin tuo laajakaistatason yhteydet sananmukaisesti taskuun. Muitakin kuin Nokian kommunikaattori Tähän asti älypuhelinmarkkinoita on hallinnut suvereenisesti Nokia omilla kommunikaattoreillaan. Hiljattain myyntiin tullutta Nokia 9300i:tä voi pitää järjestyksessä jo merkin kahdeksantena Communicator-mallina. Ensimmäinen Nokian kommari esiteltiin kymmenen vuotta sitten CeBit-messuilla Hannoverissa. Tällä hetkellä Nokia on saanut varteenotettavia haastajia sekä puhelin- että kämmenmikrovalmistajien leiristä. Näyttää vahvasti siltä, että kyse on myös eri käyttöjärjestelmien välisestä kädenväännöstä. Matkapuhelinvalmistajien tukema Symbian on ollut ylivoimainen myös älypuhelimien käyttöjärjestelmissä. Nokian lisäksi sitä käyttää muun muassa Sony Ericsson omissa puhelinmalleissaan. Symbianin menestystä uhkaa Tekniikan Maailma 5/2006 47
Sony Ericsson P990i UUNITUORE Sony Ericsson P990i on vastaus Symbian-puhelimien maailmasta. Puhelimessa käyttöjärjestelmänä oleva Symbian OS 9.1 on käytetyimmän älypuhelinkäyttöjärjestelmän uusin versio. Sony Ericsson on muotoiltu toiselta puoleltaan erehdyttävästi pokkarikameraksi. Kuvausvalo ja linssisuoja täydentävät kuvausvarustusta. Lisäksi kahden megapikselin kamerassa on kuvausta helpottava automaattitarkennus. Näyttö on todella kirkas ja värisävyt ovat kylläisiä, joten valokuvat näkyvät lähes luonnollisen värisinä. Isokokoisen 2,8 tuuman näytön erottelukyky on kasvatettu 240 x 320 pikseliin, ja värisävyjä on yli 262 000. Viihdepuolen ominaisuuksiin kuuluvat myös mp3-soitin, rds-radio sekä monipuoliset videotoiminteet. Näillä eväillä ajan ei pitäisi käydä yksitoikkoiseksi lentoja tai kokouksia odotellessa. Nopeasti nettiin Sony Ericsson P990i toimii niin gprs-, umts- kuin wlan-verkkojenkin kanssa. Puhelimella voi hoitaa umtsin mahdollistamia kuvapuheluyhteyksiä ja hyödyntää tavallista gprs-yhteyttä nopeampaa nettiä. Puhelinta voidaan käyttää Bluetoothin kautta modeemina vaikka kannettavalle tietokoneelle. P990i perustuu edeltäjiensä tapaan kynällä käytettävään kosketusnäyttöön ja kannesta esille avautuvaan qwerty-näppäimistöön. Näppäimistöä voi käyttää peukalo-otteella melko helposti, mutta pidemmät kertomukset on syytä hoitaa muulla tavalla. Myös skandien kirjoittamiseen tarvitaan lisäpainalluksia. Puhelimessa on sisäistä muistia huimat 80 megatavua, ja muisti on laajennettavissa laitteen kylkeen liitettävällä Memory Stick Duo Pro -kortilla aina gigatavuihin asti. Kun laite on liitettynä pc:hen, se näkyy tavallisena usb-muistina, johon on mahdollista vetää hiirellä tiedostoja tavallisen muistitikun tapaan. Sony Ericsson P990i soveltuu niin ammattikäyttöön kuin vapaa-ajan rientoihinkin. Laitteessa on saatu oivallisesti puristettua kännykkäkokoon kaikki uusimmat datayhteystoiminnot unohtamatta viihdekäytössä tarvittavaa kameraa ja multimediaa. Laite toimii pitkään sekä puhe- että valmiustilassa. Umts-käytössä puhelinta voi joutua lataamaan jopa päivittäin. SONY Ericsson P990i toimii erinomaisesti myös pokkarikamerana. Kahden megapikselin kennolla varustetusta kamerasta löytyy jopa linssisuojus. Sony Ericsson P990i Tyyppi: umts/gsm 900/1800/1900 -älypuhelin Käyttöjärjestelmä: Symbian OS 9.1 Pääedustaja: Sony Ericsson Mobile Communications, puh. (09) 2991 Hintaluokka: 1 000 euroa Mitat (l x k x s): 58 x 114 x 29 mm Paino: 156 g Pda-näyttö: tft-kosketusvärinäyttö, koko 45 x 57 mm, 262 144 väriä, resoluutio 240 x 320 kuvapistettä Pda-näppäimet: muovia, koko 4 x 4 mm Puhelinnäppäimet: muovia, koko 12 x 2 mm Kamerat: 2 megapikseliä ja vga-kamera videopuheluihin Sisäinen muisti: 80 megatavua Muistikortti: Memory Stick Duo/Pro Datayhteydet: grps, umts, wlan (802.11b), Bluetooth, infrapuna ja usb 2.0-kaapeli Vakioakku: LiPolymer 1 120 mah, 3,6 V Toiminta-ajat: puhelimena valmiustilassa 224 h puhelimena puhetilassa (2W Gsm 900) 7 h puhelimena puhetilassa (0,1W Gsm 1800) 7,5 h pda-käytössä 10,2 h 50 Tekniikan Maailma 5/2006 Wlan tarjoaa nopeimmat yhteydet SUOMEEN on muutamassa vuodessa pystytetty satoja julkisia internet-yhteyspisteitä, joita matkamies voi hyödyntää tien päällä ollessaan. Langattomalla wlaneli wireless local area network -tekniikalla toteutettuja palvelupisteitä löytyy jo lentoasemilta, laivaterminaaleista, isommista hotelleista, ravintoloista ja keskustan kahviloista. Tällaisiin paikkoihin pystytetyt niin sanotut hot spot -tyyppiset palvelualueet avaavat nopeat verkkoyhteydet siellä asioiville henkilöille. Hotellissa asuva liikemies tai -nainen voi heittää hyvästit kalliille gsm-datapuheluille ja hankalille modeemien virittelyille. Yhteys verkkoon käy langattomasti vaikka hotellin baarista. Hän voi omalla kannettavalla päätelaitteellaan, kuten esimerkiksi juuri älypuhelimella, selata nettiä, lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä tai katsella aikansa kuluksi verkon välityksellä vaikkapa uutisvideoita. vastaanotin. Tietokone vai puhelin? Tyypillisesti älypuhelinta käytetään tietojen keräämiseen, silloin, kun ei olla omassa työpisteessä. Sillä tehdään muistiinpanoja, haetaan siihen tallennettuja tietoja tai selataan laitteeseen tehtyjä kalenterimerkintöjä. Älykännykkä ja toimiston tietokone pysyvät keskenään ajan tasalla, kun ne säännöllisesti synkronoidaan keskenään. Työkäytössä tarvittavaa toiminnallisuutta lisää se, että mukana on tavallisesta matkapuhelinta mittavampi kontaktitietokanta, internet-sähköposti sekä ennen kaikkea todella monipuolinen matkapuhelin. On selvää, että älykännykkää ei kannata hankkia pelkästään puhelimeksi. Varsin hinnakkaalla laitteella täytyy olla muutakin käyttöä. Jo pelkkä koko ja paino saattavat tuottaa yllätyksen. Tavallista matkapuhelinta leveämpi laite istuu myös huonosti käteen. Puhelinkäytössä myös herkkä kosketusnäyttö on alttiina virhepainalluksille. Näin ainakin Qtekin ja HP:n tapauksissa. Tietokonemaisesti toimivalla laitteella ja käyttöliittymällä saattaa siitäkin olla omat haittansa. Mitä enemmän matkapuhelimiin tuodaan pc:stä tuttuja toimintoja, sen vaikeampia niitä on hallita ja käyttää. Laite saattaa käytössä mennä yllättäen sellaiseen tilttiin, ettei eteenpäin pääse muuten kuin irrottamalla akku ja kytkemällä virta uudelleen päälle. Liian täyteen tietoa ahdettu laite alkaa helposti
Qtek 9000 MICROSOFTIN leiristä ehkä kovimman vastuksen Nokian kommunikaattorille tarjoaa tällä hetkellä PocketPC-käyttöjärjestelmän puhelimeensa lisensoinut taiwanilainen Qtek. Erikoisominaisuutena tässä Qtek 9000 -mallissa on kääntyvä näyttö. Avattuna laite on kuin pienois-pc ja kansi käännettynä ja takaisin suljettuna kuin mikä tahansa tikulla käytettävä pda-kämmenmikro. Käyttöjärjestelmänä Qtek 9000:ssa on Microsoft Windows Mobile, joka on erityisesti uusille puhelinominaisuuksilla ryyditetyille kämmenmikroille tehty käyttöjärjestelmä. Isolla värinäytöllä varustetussa älypuhelimessa yhdistyvät kätevästi gprs/ umts-puhelin, organisaattori, sähköposti ja nopea langaton wlan-webbiyhteys. Suurimpana etuna Qtekissa on se, että siihen löytyy valmiita Microsoft PocketPC-ohjelmia roppakaupalla. Langattomien verkkojen mestari Qtek 9000:lla voi hyödyntää langattomia nettiyhteyksiä joko gprs-, umts- tai wlan-verkkojen kautta. Laaja valikoima takaa edulliset datayhteydet sekä tienpäällä että työpaikalla. Lisäksi umts-tiedonsiirto voi olla päällä samaan aikaan, kun laitteella puhutaan puhelua. Tällä hetkellä operaattorit tarjoavat umts-yhteyttä lähes laajakaistatason nopeudella 384 kbit/s kaiken lisäksi vielä varsin houkuttelevaan kiinteään kuukausihintaan. Laitteessa on mukana on myös Wi-Fi yhteensopiva langaton yhteys, joten laitteella voi hyödyntää hotelleissa ja lentokentillä olevia julkisia wlan-verkkoja. Tiedonsiirtoyhteyksiä täydentävät perinteiset lyhyen kantaman infrapuna- ja Bluetooth-yhteydet. Parempi kuin tavallinen kämmenmikro Qtekissa on tavallisista kämmenmikroista poiketen avattavan kannen alla täysimittainen qwertynäppäimistö, mikä nostaa sen käytettävyyden täysin uudelle tasolle. Valitettavasti skandinaaviset kirjaimet saa esiin vain erikoisnäppäimillä. Kosketusnäyttö on isokokoinen ja resoluutio huimat 640 x 480. Näyttö kääntyy lisäksi 180 astetta, joten laiteen näppäimistön saa piiloon ja laitetta voi käyttää kämmenmikron tapaan tikuttamalla. Umts-verkossa ovat myös videopuhelut mahdollisia. Siksi laitteessa on kameroita kaksin kappalein. Valokuvaukseen tarkoitettu on 1,3-megapikselinen kamera. Videopuheluita varten on vgatasoinen kamera näytön vieressä. Tehokäyttäjää hieman rajoittaa sisäisen rammuistin määrä, joka on vain 64 megatavua. Nykyiset ohjelmat vaativat paljon muistia toimiakseen juohevasti, ja sd-korttia joutuu käyttämään ohjelmien tallentamiseen. Onneksi laitteen muistia voi laajentaa sd-kortilla jopa yli kahteen gigatavuun. Etätoimistoon päätelaitteeksi Pelkäksi puhelimeksi Qtekia ei juuri kannata hankkia. Laite on isokokoinen ja painava. Varsinkin suojakoteloon tungettuna Qtek pullottaa povitaskussa pahasti. Sivulle sijoitetut kuulokenäppäimet hankaloittavat käyttöä, ja ison kuulokkeen pitäminen korvalla ei sovellu pitkään puhuville. Qtekin isokokoinen akku takaa, että virtaa riittää koko työpäiväksi. Taskumikrokäytössä virrankulutus on kuitenkin paljolti riippuvainen näytön valaistuksesta ja laitteessa pyörivistä ohjelmista. Elokuvan katselu saa isonkin akun tyhjäksi muutamassa tunnissa. Qtek 9000 on kuitenkin ennen kaikkea etätoimistolaite. Kömpelön koon ja suuren painon suostuu hyväksymään, kun vastineeksi saa näin paljon ominaisuuksia, joilla ammattilainenkin pärjää niin töissä kuin vapaa-aikanakin. Qtek 9000 Tyyppi: umts/gsm 900/1800/1900 -älypuhelin Käyttöjärjestelmä: Microsoft Windows Mobile 5.0 Pääedustajat: M-Technology Oy, puh. (08) 537 2160 ja Brightpoint Finland Oy, puh. (09) 887 4000 Hintaluokka: 1 000 euroa Mitat (l x k x s): 80 x 132 x 22 mm Paino: 286 g Pda-näyttö: lcd-kosketusvärinäyttö, koko 74 x 56 mm, 65 536 väriä, resoluutio 640 x 480 kuvapistettä Pda-näppäimet: muovia, koko 11 x 10 mm Kamerat: 1,3 megapikseliä ja vga-tasoinen videopuhelukamera Sisäinen muisti: 64 megatavua Muistikortti: sd/mmc-korttipaikka Datayhteydet: gprs, umts (384kbit/s), wlan (802.11 a/b), Bluetooth, infrapuna ja usb 2.0 kaapeli Vakioakku: LiPolymer 1620 mah, 3,7 V Toiminta-ajat: puhelimena valmiustilassa 231 h puhelimena puhetilassa (2W Gsm 900) 12,5 h puhelimena puhetilassa (0,1W Gsm 1800) 16,2 h pda-käytössä 27 h QTEK 9000 toimii perinteisen kämmenmikron tapaan kääntämällä näytön ympäri. myös hidastaa toimintojaan. Älypuhelin vie mukanaan Älypuhelinominaisuuksilla varustetun laitteen käyttökelpoisimpiin ominaisuuksiin kuuluu se, että sillä pystyy tarvittaessa käyttämään useita sovelluksia samanaikaisesti. Puhelimella voi esimerkiksi puhua ja samalla hoitaa sähköpostiliikennettä. Yleensähän tavallisella matkapuhelimella pystyy käyttämään vain yhtä toimintoa kerrallaan. Älykännykkää voi käyttää ajankuluksi myös lentokoneessa, tosin ei puhelimena. Laitteen voi kytkeä erityiseen tilaan, jossa puhelinosa kytkeytyy pois toiminnasta. Asetus ei kuitenkaan estä laitteen muuta käyttöä, kuten esimerkiksi musiikin kuuntelua, pelien pelaamista ja Tekniikan Maailma 5/2006 51
Motorola A780 MOTOROLA A780 on älykännykkämarkkinoiden erikoisin malli. Päällisin puolin se on kuin mikä tahansa normaali matkapuhelin. Tavanomaisten läppäkuorien sisään kätkeytyy kuitenkin kännykässä vielä epätavallisia asioita, kuten navigoinnissa tarvittava gps-satelliittivastaanotin ja avoin Linuxkäyttöjärjestelmä. Motorolaa käytetään puhelimena kannen näppäimillä. Näytön numerot ja tekstiviestit voi nähdä pienestä kannessa olevasta ikkunasta. Puhelinnäytön kuvakkeet ja tekstit on muokattu ikkunaan mahtuviksi. Ikkuna on kuitenkin muotoiltu hieman kapeammaksi kuin alla oleva näyttö, ja reunasta jää osa kuvakkeista näkymättä. Motorola A780 ei sisällä perinteistä näppäimistöä vaan ainoastaan kosketusnäyttöön tulevan virtuaalinäppäimistön. Tikuttaminen soveltuu lyhyiden sähköpostien tai tekstiviestien lähettämiseen, mutta muita kirjallisia tehtäviä varten on syytä olla muita laitteita. Kirjoitusintoa hillitsee myös se, että Motorolasta löytyy vain muistio ja dokumentteja näyttävä ohjelma. Motorola pitää sisällään kaikki nykykännykän multimediaominaisuudet, kuten audio- ja videosoittimen sekä 1,3 megapikselin kameran. Muistikorttina puhelimessa on mikro-sd kortti, joka sijoitetaan yläreunassa olevaan korttipaikkaan. Turvallisuus ennen kaikkea Käyttöjärjestelmä on nykyaikaisen matkapuhelimenkin tärkein ohjelma ja samalla haavoittuvin erilaisia virushyökkäyksiä vastaan. Motorola A780: ssa käyttöjärjestelmänä oleva Linux on vapaaehtoispohjalta kehitetty tietokonepohjaisten laitteiden käyttöjärjestelmä, joka pitää koneen sisällä huolen muiden ohjelmien toiminnasta ja tarvitsemista voimavaroista. Koska virukset ja madot ovat jo levinneet myös kännykköihin, tietoturvasta on tullut tärkeä osa älykännykän ohjelmistopakettia. Eräs asiantuntijoiden arvostama ominaisuus Motorolan Linuxkännykässä onkin juuri avoimen koodin tuoma turvallisuus. Linuxin avointa koodia voi jokainen osaava tarkistaa ja tukkia mahdolliset madonreiät. Kännykkä opastaa Paljon matkailevalle Motorola A780 on oiva laite. Laitteen sisäänrakennettu gps-vastaanotin yhdistettynä CoPilot-navigointiohjelmaan tekee siitä täysverisen autonavigointilaitteen. Opastava navigaattori on hyvä lisä vaikkapa kaupunkimatkalle. Kävellen liikkeellä ollessa voi tarkistaa lähimmät metroasemat tai ravintolat. Kokeilimme Motorola A780:aa messumatkalla Barcelonassa, ja ajokokemustemme mukaan laite toimi lähes moitteetta. Kun satelliittivastaanotin on valmiiksi sisäänrakennettuna, erillisten gps-palikoiden kanssa sählääminen jää pois. Suurin ongelma Motorolassa tuntuu olevan akun riittävyys. Puhelin pysyy toimintakunnossa, kun sen akku muistetaan ladata päivittäin. Motorola A780 on erikoisuutta tavoittelevan asiantuntijan kännykkä ja erikoistyökalu. Tavallinen käyttäjä ei välttämättä huomaa, minkä järjestelmän konetta käyttää, mutta asiantuntevalle se voi avata mahdollisuuden kehitellä todella omaan käteen sopivan työkalun. Motorola A780 Tyyppi: gsm 850/900/1800/1900 -nelitaajuusälypuhelin Käyttöjärjestelmä: Linux Pääedustaja: Motorola Finland, puh. (09) 2510 7600 Hintaluokka: 600 euroa Mitat (l x k x s): 55 x 107 x 25mm Paino: 142 g Pda-näyttö: tft-kosketusnäyttö, koko 38 x 50 mm, 65 536 väriä, resoluutio 240 x 320 kuvapistettä Puhelinnäppäimet: muovia, koko 11 x 5 mm Kamera: 1,3 megapikseliä Sisäinen muisti: 48 megatavua Muistikortti: mikro-sd (max 512 megatavua) Datayhteydet: gprs, Bluetooth ja usb-kaapeli Vakioakku: LiIon 780 mah, 3,6 V Toiminta-ajat: puhelimena valmiustilassa 130 h puhelimena puhetilassa (2W Gsm 900) 2,3 h puhelimena puhetilassa (0,1W Gsm 1800) 4,3 h pda-käytössä 5,6 h MOTOROLA A780: aa voi käyttää tienpäällä myös gpsajoneuvonavigointilaitteena. vapaa-aikaan. Toisaalta kesken työkiireiden voi huoletta siirtyä omien harrastusten pariin ja pysyä silti ajan hermolla. Vaara on vain jäädä älypuhelimen koukkuun lopullisesti. Muutaman viikon käytön jälkeen huomaa jo tekevänsä kaikki merkinnät sen kalenteri- ja yhteystietoihin. Kun kaikki tärkeät tiedot ovat tallennettuina yhdelle ja samalle laitteelle, sitä joutuu myös kantamaan mukana jatkuvasti. 54 Tekniikan Maailma 5/2006