Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja poliisirikosasiassa tehdystä syyteharkintaratkaisusta

Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta ja poliisirikosasiassa tehdystä syyteharkintaratkaisusta ilmoittaminen YLEINEN OHJE Dnro 30/31/13 18.12.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2012:1 Dnro 39/31/12 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL 333 00180 Helsinki 00181 Helsinki 029 562 0800 029 562 0888 vksv@oikeus.fi

1 (12) 1. Yleistä Esitutkintalain (805/2011) 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan syyttäjä johtaa esitutkintaa, jos poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, syyttäjä voi rikoksen vakavuuden tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi. Syyttäjä voi edellä tarkoitetuissa tapauksissa johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana. 2. Rikesakko- ja rangaistusmääräysasiat Poliisimiehiä ovat poliisiasetuksessa mainitut virkamiehet 1. Esimerkiksi poliisilaitoksessa työskentelevät vartijat eivät ole poliisimiehiä. Syyttäjä toimii harkintansa mukaan tutkinnanjohtajana myös silloin, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta, joka on tehty ennen poliisimieheksi tuloa, jolloin epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana säännöksessä esitetyin tavoin myös silloin, kun rikoksesta epäilty henkilö on tekohetkellä ollut poliisimies, mutta ei ole sitä enää tutkinnan aikana. Tutkinnan johto on ollut tarpeen järjestää niin, ettei poliisiviranomainen voi omalla päätöksellään lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkintaa. Tarkoituksena on ollut turvata se, että esitutkinta toimitetaan epäillyn aseman siihen vaikuttamatta ja että yleisön luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen säilyy. Itse tutkinta tapahtuu sitä johtavan syyttäjän ohjeistuksen mukaan poliisimiesten toimesta 2. Poliisitutkinnanjohtaja voi lopettaa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinnan jos epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä ja jos syyttäjä on päättänyt ettei ryhdy tutkinnanjohtajaksi. Tämä ohje koskee syyttäjien menettelyä poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnassa 3. Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana. Mahdollista on, että rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyn soveltuvuus ilmenee vasta esitutkinnan aloittamisen jälkeen. Vaikka tarkoituksenmukaisuussyyt tukisivat syyttäjän jatkamista tutkinnanjohtajana, puoltaa sanotun säännöksen sanamuoto kuitenkin rikesakko- ja ran- 1 Poliisista annettu asetus 2 HE 14/1985 3 Poliisin osalta on Poliisihallitus antanut ohjeen nro 2020/2013/4590

2 (12) gaistusmääräysasioiden rajaamista syyttäjän tutkinnanjohtajuuden ulkopuolelle. Tämän vuoksi syyttäjän on siirrettävä tutkinnanjohtajuus asiassa poliisimiehelle siinä vaiheessa kun rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyyn siirrytään. Poliisi voi itsenäisesti suorittaa suppean esitutkinnan, jos jo asian alkuvaiheessa tiedetään, että asia tullaan käsittelemään rikesakolla tai rangaistusmääräyksellä. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa asia tulee ohjata esitutkintalain 2 luvun 4 :n mukaiseen menettelyyn, jossa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana. 3. Ilmoituksen vastaanotto ja tutkintailmoituksen kirjaaminen Esitutkintalain 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan esitutkintaviranomaisen on viipymättä kirjattava ilmoitus, kun sille ilmoitetaan rikos tai tapahtuma, jota ilmoittaja pitää rikoksena. Jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä. Kirjaamisvelvollisuus koskee esitutkintalain 3 luvun 1 :n 2 momentin mukaan myös muuten esitutkintaviranomaisen tietoon tullutta epäiltyä rikosta, jos esitutkintalain 3 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteistä luopumisen edellytykset eivät täyty. Jos ilmoituksessa väitetään poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, asia tulee käsitellä esitutkintalain 2 luvun 4 :n tarkoittamassa järjestyksessä, jollei asiaa käsitellä rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä. Ilmoitus kirjataan ilmoittajan antamien tietojen perusteella. Väite poliisimiehen syyllistymisestä rikokseen voidaan esittää myös kuulustelussa. Kuulusteltavalta on tarvittaessa tiedusteltava, haluaako hän, että asiasta kirjataan rikosilmoitus, ja samalla selvitettävä rikosilmoituksen kirjaamisen merkitys ja sen aiheuttamat jatkotoimet 4 Ilmoituksen vastaanottava poliisi kirjaa tutkintailmoituksen poliisiasiain tietojärjestelmään sen poliisiyksikön (tutkiva yksikkö) koodilla, joka toimittaa mahdollisen esitutkinnan. Tutkintailmoitukseen merkitään tutkinnanjohtajaksi erikseen ilmoitettava Valtakunnansyyttäjänvirastossa tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä. Tutkintailmoitukset kirjataan poliisin tietojärjestelmään asianomaisissa poliisin yksiköissä. Tutkintailmoitus voidaan poikkeuksellisesti kirjata poliisin tietojärjestelmään myös Valtakunnansyyttäjänvirastossa, mikäli erityiset tutkinnalliset syyt sitä vaativat. 4. Tutkintailmoituksesta Valtakunnansyyttäjänvirastoon tehtävä ilmoitus 4 Ks. ApulaisEOA:n päätös 2563/4/00 Esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukaan esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava syyttäjälle asiasta, jossa rikoksesta epäiltynä on polii-

3 (12) simies, jollei asiaa käsitellä rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä. Esitutkintaviranomaisen kirjaaman tutkintailmoituksen numero ilmoitetaan sähköpostilla Valtakunnansyyttäjänvirastoon virastosähköpostiin "tutkinta.vksv@oikeus.fi". Tutkintailmoitukseen mahdollisesti liittyvät alkuperäiset asiakirjat ja muu materiaali on toimitettava Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Syyttäjän on pystyttävä harkitsemaan, ryhtyykö hän tutkinnanjohtajaksi myös muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta, tai sellaisissa tapauksissa, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Tämän vuoksi esitutkintaviranomaisen ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tutkintailmoituksia, joiden kohteena on poliisimies, pois lukien rikesakko- tai rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävät asiat. Ilmoituksesta tulee selvästi ilmetä myös asiaan liittyvät muut epäillyt henkilöt kuin poliisimiehet. 5. Asian käsittely Valtakunnansyyttäjänvirastossa Poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen alustava selvittely suoritetaan keskitetysti Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Poliisimieheen kohdistuvan rikosepäilyn käsittely alkaa Valtakunnansyyttäjänvirastossa, kun esitutkintaviranomainen on ilmoittanut sähköpostilla Valtakunnansyyttäjänvirastoon (tutkinta.vksv@oikeus.fi) esitutkintaviranomaisen PATJA-tietojärjestelmään kirjaamasta tutkintailmoituksesta, johon on merkitty tutkinnanjohtajaksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja päättää alustavan selvityksen perusteella joko 1) lähettää asian alueellisen tutkinnanjohtajan ratkaistavaksi tai 2) tehdä asiassa päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Tutkinnanjohtaja voi myös 3) päättää, että syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta asiassa, jossa epäilty rikos on tehty virantoimituksen ulkopuolella, ja siirtää asian poliisille. Poliisirikosasian tutkinnanjohtajuus voidaan myös 4) ottaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon, jolloin tutkijoina kuitenkin toimivat lähtökohtaisesti muut kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa tutkijoina toimivat poliisimiehet. Kiireellisissä tapauksissa, kun asia vaatii välitöntä tutkinnan aloittamista, Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja voi ohjata kirjaamaan tutkinnanjohtajaksi syyttäjänvirastossa toimivan tutkinnanjohtajan. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivien tutkinnanjohtajien ollessa estyneinä (esim. sairaus- tai vuosiloma) asia siirretään tarvittaessa suoraan alueelliselle tutkinnanjohtajalle.

4 (12) 6. Tutkinnanjohtajan määräytyminen Valtakunnansyyttäjänvirasto siirtää poliisirikosasian alueelliselle tutkinnanjohtajalle erillisessä määräyksessä (dnro 33/32/13) ilmoitettujen vastuualueiden mukaisesti, mikäli Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimiva tutkinnanjohtaja ei ratkaise asiaa. Asianimikkeenä Sakarissa tulee olla "Tutkinnanjohtajuus". Tutkinnanjohtajaksi määrätty syyttäjä kirjataan poliisiasiain tietojärjestelmään. Tutkinnanjohtaja ottaa yhteyttä poliisilaitokseen nimettyyn oman vastuualueensa poliisirikosyhdyshenkilöön ja sopii tutkinnan käytännön järjestelyistä. Poliisirikosyhdyshenkilön tehtävänä on hankkia tutkijat kun tutkinnanjohtaja on päättänyt esitutkinnan aloittamisesta. Jos poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä eikä syyttäjä ota tutkinnanjohtajuutta itselleen, toimii tutkinnanjohtajana poliisimies. 7. Tutkinnanjohtaja Esitutkintalain 3 luvun 3 :n 3 momentin mukaan tutkinnanjohtaja päättää siitä, toimitetaanko esitutkinta. Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 2 momentin mukaan syyttäjällä on tutkinnanjohtajana toimiessaan tuossa tehtävässään samat toimivaltuudet kuin tutkinnanjohtajana toimivalla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä johtaa ja ohjeistaa tutkintaa, määrää tarvittavista lisäselvityksistä ja esitutkinnan päättämisestä sekä vastaa esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukaisista ilmoituksista, pakkokeinoista, tiedottamisesta ja muista tutkinnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä. Esitutkintalain 10 luvun 3 :n mukaan syyttäjä voi tutkinnanjohtajana toimiessaan antaa rikoksesta epäiltynä olleelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 :n nojalla. Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan syyttäjä ei toimi tutkinnanjohtajana, jos asia käsitellään rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana. Tämän ohjeen kohdassa 2 mainituilla perusteilla tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä ei anna rikesakkoa tai rangaistusvaatimusta käsiteltävänään olevassa asiassa, vaan siirtää asian sitä varten poliisille. Syyteharkinnan suorittaa ja syytettä ajaa aina muu kuin tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä.

5 (12) 8. Esitutkinnan aloittaminen 5 HE 222/2010, s. 177 6 Ks. ApulaisOKA:n ratkaisu 604/1/99 Syyttäjään tutkinnanjohtajana kohdistuvat kantelut käsitellään Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Myös eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri voivat käsitellä tällaisia kanteluita. Tutkinnanjohtajaksi määrätyllä syyttäjällä on toimivalta ratkaista, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja toimitetaanko esitutkinta. Poliisilla on tällainen toimivalta sellaisessa tapauksessa, jossa poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä ja jossa syyttäjä on päättänyt olla ryhtymättä tutkinnanjohtajaksi. Mikäli poliisin tietoon tulee seikkoja, joiden vuoksi on tarpeen arvioida, onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, jota ei voida käsitellä rikesakkoasiana tai rangaistusmääräysmenettelyssä, asia on saatettava tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän harkittavaksi. Esitutkinnan toimittaminen edellyttää, että asiassa on tutkinnanjohtajan käsityksen mukaan esitutkintalain 3 luvun 3 :n tarkoittamalla tavalla syytä epäillä rikosta. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on ilmoitettava ratkaisustaan jutun tutkijalle ennen esitutkinnan aloittamista. Aloittamispäätöksen ajankohta on kirjattava poliisiasiain tietojärjestelmään. Mikäli syyttäjä päättää olla ryhtymättä tutkinnanjohtajaksi asiassa, jossa poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä, siirtää hän asian käsittelyn poliisille. Esitutkintalain esitöiden mukaan varmuutta tai suurta todennäköisyyttä rikoksen tekemisestä ei vaadita, kun arvioidaan, onko asiassa aloitettava esitutkinta. Huomioon on myös otettava, että esitutkinnan tarkoituksena on nimenomaan rikosten tutkiminen eikä mahdollisten muiden oikeudellisten erimielisyyksien selvittäminen. Pelkkä väite rikoksen tapahtumisesta ei vielä ylitä esitutkintakynnystä. Esitutkinnan aloittamispäätökselle on voitava esittää asianmukaiset konkreettiset perusteet 5. Tutkintakynnystä voidaan eräiden rikosten osalta määritellä myös siten, että tutkintakynnyksen ylittyminen edellyttää, että asiassa on saatavissa myös ulkopuolista selvitystä eikä vain tutkintapyynnön tekijän oma käsitys rikosepäilystä 6. Esitutkintakynnys poliisirikosasioissa on sama kuin muissakin rikosepäilyissä. Esitutkintalain 3 luvun 3 :n 2 momentin mukaan asiaan liittyvät seikat on ennen tutkinnanjohtajan tekemää ratkaisua esitutkinnan aloittamisesta tarvittaessa selvitettävä erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä esitutkintalain 3 luvun 9 :n 1 momentin tai 3 luvun 10 :n 1 momentin nojal-

6 (12) la. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin esitutkintalain säännöksiä. Asian selvittämiseksi tarpeellisiin esitutkintatoimenpiteisiin saadaan esitutkintalain 3 luvun 3 :n 3 momentin mukaan ryhtyä ennen tutkinnanjohtajan päätöstä. Oikeus ryhtyä tällaisiin esitutkintatoimenpiteisiin koskee myös tapauksia, joissa tutkinnanjohtajana toimii tai mahdollisesti tulee toimimaan syyttäjä (HE 222/2010, s. 180). 9. Tutkinnanjohtajuus tapauksissa, joissa epäiltyinä on poliisimiehen lisäksi muita henkilöitä Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Syyttäjän on ilmoitettava poliisille mahdollisimman pian siitä, ottaako hän tutkinnanjohtajuuden myös muiden kuin poliisimiesten osalta. Päätöksenteko kuuluu alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle, jos poliisirikosasia on lähetetty hänen ratkaistavakseen. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota esitutkinnan tehokkuusnäkökohtiin. 10. Tutkinnanjohtajuus tapauksissa, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä 11. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteet Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan syyttäjä voi rikoksen vakavuuden tai asian laadun sitä muuten edellyttäessä päättää ryhtymisestään tutkinnanjohtajaksi, vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Mikäli syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta tällaisessa asiassa, tulee hänen siirtää asia poliisille mahdollisimman pian. Mikäli syyttäjä päättää ottaa tutkinnanjohtajuuden itselleen ja asiassa on poliisimiehen lisäksi muita epäiltyjä, tulee syyttäjän lisäksi kohdassa 9 kerrotuin tavoin suorittaa harkinta siitä, ottaako hän tutkinnanjohtajuuden myös heidän osaltaan. Syyttäjän tulee ilmoittaa myös tästä ratkaisustaan mahdollisimman pian poliisille. Mikäli syyttäjä ei ota tutkinnanjohtajuutta muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta, toimii tutkinnanjohtajana muiden henkilöiden osalta poliisimies. Tällöin pyydetään tutkivan poliisilaitoksen poliisirikosyhdyshenkilöä huolehtimaan siitä, että jutulle nimetään tutkinnanjohtaja muiden epäiltyjen kuin poliisimiesten osalta. Tutkinnanjohtajien tulee huolehtia siitä, että tutkinta muodostaa näissä tapauksissa tutkinnallisesti järkevän kokonaisuuden.

7 (12) Tutkinnanjohtajien on koordinoitava tutkintatoimenpiteet ja huolehdittava tutkintojen samanaikaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei vastakkaisissa tutkinnoissa kuulla todistajan asemassa henkilöä, joka joutuisi todistamaan omassa asiassaan. Tutkinta tulee pääsääntöisesti järjestää niin, että tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän, tutkinnanjohtajana toimivan poliisimiehen ja tutkijoiden virkapaikat ovat sellaisten kulkuyhteyksien päässä toisistaan, että he voivat myös käytännössä tavata henkilökohtaisesti. Yleensä lienee tarkoituksenmukaisinta, että poliisitutkinnanjohtaja on siitä poliisiyksiköstä, jossa poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta suoritetaan. Kahden tutkinnanjohtajan tilanteessa jutussa tulee myös mahdollisuuksien mukaan käyttää samoja tutkijoita. Tutkinnanjohtajien on sovittava keskenään tutkittavaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta. 12. Yhteistyö Objektiivinen esitutkinta edellyttää välitöntä ja saumatonta yhteistyötä tutkinnanjohtajan ja tutkijoiden välillä. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on aktiivisesti johdettava esitutkintaa, oltava yhteydessä tutkijoihin ja huolehdittava tutkinnan viivytyksettömästä etenemisestä. Tutkinnanjohtajan on huolehdittava myös siitä, että tutkija pitää riittävästi yhteyttä tutkinnanjohtajaan ja suorittaa tutkinnan viivytyksettä. 13. Poliisirikosyhdyshenkilöt ja poliisirikoskoordinaattori 14. Syyttäjälle tehtävä ennakkoilmoitus Poliisilaitoksissa ja poliisin erillisyksiköissä on poliisirikosyhdyshenkilö, joka huolehtii siitä, että yksikköön tutkittavaksi tulevien poliisirikosasioiden käsittelyyn määrätään viivytyksettä tutkija. Poliisirikosyhdyshenkilö toimii poliisirikosasioiden yhteyshenkilönä, joten hänellä on tarvittavat tiedot yksikön tutkittavana olevista poliisirikosasioista. Poliisirikosyhdyshenkilön kautta kulkee myös tieto yksikön poliisimiehiä koskevien poliisirikosasioiden etenemisestä yksikön päällikölle. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot ilmoitetaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Poliisihallituksessa on poliisirikoskoordinaattori, joka varmistaa tutkijoiden saatavuuden poliisirikosasioihin erityistilanteissa. Tutkinnanjohtajan on tehtävä ennakkoilmoitus poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta siihen syyttäjänvirastoon, jossa mahdollinen syyteharkinta tulisi suoritettavaksi. Ilmoitus tulee tehdä kaikista poliisirikosasioista välittömästi kun esitutkinta aloitetaan tai kun esitutkinnan rajoittamiseen on syytä. Ilmoituksen teon yhteydessä voidaan tehdä esitys esitutkinnan rajoittamisesta. Ilmoitusmenettelyyn poliisirikosasioissa sovelletaan samaa ohjeistusta kuin muihinkin rikosasioihin (VKS:2013:4) sekä lisäksi tämän ohjeen kohtaa 23.

8 (12) 15. Tutkinnan aloittaminen voimankäyttötilanteessa Tilanteissa, joissa poliisin voimankäytön seurauksena joku on kuollut tai loukkaantunut vakavasti, saattaa selvittämisintressi kohdistua ensisijaisesti tapahtumien selvittämiseen eikä rikosvastuun kohdentumiseen. Tällaisessa tilanteessa poliisi ottaa yhteyttä Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimivaan tutkinnanjohtajaan tai virka-ajan ulkopuolella varalla olevaan syyttäjään. Toimivaltainen syyttäjä ratkaisee tutkinnanjohtajana aloitetaanko asiassa esitutkinta vai ei. Varalla oleva tutkinnanjohtaja ei tee päätöstä esitutkinnan aloittamatta jättämisestä vaan hän päättää ainoastaan kiireellisistä toimenpiteistä ja tuolloin myös mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta. Mikäli kiireellisiä toimenpiteitä ei varallaoloaikana tarvita, ilmoitetaan asiasta normaaliin tapaan Valtakunnansyyttäjänvirastoon. 16. Tutkinnan aloittaminen poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuoleman johdosta Poliisin tiloissa säilytettynä olleen henkilön kuolemasta tehdään kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa (459/1973) säädetty tutkinta. Oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä, jonka suorittaa poliisi, noudatetaan poliisitutkinnasta annettuja poliisilain säännöksiä sekä Poliisihallituksen antaman ohjeen mukaista menettelyä 7. Poliisin on kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 :n 3 momentin (832/2011) mukaan ilmoitettava syyttäjälle kuolemasta, joka on tapahtunut henkilön ollessa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 2 :n 6 -kohdassa tarkoitetussa säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnassa vapautensa menettäneenä. Ilmoitus tehdään Valtakunnansyyttäjänvirastoon kohdassa 4 kuvatulla tavalla. Sen jälkeen syyttäjä voi määrätä esitutkinnan suoritettavaksi, jos asiassa on syytä epäillä poliisimiestä rikoksesta. Mikäli asiassa ei ole syytä epäillä poliisimiestä rikoksesta, asia siirretään poliisitutkinnanjohtajan käsiteltäväksi mahdollisten muiden henkilöiden osalta. 17. Kiireelliset toimenpiteet virka-ajan ulkopuolella Esitutkintaviranomainen voi virka-ajan ulkopuolella ilmoittaa epäillystä poliisirikoksesta varalla olevalle syyttäjätutkinnanjohtajalle, joka ennen varsinaisen syyttäjätutkinnanjohtajan määräämistä päättää esitutkinnan aloittamisesta ja voi määrätä tutkinnan edellyttämistä kiireellisistä toimenpiteistä. Mikäli asia ei vaadi kiireellisiä toimenpiteitä varalla olevalta syyttäjätutkinnanjohtajalta, asiasta tehdään ilmoitus Valtakunnansyyttäjänvirastoon normaalissa järjestyksessä. Varalla oleva syyttäjätutkinnanjohtaja ei tee päätöstä siitä, että rikosta ei ole syytä epäillä. 7 POHA nro 2020/2013/4591

9 (12) Yleensä poliisirikosasiassa pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja käytetään vasta, kun esitutkinta on päätetty aloittaa, eli kun tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä on tehnyt päätöksen esitutkintakynnyksen ylittymisestä. Poliisimies on kuitenkin oikeutettu suorittamaan eräitä kiireellisiä pakkokeinoja, joita ovat mm. kiinniottaminen (PKL 2 luku 1 ), takavarikoitavan esineen tai jäljennettävän asiakirjan haltuunotto (PKL 7 luku 8 ), paikanetsintä (PKL 8 luku 15 :n 3 mom) ja kiireellisissä tapauksissa yleinen kotietsintä, paikanetsintä ja henkilöön kohdistuva etsintä (PKL 8 luku 15 :n 3 mom ja 8 luku 33 :n 1 mom), koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi (PKL 9 luku 2 ) ja henkilötuntomerkkien ottaminen (PKL 9 luku 3 ). Varallaolovuorossa olevan syyttäjän on viipymättä ilmoitettava tutkinnanjohtajana suorittamistaan toimenpiteistä varsinaiseksi tutkinnanjohtajaksi määrättävälle syyttäjälle ja Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Koko valtakunnan alueella on varalla poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä syyttäjien varallaolojärjestelmän mukaisesti. Varallaolovuorossa olevan syyttäjän puhelinnumero on 029 56 62080. Varallaolojärjestelmä mahdollistaa sen, että poliisirikosten tutkinnassa tutkinnanjohto toimii kuten muissakin rikosasioissa. Varalla olevan syyttäjätutkinnanjohtajan tehtävänä on suorittaa kiireelliset tutkinnanjohtajan toimenpiteet. Varalla oleva tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi tehdä ratkaisuja myös asiassa epäiltyinä olevien muiden henkilöiden kuin poliisimiesten osalta. Sama koskee tapauksia, joissa epäiltyä rikosta ei ole tehty virkatehtävien suorittamisen yhteydessä. Varalla oleva tutkinnanjohtaja voi näissä tapauksissa myös päättää, että hän ei tässä vaiheessa ota tutkinnanjohtajuutta itselleen, jolloin kiireellisistä toimenpiteistä päättää poliisi. Syyttäjä voi tästä huolimatta tarvittaessa ottaa tutkinnanjohtajuuden itselleen myöhemmin. 18. Esitutkinnan toimittamatta jättäminen, lopettaminen, rajoittaminen ja päättäminen Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 9 :ssä tarkoitetuilla perusteilla jättää esitutkinnan toimittamatta tai lopettaa sen. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi myös esitutkintalain 10 luvun 3 :n nojalla antaa poliisimiehelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen, jos esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 3 luvun 9 :n nojalla. Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 3 luvun 10 :n mukaisesti esittää toimivaltaiselle syyttäjälle, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan. Näin voidaan menetellä, mikäli asia on laadultaan sellainen, ettei poliisirikosten tutkintaa kohtaan tunnetun luottamuksen ylläpitäminen edellytä esitutkinnan suorittamista eikä asianomistajan intressi ole merkittävä.

10 (12) 19. Tutkinnasta vastaava yksikkö Tutkinnanjohtajana toimiva syyttäjä voi esitutkintalain 10 luvun 2 :n 2 momentin nojalla päättää esitutkinnan saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty taikka ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaatimusta. Aloitetusta esitutkinnasta on tullut tehdä esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukainen ennakkoilmoitus mahdollisen syyteharkinnan suorittavaan syyttäjänvirastoon ja juttuun nimetty syyttäjä on osallistunut tai hänellä on ainakin ollut mahdollisuus osallistua esitutkintaan. Tämän vuoksi tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän on esitutkintalain 5 luvun 3 :n 1 momentin nojalla kuultava juttuun nimettyä syyttäjää ennen aloitetun esitutkinnan päättämistä. Esitutkintalain 2 luvun 4 :n 3 momentin mukaan poliisimiehen tekemäksi epäilty rikos tutkitaan aina muussa kuin hänen toimipaikkansa poliisiyksikössä, jos asia ei ole rikesakko- tai rangaistusmääräysasiana käsiteltävä. Muutenkin rikoksen tutkiva poliisiyksikkö tulee tarvittaessa määrätä niin, ettei luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen vaarannu. Poliisin valtakunnallisessa yksikössä tai poliisioppilaitoksessa toimivan poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta järjestetään pääasiassa poliisimiehen toimipaikan paikkakunnan perusteella (poikkeuksina keskusrikospoliisin Vantaan yksikön ja suojelupoliisin Helsingin yksikön poliisimiehet). Sisäasiainministeriön poliisiosastossa ja poliisihallituksessa toimivien poliisimiesten tekemäksi epäillyn rikoksen tutkii keskusrikospoliisi. Valtakunnansyyttäjänvirasto määrää poliisirikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Tutkinnanjohtajan asettava syyttäjäyksikkö määräytyy Valtakunnansyyttäjänviraston määräyksen mukaisesti epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan perusteella, ellei tapauskohtaisesti toisin määrätä. Tutkinnanjohtajan tulee mikäli mahdollista olla muusta kuin rikoksesta epäillyn poliisimiehen sijoituspaikan syyttäjänvirastosta 8. 20. Kantelut Poliisiin kohdistuvissa kanteluissa voidaan väittää poliisin toimineen virkavelvollisuutensa vastaisesti. Jos asiassa on arvioitava, onko syytä epäillä poliisimiehen syyllistyneen rikokseen, siirretään asia Valtakunnansyyttäjänvirastoon käsiteltäväksi tämän ohjeen mukaisesti. Tällöin kantelun käsittely poliisihallinnossa keskeytetään esitutkinnan aloittamista koskevan harkinnan ja mahdollisesti seuraavien esitutkinnan ja rikosprosessin ajaksi. 8 VKS:n määräys Dnro 33/32/13

11 (12) 21. Päätöksistä ilmoittaminen Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän tulee lähettää tieto esitutkinnan aloittamisesta sekä tutkittavassa asiassa tutkinnan aikana ilmenneistä olennaisista muutoksista epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, joka ilmoittaa asiasta epäillyn poliisimiehen esimiehelle. Päätöksestä olla aloittamatta esitutkintaa tulee tutkinnanjohtajan lähettää tieto epäillylle, asianomistajalle ja poliisirikosasioiden yhdyshenkilölle, jonka alueella tutkinta olisi tullut suorittaa sekä epäillyn virkapaikan yhdyshenkilölle, joka ilmoittaa päätöksestä epäillyn poliisimiehen esimiehelle. Päätöksestä on lähetettävä tieto myös Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tutkinnanjohtajan päätöksestä lähettää valmistunut esitutkintapöytäkirja syyttäjälle syyteharkintaan tulee lähettää tieto edellä mainittujen lisäksi poliisihallitukselle osoitettuna poliisirikoskoordinaattorille. 22. Syyteharkinnan tekevän syyttäjän päätöksistä ilmoittaminen 23. Poliisirikosasioiden tilastointi Paikallissyyttäjän velvollisuudesta ilmoittaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaansa tulleesta poliisimiehen tekemäksi epäillystä rikoksesta määrätään paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetussa yleisessä ohjeessa VKS:2011:1. Syyteharkinnan tekevän syyttäjän tai tuomioistuimen poliisirikosasiassa tekemän ratkaisun jälkeen saattaa poliisimiehen esimiehellä eli poliisiyksikön päälliköllä olla aihetta harkita, onko asiassa perusteita virkamiesoikeudellisiin tai muihin hallinnollisiin toimenpiteisiin, kuten virantoimituksesta pidättämiseen. Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen viranomaisen on seurattava virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja olosuhteiden muututtua tarvittaessa tehtävä asiassa uusi päätös. Tämä edellyttää poliisimiehen osalta sitä, että epäillyn poliisimiehen yksikön päällikkö saa tiedon syyttäjän syyteharkintaratkaisusta. Ellei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, syyttäjän tulee ilmoittaa poliisirikosasiassa tekemästään päätöksestä nostaa syyte samoin kuin syyttämättäjättämispäätöksestä epäillyn poliisimiehen yksikön poliisirikosyhdyshenkilölle, joka saattaa ilmoituksen epäillyn poliisimiehen esimiehen tietoon. Hänen on myös ilmoitettava jutun diaarinumero sähköpostitse Valtakunnansyyttäjänvirastoon osoitteeseen tutkinta.vksv@oikeus.fi. Poliisirikosasioissa käytetään tilastoinnin vuoksi kolminumeroisia arvolukuja. Ensimmäinen numero (3) kuvaa sitä, että kyseessä on poliisiri-

12 (12) kosasia. Toinen numero kuvaa prosessin vaihetta (0=ilmoitus on kirjattu, 1=esitutkinta on aloitettu ja 2=asia saapunut syyteharkintaan). Kolmas numero kuvaa sitä, onko mahdollinen rikos tehty virantoimituksen yhteydessä vai sen ulkopuolella (1=virantoimituksessa ja 2=virantoimituksen ulkopuolella). Yksityiskohtainen taulukko käytettävistä arvoluvuista on liitteessä 1. Jokaiseen kirjattuun poliisirikosasiaan lisätään Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikostiimissä Sakari-järjestelmään arvoluku 301 tai 302. Merkitty arvoluku säilyy kun asia siirretään paikallisviraston tutkinnanjohtajalle. Tutkinnanjohtaja muuttaa arvoluvuksi 311 tai 312 heti kun esitutkinta aloitetaan ja tekee samalla esitutkintalain 5 luvun 1 :n mukaisen ennakkoilmoituksen. Jotta syyteharkintaa koskevien arvolukujen merkintä myöhemmässä vaiheessa varmistetaan, merkitsee tutkinnanjohtaja ennakkoilmoitukseen "poliisirikos, arvoluku syyteharkinnassa 321" tai "poliisirikos, arvoluku syyteharkinnassa 322". Tällä tavalla merkintä tulee varmemmin tehtyä siinä vaiheessa, kun juttu mahdollisesti saapuu syyteharkintaan. Syyttäjänvirasto, johon poliisirikosasia saapuu syyteharkintaan, merkitsee arvoluvuksi joko 321 tai 322. Merkinnän muistamista helpottaa se, että asiassa on jo tehty ennakkoilmoitus, johon tutkinnanjohtaja on tehnyt edellisessä kappaleessa mainitun merkinnän. Arvoluvun merkitsee juttujen sisäänkirjaamisesta vastaava henkilö. Viime kädessä merkitsemisestä vastaa se syyttäjä, jolle juttu on jaettu. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä LIITE 1 Poliisirikosasioiden arvoluvut Ilmoitus kirjattu Esitutkinta aloitettu Syyteharkinnassa Teko virantoimituksessa 301 311 321 Teko virantoimituksen ulkopuolella 302 312 322