SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Pekka Humalto 10.11.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS SAIRAUSVAKUUTUSMAKSUJEN MAKSU- PROSENTEISTA VUONNA 2017 1 Toimivalta Sairausvakuutuksen rahoituksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvussa, missä rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksen lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetun sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan siten, että sairaanhoitomaksujen tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Maksuprosentista säädetään sanotun 23 :n 2 momentin mukaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen tullessa voimaan vuoden 2006 alussa mainittu sairaanhoitomaksun maksuprosentti oli 1,33. Vaihteluväli, jolla maksua voi asetuksella muuttaa, on 0,3 prosenttiyksikköä sairausvakuutuslaissa säädetystä vuoden 2009 maksutasosta. Liikkumavara on 0,15 prosenttiyksikköä alaspäin ja ylöspäin, eli vähimmäis- ja enimmäisrajat ovat 1,18 ja 1,48 prosenttia. Ennakkolaskelman mukaan vuoden 2017 sairaanhoitomaksu olisi 1,28 prosenttia ilman työnantajan sairausvakuutusmaksun ja pienituloisen palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksun maksuprosenttiin tehtävää alennusta. Alennusta vastaava valtion rahoitusosuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen korottamalla valtion osuutta. Maksuprosentin alennusta vastaava euromäärä otetaan huomioon sairaanhoitomaksun maksuperusteessa ja sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Sairausvakuutusmaksun maksuprosentista voidaan sairausvakuutuslain 18 luvun 24 a :n (925/2016) mukaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos vähimmäisraja alittuu työnantajan sairausvakuutusmaksun tai pienituloisen palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksun maksuprosentin alentamisesta. Siten asiasta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Sairausvakuutuslain 18 luvun 24 :n 3 momentin mukaan myös työnantajan sairausvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun maksuprosentit sekä yrittäjän lisärahoitusosuuden suuruus tarkistetaan vuosittain ennen marraskuun 23 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella. 2 Sairaanhoitovakuutuksen rahoitus Sairaanhoitovakuutuksen etuuskuluina rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen maksamia lääke-, matka- ja hoitokustannusten, lääkärinpalkkioiden ja hammaslääkäripalkkioiden korvauksia, kuntoutuskuluja ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle maksettavia korvauksia sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusturvaosuuteen kuuluvia sairaanhoitokuluja.
2 Sairaanhoitovakuutuksen kulut vuosina 2015-2017 * = Arvio 2015 2015* 2016*2017 Lääkkeet 1 377,7 1 401,7 1 328,7 Lääkärinpalkkiot 72,5 59,3 60,9 Hammaslääkärinpalkkiot 95,2 59,0 62,8 Tutkimus- ja hoito 69,7 46,5 47,1 Matkat 292,9 276,7 289,6 YTHS 24,7 24,2 24,1 Mata -sairaanhoito 2,6 3,1 3,2 EU-säännöksiin perustuvat sairaanhoitokorvaukset 38,2 45,0 56,6 Kuntoutuspalvelut 346,8 359,6 371,9 Muut etuudet 0,3 0,2 0,3 Etuudet yhteensä 2 320,6 2 275,3 2 245,2 Sairaanhoitovakuutuksen toimintakulut 131,4 128,5 126,4 8 % kulujen kasvusta 6,2-4,6-2,6 Omaisuuden tuotot -0,8 Kulut yhteensä 2 458,2 2 399,2 2 368,2 Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston sairaanhoitovakuutuksen kuluina maksettavien etuuskulujen määräksi arvioidaan vuonna 2017 yhteensä noin 2 245,2 miljoonaa euroa. Kuluina otetaan huomioon myös sairaanhoitovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista, vuonna 2017 noin 126 miljoonaa euroa. Toimintakuluista jää vähennettäväksi sairausvakuutusrahaston omaisuuden tuottoa 0,8 miljoonaa euroa. Lisäksi kuluina otetaan huomioon kahdeksan prosenttia sairaanhoitovakuutuksen etuuskulujen muutoksesta eli vajaa 3 miljoonaa euroa. Sairaanhoitomaksun maksuprosenttia tarkistetaan sairausvakuutuslain 18 luvun 23 :n 1 momentin mukaan vuosittain siten, että sairaanhoitomaksun tuotoilla ja valtion rahoitusosuudella voidaan kattaa sairaanhoitovakuutuksen kulut. Vakuutusmaksuja ja valtion osuutta vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuodelta 2016. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan olevan noin 9 prosenttia mainituista kuluista, joten vajausta tai ylijäämää ei synny. Vuonna 2016 vakuutetuilta perittävä sairaanhoitomaksu on 1,30 prosenttia. Maksu peritään kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella. Eläke- ja etuustulojen perusteella perittävä maksu on 0,17 prosenttiyksikköä suurempi eli 1,47 prosenttia kyseisistä tuloista. Vuonna 2016 maksettavien maksujen prosentit vahvistettiin 19 päivänä marraskuuta 2015 annetulla valtioneuvoston asetuksella sairausvakuutusmaksujen maksuprosentista vuonna 2016 (1343/2015).
3 Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaisesti: Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajan ja työntekijän maksujen muutoksista vuodesta 2017 eteenpäin. Työnantajien keskimääräistä TyEL -maksua, työttömyysvakuutusmaksua sekä sairausvakuutusmaksua alennetaan ja työntekijöiden maksuihin tulee myös muutoksia. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Tämä tarkoittaa euroissa laskettuna 706, 828, 882, ja 541 miljoonaa näinä vuosina. Sairausvakuutusmaksun alennusta vastaava osuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti saman verran kuin työnantajien maksun alennus on työtulovakuutuksessa. Vakuutetun sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksua nostetaan samalla määrällä. Toimenpiteen seurauksena valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa 706 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Vakuutettujen sairaanhoitomaksua alennetaan vastaavasti. Lisäksi pienituloisten päivärahamaksuun tehdään kevennys siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta päivärahamaksua ei peritä. Tästä johtuva rahoitusvaje työtulovakuutuksessa rahoitetaan osittain korottamalla 14 000 euroa tai enemmän vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua 0,04 prosenttiyksikköä ja osittain korottamalla valtion osuutta vanhempainpäivärahoista 3,3 prosenttiyksiköllä. Tämä työntekijöiden päivärahamaksun korotus kompensoidaan alentamalla sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoitomaksua 0,06 prosenttiyksiköllä. Sairausvakuutusmaksujen muutokset on toteutettu 15 päivänä marraskuuta 2016 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (925/2016). Vuonna 2016 tehtyjä lääkekorvaussäästöjä täydennetään 134 milj. eurolla vuonna 2017. Sen jälkeen lääkekorvausmenoihin kohdistettujen säästötoimenpiteiden euromäärä on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti yhteensä 150 milj. euroa vuodesta 2017 lukien. Vuonna 2017 suoraan lääkekorvausmenoihin kohdistuva osa säästötavoitteesta on 120 milj. euroa. Säästöön pyritään edistämällä lääkeyritysten hintakilpailua, tarkistamalla lääkekorvausjärjestelmää, vähentämällä lääkejätettä ja rationaalisella lääkehoidolla. Muu osa säästötavoitteesta katetaan määräaikaisella lääkeyrityksiltä ja tukkukaupoilta perittävällä palautusmaksulla, joka on 14 milj. euroa vuonna 2017. Vuoden 2016 korvausmenoarvio on tarkistettu jo toteutuneen kasvun osalta. Lääkekorvausarvioon sisältyy 8,4 milj. euron varaus vuosittain erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtäviä muutoksia varten. Vakuutettujen maksuosuus sairaanhoitovakuutuksesta on ollut vuodesta 2015 alkaen 55,1 % ja valtion osuus 44,9 %. Vuonna 2017 vakuutettujen rahoitusosuus on kilpailukykysopimuksessa sovittujen vakuutusmaksumuutosten jälkeen 22 % ja valtion osuus 78 %.
4 3 Työtulovakuutuksen rahoitus Työtulovakuutuksen etuuskuluja ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Työtulovakuutuksen kuluja ovat myös työnantajille maksettavat korvaukset vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista sekä työterveyshuollon järjestämisestä lukuun ottamatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) maksettavia korvauksia. Kansaneläkelaitoksen toimittaman selvityksen mukaan sairausvakuutusrahaston työtulovakuutuksen korvaus- ja etuuskulujen yhteismääräksi vuonna 2017 arvioidaan noin 2 437 milj. euroa. Työtulovakuutuksesta rahoitettavina kuluina otetaan huomioon myös työtulovakuutuksen osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista, noin 68 miljoonaa euroa. Lisäksi kuluina otetaan huomioon kahdeksan prosenttia työtulovakuutuksen etuuskulujen vuotuisesta kasvusta, noin 5 miljoonaa euroa. Etuuskulujen arvioidaan kasvavan n.67 milj. eurolla (noin 2,3 prosenttia) vuodesta 2016. Kulujen määrään vaikuttaa mm. työnantajille vuoden 2017 huhtikuun alusta maksettava 2 500 euron kertakorvaus vanhemmuuden kustannuksista. Uudistuksen on arvioitu lisäävän työtulovakuutuksen kuluja 44,9 milj. eurolla vuonna 2017. Työtulovakuutuksen kulut vuosina 2015-2017 * = Arvio 2015 2015* 2016*2017 Sairauspäivärahat 857,5 817,1 812,6 Vanhempainpäivärahat 1 120,3 1 085,0 1 097,2 Mata -päivärahat 5,3 6,4 6,6 Yrittäjien lisäpäivärahat 5,7 5,4 5,7 Kuntoutusrahat 98,6 109,2 119,8 Päivärahat yhteensä 2 087,4 2 023,1 2 041,9 Työterveyshuolto 346,3 345,8 350,2 Kertakorvaus 44,9 Etuudet yhteensä 2 433,7 2 368,9 2 437,0 Työtulovakuutuksen toimintakulut 70,8 69,2 68,0 8 % kulujen kasvusta -0,2-5,2 5,4 Omaisuuden tuotot -0,4 Kulut yhteensä 2 504,3 2 432,9 2 510,0 Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti saman verran kuin työnantajien maksun alennus on työtulovakuutuksessa eli 706 miljoonaa euroa. Vakuutetun sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksua korotetaan 0,88 prosenttiyksilöllä. Kilpailukykysopimuksella siirretään työnantajien maksurasitusta palkansaajille, mutta samalla palkansaajien verotusta kevennetään. Verokevennyksiä ei voida kohdentaa
5 palkansaajille, jotka eivät maksa tuloistaan valtion tai kunnallisveroa. Näin ollen palkansaajiin ja yrittäjiin kohdistuvat maksumuutokset alentavat nettotuloja pieniä palkkatuloja ansaitsevilla. Tämän vuoksi pienituloisten päivärahamaksuun toteutetaan kevennys siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta päivärahamaksua ei peritä. Tästä johtuva rahoitusvaje työtulovakuutuksessa vuonna 2017 rahoitetaan valtion osuudella, joka on 3,3 prosenttia muiden kuin vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen vuosittain maksettavasta määrästä ja jäljelle jäävä vajaus työtulovakuutuksessa rahoitetaan korottamalla 14 000 euroa tai enemmän vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua 0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2017. Vähintään 14 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu peritään myös edellä mainitun euromäärä alittavasta työtulon osasta. Vähintään 14 000 euroa vuodessa ansaitsevan päivärahamaksun vuosittainen korotus huomioidaan osittain alentamalla sairaanhoitovakuutuksen sairaanhoitomaksua sekä siitä johtuva rahoitusvaje lisäämällä valtion osuutta sairaanhoitovakuutuksessa. Työnantajien sairausvakuutusmaksun ja pienituloisten palkansaajien hyvitystä tarkoittava muutos on toteutettu 15 päivänä marraskuuta 2016 voimaan tulleella sairausvakuutuslain muutoksella (925/2016). Toimenpiteiden vaikutukset ovat euromääräisesti seuraavat: Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennuksesta syntyy 706 milj. euron vajaus sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen rahoitukseen. Työntekijöiden päivärahamaksulla kerättävä määrä nousee 706 milj. euroa. Alle 14 000 euroa ansaitsevien päivärahamaksun alenemisesta 0,00 prosenttiin aiheutuu 65 milj. euron vaje ja 14 000 euroa tai enemmän ansaitsevien päivärahamaksun korottaminen lisää tuloja 32 milj. euroa työtulovakuutusrahastoon. Valtion lisärahoitusosuus vanhempainpäivärahoista lisää rahaston tuloja 33 milj. eurolla. Sairausvakuutuksen päivärahoihin vaikuttavasta tulosta vähennetään 60 % työntekijöiden työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä. Vähennysprosenttia laskettaessa on kilpailukykysopimuksen aiheuttamat korotukset maksuihin jätetty huomiotta. Vähennys on 4,66 % vuonna 2017. Laskelmassa on otettu huomioon sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan leikkaukset vuoden 2017 alusta. Tällöin korvausaste on 20 % yli 30 350 euron vuosityötulosta ja ylin tuloraja poistuu. Vuosityötuloista, jotka ovat enintään 30 350 euroa, korvausaste on 70 %. Säästövaikutus on 18 milj. euroa työtulovakuutuksen menoihin vuonna 2017 ja sen jälkeen 25 milj. euroa vuodessa. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 163/2016). Sen mukaan työnantajalle maksettaisiin 2 500 euron kertakorvaus vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2017. Kertakorvauksen piirissä arvioidaan olevan noin 30 000 äidin työnantajat, jolloin vuotuiset kustannukset ovat noin 75 milj. euroa. Voimaantulovuonna kuluiksi on arvioitu 45 milj. euroa. Kertakorvauksen aiheuttamat kulut rahoitetaan työnantajien sairausvakuutusmaksulla, jota korvaus korottaa 0,06 prosenttiyksikköä vuonna 2017.
6 Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys 216/2016 laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta. Sen mukaan nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan takuueläkkeen tasolle vuoden 2017 alussa ja sen määrä sidotaan kansaneläkeindeksiin. Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen päätöksen perusteella kuntoutusrahaa myönnetään myös yleissivistävän peruskoulutuksen ajalle ja että koulutarvike- ja matkakustannukset korvataan myös nuoren kuntoutusrahan päätöksen perusteella. muutokset lisäävät työtulovakuutuksen menoja 15,5 milj. euroa vuonna 2017, josta valtion osuus on 15,0 milj. euroa. Valtio rahoittaa kokonaan vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Niiden määräksi arvioidaan vuonna 2017 yhteensä noin 127 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa myös vähimmäismäärän ylittävistä vanhempainpäivärahoista 3,4 prosentin osuuden, vuonna 2017 noin 34 miljoonaa euroa. Muut työtulovakuutuksen etuuskulut ja korvaukset samoin kuin työtulovakuutukseen kohdistuvat Kansaneläkelaitoksen toimintakulut rahoitetaan työnantajien maksamilla työnantajan sairausvakuutusmaksuilla sekä palkansaajien ja yrittäjien maksamilla päivärahamaksuilla. Maksut maksetaan palkka- ja työtulon perusteella. Niillä katetaan noin 92 prosenttia työtulovakuutuksen kuluista. Maksuja tarkistetaan siten, että maksujen muutokset ovat yhtä suuret sekä työnantajien että palkansaajien ja yrittäjien maksuissa. Yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaisesti vakuutetuilta yrittäjiltä perittävällä ns. yrittäjän lisärahoitusosuudella rahoitetaan kuitenkin näiden yrittäjien sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä aiheutuvat kulut, joiden määräksi arvioidaan vuonna 2017 noin 3,4 milj. euroa. Vakuutusmaksuja vahvistettaessa otetaan lisäksi huomioon sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden arvioitu vajaus tai ylijäämä vuodelta 2016. Vajausta syntyy, jos sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuus alittaa kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen kuluista ja ylijäämää, jos rahoitusomaisuus ylittää 12 prosenttia mainituista kuluista. Sairausvakuutusrahaston rahoitusomaisuuden arvioidaan työtulovakuutuksen osalta ylittävän vuonna 2016 12 prosenttia mainituista kuluista, joten syntyy ylijäämää noin 127 miljoonaa euroa, joka otetaan huomioon seuraavan vuoden vakuutusmaksuissa. Vuonna 2016 työnantajat maksavat työtulovakuutuksen kulujen kattamiseksi 2,12 prosentin suuruista työnantajan sairausvakuutusmaksua ja palkansaajat sekä yrittäjät 0,82 prosentin suuruista sairausvakuutuksen päivärahamaksua. YEL -yrittäjien lisärahoitusosuus on 0,13 prosenttia maksun perusteena olevasta työtulosta. YEL - yrittäjien voimassa oleva päivärahamaksu on siten 0,95 prosenttia. Vuonna 2016 maksettavien maksujen suuruus on vahvistettu edellä kohdassa 2 mainitulla valtioneuvoston asetuksella.
7 4 Ehdotukset 4.1 Ehdotus sairaanhoitovakuutuksen maksuiksi vuonna 2017 Kilpailukykysopimuksessa on sovittu työnantajien työtulovakuutuksen mukaista sairausvakuutusmaksua alennettavaksi 0,94 prosenttiyksiköllä vuonna 2017, 1,00 prosenttiyksiköllä vuonna 2018, 1,04 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 ja 0,58 prosenttiyksiköllä vuodesta 2020. Tämä tarkoittaa euroissa laskettuna 706, 828, 882, ja 541 miljoonaa näinä vuosina. Sairausvakuutusmaksun alennusta vastaava osuus kohdistetaan lakisääteisen sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti saman verran kuin työnantajien maksun alennus on työtulovakuutuksessa. Vakuutetun sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä. Kun otetaan huomioon edellä oleva, sairaanhoitovakuutuksen kulujen ja korvausten arvioidut muutokset, palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2017 sekä sairausvakuutusrahastossa oleva sairaanhoitovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, sairaanhoitovakuutuksen kulujen kattamiseksi ehdotetaan, että sairaanhoitomaksun maksuprosentiksi palkka- ja yrittäjätulosta vahvistetaan 0,00 prosenttia vuonna 2017. Eläke- ja etuustuloja sairaanhoitomaksun alennus ei koske, joten niiden perusteella perittäväksi vakuutusmaksuprosentiksi ehdotetaan vahvistettavaksi 1,28 prosenttia etuustulosta. Tulosta perittäisiin edelleen lisäksi 0,17 prosenttia, jolloin maksu olisi eläke- ja etuustulojen osalta yhteensä 1,45 prosenttia. Vuodelle 2017 sairaanhoitovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti: 2015 2016 Ehdotus 2017 Palkansaajan ja yrittäjän sairaanhoitomaksu 1,32 1,30 0,00 Etuudensaajan sairaanhoitomaksu 1,49 1,47 1,45 4.2 Ehdotus työtulovakuutuksen maksuiksi vuonna 2017 Kun otetaan lisäksi huomioon työtulovakuutuksen kulujen arvioidut muutokset ja palkkasumman arvioitu kehitys vuonna 2017sekä sairausvakuutusrahastossa oleva työtulovakuutuksen maksuvalmiuden turvaava rahoitusomaisuuden määrä, työnantajan sairausvakuutusmaksun määräksi tulisi 2,02 prosenttia työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain (771/2016) 5 :ssä tarkoitetusta palkasta. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajan sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksikköä vuonna 2017. Näin ollen työnantajan sairausvakuutusmaksuksi tulisi 1,08 prosenttia. Valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksen menoista korotetaan, työnantajan sairausvakuutusmaksun alennusta vastaavasti. Valtion osuus kohdistetaan sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutukseen siten, että vakuutetun sairaanhoitomaksua alennetaan valtion rahoitusosuuden muutosta vastaavalla määrällä ja vakuutetun päivärahamaksua nostetaan samalla määrällä. Pienituloisten päivärahamaksuun tehtävä kevennys toteutetaan siten, että alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevilta päivärahamak-
8 5 Vaikutukset sua ei peritä. Tästä johtuva rahoitusvaje työtulovakuutuksessa vuonna 2017 rahoitetaan osittain valtion osuudella, joka on 3,3 prosenttia muiden kuin vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen vuosittain maksettavasta määrästä ja jäljelle jäävä vajaus työtulovakuutuksessa rahoitetaan korottamalla 14 000 euroa tai enemmän vuodessa ansaitsevien päivärahamaksua 0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2017. Vähintään 14 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu peritään myös edellä mainitun euromäärä alittavasta työtulon osasta. Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuksi tulisi alle 14 000 euroa ansaitsevien osalta 0,00 prosenttia ja 14 000 euroa tai enemmän ansaitsevien osalta 1,58 prosenttia. Vähintään 14 000 euroa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu perittäisiin myös edellä mainitun euromäärä alittavasta työtulon osasta. Yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetuilta yrittäjiltä päivärahamaksun lisäksi perittävä yrittäjän lisärahoitusosuus laskisi 0,13 prosentista 0,06 prosenttiin. Laskelmissa on otettu huomioon vireillä olevat lainmuutoshankkeet ja talouskehitys valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen mukaisesti. Vuodelle 2017 työtulovakuutuksen maksut ehdotetaan vahvistettaviksi seuraavasti: 2015 2016 Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,78 0,82 Ehdotus 2017 1,58 vähintään 14 000 tuloilla 0,00 alle 14 000 tuloilla YEL -yrittäjän lisärahoitusosuus 0,13 0,13 0,06 työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,08 2,12 1,08 Sekä sairaanhoitovakuutuksen että työtulovakuutuksen maksuista säädettäisiin antamalla valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2017. Työnantajien vakuutusmaksuosuus pienenee 706 miljoonalla eurolla ja työntekijöiden vakuutusmaksuosuus kasvaa samalla määrällä. Lisäksi alle 14 000 euroa vuodessa ansaitsevien palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuosuus pienenee 65 miljoonalla eurolla sairausvakuutuksen menoista vuonna 2017, minkä johdosta vähintään 14 000 euroa ansaitsevien maksuosuus nousee 32 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusosuus vanhempainpäivärahoista kasvaa 33 miljoonalla eurolla Valtio korvaa työntekijöiden vakuutusmaksuosuuden kasvun työtulovakuutuksessa lisäämällä rahoitusosuuttaan sairaanhoitovakuutuksessa 738 miljoonalla eurolla. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain perusteella saamien vakuutusmaksutulojen arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 2 700 milj. euroa. Työnantajamaksuja arvioidaan kertyvän vuonna 2017 noin 955 milj. euroa, palkansaajien ja yrittäjien maksuja noin 1 332 milj. euroa. Etuustuloista vakuutusmaksutuloja arvioidaan kertyvän noin 410 milj. euroa.
9 6 Asian valmistelu 7 Voimaantulo Valtion rahoitusosuuden sairausvakuutuksen kuluista arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä noin 2 020milj. euroa toimintamenot mukaan lukien, missä olisi lisäystä vuoteen 2016 verrattuna noin 795 milj. euroa. Esityksen pohjana olevissa Kansaneläkelaitoksen laskelmissa on oletettu työtulovakuutuksen maksujen perusteena olevan palkkasumman kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2016. Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa sen 31.10.2016 päiväämiin sairausvakuutuslain 18 luvun 28 :n mukaisiin laskelmiin perustuen. Valmistelusta on tiedotettu seuraavia tahoja: verohallinto sekä keskeiset työmarkkinajärjestöt. Asetuksen antamiselle laissa asetettujen tiukkojen määräaikojen vuoksi lausuntokierrosta ei ole järjestetty. Asetusluonnos on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Maksuja sovellettaisiin vuonna 2017.