Tule ja katso Raision seurakuntalehti 2/2014 Toukokuu 24. vsk Gospelmuusikko Lauramaria puhuu Jumalan kanssa sanoin ja sävelin, s. 12 Raisiolaisten mielestä auttaminen on tärkeintä, s. 4 Miten kirkossa voi vaikuttaa?, s. 6 Karoliina Haapakoski haluaa matalan kynnyksen kirkon, s. 7
2 Pääkirjoitus Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot kysellään tänä vuonna järjestettävissä seurakuntavaaleissa. Kysymys on ajankohtainen. Mihin uskon? Uskonko hyvän tekemiseen, mitä hyvää teen? Entä mitä hyvää kirkko ja seurakunnat tekevät? Mitä hyvää niiden pitäisi tehdä enemmän? Raision seurakunta teetti kevään aikana ns. julkisuuskuvatutkimuksen. Vaikka yhä useampi eroaa kirkosta, suurin osa julkisuuskuvatutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että seurakuntaa tarvitaan. 71 % seurakuntaan kuuluvista piti seurakuntaan kuulumista joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä ja yli 60 % jäsenistä osallistui seurakunnan toimintaan kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen tulosten perusteella seurakunta tekee sitä, mitä sen odotetaankin tekevän. Haastateltujen mielestä diakonia- ja auttamistyö ovat ensisijalla seurakunnan tehtävistä. Myös kulttuurisesti tärkeän kirkon ja hautausmaan ylläpito koettiin tärkeäksi. Näiden lisäksi nuoriso-, perhe ja lapsityö koettiin tärkeänä. Kirkon ja sen myötä seurakuntien päätehtävä on kuitenkin julistaa evankeliumia, kertoa ihmisille Jumalasta, uskosta ja armosta. Yllättävää kyllä, nämä tehtävät eivät olleet haastateltujen mielestä kovinkaan tärkeitä. Vain 24 % seurakuntalaisista oli sitä mieltä, että seurakunnan tehtävä on vahvistaa uskoa ja 35 % sitä mieltä, että seurakunnan tehtävä on opettaa uskontoa. Mielenkiintoista on myös se, että vaikka kirkko on ollut melkoisessa mediamyllerryksessä ja aika ajoin rankankin kritiikin kohteena, raisiolaisten mielikuva seurakunnasta on erinomainen tai hyvä lähes 50 % mielestä ja vähintään kohtalainen 87 % mielestä. Jotain on siis mennyt myös oikein. Vaikka kirkkoa luonnehditaan julkisuudessa usein jämähtäneeksi ja paperinmakuiseksi, kokevat raisiolaiset seurakuntansa uudistusmieliseksi ja hengelliseksi, tarpeelliseksi ja suvaitsevaksi. Ärhäköitä kannanottoja kirkkoa ja seurakuntia kohtaan leimaavatkin usein tietämättömyys ja vanhentuneet käsitykset siitä mitä kirkko ja seurakunnat ylipäänsä tekevät. Usein puhutaan myös siitä, etteivät nuoret osallistu seurakunnan toimintaan. Tutkimuksen mukaan nuoret kuitenkin osallistuvat lähes yhtä aktiivisesti kuin vanhemmatkin, mutta eri tavoilla. Nuoret haluavat osallistua tekemällä, kun taas vanhemmat käyvät mieluummin jumalanpalveluksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Tutkimuksen mukaan nuorista, alle 34 vuotiaista, 62 % haluaisi mm. tehdä vapaaehtoistyötä. Tutkimuksen tulosten perusteella, seurakunnan ja sen päättäjien haasteena onkin tulvaisuudessa miettiä, kuinka julistustyötä tehdään eli kuinka ihmisille kerrotaan kirkon pääviestistä eli ilosanomasta. Entä kuinka nuorten toivomaa vapaaehtoistyötä kehitetään ja kuinka saada työikäiset miehet mukaan seurakunnan toimintaan? Raisiolaiset kertoivat mitä mieltä he ovat seurakunnasta ja mihin hyvään he uskovat. Nyt on päättäjien, ehdokkaiden ja äänestäjien vuoro. Asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä voit vaikuttaa siihen mitä kirkossa jatkossa tehdään, mihin varoja suunnataan ja mitä toimintoja kehitetään. Kerro ja näytä siis sinäkin mihin hyvään sinä uskot! Tiedottaja Ajankohtaista Uusi kappalainen valitaan toukokuussa Monta vuotta Raisiossa pappina kappalaisen virassa toiminut Markku Ahlstrand valittiin kirkkoherraksi Merimaskuun, jossa hän aloitti toukokuun alussa. Kappalaisen virka on seurakunnan vakinainen papin virka, mikä merkitsee sitä, että kappalainen valitaan vaalilla. Tuomiokapituli julisti viran haettavaksi siten, että hakuaika päättyi 22.4. Hakijoita on kaikkiaan yhdeksän. Hakijoiden nimet Töppösiä kastekoteihin Kesämaanantaisin tanssitaan Pappilan pihamaalla Gospel-lattareita. Rennon letkeät tanssitunnit on tarkoitettu kaikille, eikä aikaisempaa tanssikokemusta tarvita. Mukaan tarvitaan, tanssi-innon lisäksi, vain sään mukaiset liikuntavaatteet ja -kengät (esim. tennarit) sekä vesipullo ja iso pyyhe tai jumppa-alusta. Kertamaksu aikuisilta 2 ja nuorilta 1. Tunnille voi tulla suoraan ilman ilmoittautumista. Tunteja ei pidetä sateen sattuessa. Raision seurakunta muistaa kaikkia tänä vuonna syntyviä seurakunnan jäseniä lahjalla. Perinteisten kastekynttilän ja kastetodistuksen lisäksi, uusi seurakunnan jäsen saa lahjapakkaukseen käärittynä iloisen väriset töppöset tervehdyskortin kera. Ajatus kastekoteihin jaettavista töppösistä syntyi Tasalan Kamarin sukkakerhossa. Vapaaehtoisten käsistä syntyy nopeasti vadelman punaisia, turkoosin sinisiä ja valkoisia vauvan töppösiä; kevään aikana niitä on valmistunut 100 paria. Raision seurakunnassa kastetaan vuodessa keskimäärin 250 vauvaa, joten haastetta riittää ja uudet neulojat ovat tervetulleita. Seurakunta lahjoittaa langat. Esittelin kerran uusia töppösiä eräälle odottavalle äidille ollessamme Tasalan Kamarissa. Kysyin hänel- Lattaritansseja gospelin tahdissa Lapset voivat leikkiä oman vanhemman vastuulla ja valvonnassa Mölkkyä Pappilan pihamaalla Purjeisiini tuulta anna! Tuulia Tuominen Mariitta Pentti Raision srk:n kuva-arkisto Raision srk:n kuva-arkisto löytyvät seurakunnan nettisivuilta, www.raisionseurakunta.fi. Raision seurakunnan kirkkovaltuusto toimittaa kappalaisen vaalin kokouksessaan 27.5., ja uusi kappalainen aloittaa virassa syyskuun tai lokakuun alussa. Raision seurakunnassa on tällä hetkellä 8 pappia: kirkkoherra, 4 kappalaista ja 3 seurakuntapastoria. Seurakuntapastoreja ei valita virkaan vaalilla, vaan niihin virkoihin tuomiokapituli antaa papille viranhoitomääräyksen. Seurakunnassa kaikki papit pitävät vuorollaan jumalanpalveluksia hartauksia ja rippikouluja sekä toimittavat kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Lisäksi jokaiselle papille on määritelty oma vastuualue lapsi-, nuoriso-, aikuis- tai diakoniatyön saralta. Tarkoitus on, että uusi kappalainen tulee työskentelemään erityisesti aikuistyössä. tä, millaisen kortin hän itse toivoisi saavansa töppösten mukana. Vastaus tuli nopeasti: itse tehdyn. Vapaaehtoisten askartelupiiri lähti toteuttamaan tuota ideaa ja näin on valmistunut vauva-aiheisia kortteja, joissa toivotetaan uusi seurakuntalainen tervetulleeksi kotiseurakuntaan Kotien rukouskirjan rukouksella. Rakas Jeesus, kuule meitä, siunaa vastasyntyneitä. Hoida kättä, pikku jalkaa, nyt kun elontaival alkaa. seurakuntatalon leikkikentällä ja isommat lapset voivat tanssia mukana maksutta. Tunteja ohjaavat gospel-lattariohjaajat Taru Kervilä, Laura Ahteela, Marita Kraama ja Hannele Siltala. Puistogospel-lattarit maanantaina 2.6., 9.6., 16.6. ja 23.6. kello 17.30 18.30 Wanhan Pappilan pihamaalla, Raision seurakuntatalolla. Kesä- ja heinäkuussa vietetään Pappilan pihamaalla ns. toimintatiistaita. Toimintatiistain ajatuksena on kokoontua viettämään kesäpäivää mölkky-pelin parissa. Mölkkyä pelataan tiistaisin klo 10 13. Sadesäällä ei pelejä järjestetä, sillä sateella nurmikko ei tykkää hyvää mölkkyilystä. Kesän toimintatiistait huipentuvat mölkkyturnaukseen, joka järjestetään sään salliessa 29.7. Kahden kuukauden ajan on siis mahdollista treenata turnausta varten! Mikäli kiinnostuit, tule paikan päälle katsomaan ja viihtymään! Ensimmäinen toimintatiistai on 3.6. Vielä lisätietoa kaipaavat voivat olla yhteydessä Mia Piipariseen, p. 044 7160 365. Tule Hahdenniemen venesataman hartaushetkeen toivottamaan kesä tervetulleeksi. Hartaushetkeen voit tulla pyöräillen, kävellen tai veneillen yksin tai yhdessä ystävän kanssa. Hartauden pitää Tiina Rautiainen ja musiikista vastaa Raision Harmonikkakerho. Mukana Turun Meripelastusyhdistys uudella ABSO-aluksellaan. Seurakunta tarjoaa kahvia ja Ullan pullaa. Tilaisuuden järjestävät Raision seurakunta ja Raision Veneseura. Purjeisiini tuulta anna -hartaushetki ti 27.5. klo 19 Hahdenniemen venesatamassa
3 Hoivaa ja palveluja ikäihmisille Palvelutalo valmistuu keskelle kaupunkia Vastaavan työnjohtajan Markus Mikkolan mukaan palvelutalon sisustuksesta tulee kodinomainen. Valoisat sisäpihat, joiden seinät peitetään puupanelilla, luovat avaruudentuntua ja tuovat luonnonvaloa tiloihin. Tarua vai totta? Tarua on, että jättiläiset Killi ja Nalli rakensivat Raision kirkon keskelle kylää. Totta taas se, että Raision seurakunta rakennuttaa Killinallin palvelutalon Raision keskustaan. Tilat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Tasalan K-marketin yläkerrassa sijaitsevien liiketilojen muuntaminen hoiva-asunnoksi alkoi tammikuussa 2014. Talousjohtaja Kari Haakanan mukaan, Raision seurakuntaa haluaa tällä investoinnilla kantaa osansa ikäihmisten hoidosta. Valmiit tilat vuokrataan 20 vuodeksi Mainio Vire Oy:lle. Yritys tarjoaa palvelukodissa tehostetuttua ympärivuorokautisesta hoitoa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodin nimeksi on ehdotettu Virekoti Killinallia. Palvelutaloon tulee yhteensä 52 asuntoa, joista yksi on kaksio, muut yksiöitä. Pienimmät huoneet ovat 20 23 m 2 ja suurin asunto noin 40 m 2. Asunnoissa on pesuhuone ja vessa. Rakennettavien tilojen kokonaispinta-ala on yli 2700 neliömetriä. Asuntojen lisäksi taloon tulee neljä oleskelutilaa, joissa on mm. televisio ja pieni keittiötila sekä yksi yhteinen ruokasali. Kolme puutarhamaista lasikatettua sisäpihaa tuovat taloon valoa ja antavat asukkaille mahdollisuuden nauttia auringosta ja luonnonvalosta. Kari Haakanan mukaan, palvelutalo haluttiin rakennuttaa keskelle asutusta, palvelujen lähelle. Ikäihmiset haluavat olla elämässä kiinni, nähdä ihmisiä ja elämää ympärillään. Ei heitä pidä sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle, toteaa Haakana. Vastaavan työnjohtajan Markus Mikkolan mukaan rakennustyöt sujuvat aikataulussa. Purkutyöt on suoritettu talvella ja valoaukot ja uudet ikkuna-aukot ovat valmistuneet. Sisätilojen väliseinät ja julkisivun eristäminen ja pinnoittaminen tehdään kevään aikana. Tilat valmistuvat loka-marraskuussa 2014 ja otetaan käyttöön keväällä 2015. Haakanan mielestä uusi palvelutalo piristää vanhusten lisäksi myös Tasalan Aukiota. Uusien asukkaiden lisäksi, Tasalassa tullaan näkemään myös hoivakodissa vierailevia omaisia. Näin saadaan lisää liikkujia ja uusia asiakkaita Tasalan alueelle. Raision Lionsit lahjoittivat nuorten avustustyöhön Kesä Raision kirkolla 40-vuotisjuhliaan viettävä Lions Club Raisio Martinus on lahjoittanut seurakunnan diakoniatyölle viisituhatta euroa. Lahjoitus käytetään raisiolaisten nuorten auttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Raision seurakunta on sitoutunut avustamaan raisiolaisia nuoria Lions Club Raisio Martinuksen juhlavuoden kunniaksi tekemällä lahjoituksella. Raision seurakunta avustaa raisiolaisia vähävaraisia ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria mm. tukemalla nuorten opiskelua ja harrastuksia. Diakoniatyöntekijä Leena Niemisen mukaan nuoria voidaan tukea lahjoituksen avulla mm. sellaisessa tilanteessa, kun vanhemmat tai sosiaaliviranomaiset eivät pysty auttamaan. Voimme esimerkiksi auttaa, kun nuori tarvitsee elämänsä tueksi ja eteenpäin viemiseksi kohtuullista rahasummaa, jota hän ei mistään muualta voi saada. Nieminen kuitenkin tähdentää, että jokainen hakemus käydään tarkasti läpi. Nuoren tulee olla raisiolainen ja asia, johon nuori hakee taloudellista apua, tulee vaikuttamaan nuoren tulevaisuuteen merkittävästi. Kyseessä voi Niemisen mukaan olla esimerkiksi koulutukseen tai pitkään jatkuneeseen ja tärkeäksi koettuun harrastukseen liittyvä hankinta, josta luopuminen voisi aiheuttaa syrjäytymistä. Lisätietoja nuorten avustuksista: diakoniatyöntekijä Leena Nieminen, puh. 044 716 0375 Tiekirkko avoinna 2.6. 8.8. Raision seurakunta palvelee matkailijoita ja oman paikkakunnan ihmisiä avaamalla kirkon ovet kesäksi. Tiekirkkotoiminta luo mahdollisuuksia hiljentymiselle ja moderneille pyhiinvaelluksille. Raision kirkko on avoinna arkisin 2.6. 8.8. klo 13 17. Kirkossa toimivat asiantuntevat oppaat, jotka perehdyttävät kävijät kirkon saloihin. Oppaat ovat tavoitettavissa koko aukioloajan. Kirkkoherra Pertti Ruotsalo ja diakoniatyöntekijä Leena Nieminen vastaanottivat Raision LC Martinuksen lahjoituksen, jonka ojensivat Jari-Pekka Tuominen ja Tommi Laaksonen. Messut Messu järjestetään kesäkuusta elokuuhun sunnuntaisin ja pyhäpäivisin kello 10 kirkossa. Suvi-illan hartaudet Kesäiltojen iloksi on tarjolla Suvi-illan hartaus joka keskiviikko klo 18 kirkkomaalla. Huonolla säällä hartaushetki järjestetään kirkossa. Kirkkomaakierroksella voi löytää uusia näkökulmia upeaan kirkkomaahan. Timo Koskensalo Kierroksia kirkkomaalla Raision kirkkomaalla historia ja nykypäivä kohtaavat muodostaen ainutlaatuisen kokonaisuuden, jota tullaan katsomaan pitkienkin matkojen takaa. Kuten arkkitehti Bey Heng on todennut, kauniin kirkkomaan tulee olla eläviä varten. Jotta kirkkomaan moderniin muotoiluun, symboliikkaan ja historiaan pääsisi tutustumaan tarkemmin, on Raision seurakunta tuottanut vierailijoiden avuksi ns. Kirkkomaakierroskartan. Karttaan on merkitty reitti, jonka avulla kävijät pääsevät tutustumaan itsenäisesti hautausmaan tarinoihin, historiaan sekä arkkitehtuuriin. Hyviä esimerkkejä nykyaikaisesta ja modernista hautausmaasuunnittelusta ovat Suomen ensimmäinen katettu uurnalehto, Kirkkauden Kappeli, muistelukivet ja kukkapöydät, muistelupolku sureville sekä uudenaikaiset uurnalehdot ja uurnahautausmaa-alueet. Kirkkomaakierroksen reitille on valittu yhteistyössä Raision ja Lounaisrannikonoppaiden kanssa 21 mielenkiintoista kohdetta. Karttasivun toisella puolella on kerrottu tarkemmin kohteista. Kirkkomaakierroskartan polkua voi seurata tai kiertää oman mielensä mukaan. Kierroksen voi tehdä joko yhtenä päivänä tai jakaa sen osiin, oman aikataulun mukaan. Kierroksen pituus on kokonaisuudessaan noin 1,5 kilometriä. Karttoja saa kirkon edessä olevan ilmoitustaulun vieressä olevasta laatikosta sekä seurakuntatoimistosta. Opastettuja kierroksia kirkkomaalla Itsenäisen tutustumisen lisäksi, Raision kirkkomaahan voi tutustua kesäisin järjestettävien opastettujen kierrosten avulla. Kierrokset kestävät noin 1,5 tuntia ja niille lähdetään kirkon pääportilta, ns. Graniittipylväikön luota. Oppaina toimivat Raision ja Lounaisrannikkon Matkailuoppaat. Kesän 2014 opastetut teemakierrokset: Raisiolaisia sodissa (jatkosodan päättymisen 70-v. merkeissä): to 12.6. ja 14.8. klo 18 Muuttuva hautauskulttuuri: ti 17.6. ja to 21.8. klo 18
4 Raisiolainen arvostaa seurakuntaansa matkan päästä Raisiolaisilla on hyvä käsitys seurakunnastaan, mutta se koetaan toisaalta etäiseksi. Seurakunnalta odotetaan, että se on ennen kaikkea vanhusten, lasten ja nuorten auttaja. Noin puolet seurakuntalaisista voisi itsekin osallistua vapaaehtoistyöhön, kertoo tuore yhteisökuvatutkimus. Raision seurakunta teetti Taloustutkimuksella kevään aikana yhteisökuvatutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää, mitä raisiolaiset ajattelevat seurakunnasta ja miten hyvin sen toimintaa tunnetaan. Tutkimus kartoitti myös osallistumista seurakunnan toimintaan ja siihen kohdistuvia odotuksia. Tulokset antavat palautetta toiminnasta ja kertovat mahdollisista muutostarpeista. Kaiken kaikkiaan raisiolaisilla on melko hyvä käsitys seurakunnastaan. Se on useimpien vastaajien mielestä tarpeellinen ja suvaitsevainen. Lähes puolet vastaajista pitää seurakuntaa ja sen toimintaa vähintään hyvänä. Jopa kirkkoon kuulumattomista lähes kaksi kolmannesta arvioi toiminnan vähintään kohtalaiseksi. Seurakunnalla on kasvot: enemmistö vastaajista tuntee vähintään nimeltä seurakunnan työntekijöitä. Joka neljäs tuntee heitä henkilökohtaisesti. Puhelinhaastatteluna toteutettua tutkimusta varten haastateltiin 401 iältään 15 79-vuotiasta raisiolaista. Haastateltavista 80 % kuuluu evankelisluterilaiseen seurakuntaan ja 20 % on kirkkoon kuulumattomia tai muun seurakunnan jäseniä. Aineisto on painotettu kohdeväestöä vastaavaksi. Seurakunnalla on kasvot: enemmistö vastaajista tuntee vähintään nimeltä seurakunnan työntekijöitä. Kirkkoon kuuluminen tärkeää Tutkimuksen mukaan kirkkoon kuuluminen on noin 70 prosentille seurakuntaan kuuluvista raisiolaisista vähintään melko tärkeää. Myönteisimmin kirkon jäsenyyteen suhtautuvat naiset ja yli 50-vuotiaat. Vähiten tärkeää jäsenyys on 15 34-vuotiaille työväestöön kuuluville miehille. Kolme neljästä raisiolaisesta pitää itseään vähintään jossain määrin uskonnollisena. Vain kerran vuodessa tai harvemmin toimintaan osallistuvistakin suurin osa kokee olevansa uskonnollinen. Kirkkoon kuulumattomistakin jopa puolet, sekä valtaosa seurakunnan toiminnan ulkopuolelle jättäytyvistä, pitää itseään uskonnollisena. Toisaalta seurakunta-aktiivien joukossa on myös ei-uskonnollisia. Kirkkoon kuulumattomista raisiolaisista peräti runsas neljännes heistä pitää kirkkoon liittymistään joko todennäköisenä tai mahdollisena. Liittymispäätöstä edistäisi heidän kohdallaan kirkollisveron pieneneminen tai poistaminen, kirkkohäiden pitäminen tai pyyntö kummiksi. Kaiken kaikkiaan raisiolaisilla on melko hyvä käsitys seurakunnastaan. Se on useimpien vastaajien mielestä tarpeellinen ja suvaitsevainen. Joka kymmenes osallistuu kuukausittain Vähintään kerran kuussa seurakunnan toimintaan osallistuu noin joka kymmenes raisiolainen. Aktiivisimpia osallistujia ovat naiset sekä alle 35- ja yli 65-vuotiaat. Noin kaksi kolmesta seurakunnan jäsenestä ja muista kaksi viidestä on osallistunut tilaisuuksiin tai toimintaan viimeisen vuoden aikana. Ahkerimmin raisiolaiset käyvät jumalanpalveluksissa, hartauksissa, kirkollisissa perhejuhlissa sekä musiikkitilaisuuksissa. Kaksi viidestä ei osallistu lainkaan tai osallistuu harvemmin kuin kerran vuodessa. Seurakunnan toimintamuodoista raisiolaiset tuntevat parhaiten kirkolliset perhejuhlat, jumalanpalvelukset ja hartaudet, lasten ja nuorten toiminnan sekä musiikkitilaisuudet. Sen sijaan diakonia- ja auttamistyötä sekä vanhustyötä tuntee harvempi. Diakonia- ja auttamistyön tunnisti autettunakin vain 15 prosenttia ja vanhustyön vain kuusi prosenttia vastaajista. Aktiivisimpia osallistujia ovat naiset sekä alle 35- ja yli 65-vuotiaat. Auttaminen tärkein tehtävä Enemmistö kaikista vastaajista nimesi auttamistyön seurakunnan tärkeimmäksi tehtäväksi nyt ja tulevaisuudessa. Peräti 98 prosenttia vas- taajista on sitä mieltä, että vanhusten ja vammaisten auttaminen on seurakunnan melko tai erittäin tärkeä tehtävä. Lähes yhtä tärkeitä tehtäviä vastaajien mielestä ovat vaikeuksissa olevien auttaminen, hautausmaan ja kirkon ylläpitäminen, lasten ja nuorten toiminta sekä kirkollisten juhlapyhien ylläpitäminen. Kristillisen uskon opettaminen ja Raamatun sanoman esillä pitäminen on melko tai erittäin tärkeää vain noin 70 prosentille raisiolaisista. Suurin piirtein yhtä tärkeäksi koetaan kolmannen maailman köyhien auttaminen, jota kannattaa kaksi kolmannesta vastaajista. Jumalauskon vahvistaminen on melko tai erittäin tärkeä kirkon tehtävä vain vähän yli puolelle vastanneista. Seurakuntalaiset ovat valmiita osallistumaan auttamistyöhön: noin joka toinen seurakuntalainen olisi ainakin periaatteessa valmis osallistumaan vapaaehtoistyöhön. Varmasti apuaan lupaa antaa joka kahdeskymmenes. Heidän panoksensa avulla nykyinen vapaaehtoisten määrä yli kaksinkertaistuisi. Myönteisimmin ajatukseen vapaaehtoistyöhön osallistumisesta suhtautuvat naiset ja alle 50-vuotiaat seurakuntalaiset. Mieluiten vapaaehtoistyötä tehtäisiin lasten ja nuorten sekä vanhusten parissa. Olemme toisaalta pieni ja ihmiskasvoinen (seurakunta), toisaalta esikaupunkimainen muuttoliikkeineen. Sitaatit T. Rautiainen Raision seurakunnan yhteisökuvatutkimuksesta vastaava tutkija aluejohtaja Merja Tuominen Taloustutkimuksesta kuvailee tutkimuksen tuloksia pääpiirteissään samansuuntaisiksi verrattuna muissa kaupungeissa toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin. Raisiolaisten auttamishalu kuitenkin nousi myönteisesti esiin. Tässä näkyy ajallemme tyypillinen huoli muun muassa syrjäytyneistä ja vanhuksista ja halu auttaa. Henkinen valmius auttaa kertoo siitä, että he kokevat apua tarvittavan nyt entistä enemmän. Merja Tuominen painottaa, että tutkimus kertoo periaatteellisesta auttamishalusta. Kuinka se lopulta toteutuu, on kyseenalaista ja toisaalta haaste myös seurakunnalle. Tiina Piha Vapaaehtoistyö kehittämisen kohteeksi Seurakunnan aikuistyöstä vastaava pastori Tiina Rautiainen sanoo tutkimuksen nostaneen esiin ennen kaikkea vapaaehtoistyön. Tämän tutkimustiedon kanssa on kiva jatkaa asian pitkäjänteistä kehittelyä. Onneksi meillä on Tasalan kamari. Vapaaehtoistyötä on myös joka ainoassa toimintapuolen tiimissä. Tiina Rautiaista yllätti se, että seurakuntalaiset eivät kaipaa enempää yhteydenpitoa. Meillä on usein sellainen olo että pitäisi jalkautua, liikkua, käydä kaikkien luona, mutta sitä ei toivottukaan. Ymmärsin sen niin, että ei yhtään lisää jalkautuneita ovelta ovelle kohtaamisia, vaan täysipainoista palvelua silloin kun kirkolta tullaan niitä kysymään. Muuten yhteisökuvatutkimuksen tulokset olivat Tiina Rautiaisen mielestä tutun oloisia. Juuri noin meillä Raisiossa asiat ovat aina olleet. Olemme toisaalta pieni ja ihmiskasvoinen, toisaalta esikaupunkimainen muuttoliikkeineen. Tiina Piha Auttamishalu näkyi tutkimuksessa
5 Kirkkoherran puheenvuoro Palaute rohkaisee! Tietoa etsivä myös löytää Diakoniatyön arki ei kosketa raisiolaisia Yhteisökuvatutkimuksesta selvisi, että seurakunnan tekemä diakonia- ja auttamistyö tunnetaan raisiolaisten keskuudessa kovin huonosti. Vain kolme prosenttia vastaajista osasi spontaanisti nimetä diakonia- ja auttamistyön seurakunnan toimintamuotoja kysyttäessä. Minussa tulos herättää ajatuksen, että vastaajat eivät ole itse kokeneet sellaista avuntarvetta, joka olisi tuonut heidät tekemisiin diakoniatyön kanssa, tulkitsee johtava diakoniatyöntekijä Leena Nieminen Raision seurakunnasta. Seurakunnan tiedotus on raisiolaisten mielestä kohdallaan. Lähes 90 prosenttia yhteisökuvatutkimukseen vastanneista sanoo, että kaivattu tieto löytyy helposti. Tavallisimmin tietoa haetaan seurakunnan nettisivuilta tai Tule ja katso -lehdestä. Rannikkoseudusta ja muista alueella ilmestyvistä lehdistä seurakuntaa koskevaa tietoa etsii selvästi harvempi. Tavallisimmin raisiolaiset etsivät tietoa joulunajan tapahtumista, lasten ja nuorten toiminnasta, seurakunnan tilaisuuksien ajankohdista, kirkollisista toimituksista ja rippikoulusta. Seurakunnan nettisivuilla käy yli puolet seurakunnan jäsenistä, mutta myös noin kolmannes ulkopuolisista. Aktiivisimmin nettisivuja seuraavat alle 35-vuotiaat, vähiten yli 65-vuotiaat, joista suurin osa ei lue sivuja lainkaan. Tule ja katso -lehti tavoittaa yli puolet 15 vuotta täyttäneistä raisiolaisista. Seurakunnan jäsenistä lehteä lukee enemmistö ja kirkkoon kuulumattomistakin vajaa kolmannes. Jopa ei-uskonnollisista vastaajista viidennes lukee lehteä aktiivisesti. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tiedetä avuntarvitsijoita löytyvän omasta seurakunnasta tai Raisiosta ylipäätään, hän huomauttaa. Käytännössä Raision seurakunnan diakoniatyö tukee eri tavoin satoja ihmisiä vuosittain. Joillekin riittää kertaluontoinen apu, mutta joukossa on myös kokonaan yhteiskunnan rattailta pudonneita, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua edes jotenkuten selviytyäkseen. Suurelle yleisölle tutuin avustusmuotomme, taloudellinen apu, ei ole tarpeen kaikille asiakkaillemme. On myös hengellisen ja henkisen Diakoniatyön Naulakosta löytyy konkreettista apua sitä tarvitseville. Vapaaehtoistyöntekijä Eija pitää huolta Naulakon siisteydestä muiden vapaaehtoisten kanssa. Mariitta Pentti Myös muussa seurakunnan ja kuntalaisten yhteydenpidossa seurakunnan aktiivisuus koetaan riittäväksi: vain kymmenesosa kaikista vastanneista kaipaa aktiivisempaa yhteydenpitoa seurakunnan taholta. Tästä oltiin miesten ja naisten välillä sekä kaikissa ikäryhmissä hyvin yksimielisiä. Enemmän yhteydenottoja kaipaavia oli eniten aktiivisimpien seurakuntalaisten joukossa. Yhteydenotto toiveet koskivat muun muassa tietoa toiminnasta ja tapahtumista, juttuseuraa tai kirjepostia sekä soittoa seurakunnasta. avun tarvitsijoita. Ihmiset kaipaavat keskustelukumppania, seuraa ja ystävää. Joskus taloudellisetkin ongelmat voivat olla niin valtaisia, että emme voi auttaa niissä, mutta ihmisiä lohduttaa jo se, että he saavat puhua ja heidät otetaan vakavasti, Leena Nieminen sanoo. Vaikka diakonia- ja auttamistyötä ei käytännössä tunnettu, lähes kaikki vastaajat pitivät niitä seurakunnan tärkeimpinä työmuotoina. On tietysti hienoa, että diakoniatyötä pidetään tärkeänä. Toisaalta tämä saattaa heijastaa jo jonkin aikaa käynnissä ollutta kehitystä. Yhteiskunta on vetäytynyt huolenpitovastuustaan ja siirtänyt sitä kirkolle. Ihmiset pitävät itsestään selvänä, että kirkko auttaa, kun yhteiskunta ei enää sitä tee, Leena Nieminen kommentoi. Tutkimuksessa joka toinen seurakuntalainen ilmoitti olevansa ainakin periaatteessa valmis osallistumaan seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Eniten kiinnostusta on lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävää vapaaehtoistyötä kohtaan. Leena Niemisen mukaan uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita. Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voi tehdä. Kannattaakin miettiä, mitä itse osaa ja haluaisi tehdä, ja ottaa sitten rohkeasti meihin yhteyttä. Tiina Piha Raisiolaisten keskuudessa tehdystä seurakunnan julkisuuskuvatutkimuksesta saatu myönteinen palaute on iloinen asia. Kiitokset kaikille palautteen antajille. Kiitokset palautteesta kuuluvat kyllä myös kaikille työtovereilleni ja Raision seurakunnan vapaaehtoisille vastuunkantajille. Yhdessä sitä työtä olemme tehneet, josta nyt olemme palautteen saaneet. Ja kiitokset myös luottamushenkilöille päätöksentekijöille, jotka luovat puitteita seurakunnan työlle. Kaikkineen olen iloinen siitä hyvästä ilmapiiristä, joka seurakunnassa vallitsee. Se on omalta osaltaan jaksamisen edellytys. Luottamushenkilöt ovat jo aikaa sitten esittäneet, että seurakunnassamme tulisi järjestää kysely, jossa kartoitetaan raisiolaisten ajatuksia seurakunnasta ja tekemästämme työstä. Toteutus viivästyi, sillä emme oikein tienneet, kuinka se toteutettaisiin. Onneksi Taloustutkimus tuli apuun tietotaitoineen. Nyt kysely on tehty ja tulokset saatu. Emme lepää laakereillamme Ei myönteinen palaute sitä merkitse, että kaikki asiat olisivat hyvin ja huippua ei tietenkään. Aina on asioita, joita voi tehdä paremmin. Aina on yksittäisiä asioita ja kohtaamisia, jossa epäonnistumme. Aina on kehittämisen ja korjaamisen varaa. Kyselyn tulokset kuultuani olen pohdiskellut erityisesti kahta asiaa. Raision seurakuntaa ja meitä työntekijöitä tunnetaan sangen hyvin emme ole raisiolaisille vieraita. Olisiko tämä tulos siitä, että vuosien vai sanottaisiinko vuosikymmenten ajan, olemme määrätietoisesti halunneet rakentaa yhteyksiä eri tahoille, esimerkiksi raisiolaisiin yhdistyksiin. Emme ainoastaan odota raisiolaisia kirkkoon, vaan olemme valmiita tulemaan myös sinne, missä raisiolaisia kokoontuu esimerkiksi yhdistystoiminnassa. Voisiko tätä yhteydenpitoa ja yhteistyötä laajentaa otetaan yhteyttä. Aika moni vastaaja oli kertonut olevansa seurakunnassa mukana vapaaehtoisena ja vielä useampi oli ilmaissut, että voisi tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tämä on hieno asia ja samalla haaste: avata raisiolaisille mahdollisuuksia olla mukana kantamassa vastuuta omasta seurakunnasta. Jossakin yhteydessä ei käytetty sanoja vapaaehtoinen ja vapaaehtoistyö, vaan puhuttiin seurakuntalaisvastuusta. Pidin tuosta näkökulmasta: seurakunta on luonteeltaan yhteisö se on meidän kaikkien yhteinen, ja me yhdessä kannamme siitä vastuuta. Me teemme seurakunnan me kaikki yhdessä. Pertti Ruotsalo Kirkkoherra Kirkkoherralla on katse tulevaisuuteen ajatuksena on kehittää erityisesti vapaaehtoistyötä.
6 Seurakuntavaalit 2014 Miten vaikutan kirkossa? Kriisiapua vai riisiapua? Pyhää kouluun vai pyhäkouluun? Avioliitto kaikille vai avoliitto toisille? Mihin suuntaan kirkkoa viedään? Mitkä ovat seurakuntien tavoitteet tulevaisuudessa? Asettumalla ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, jokainen voi olla vaikuttamassa siihen, millainen on tulevaisuuden kirkko, miten varoja kohdennetaan, missä, miten ja keitä autetaan. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt 430 seurakuntaan. Ehdokkaita vaaleissa on yhteensä noin 22 000 ja päättäjiä valitaan noin 9 000. Tavoitteena on saada jokaiseen seurakuntaan kaikenikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ja useita aloja edustavia luottamushenkilöitä, jotka antavat kokemuksensa ja näkemyksensä seurakunnan käyttöön. Seurakuntavaalit ovat edelleen ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotialla on äänioikeus. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014 on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.2014 antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta. senet. Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita. He ovat mukana päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustoissa, kirkkoneuvostoissa ja seurakuntaneuvostoissa. usluvun perusteella. Eri ehdokasryhmät saavat valtuustopaikkoja saamansa kokonaisäänimäärän mukaan. Vastaava vaalitapa on käytössä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Haluan ehdokkaaksi! Seurakuntavaaliehdokkaaksi ja kirkon päättäjäksi pääset seuraavilla tavoilla: 1. Liity seurakuntasi ehdokaslistalle Kysy seurakuntasi ehdokaslistoista ja yhteyshenkilöistä seurakuntatoimistosta tai nykyisiltä luottamushenkilöiltä ja etsi itsellesi sopiva lista. Monien listojen taustalla on herätysliike tai poliittinen puolue, usein myös asuinalue tai ajatusmaailma. Näitä voivat olla myös esimerkiksi kirkon uudistus, tasa-arvon edistäminen tai nuorten aseman vahvistaminen kirkossa. Selvitä valitsijayhdistyksen teemat ja tavoitteet ja varmista, että voit olla niiden takana. 2. Perusta oma valitsijayhdistys Mikäli haluat perustaa oman valitsijayhdistyksen, tarvitset listallesi vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Seurakuntatoimistosta saat tarvittavat ohjeet ja asiakirjat. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostumus tulee toimittaa Raision seurakuntatoimistoon viimeistään 15.9.2014 klo 16., seurakuntavaalit.fi Tiedotustilaisuus syksyn seurakuntavaaleista Mitä luottamushenkilö tekee? Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jä- Jos yli 80 % kirkon jäsenistä ei äänestä, toteutuuko demokratia? Seurakuntavaaleissa valitaan henkilöt, jotka tekevät kirkon tulevaisuuden. Pidäthän huolta, että sinun äänesi kuuluu. Kuka voi olla ehdokas? Kirkko tarvitsee juuri sinua. Luottamushenkilöillä on seurakunnassa todellista valtaa. Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Vaaleihin asetetaan useammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdokaslistan voi perustaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään kymmenen seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Vaalien tulokseen vaikuttaa sekä ehdokaslistan saama yhteinen äänimäärä että ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä. Vaalin tulos määräytyy kunkin ehdokkaan saaman verta- Raision seurakuntatalossa järjestetään tiistaina 20.5. klo 18 alkaen kaikille avoin seurakuntavaali-ilta. Vaali-illan tarkoituksena on mahdollistaa valitsijayhdistysten, ehdokkaiden ja seurakuntalaisten kohtaaminen sekä kertoa tulevista vaaleista. Vaali-illassa ehdokaslistojen takana olevat valitsijayhdistykset esittelevät itsensä, toimintansa ja tavoitteensa sekä yhteyshenkilönsä. Vaalien ehdokasasettelu päättyy maanantaina 15.9. kello 16. Illassa kerrotaan myös ehdokkaaksi asettumisesta ja uusien ehdokaslitojen perustamisesta. Kirkkoherra Pertti Ruotsalo kertoo seurakuntavaaleista, vaalimatematiikasta, seurakuntahallinnosta sekä luottamushenkilöiden tehtävistä. Seurakuntavaalit pidetään syksyllä 2014. Varsinainen vaalipäivä on isänpäivä 9.11. Ennakkoäänestys järjestetään 27. 31.10. Vaaleissa valitaan kirkkovaltuustoon 27 jäsentä vuosiksi 2015 2018. Lisätietoja seurakuntavaaleista www.seurakutnavaalit.fi Seurakuntavaali-ilta ti 20.5. klo 18 seurakuntatalossa
7 TM Karoliina Haapakoski: Seurakunnan tehtävänä on koota kristittyjä yhteen Teologian maisteri Karoliina Haapakosken tavoitteena on tehdä maailmasta parempi paikka evankeliumin avulla. Papiksi valmistuva Haapakoski aloittaa nuorisoja rippikoulutyön pappina Raision seurakunnassa kesäkuussa. Papin työssä Haapakoskea kiehtoo ennen kaikkea se, että siinä pääsee keskelle elämän suurimpia kysymyksiä ja saa palvella sekä ihmisiä että Jumalaa. Haluan omalta osaltani rakentaa kirkkoa, jossa on niin matala kynnys, että jokaisen ihmisen olisi helppo tulla sinne vakaumuksensa vahvuudesta riippumatta. Nykyään Raisiossa asuvan Haapakosken mukaan seurakunnan tehtävänä on kertoa ilosanomasta ja koota kristittyjä yhteen. Raamatun mukaanhan seurakunta on Pyhän Hengen kokoama yhteisö, jonka tehtävänä on johdattaa uskovat pelastukseen. Käytännönläheisemmästä näkökulmasta katsoen seurakunnan tehtävänä on koota yhteen kristittyjä ja järjestää jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia, kristillistä opetusta, sielunhoitoa, diakoniaa ja lähetystyötä. Aiemmin kääntäjänä työskennellyt Haapakoski on asunut useaan otteeseen ulkomailla ja matkustellut paljon. Ulkomailla olen tutustunut hyvin monenlaisiin ihmisiin ja kulttuureihin sekä monenlaiseen kristillisyyteen. Niiden kokemusten ansiosta tulen juttuun hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Toivonkin, että osaan siksi luoda mukavan ja mutkattoman suhteen niin seurakuntalaisiin kuin muihinkin raisiolaisiin. Elämää kannatteleva usko Haapakoski kertoo kasvaneensa uskoon. Usko antaa hänelle toivoa, lohtua, iloa ja rohkeutta. Se antaa myös merkityksen niille hyville ja huonoille asioille, joita elämässä tulee vastaan. Uskoni on muuttunut ja kypsynyt vuosien mittaan lapsenuskosta teini-ikäisen ja nuoren aikuisen epäilevän uskon kautta lohduttavaksi, koko elämää kannattelevaksi uskoksi. Haapakosken mukaan, koko suomalainen yhteiskunta perustuu kristillisiin arvoihin ja etiikkaan. Vaikka monet ovat nykyään ajautuneet eroon kirkosta ja Suomessa elää myös paljon muiden uskontokuntien edustajia, yli 75 prosenttia suomalaisista kuuluu yhä evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kristinuskon merkitys on Haapakosken mielestä yhteiskunnassamme edelleen hyvin suuri. Esimerkiksi monilla perinteillä on kristilliset juuret. Kauniista perinteistä ei saa, eikä tarvitse luopua etenkään. Esimerkiksi Suvivirren laulamatta jättäminen ei todellisuudessa muuttaisi yhteiskuntaamme paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi paikaksi. Herra ohjaa omiensa tietä Haapakosken lasi on useimmiten puoliksi täynnä. Yritän vaikeissakin tilanteissa nähdä asioiden hyvät puolet. Ongelmien ahdistaessa olo kevenee, kun jättää murheensa Jumalan käsiin. Yksi Haapakosken lempikohdista Raamatussa löytyy Vuorisaarnasta: Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmänarvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Haapakosken mukaan usko ja Jumala kannattelevat ihmistä. Uuteen ammattiin valmistuva Haapakoski toivookin Jumalan ohjausta, antoisaa papin uraa sekä iloa, onnea ja terveyttä itselleen sekä läheisilleen nyt ja tulevaisuudessa. Eeva Haapakoski Työntekijän puheenvuoro Lapsella on oikeus uskontoon Pian koittaa taas se aika vuodesta, kun Suvivirren vastustajat yrittävät pontevasti suojella lapsia kristinuskolta. Pieni, mutta äänekäs vähemmistö yrittää kieltää kaikki viittaukset uskontoon niin kouluissa, kuin päiväkodeissakin. Jotkut vanhemmat eivät halua lapsensa saavan uskonnollisia vaikutteita, jotta tämä voisi aikuisena valita uskontonsa tai uskonnottomuutensa itse. Mutta miten hän voi valita uskonnon, jos häneltä on estetty siihen tutustuminen? Suomessa uskontokasvatusta annetaan yksityisesti kodeissa sekä julkisesti kirkoissa, muissa uskonnollisissa yhteisöissä, kouluissa ja päiväkodeissa. Vanhemmat päättävät lapsensa kasvatukseen liittyvistä asioista. He välittävät hänelle asenteensa ja elämänkatsomuksensa ja opastavat häntä elämässä eteenpäin. Jos vanhemmat voivat kasvattaa lapsensa omien kiinnostustensa ja arvojensa mukaisesti vaikkapa kasvissyöjäksi, ballerinaksi tai jalkapallon harrastajaksi, miksei myös kristityksi? Lapsella on oikeus uskontoon ja uskonnolliseen elämäntulkintaan. Uskonnollinen kasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden luoda pohjaa omalle uskonnolliselle ajattelulle. Kysymykset elämän tarkoituksesta, kuolemasta, rakkaudesta ja huolenpidosta kuuluvat ihmisyyteen, ja niihin uskonto antaa vastauksia. Uskontokasvatus ei ole kuitenkaan vain ihmisen kasvattamista uskonnon omaksumiseen, vaan ihmisen kasvattamista uskonnon avulla tuntemaan syvemmin elämää ja itseään ja soveltamaan oppimaansa sosiaalisiin suhteisiinsa. Lapselle on tietysti puhuttava uskonnosta ja Jumalasta hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla. Vääränlainen lähestymistapa voi haitata lapsen hengellistä kehitystä. Uskonnon opit ja käsitteet vaativat pitkälle kehittynyttä älyllistä kykyä, joka muotoutuu vaadittavalle tasolle yleensä vasta murrosiässä. Uskonto ei kuitenkaan ole pelkkiä teologisia käsitteitä vaan myös kertomuksia, lauluja, leikkejä ja pelejä, joiden avulla lapsetkin voivat omaksua uskonnon sisällöstä paljon. Uskontokasvattajan on pohdittava tarkkaan, millainen sisältö on lapsen tunne-elämän kehityksen kannalta sopivaa. Uskontoa opetettaessa ei kuitenkaan pitäisi juuttua liian lapselliselle tasolle, koska silloin lapsi saattaa aikuistuessaan hylätä uskonnon älyllisesti käyttökelvottomana. Uskonnollinen kasvatus antaa eväitä lapsen koko persoonallisuuden kasvulle. Lisäksi se auttaa lasta ymmärtämään omaa kulttuuriaan. Suomalaisella yhteiskunnalla on vahvat kristilliset juuret, ja esimerkiksi vuoden tärkeimmät juhlapäivät liittyvät kirkkovuoden kiertoon. Kristillinen kasvatus liittää lapsen osaksi tätä pitkää traditiota ja on näin ollen välttämätöntä jo yleissivistyksenkin vuoksi. Karoliina Haapakoski Teologian maisteri Karoliina Haapakoski uskoo Jumalan johdatukseen. Hänen elämän ohjeenaan toimiikin Psalmi 1: Herra ohjaa omiensa tietä.
8 Vihdoinkin talvi on ohi ja suvi on suloinen. Sydän on sulanut samaan tahtiin jäiden kanssa. Suomalaisen suvi saapuu, kun ensimmäiset terassihetket on vietetty ja kevään muhea multapaakku kulkenut käsien läpi. Kun mustarastas on herätellyt aamulla, ja illalla nukkumaanmenijä on haikeana laskenut verhot alas auringon vielä paistaessa. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen, kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Suvivirsi veisataan koulun päättäjäispäivänä. Vatsanpohjasta ottaa, kurkussa puristaa ja onnellinen kyynel pyyhitään silmänurkasta. Vapaus koittaa koululaiselle opiskelun jälkeen. Vanhemmilla on liikuttava helpotuksen tunne. Isovanhemmat ihastelevat venyneitä raajoja ja kammattuja hiuksia. Suvivirren veisaamista jatketaan veneseuran keväthartaudessa, metsäkirkossa, sukujuhlissa ja juhannuksena. Ja vielä senkin jälkeen häissä, hautajaisissa, kastejuhlissa ja puutarhahartaudessa. Suvivirsi on suomalaisen luovuttamaton henkinen ja hengellinen perintö, se on selvästi menneenä talvena jälleen kerran veneenkeikuttajille kerrottu. Suvivirrellä on ikää reilut kolmesataa vuotta. Sävel on ruotsalaiselta kansanlaululta kuulostava ja ehkäpä sanat laati Gotlannissa saarnamatkalla oleva piispa. Ensin se julkaistiin arkkivirtenä eli erillispainoksena. Pian se oli jo suomalaisessakin virsikirjassa. Sana Otsikko Jo joutu armas aica Ja Suwi suloinen Joll caunist caiken paican Caunista cuckainen. Nyt armas Auring meitä Taas lähte lähemmäx Hän kuolleet hauto heitä Jäll teke eläwäx. Suvivirren syntyajan vuosia 1695-1697 nimitetään suuriksi kuolonvuosiksi. Oikuttelevat säät; helmikuun viheriöinti ja kesän halla ja lumi aiheuttivat katovuosia, nälänhätää ja tauteja. Neljännes kansastamme kuoli lavantautiin, punatautiin ja syömäkelvottoman ruuan aiheuttamiin vaivoihin. Tuo kaunis virsi on syntynyt toivon ja lohdutuksen ylläpitämiseksi silloin kun elämä on ollut erityisen raskasta, surullista ja puutteenalaista. Silloin kun suvi suloinen ei tullutkaan. Yksi Raamatun ikiaikaisia huomioita ihmisluonnosta kiteytyy hyvinvoinnin ja puutteenalaisuuden vuorottelussa. Kun ihminen on hädässä, hän huutaa apua ja Jumala kuulee. Hän auttaa, pelastaa, varjelee, säästää ihmishengen. Kun asiat ovat hyvällä tolalla, ihminen unohtaa Jumalan ja kuvittelee omin voimin selviävänsä elämän vaikeuksista. Kunnes jälleen vaikeudet käyvät ylipääsemättömiksi ja hän muistaa Jumalan. Kuinka monta kertaa Jumala armahtaa, kuulee ja auttaa? Voiko luonnon katastrofeista syyttää Jumalaa vai ihmistä? Ovatko vaikeudet ihmiselämässä Jumalan kosto vai kasvatuskeino? Tarvitseeko nykyihminen Jumalaa, kun muitakin selitysmalleja on? Loputon määrä kysymyksiä jää meille pohdittavaksi. Rantakalliolla, suvivirren jälkeen yhdessä maailmaa parannettaessa aiheita riittää. Tai sitten voi tyynesti laittaa kädet ristiin: Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme. Tiina Rautiainen Pastori Kuinka kaunis ja ilahduttava kevään ensimmäinen leskenlehti tienposkessa onkaan kuin lupaus kesän auringosta ja lämmöstä. Lapsena leskenlehtiä tuli poimittua maljakkoon äidille, kunnes koulussa oppi, että leskenlehdet ovat rikkaruohoja. Onko sinun elämässäsi asioita ja taitoja, joiden ylle on tullut vastaavanlainen rikkaruohon leima. Epäonnistumisen kokemus tai toisen ikävät sanat jossain tilanteessa ovat saattaneet muuttaa omaa käsitystä itsestämme, olemme alkaneet pitää omia kauniita lahjojamme ja ominaisuuksiamme mitättöminä rikkaruohoina. Jumalan Sana voisi olla hyvä vastalääke tällaisille mitätöiville sanoille. On tärkeä, että sanomme ääneen myönteisiä asioita itsellemme ja läheisillemme. Voit lukea vaikka seuraavan Raamatun jakeen ääneen ja muuttaa sen halutessasi minä-muotoon. Luomakunta Henkilöstöuutiset Kappalainen Markku Ahlstrand lopetti 30.4. Raision seurakunnassa ja siirtyi 1.5. alkaen Merimaskun kirkkoherraksi. Seurakuntapastori Hanna Vuorio toimii vs. kappalaisena 1.5. alkaen, kunnes kappalaisen virka täytetään vakinaisesti. Seurakuntapastori Hanna Vuorion viransijaisena toimii TM Karoliina Haapakoski. Hannele Siltala Herra Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta. Sefanjan kirja 3:17 Hannele Siltala Raision seurakuntalehti ISSN 1457-8395 24. vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Raision seurakunta Postiosoite PL 10, 21201 Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) 436 0300 Internet www.raisionseurakunta.fi Päätoimittaja Toimituskunta puh. (02) 436 0331 riikka.leskinen@evl.fi Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Kustantaja Kotimaa yhtiöt Levikki 11 000 Jakelu Itella Oy Kannen kuva Jussi Vierimaa
9 MESSUT JA HARTAUSHETKET YHDESSÄOLOA LEIREJÄ JA RETKIÄ JUHANNUSAATON JUHLA Seurakunnassa tapahtuu Sunnuntai 18.5. Kaatuneitten muistopäivä klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Saarna rovasti Aarre Mäkinen. Ruotsalo, Engström. Martinuskuoro. Seppeleenlasku. Kirkkokahvit ja juhla - hetki seurakuntatalossa. Korsulaulajat. Sunnuntai 25.5. klo 10 Messu kirkossa. Vuorio, R. Rautiainen, Saarinen. Palveluvuorossa rippikouluryhmä 7. Kirkkokahvit. Torstai 29.5. Helatorstai klo 10 Kansanlaulukirkko kirkossa. R. Rautiainen, Pajunen, Saarinen. Kirkkokahvit ja vapaaehtoisten kevätjuhla seurakuntatalossa. Juhlassa mukana Raision seurakunnan nimikkolähetti perhe Elina, Juri ja Iivo Veikkola Hongkongista. Messut kesällä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 10 kirkossa Kirkkokuljetus 1.6., 6.7. ja 3.8. lähtö klo 9.30 Reitit: 1. Kerttulantie 16 A Kalkelankatu 8 Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma kirkko 2. Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 kirkko 3. Rauhalankatu 5 kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta. Yhteyshenkilö: diakonissa Erja Andersson, p. 044-7160 326. Suvi-illan hartaudet keskiviikkoisin 4.6. 6.8. klo 18 kirkkomaalla Arkiaamun ehtoollinen ke 4.6., 2.7. ja 6.8. klo 8 seurakuntatalossa Hulvelan viikonavaukset Arkimaanantaisin klo 10 Hulvelan Katrillisalissa. Pappilan Kesäpäivien hartaushetket ke 4.6., 11.6., 18.6. klo 10 seurakuntatalon kappelissa KIRKKO AVOINNA Kirkko avoinna hiljentymistä varten joka tiistai 22.4. 27.5. klo 15 17. TIEKIRKKO Raision kirkko on avoinna 2.6. 8.8. arkisin klo 13 17. Pyhän Martin kirkon oppaat ovat tavoitettavissa koko aukioloajan. Hartaushetki ja Suvivirsi PURJEISIIN TUULTA ANNA ti 27.5. klo 19 Hahdenniemen venesatamassa Hartauden pitää Tiina Rautiainen, yhteislauluna mm. Suvivirsi ja musiikista vastaa Raision Harmonikkakerho. Mukana Turun Meripelastusyhdistys uudella ABSO -aluksellaan. Seurakunta tarjoaa pullakahvit. Järj. Raision seurakunta ja Raision Veneseura. TOIMINTATIISTAIT Pappilan pihamaalla mölkkyilyn parissa tiistaisin klo 10 13 kesä- ja heinäkuun ajan. Tiedustelut Mia Piiparinen, puh. 044-7160 365 tai mia.piiparinen@evl.fi Tasalan Kamarin toimintaa (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma to klo 10 15, pe klo 10 13 Kamari kesätauolla 28.5. klo 13 alkaen. Avaa ovensa taas 1.9. klo 10. HUOM! Kamari suljettu 15.5. koulutuspäivän vuoksi Kesäkahvila avoinna 5.6. 28.8. torstaisin klo 10 13 Lähetyskahvila Killinmarkkinoilla la 30.8. klo 10 15 Tasalan Kamari lähetyskahvilana. Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10 14, puh. 044-7160 347. Kesäkuu-elokuu päivystys klo 10 13. Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. Säännöllinen toiminta toukokuun loppuun asti Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo 10 12. Nettikahvila tiistaisin klo 10 12. Rummikub -pelituokio keskiviikkoisin klo 12 15. Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo 10 13. Sukkakerho torstaisin klo 13 15 Ohjelmatuokiot: ma 12.5. klo 11 12 Hengellisiä lauluja ja runoja. Esiintymässä Kamarin vapaaehtoiset Leo Salosen johdolla. ma 19.5. klo 11 12. Kesän ja syksyn tapahtumista seurakunnassa. Tiedottaja. Yhteislauluhetki ke 21.5. ja to 12.6, klo 11 12 kanttori Sini Niemisen johdolla Tuolijumppa ma 5.5. ja 26.5. klo 11 12 Kuukauden pappi Tiina Rautianen tavattavissa: to 8.5. klo 12 13, ti 20.5 klo 10 11 ja ti 27.5. klo 10 11. KESKUSTELUILTA LAPSEN MENETTÄNEILLE vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille ma 19.5.2014 kello 17.30 20 Ruotsalainen seurakunta, Aurelia-Sali (Aurakatu 18, Turku) Illan aikana on mahdollista kohdata ja vaihtaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa. Tilaisuudessa saat myös tietoa Turun seudulla järjestettävistä palveluista läheisen menettäneille. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin syntymättömän tai pienen kuin aikuisenkin lapsen kuoleman kokeneet. Paikan päälle voi tulla, vaikka kokemuksesta olisi kulunut pitkäkin aika. Kahvitarjoilu. Järj. Turun kriisikeskuksen Feeniks-työ, Turun ja Kaarinan srk, Käpy ry ja Kaupunkilähetys. Omaishoitajien KESÄRETKI ti 3.6. Piknik -risteily. Matkalla mukana myös pastori Marjut Ostermaa. Hinta: 20. Ilmoittautumiset viimeistään 30.4.: Mariitta Pentti p. 044-7160 352, Tarja Astermo 044-7971 884 tai Anne Jaatinen, p. 02-533 6341 Työikäisten LEIRIPÄIVÄ VIHERLAHDESSA pe 16.5. klo 11 17.30 Lähtö seurakuntatalolta klo 10.30, paluu n. klo 18. Ilmoittautumiset maksamalla 5 diakoniatoimistoon. VAALI-ILTA ti 20.5. klo 18 seurakuntatalossa Kaikille avoin seurakuntavaalien tiedotustilaisuus. Vaali-illan tarkoituksena on mahdollistaa valitsijayhdistysten, ehdokkaiden ja seurakuntalaisten kohtaaminen sekä kertoa tulevista vaaleista. Mielenterveyskuntoutujien HYVÄN MIELEN KESÄLEIRI 8. 10.8. Viherlahden leirikeskuksessa Leiri on tarkoitettu sinulle, joka haluat puhua, kuunnella tai olla vain hiljaa. Sinulle, joka kaipaat iloa ja väriä elämääsi. Odotat yhdessäoloa ja tekemistä ilman kiirettä. Tule jakamaan, puhumaan ja nauttimaan hyvästä ruuasta yhdessä sekä virkistäytymään ulkoillen ja saunoen! Leirimaksu: 45, sis. täysihoito, ohjelma ja kuljetus. Lisätietoja: Mariitta Pentti puh. 044-7160 352 tai Erja Andersson puh. 044-7160 326 SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa I-leiri 12. 15.8. II-leiri 19. 22.8 Hakukaavakkeita saatavana Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja diakoniatyöntekijöiltä. Palautus samoihin paikkoihin. Hakuaika 1.5. 30.6. Leirin hinta 90. Veteraanit, lotat ja pikkulotat ilmaiseksi. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä. Kehitysvammaisten SYYSLEIRI 29. 31.8. Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa Leirimaksu 45, sis. täysihoidon ja ohjelman. Ilmoittautuminen viimeistään 31.7.: Mia Piiparinen, puh. 044-7160 365 tai mia.piiparinen@evl.fi Omaishoitajien SYYSRETKI to 4.9. klo 10 15 Viherlahden leirikeskukseen Ilmoittautumiset viimeistään 18.8.: Mariitta Pentti p. 044-7160 352 Opastetut KIRKKOMAKIERROKSET Kierrokset alkavat klo 18 Raision kirkon pääportilta, kesto noin 1,5 tuntia. Oppaina Raision ja Lounaisrannikon Matkailuoppaat. To 12.6. Raisiolaisia sodissa (jatkosodan päättymisen 70-v. merkeissä) Ti 17.6. Muuttuva hautauskulttuuri To 14.8. Raisiolaisia sodissa (jatkosodan päättymisen 70-v. merkeissä) Ti 21.8. Muuttuva hautauskulttuuri Pe 20.6. klo 18 Viherlahden leirikeskuksessa Suomen lipun ja sydänsuven juhla alkaa kahvitarjoilulla 17.30 ja lipun nostolla klo 18. Leiri kirkossa on monipuolista ohjelmaa ja ilta päättyy merenrantaan, jossa on mahdollisuus seurusteluun ja maksulliseen makkaranpaistoon. Linja-autokuljetus lähtee seurakuntatalon pihalta klo 17 ja ajaa Naantalin vanhaa tietä Viherlahteen. Paluukuljetus noin klo 20.30 Viherlahdesta. Edestakainen linja-autokuljetus maksaa 5 e. PIIRIT JA RYHMÄT Raamattupiiri to 15.5. klo 18. Antti Pajunen Mieli-ryhmä pe 16.5. Tasalan Kamarissa Kehitysvammaisten pelikerho la 17.5. 13 15 Kokinvuoren seurakuntakodissa Raamattuilta ma 19.5. klo 19 Tasalan Kamarissa. Teuvo Vähäkylä. Kaanaan lähetyspiiri ke 21.5. klo 13 seurakuntatalolla. Syyskausi alkaa 10.9. Lähetyksen askartelupiiri ti 20.5. ja to 22.5. klo 13 seurakuntatalolla. Syyskausi alkaa 21.8. DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAJAT Päivystys Diakoniatoimistossa maanantaisin klo 12 15. Tapaamisajan voi sopia muulle päivälle maanantaisin klo 15 16. numerosta 044-7160 325 Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse. Vapaaehtoisten KEVÄTJUHLA to 29.5. klo 10 kansanlaulukirkko kirkossa ja kirkkokahvit sekä juhla seurakuntatalolla. R. Rautiainen, Pajunen, Saarinen. Juhlassa mukana Raision seurakunnan nimikkolähettiperhe Elina, Juri ja Iivo Veikkola Hongkongista. Lisätietoja tapahtumista www.raisionseurakunta.fi
10 Lapsille ja perheille PÄIVÄKERHOT Syksyllä 2014 alkaviin päiväkerhoihin ilmoittaudutaan 30.5. mennessä. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä myöhemminkin. Syksyn kerhot alkavat elokuussa viikolla 33. Kenelle? Päiväkerhotoimintaan ovat tervetulleita kaikki 4 6 -vuotiaat, Hiput-ryhmään kaikki vuonna 2011 syntyneet. Avoin tutustumisilta: to 7.8. klo 17 18.30 Vaisaaren, Kokinvuoren, Pappilan ja Tikanmaan kerhoissa. Syyskauden maksut: kerran viikossa kokoontuville ryhmille 15 (Hiput), kaksi kertaa viikossa kokoontuville ryhmille 25 Ilmoittautuminen: Kerhoihin voi ilmoittautua joko netissä www.raisionseurakunta.fi tai seurakuntatoimistosta tai kerhopisteistä saatavalla kaavakkeella. Kaavakkeen voit jättää heti tai postittaa osoitteella: Raision seurakunta, Päiväkerhot, PL 10, 21201 Raisio. Ilmoittautuneille postitetaan kerhotiedot kesäkuun aikana. Päiväkerhopaikat: Kokinvuoren seurakuntakoti (Murroskuja 3) Pappila, seurakuntatalo (Kirkkoherrankuja 2) Vaisaaren seurakuntakoti (Kunnaankatu 8) Tikanmaan seurakuntakoti (Kapponkatu 14 C 26) Lisätietoja: lapsityönohjaaja Johanna Salonen puh. 044-7160 370 tai johanna.salonen@evl.fi SUURI SIRKUS -PERHESEIKKAILU ja lasten töiden myyntinäyttely la 26.4. klo 10 12 seurakuntatalolla, Wanhan Pappilan pihamaalla Perheseikkailun ohjelmassa monenlaista mukavaa tekemistä ja seikkailua koko perheelle erilaisissa toimintapisteissä! Seikkailun aikana voit tavata sirkuksen väkeä. Lastentöiden myyntinäyttely lähetystyön hyväksi. Tule katsomaan ja ihastumaan päiväkerholaisten tekemiin taideteoksiin. Ostamalla teoksen tuet lähetystyötä. PERHEIDENPÄIVÄ la 17.5. klo 10 16 Viherlahden leirikeskuksessa. Päivään voi tulla mukaan ja lähteä milloin vain. Perhepäivään kuljetaan omin kyydein ja lapset ovat vanhempiensa vastuulla. Ohjelma: klo 10.00 Viherlahden portit aukeavat. klo 10.30 Perhekirkkohetki leirikirkossa. klo 13.00 ja 15.00 laululeikkihetki kedolla. klo 16.00 Hei hei, hyvää kotimatkaa! Lounasta vietetään piknikin merkeissä omin eväin. Mahdollisuus paistaa esim. makkaraa nuotiolla. Saunat lämpimänä ja rohkeilla mahdollisuus pulahtaa uimaan. Nikkarointipaja, hiekkalelut esillä. Kristityn uimakoulu -rastirata kiertää lähimaastossa. Hiljentymistä saariston mäntyjen katveessa. Mukavaa yhdessä oleilua ja keväästä nauttimista. Wanhan pappilan KESÄPÄIVÄT Arkipäivisin 2. 18.6. klo 9.30 13.30 seurakuntatalon pihamaalla Hartaushetki keskiviikkoisin klo 10 seurakuntatalon kappelissa. Ohjelmassa laulu-, leikki-, askartelu- ja hartaushetkiä sekä vapaata oleskelua. Toiminta on tarkoitettu kaikille pikkulapsille äidin, isän, mummon tai muun hoitajan kanssa. Seurakunta tarjoaa kahvit, teet ja mehut, muuten omat eväät. Grillausmahdollisuus. Wanhan Pappilan päivien toiminta on maksutonta, eikä tapahtumaan tarvitse ilmoittautua erikseen. Lisätiedot: johanna.salonen@evl.fi SYYSKAUSI KÄYNNISTYY kaikkien ryhmien osalta viikolla 33. KOULUUN LÄHTEVIEN SIUNAAMINEN ma 11.8. klo 17.30 ja 18.30 kirkossa Me ollaan kaikki kavereita, eikä kiusata ketään! PIKKUVÄEN RAUHANLUPAUS ke 27.8. klo 9.30 kirkossa PERHESEIKKAILU to 28.8. klo 18 seurakuntatalolla, Wanhan Pappilan pihamaalla Pihaseikkailu koko perheelle! Ohjelmassa monenlaista mukavaa tekemistä. Seuraa tiedottelua. Lapsikuoro CHORUS JUNIORUM Syksyn harjoitukset alkavat to 28.8. klo 16 17.15 Wanhassa Pappilassa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kuoroon: kanttori Sini Nieminen, puh. 044-7160 367 tai sini.nieminen@evl.fi PERHELEIRIT JA RETKET Perheleiri I 22. 24.8.2014 Viherlahden leirikeskuksessa Perheleiri II 17. 19.10.2014 Viherlahden leirikeskuksessa Vietä syyslomaviikonloppu nauttien luonnosta, leikeistä ja peleistä yhdessä toisten perheiden kanssa. Ilmoittautuminen leireille: Leireille voi ilmoittautua ainoastaan Raision seurakunnan nettisivuilla olevan linkin kautta. Jokaisesta perheenjäsenestä täytetään oma ilmoittautumislomake. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille mahtuu 10 perhettä. Huoneet ovat neljän hengen huoneita, joihin on mahdollista saada lisäpatja. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. Leirimaksut: Aikuiset 45 7-17 -vuotiaat 40 alle 7 -vuotiaat lapset ilmaiseksi Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160 341 tai Stefan Forsström p. 044 7160 369 HARRASTE- JA PUUHAKERHOT: Kerhot päättyvät viikolla 20. Syyskausi kerhoissa alkaa viikolla 36. Ilmoittautumiset syksyn kerhoihin on auki nettisivuillamme 25. 31.8.2014 KESÄLEIRI 7 14 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien kesäleiri on täynnä. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi tiedustella nuorisotyönohjaaja Mia Flemmingiltä, puh. 044-7160 357. Leiri on heti kesän alussa 2. 4.6. Viherlahden leirikeskuksessa ja maksaa 50. KYMPPILEIRI 6. 7.9.2014 Viherlahden leirikeskuksessa Tämä leiri on tarkoitettu tänä vuonna Retki Puuhamaahan 26.6. Vietä hauska päivä Puuhamaassa. Retkelle otetaan 45 henkeä ilmoittautumisjärjestyksessä. Alle 10 -vuotiaat vain aikuisen seurassa. Retkelle päässeille lähetetään retkikirje ja lasku toukokuun aikana Retkimaksu: alle 3 -vuotiaat 10, 3 -vuotiaasta ylöspäin 21,50 Retkimaksut sisältävät matkat ja valitsemasi lipun/avaimen sekä vakuutuksen. Retki Särkänniemeen 7.8. Vietä iloinen ja vauhdikas päivä Särkänniemessä. Retkelle otetaan 45 henkeä ilmoittautumisjärjestyksessä. Alle 10-vuotiaat vain huoltajan seurassa. Retkeläisille lähetetään retkikirje ja lasku heinäkuun aikana. Retkimaksut: Elämysavain (yli 120 cm) 37, Ipana-avain (alle 120 cm) 31 Retkimaksu 10 (jos et halua kumpaakaan avainta) Retkimaksut sisältävät matkat ja valitsemasi lipun/avaimen sekä vakuutuksen. Ilmoittautuminen retkille: Ilmoittautua voi Raision seurakunnan nettisivuilla olevan linkin kautta: www.raisionseurakunta.fi/perheille/ leirit-ja-retket. Lisätietoja: Eeva Lahti p. 044 7160 341 Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) 10-vuotta täyttäville tytöille ja pojille. Leirille otetaan 30 ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset nettisivuillamme 2. 30.6. Leirimaksu on 25 sisältäen täyshoidon omin lakanoin, matkat ja vakuutuksen. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Mia Flemmingiltä, puh. 044-7160 357. PARTIOLIPPUKUNNAT kokoontuvat Wanhassa Pappilassa Jokikylän Pojat Lippukunnanjohtaja Mikko-Samuli Kolkkanen p. 040-8244 809 Raision KilliNallit Lippukunnanjohtaja Iida Turunen p. 044-2911 353 Perheidenpäivä Viherlahdessa Yhdessä pelaillen ja leikitellen! Nyt pääsevät perheet viettämään kevätpäivää Viherlahden leirikeskukseen Naantalin Merimaskuun. Päivän ajaksi lapsija perhetyö on suunnitellut perheille monenlaista mukavaa puuhaa, unohtamatta pelkkää perheen kesken oleskelua. Raision srk:n kuva-arkisto Kaikkiin ohjattuihin tapahtumiin osallistuminen on vapaaehtoista. Päivään voi muutenkin tulla, silloin kun se parhaiten perheen aikatauluun sopii ja kotiin voi lähteä silloin, kun siltä tuntuu. Tule siis koko päiväksi tai pariksi tunniksi viihtymään ja oleilemaan mukavassa seurassa ja nauttimaan keväästä luonnon helmassa. Tapahtuma käynnistyy virallisesti klo 10.30 perhekirkkohetkellä leirikirkossa. Kirkkohetki on rakennettu lapsia ajatellen. Lounasta jokainen nauttii omin eväin, piknikin tapaan, silloin kun haluaa. Kedolle tai rantakallioille voi levittää oman viltin ja nauttia eväistä. Rannassa olevassa kodassa pidetään tulta yllä koko päivän niin, että halukkaat voivat siellä paistaa vaikka makkaraa. Viherlahden leirikeskuksessa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Saunat eli miestensauna ja naistensauna ovat lämpimänä koko päivän ja rohkeimmilla on mahdollisuus pulahtaa vaikka uimaan. Ottakaa siis mukaan uimapuvut ja pyyhkeet, jos mielii saunan löylyihin ja pulahtamaan. Nikkarointipajaan on kerätty kaikenlaista kierrätysmateriaalia, joista jokainen voi rakentaa mitä ihmeellisimpiä juttuja, vain mielikuvitus on rajana. Yläkentällä on esillä hiekkaleluja ja palloja, jotta lapset pääsevät kakkuja tekemään tai palloa potkimaan. Lähimaastoon on laitettu esille leikkimielinen Kristityn uimakoulu -rastirata. Parasta mennä katsomaan kastuuko tässä uimakoulussa pahastikin! Päivän aikana voi myös vierailla leirikirkon päädyssä upeiden saaristolaismäntyjen katveessa. Sinne on tehty paikka, jossa on mahdollisuus käydä hiljentymässä yhdessä perheen kanssa. Samalla voi osallistua kutomaan yhteistä rukousverkkoa. Kedolla tapahtuu, kun kello 13 ja kello 15 kokoonnutaan laululeikkihetkeen. Leikkihetkessä laulu soi ja rytmivarpaat tepsuttavat, kun lauletaan tuttuja ja opitaan ehkäpä uusiakin lauluja. Virallisesti tapahtuma päättyy klo 16, jolloin leirikeskuksen portit sulkeutuvat ja kaikkien on aika suunnata kotia kohden. Perheiden päivään mennään omilla kyydeillä ja lapset ovat vanhempiensa vastuulla. Johanna Salonen
11 Nu rten tapahtumat ISOSVALINNAT to 15.5. klo 18 Nurkassa Isosvalintojen julkistaminen kesälle 2014 nuortenillassa. ke 3.9. klo 18.00 KirkonMenot Kaikki isostoiminnassa olevat mukana. Mika Tuntza Tunturi Kohtaamisia NUORTENILTA to 22.5. klo 18 Nurkassa Kevään viimeinen Nuortenilta. Juhlaa tiedossa. SYKSYN TOIMINTA vk 33 Viikkotoiminta käynnistyy. Hengari klo 18.00 20.00 Nuortenilta klo 17.00 20.00 vk 33 Isostoiminta ilmoittautumiset alkavat. Ilmoittautuminen netissä to 14.8. klo 18.00 19.00 Bänditoiminta alkaa. ke 20.8. klo 18.00 20.00 Jatkis ja X toiminta alkaa ti 26.8. klo 18.00 19.15 Isostoiminta koulutus alkaa ke 27.8. klo 17.00 18.15 Isostoiminta koulutus alkaa ti 2.9. klo 18.00 Raamis alkaa Yhteystiedot Mia Flemming 044-7160 357 nuorisotyönohjaaja Stefan Forsström 044-7160 369 perhetyöntekijä Eeva Lahti 044-7160 341 nuorisotyönohjaaja Jere Peltonen 044-7160 351 vs. nuorisotyönohjaaja Ritva Rautiainen 044-7160 339 rippikoulu- ja nuorisopastori Mika Tuntsa Tunturi 044-7160 330 johtava nuorisotyönohjaaja sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi www.raisionseurakunta.fi Hauskaa kesää kaikille! Unelmien (isos)kesä! Nyt lienee käsillä se aika vuodesta, kun uudet sekä vanhat isoset jännittyneinä hypistelevät isoshakulomakkeitaan Mille leirille hakisin, mitkä ovat minun vahvuuteni? Kesä toisensa jälkeen kymmenet nuoret hakevat mukaan kauden leireille ja retkille laittaen matkan varrella oppimansa tiedot ja taidot likoon. Mutta mikä siinä isosuudessa sitten oikein vetää puoleensa? Isostoiminnassa on paikka jokaiselle: vitsiniekalle, urheilijalle sekä hiljaiselle puurtajalle. Toimintamme luoma yhteishenki ja uudet ihmissuhteet ovatkin monelle meistä yksi isosuuden merkittävimmistä syistä. Kaikki palaset ovat omina itsenään arvokkaita. Mikä parasta, tämän palapelin palaset voi järjestää loputtomasti uudelleen. Sanonta oppia ikä kaikki kuvaa hyvin osaa isosuuden ytimestä, sillä isosena ei valmistu koskaan. Voi vain kasvaa ja kehittyä, sillä elämä on täynnä uutta ihmeellistä opittavaa. Useammankin isostehtävän täyttäneenä voin sanoa, joka ikinen niistä on antanut minulle paljon elämänarvoisia neuvoja. Kaiken kaikkiaan taitaa isosuuden taika piillä sen tarjoamissa kokemuksissa. Yhdessä itketyt, nauretut ja hämmästellyt hetket ovat sitä täyttä elämän unelmaa, jossa meistä jokainen haluaa olla mukana. Vietetystä ajasta ammennetaan voimaa ja intoa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Onnea on saada elää yhdessä koko suuren isosperheen kanssa elämän jokaisena päivänä ja kesänä. Olkaamme samaa puolta, veli veljelle, ylittäkäämme muurit rajojen. Olkaamme yhtä, luottakaamme Luojaamme vain toinen toisiamme siunaten. Jaakko Löytty Jenni Laaksonen Nuoret mukana joka saralla Mika Tuntza Tunturi Hieno talvikausi on takana ja kesä edessä. Perinteinen ajatus seurakunnassa mukana olevasta nuoresta, jota pelkästään nuorisotyöntekijät ohjaavat on pian toivottavasti takana. Seurakunta on hieno yhteisö ihmisiä, mutta niin kuin Korinttilaiskirjeen 12 luvussa sanotaan: Yksi ruumis ja monta jäsentä ja kaikilla on oma tehtävänsä. Kesällä rippileireillä tuo toteutuu mitä parhaalla tavalla. Raision seurakunnassa valmistuu uusia isosia yli 60. Myös vanhoja konkareita on edelleen mittavassa määrin mukana. Mutta noille mahtaville rippikoululaisille ja kaikille muillekin leiriläisille on onnea ja iloa tuottamassa nuorisotyöntekijöiden ja pappien lisäksi lastenohjaajia, lähetyssihteeri, kanttoreita, diakoneja, tiedottaja ja oikein ympäristöasiantuntijakin. Kaikki he ovat seurakuntamme työntekijöitä. Tämä koko seurakunnan työntekijäjoukon mukana oleminen on aiheuttanut sen, että ei ole seurakunnan nuorisotyön nuoria vaan koko seurakunnan nuoria. Syksyllä aloitamme sen johdosta uusia ryhmiä. Diakoniatyö aloittaa hyvän tekemisen ja lähetyssihteerimme lähetystyöhön liittyviä juttuja nuorten kanssa. Kanttorit ja perhetyöntekijä ovat puuhanneetkin musiikkia jo useamman vuoden. Muutama muukin mielenkiintoinen ryhmä kehkeytyy tuosta 17 20 -vuotiaiden porukasta. Olen vakuuttunut, että muutaman vuoden päästä olemme malliseurakunta siinä, kuinka nuoriso tulee mukaan tekemään sitä, mitä koko seurakunnan pitäisikin tehdä. Eli olemaan kirkossa mukana joka saralla. Sillä miten jäsenelle on tehtävää annettu ja mikä hänelle sopii. Ja kaikilla oli niin mukavaa! Eletään kuitenkin ensin tuleva kesä. Syksyllä mennään sitten kohti uusia haasteita. Hyvää ja siunattua kesää kaikille! Mika Tuntza Tunturi
12 Laura Kalajan kotiarkisto Laulaminen ja laulujen tekeminen on Lauramarian tapa puhua Jumalalle ja toisaalta kuunnella, mitä asiaa Jumalalla hänelle on. Ajattelen, että minun tehtäväni on kohdata oman elämänpiirini ihmiset. Tämä haastaa minut itse elämään todeksi sen, mistä puhun. Gospelmuusikko Lauramaria: Jumala käyttää harvoin valmista Äitiys etusijalla Lauran korkein kutsumus on kuitenkin äitiys. Hän haluaa olla läsnä ennen kaikkea oman tyttärensä elämässä tämän kasvuvuosina. Tällaisen äitiyden syntyminen on ollut vuosia kestävä prosessi, jonka tärkeä osa on ollut omien rajojen määrittely työn suhteen. Päivätyö seurakunnan perhe- ja nuorisotyöntekijänä on ollut Lauralle antoisaa, mutta se on myös vienyt helposti mennessään. Aikaisemmin käytin työhön liikaa aikaa ja sain suurimmat onnistumisen kokemukseni siitä. Ajattelin, että minun täytyy antaa kaikkeni ja korjata ihmisten asiat. Se vei henkistä pääomaa tyttäreltäni. Vasta kun jäimme runsaat neljä vuotta sitten kaksin, ymmärsin, että hän on elämäni tärkein kutsumus eikä enää pitkään lapsi. Nyt minulle on tärkeintä antaa tyttärelleni valmiuksia lähteä toteuttamaan omia toiveitaan. Onnistuminen läheisimmässä ihmissuhteessa päihittää työstä tai musiikista tulevat kiksit, koska se on niin syvä asia. Onneksi lapsetkin ovat niin armollisia, että suovat vanhemmilleen uusia mahdollisuuksia. Lauramaria esiintyi Raision seurakunnan järjestämässä KokoNainen-tapahtumassa 29. maaliskuuta. Tiina Piha Gospelmuusikko Lauramaria eli Laura Kalaja tuli äidiksi varhain, vain 18-vuotiaana. Inhimillisesti katsoen Lauran tilanne näytti raskauden selviämisen aikoihin melkoisen kehnolta, kun työpaikkaa saati koulutusta ei ollut. Lauran raskaus oli kuitenkin uuden elämän alku myös hänelle itselleen. Raskaus oli taivaallinen vipu, jolla kristityn kodin tyttären elämä kammettiin takaisin raiteilleen. Olin astunut aikuisten maailmaan jo 15-vuotiaana. Raskaus oli paitsi järkytys myös helpotus, kun tiesin, että on pakko pysähtyä. Tuhoisa elämäntapa jäi saman tien ja Laura tuli uskoon vielä odotusaikanaan. Nuo vuodet olivat Lauran elämässä monenlaisten syntymien aikaa. Hänen tyttärensä sairasteli paljon ja Laura poti pahaa univelkaa. Valvottujen öiden jatkumo alkoi puskea pintaan mielen pohjalla muhineita asioita varsinkin nuoruuden rikkinäisten vuosien ajoilta. Syvästi musikaalinen ja herkkä nuori nainen oppi ottamaan niistä kopin sormet koskettimilla. Huomasin, että aina kun menin pianon ääreen, syntyi laulu. Sanat ja sävel tulivat valmiiksi muutamassa minuutissa. Se oli minun tapani puhua Jumalalle ja toisaalta kuunnella, mitä asiaa hänellä on minulle. Tänä päivänä Laura sanoo musiikin olevan hänelle ennen kaikkea kanava, jonka kautta hän elää uskoa todeksi. Musiikin lahja on periytynyt myös Lauran jo melkein täysi-ikäiselle tyttärelle. Haluan kertoa musiikillani ennen kaikkea ristiinnaulitusta Jeesuksesta, joka sanoo se on täytetty. Esiintymiskammo Musiikki soi jo Laurankin lapsuudenkodissa. Uskova isä lauloi, soitti ja esitti hengellisiä lauluja. Kahdeksan, yhdeksän-vuotiaana Lauralla oli kolmen tytön Melodies-bändi, joka esitti koulussa Lauran ensimmäistä sävellystä. Sen nimi oli Kuutamo on kirkas ja siitä tuli melkoinen hitti. Kaverit tulivat pyytämään nimmareita, Laura nauraa. Sen sijaan aikuiselle Lauralle ajatus julkisesta esiintymisestä tuntui ensin aivan mahdottomalta. Laulut olivat niin intiimejä ja henkilökohtaisia. Lauran taidoista tiennyt tuttava kuitenkin tuli kerran pyytäneeksi häntä esiintymään ja Laura sattui sen kerran myöntymään. Lavalle päästyään Laura koki tehneensä elämänsä virheen. Olikin vaikeaa esittää omaa laulua ja jännitin kauheasti. Itsestäni tuntui siltä, että jännityksen takia esitys oli aivan hirveä. Yleisö oli kuitenkin kuullut jotakin muuta. Sain palautetta, että lauluni olivat liikuttaneet ihmisiä. Alkoi tulla uusia kutsuja ja otin ne vastaan. Ihmisten suhtautuminen rohkaisi minua ja sain vahvistusta myös esirukouksen kautta. Tapahtumia jälkikäteen ajatellen Lauran mukaan parasta on ollut sen oivaltaminen, että ihmisten edessä uskaltaa myös epäonnistua. Jumala harvoin käyttää mitään valmista. Niin hänen osuutensa tulee suuremmaksi kuin meidän ihmisten. Risti riittää Lauran elämänkulussa näkyy kauniisti, kuinka Jumala luo jatkuvasti uutta. Gospelmuusikosta on vuosien varrella kypsynyt myös täysiverinen evankelista. Haluan kertoa musiikillani ennen kaikkea ristiinnaulitusta Jeesuksesta, joka sanoo se on täytetty. Se on yksinkertainen viesti ja sama kaikille. Se, mikä ristillä tapahtui, antaa ihmiselle levon ja rauhan. Siitä ei ole edemmäs menemistä, siinä on kaikki. Laura sanoo ajattelevansa enemmän yksittäisiä ihmisiä kuin suuria yleisöjä. Iltapäivä Lauran kanssa - Usko ja rukous kantavat elämän läpi Usko, jonka saamme lahjana on niin kova juttu, että se kantaa, vaikka itsellä olisi toivoton olo. Jumala voi kääntää pahankin asian sellaiseksi, että siitä voi seurata jotakin hyvää. Näin vakuutettiin KokoNainen päivä sinulle -tapahtuman Iltapäivä Lauran kanssa -talkshow ssa. Keskustelun aikana pohdittiin, miten rukous ja henkilökohtainen usko kantavat naisen elämässä. Tilaisuuden juonsi Ilta Lauran kanssa -tilaisuuksista tuttu Laura Siltala. Anna-Kaisa Leppänen Keskustelijoiden elämässä rukous liittyy yhtä lailla kiitokseen kuin vaikeisiin tilanteisiin. Rukous toimii myös aseena kaikenlaista valheellisuutta vastaan. Kiitoksen aiheista suurin on Kristuksen uhri ihmisen puolesta ja siitä seuraava armo ja rakkaus. Minulle on rukousvastaus, että pystyn ylipäätään rakastamaan ja välittämään toisista, keskustelussa kuultiin. Rukouksen sisältöä pohdiskeltaessa arveltiin, että se vaihtelee rukoilijan iän ja elämäntilanteen mukaan. Rukouksen ei tarvitse olla suurisanaista ja -eleistä, pikemminkin päinvastoin. Nöyrä asenne ja oman syntisyyden tunnustaminen usein riittävät. Keskustelijoiden mielestä rukousta voi verrata hengittämiseen, niin välttämätöntä se on uskonelämälle. Lisäksi on aikoja, jolloin tarvitaan erityistä rukouksen voimaa ja esirukousta. Rukousvastaukset tulevat usein toisten ihmisten avun kautta. Jumalan apu ei riipu ihmisen tekemisestä, jaksamisesta tai edes uskosta, puheenvuoroissa rohkaistiin. Uskonelämässä keskustelijat korostivat totuuteen ja rehellisyyteen pyrkimisen tähdellisyyttä sekä toisista välittämistä. Uskoa on turha etsiä itsestään, se on Jumalan lahja. Tiina Piha Gospelmuusikko Lauramaria (vas.) ja Ilta Lauran kanssa -talkshow n emäntä Laura Siltala esiintyvät yhdessä ja ovat yksityiselämässäkin toistensa tukijoita.