YKSIKÖN TEHTÄVÄ JA TAVOITE... 2 Vuoden 2015 toiminta pähkinänkuoressa... 3 HENKILÖSTÖ JA TALOUDELLISET RESURSSIT... 4

ALKOHOLI JA HUUMEET -yksikkö (TEHA) 2015 SISÄLLYS YKSIKÖN TEHTÄVÄ JA TAVOITE... 2 Vuoden 2015 toiminta pähkinänkuoressa... 3 HENKILÖSTÖ JA TALOUDELLISET RESURSSIT... 4 TUTKIMUSPROJEKTIT VUONNA 2015... 5 Nuoret, perhe ja päihteet Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD)... 5 Perhe ja päihteet... 5 Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa projekti (ITLA)... 6 Alkoholin käyttötavat ja seuraukset Juomatapatutkimus... 6 Juomisen kulttuurisen paikan muutos (MUJKKU)... 7 Päihdehaitat muille kuin käyttäjälle itselleen Harms to others (H2O)... 7 Alkoholin ongelma käytön muutokset ja yhteys haittoihin Terveys 2011-tutkimuksessa... 8 Alkoholipolitiikan, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujärjestelmän tutkimus Alkoholipolitiikan muutokset... 9 Addictions and lifestyles in contemporary Europe Reframing addictions project (ALICE RAP)... 9 Päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisytyön tutkimus... 10 Joint Action on Reducing Alcohol Related Harm (RARHA)... 11 Päihdetapauslaskenta... 11 Päihteet mielessä... 11 Huumeet ja sekakäyttö Päihdetutkimus / Huumeseurantakyselyt... 12 Sekakäyttöprojekti (MiksMix)... 12 MUU TOIMINTA KOTIMAASSA... 13 Yhteistyösuhteet THL:ssä... 13 Seminaaritoiminta... 13 Esitelmät kotimaassa... 13 Jäsenyydet eri organisaatioissa... 13 Yliopistotoiminta... 14 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 15 Osallistuminen kansainväliseen toimintaan... 15 Esitelmät kansainvälisissä kokouksissa... 16 JULKAISUT... 18 1 / 24

ALKOHOLI JA HUUMEET -yksikkö (TEHA) 2015 YKSIKÖN TEHTÄVÄ JA TAVOITE Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) strategiassa väestön terveyden ja hyvinvoinnin kohentamisella sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisella on keskeinen sija. TEHA:lla on tässä tärkeä rooli, sillä päihteiden ja erityisesti alkoholin käyttöön liittyvät haitat ovat huomattava rasitus kansanterveydelle ja -taloudelle, ja nämä haitat osaltaan kasvattavat myös terveys- ja hyvinvointieroja. TEHA:n tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa alkoholin ja huumeiden käytön ja haittojen kehityksestä, niihin vaikuttavista politiikoista ja muista toimista sekä päihdepalvelujärjestelmästä. Tarkemmin sanottuna Alkoholi ja huumeet yksikkö: seuraa ja analysoi alkoholin ja huumeiden käytön ja käyttötapojen kehitystä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä seuraa ja tutkii päihteidenkäytön seurauksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä tuottaa tietoa politiikkavaihtoehdoista ja toimintalinjoista päihdehaittojen vähentämiseksi sekä arvioi niiden vaikutuksia arvioi alkoholipoliittisia ja huumepoliittisia järjestelmiä ja tukee poliittista päätöksentekoa tutkii ja arvioi päihdepalvelujärjestelmää vastaa WHO:n alkoholipolitiikka-alan yhteistyökeskuksen toiminnasta Tutkimustyön tekemisen lisäksi yksikön tutkijat toimivat laaja-alaisesti päihdealan asiantuntijoina sekä kansallisilla että kansainvälisillä areenoilla. Yksikön tutkimustoiminta sisältää kansainvälisiä ja akateemiset standardit täyttäviä, usein ulkopuolisella rahalla toteutettavia projekteja. Tutkimustoimintaa suunniteltaessa tärkeintä on kuitenkin vastata kansallisten toimijoiden tiedontarpeisiin. Monissa yksikön hankkeissa sovelletaan monitieteistä lähestymistapaa ja niissä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Alkoholin ja huumeiden käyttötapoja sekä niiden muutoksia tutkitaan ennen kaikkea kvantitatiivisilla toistuvaistutkimuksilla. Erilaisia haittaseuraamuksia sekä päihteiden käyttökulttuureja on tarkasteltu laajojen haastattelu- ja kyselytutkimusten lisäksi useimmiten ulkopuolisen rahoituksen turvin myös etnografisin ja kvalitatiivisin tutkimuksin sekä rekisteriaineistoin. Alkoholi- ja huumepoliittisia järjestelmiä seurataan ja arvioidaan useilla eri menetelmillä, joissa aineistoina käytetään tilastoja, rekistereitä, arkistoja, haastatteluja ja julkista keskustelua. Päihdehaittojen ehkäisytoiminnan arviointitutkimus on myös olennainen osa tutkimustoimintaa. TEHA:n tutkimustoimintaa ohjaavat THL:n strategia, sen mukaisesti Terveys- osastolle määritetyt tavoite- ja toimintasuunnitelmat, sekä kansalliset ja kansainväliset päihdealan tiedontarpeet. Näiden pohjalta tutkimustoiminnan tarkempi määrittäminen sekä tulevaisuuden ennakointi tapahtuu yksikön kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tutkimusohjelmakokouksissa ja viikoittain pidettävissä tutkimuskokouksissa. Tutkimusrahoitushakujen yhteydessä pohditaan myös kriittisesti, miten toimintaa suunnataan. Yksikön toiminnassa tärkeä sija on myös yhteistyöllä samoissa tiloissa toimivan Alkoholitutkimussäätiön ja sen tutkijoiden kanssa. 2 / 24

Vuoden 2015 toiminta pähkinänkuoressa THL:ssä päätettiin vuonna 2014 organisaatiomuutoksesta, joka astui voimaan vuoden 2015 alusta. Tässä yhteydessä aiemmin yksikön yhteydessä tehty rahapelaamista koskeva tutkimus siirrettiin TETU-yksikköön, ja päihdehoitotutkimuksen tekeminen siirrettiin TEHAan. Yksikön tutkimuksessa keskeisellä sijalla olevaa seurantatehtävää varten yksikössä kerätään toistuvaistutkimuksia. Päihteiden käyttöä koskevien toistuvaistutkimusten osalta vuonna 2015 toteutettiin menestyksekkäästi uusi kierros koululaisia koskevasta kansainvälisestä tiedonkeruusta (ESPAD). Vuonna 2014 kerättyjä huumekyselyn aineistoa ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston (ITLA) Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa projektissa kerättyä laajaa haastatteluaineistoa analysoitiin ja raportoitiin ahkerasti. Vuonna 2016 toteutettavan Juomatapatutkimuksen uuden kierroksen rahoitus varmistui ja tutkimusta valmisteltiin. Yhdessä Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa tutkittiin alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttöä. Toisessa tutkittiin alkoholinkäytön haittoja muille kuin juojalle itselleen. Tässä projektissa analysoitiin rekisteriaineistoa päihdeperheistä ja päihdeongelmaisten terveydenhuoltokontakteista, kerättiin uutta kvalitatiivista aineistoa alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista perheissä sekä järjestettiin yhdessä pohjoismaisten toimijoiden kanssa kansainvälinen seminaari Helsingissä. EU:n ja ministeriön rahoittamassa Joint Action RARHA -hankkeessa THL toteutti Suomessa hankkeen yhteisen juomatapakyselyn sekä suunnitteli ja toteutti alkoholinkäytön riskitasoja ja riskitiedotusta valottavan kansainvälisen delfoi-kyselyn. Alkoholipolitiikan tutkimuksessa jatkettiin alkoholijuomien matkustajatuonnin ja väestön alkoholipoliittisten mielipiteiden seurantaa galluptutkimusten avulla sekä tuotettiin määrällisiä arvioita alkoholin tilastoidusta ja tilastoimattomasta kulutuksesta päihdetilastollista vuosikirjaa varten. Osana alkoholijuomien matkustajatuonnin arvioimista järjestettiin yhteisseminaari virolaisten tutkijoiden ja virkamiesten kanssa Rakveressa keväällä 2015. WHO:n alkoholipolitiikan toimeenpanon ja arvioinnin yhteistyökeskuksen (Collaborating Centre on alcohol policy implementation and evaluation) tutkimustoiminnan osana WHO:lle toimitettiin globaali alkoholipolitiikan laajuutta mittaava skaala kesäkuussa 2015. Päihdepreventiotutkimuksessa tehtiin tiivistä yhteistyötä THL:n Ehkäisevän päihdetyön tiimin kanssa ja toukokuussa 2015 julkaistiin ennakointitutkimuksen tuloksista erillisraportti Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2025. Päihdepalvelujärjestelmätutkimuksen kenttää hallitsi lokakuussa 2015 toteutettu kahdeksas Päihdetapauslaskenta, jolla kerättiin tietoja kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tapahtuvista päihde-ehtoisista asioinneista. Laskentaa on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987. Yksikön asiantuntijuudelle oli paljon kysyntää. TEHAlla oli keskeinen panos osastolle sijoitetussa WHO:n alkoholipolitiikan yhteistyökeskuksessa. Omalta osaltaan asiantuntijuuden kysyntää kuvaa yksikön tutkijoiden pitämät 53 esitelmää kotimaassa ja toiset 32 esitelmää kansainvälisillä areenoilla. 3 / 24

HENKILÖSTÖ JA TALOUDELLISET RESURSSIT Yksikön päällikkönä toimi erikoistutkija Pia Mäkelä ja sijaisina erikoistutkija Thomas Karlsson sekä tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Yksikössä työskenteli kertomusvuoden aikana 30 eri työntekijää noin 20,3 henkilötyövuoden verran. Vakituisessa työsuhteessa oli 16 henkilöä (n. 14 HTV) ja erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa 14 muuta henkilöä (n. 6 HTV). Budjettirahalla maksettiin palkkoja noin 1 000 000 euroa (81 % palkkakuluista) ja ulkopuolisella rahalla noin 236 000 (19 % yksikön palkkakuluista). THL:n budjettirahoituksesta noin 91 prosenttia oli palkkakustannuksia ja loput 9 prosenttia yksikön yleisiä ja projektien toimintamenoja. Normaalien yksikön kulujen lisäksi budjetista maksettiin merkittävissä määrin ESPAD tutkimuksen, Päihdetapauslaskennan sekä Sosioekonomisia kuolleisuus- ja terveyseroja koskevan tutkimuksen kuluja. Ulkopuolinen rahoitus tuli STM:ltä, Suomen Akatemiasta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahastolta, EU:sta sekä Alko Oy:ltä. Vakituinen henkilöstö 1.1. 31.12.2015 Ahtola, Raija (suunnittelija), osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä Hakkarainen, Pekka (tutkimusprofessori) Holmila, Marja (tutkimusprofessori), osa-aikaeläkkeellä Huhtanen, Petri (tutkija) Härkönen, Janne (erikoistutkija) Karjalainen, Karoliina (erikoistutkija) Karlsson, Thomas (erikoistutkija) Kuussaari, Kristiina (erikoistutkija) Leminen, Jere (yksikön assistentti), virkavapaalla 1.1.2015 7.8.2015; 50 % virkavapaalla 8.8. 31.12.2015 Miekkala, Mari (tutkimusassistentti) Mäkelä, Pia (erikoistutkija) Raitasalo, Kirsimarja (erikoistutkija) Stenius, Kerstin (tutkimuspäällikkö), osa-aikainen 60 % Tigerstedt, Christoffer (erikoistutkija) Warpenius, Katariina (tutkija) Österberg, Esa (johtava asiantuntija) Määräaikainen henkilöstö Ek, Julia (kesätyöntekijä), 1.6. 30.6.2015 Jääskeläinen, Marke (erikoissuunnittelija), 20 % osa-aikainen 1.8. 31.12.2015 Kataja, Kati (erikoistutkija), 1.6.2013 31.08.2018 Kinnunen, Jussi-Pekka (kesätyöntekijä), 4.5. 30.6.2015; 1.8. 31.8.2015 Koivula, Petteri (tutkimusavustaja), 1.6. 10.7.2015 Lindeman, Mikaela (tutkija), 1.1.2010 31.12.2015; 27.7. 31.12.2015 vanhempainvapaalla Montonen, Marjatta (erityisasiantuntija), 50 %, 1.3.2014 31.12.2016 Paljärvi, Tapio (erikoistutkija), 15.2.2013 15.10.2015; 16.10.2015 31.8.2016 tuntityösopimuksella Pirskanen, Henna (erikoistutkija), 1.2.2014 31.3.2016, osa-aikainen 80 % Savonen, Jenni (korkeakouluharjoittelija), 7.9. 4.12.2015; (tutkimusassistentti) 5.12. 31.12.2015 4 / 24

Simonen, Jenni (erikoistutkija), 1.11.2012 31.3.2016 Simpura, Jussi (tutkimusprofessori), tuntityösopimuksella 1.9. 31.12.2015 Toivonen, Johanna (yksikön assistentti, sijainen), 1.1. 16.7.2015, n. 45 % osa-aikainen Vesanen, Heidi (korkeakouluharjoittelija), 8.6. 31.8.2015 Vismanen, Elina (tutkija), vierailevana tutkijana 1.1. 30.6.2015; tuntityösopimuksella 1.7.2015 15.3.2016 Yksikön tiloissa työskenteli myös Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, sekä säätiön tutkimussopimustutkijoista Marke Jääskeläinen ja tutkijoista Jukka Ahonen. Lisäksi TEHA:ssa oli vierailevana tutkijana Heli Mustonen. TUTKIMUSPROJEKTIT VUONNA 2015 Nuoret, perhe ja päihteet Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD) Projektin tarkoitus on tuottaa vertailukelpoisia tietoja nuorten alkoholin ja huumeiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista eri Euroopan maissa. Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmän ja ruotsalaisen Centralförbundet för alkohol och narkotika -järjestön (CAN) aloitteesta on vuosina 1995, 1999, 2003, 2007, 2011 ja 2015 kerätty aineistoa 15 16-vuotiailta koululaisilta. Vuoden 2015 tutkimukseen osallistui 39 maata. Valmisteltiin käsikirjoituksia nuorten rahapelaamisen yhteydestä päihteidenkäyttöön nuorten päihtyneenä ajamisesta, sekä nuorten kannabiksen käytöstä. Osallistuttiin projektin kansainväliseen suunnittelukokoukseen Larnacassa 15. 17.11.2015. Keväällä kerättiin uusi aineisto ja syksyllä käsiteltiin aineistoa ja aloitettiin taulukkoraportin kirjoittaminen. Kansainvälisellä tasolla ESPAD-projektia koordinoi Ludwig Kraus (IFT). Työryhmä: vastaava tutkija Kirsimarja Raitasalo, projektiryhmään kuuluivat Petri Huhtanen ja Mari Miekkala. Perhe ja päihteet Projektissa tarkastellaan perhesuhteitten ja päihteiden käytön yhteyksiä. Perhe vaikuttaa haittojen hallintaan, ja toisaalta päihdehaitat vaikuttavat perheenjäsenten elämään ja hyvinvointiin. Päihdeongelmien ylisukupolvisia vaikutuksia tarkasteleva VANLA -rekisteritutkimus tähtää tiedon saamiseen lasten riskistä kokea vanhempien päihdeongelmasta aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, ja tähän vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista suojata lapsia riskeiltä. Vuonna 2015 tarkasteltiin äitien päihdeongelmien vaikutusta alakouluikäisten lasten mielenterveyden häiriöihin sekä perheessä ilmenevän päihdeongelman yhteyksiä teini-ikäisten lasten mielenterveysongelmiin ja keskiasteen koulutuksen suorittamiseen. Tutkimusaiheesta ilmestyi kaksi kansainvälistä artikkelia ja valmistui kolme kansainvälistä artikkelikäsikirjoitusta. Tu- 5 / 24

loksista raportoitiin useassa kotimaisessa ja kahdessa kansainvälisessä seminaarissa. Vuonna 2015 täydennettiin aineistoa pidentämällä lasten seuranta-aikaa ja lisäämällä aineistoon biologiset isät. Tutkimukselle saatiin EU-rahoitusta vuosille 2011 2015 (ALICE RAP). Lisäksi osallistuttiin THL:n Lapsiperhekyselyn aineiston analysointiin päihdekysymysten osalta ja tuotettiin tähän liittyen yksi kansainvälinen artikkelikäsikirjoitus. Työryhmä: Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo, Marke Jääskeläinen (ATS) ja Heli Tapanainen (Ravitsemusyksikkö). Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa -projekti (ITLA) Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön rahoittama Sata lasissa - projekti kuuluu 5-vuotisohjelmaan Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013 2017). Sata lasissa -hankkeen tavoitteena on tukea perheiden alkoholikasvatusta sekä vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta pureutumalla alkoholin keskeiseen rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan n. 15-vuotiaiden nuorten ja teini-ikäisten nuorten vanhempien haastatteluaineistojen valossa miten alkoholiasioita käsitellään perheessä ja minkälaisia juomiseen liittyviä pelisääntöjä ja tukemisen strategioita nuorilla ja heidän vanhemmillaan on. Huomiota kiinnitetään myös perheisiin, joiden alkoholinkäyttöön liittyvistä merkityksistä tiedetään vähän. Näitä ovat esimerkiksi päihteitä runsaasti käyttävät perheet ja maahanmuuttajataustaiset perheet. Vuoden 2015 aikana julkaistiin artikkeli, jossa tarkasteltiin perheen alkoholiasioihin liittyvää vuorovaikutusta nuorten näkökulmasta. Lisäksi projektissa valmistui useita käsikirjoituksia vanhempien alkoholikasvatuksesta, päihdevanhemmuudesta, päihdeperheissä elävien nuorten kokemuksista sekä maahanmuuttajaperheiden tavoista käsitellä alkoholiasioita. Lisäksi työstettiin kirjamuotoista artikkelikokoelmaa v. 2016 ilmestyvään THL:n kirjasarjaan. Työryhmä: Marja Holmila, Christoffer Tigerstedt, Kati Kataja, Henna Pirskanen ja Jenni Simonen Alkoholin käyttötavat ja seuraukset Juomatapatutkimus Juomatapatutkimuksia on toteutettu vuosina 1968, 1976, 1984, 1992, 2000 ja 2008. Tutkimuksessa on tehty laajat vertailukelpoiset haastattelut 15 69- vuotiaan väestön juomatavoista. Juomatapatutkimuksilla on kerätty tietoja erityisesti alkoholin käyttötavoista, alkoholin käyttöön liittyvistä asenteista ja seurauksista sekä juomistilanteista. Juomatapatutkimuksen aiheista tehty empiirinen työ tehtiin vuonna 2015 Juomisen kulttuurisen paikan muutos -projektin piirissä 6 / 24

(ks. alla). Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen valmistelu käynnistyi, ja sille saatiin turvattua THL:n ja STM/Alko Oy:n yhteisrahoitus. Työryhmä: vastaavat tutkijat Pia Mäkelä ja Janne Härkönen. Juomatapatutkimuksen valmisteluryhmään kuuluivat lisäksi Petri Huhtanen, Tomi Lintonen ja Christoffer Tigerstedt, minkä lisäksi moni yksikön jäsen osallistui jonkin osion valmisteluun. Juomisen kulttuurisen paikan muutos (MUJKKU) Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Drinking, gender differences and social change (2011 2014) ja sen edeltäjäprojektissa (Changes in the cultural position of drinking; 2007 2010) on tehty kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta suomalaisten juomiskulttuureista. Projektirahoitus päättyi vuoden 2014 lopussa. Projektista tuotettiin keväällä 2015 loppuraportti Suomen Akatemialle. Kvalitatiivisista tutkimusaineistoista julkaistiin vuonna 2015 kolme referee-artikkelia. Ensimmäisessä käsiteltiin ikääntyneiden naisten kokemia haittoja ja selviytymistä alkoholistimiehen rinnalla, toisessa alkoholiongelmien käsittelyä naistenlehdissä 1960-luvulta tähän päivään ja kolmannessa toimijaverkostoteorian soveltuvuutta alkoholiriippuvuuden tutkimiselle. Projektin kvantitatiivinen analyysi perustuu pääosin Juomatapatutkimuksen aineistoon, josta julkaistiin vuonna 2015 kolme artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa tarkasteltiin alkoholinkäytön ja mielen hyvinvoinnin yhteyksiä, toisessa juomistilanteiden ominaisuuksien ja haittojen yhteyksiä ja kolmannessa puhelinvs. käyntihaastattelun vaikutuksia alkoholiaiheisiin vastauksiin. Lisäksi julkaistiin juomisen motiiveja käsittelevä artikkeli, jossa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Lopuksi toimitettiin julkaistavaksi kaksi käsikirjoitusta, toinen juomistilanteiden ominaisuuksien yhteydestä tilanteessa juotuihin alkoholimääriin ja toinen juomisen motiivien yhteydestä humalajuomiseen. Yhteistyö Ruotsin, Tanskan ja Italian kanssa jatkui. Työryhmä: Jukka Törrönen (SoRAD), Petri Huhtanen, Janne Härkönen, Heli Mustonen, Pia Mäkelä, Jenni Simonen ja Christoffer Tigerstedt. Päihdehaitat muille kuin käyttäjälle itselleen Harms to others, H2O Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Harms to others from drinking: effects on health, wellbeing and the burden to society 2012 2015 (Alkoholinkäytön haitat muille: vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja kestävyysvajeeseen) tarkastellaan päihteiden käytön aiheuttamia haittavaikutuksia muille kuin käyttäjälle itselleen. Tutkimushanke yhdistää kolme tutkimusteemaa: päihdeongelmien ylisukupolvisuus (VANLA-hanke ks. Perhe ja päihteet -kohta yllä); alkoholihaittojen aiheuttama kestävyysvaje yhteiskunnassa; ja muiden alkoholin käytön aiheuttamat terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Kestävyysvaje teemasta julkaistiin alkoholisyistä nuorena kuolleiden työhistorioita ja koulutusta koskeva analyysi ja valmisteltiin kahta analyysiä alkoholiongelmaisten terveydenhuolto- 7 / 24

kontakteista. Yhteistyössä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikön (HYVI) kanssa TEHA julkaisi suomenkielisen analyysin siitä, miten iäkkäiden henkilöiden alkoholiongelmat näkyvät kotihoidon työntekijöiden työssä. Julkaistiin haitat muille -ilmiön terminologiaa koskeva populaariartikkeli ruotsiksi ja lähetettiin samasta aiheesta englanninkielinen käsikirjoitus julkaistavaksi. TEHA on osallistunut NVC:n vertailevaan projektiin, H2O Nordic, josta ilmestyi kaksi pohjoismaita vertailevaa, kyselyaineistoihin perustuvaa artikkelia. Toisessa analysoitiin runsaasti juovien läheisten aiheuttamia haittoja, toisessa puolestaan päihtyneiden julkisilla paikoilla aiheuttamien haittojen yleisyyttä väestössä. TEHA vastasi yhdessä Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen NVC:n kanssa Kettil Bruun Societyn kansainvälisestä konferenssista Alcohol s harm to others. Perceptions, policies, approaches, joka järjestettiin Helsingissä 14 17.9.2015. Osallistujia oli 60 yhteensä 18 maasta. TEHA edisti myös konferenssiaineiston työstämistä kansainvälisten aikakauslehtien ensi vuoden teemanumeroiksi. Työryhmä: Pia Mäkelä, Katariina Warpenius, Christoffer Tigerstedt, Marja Holmila, Jenni Simonen, Elina Vismanen, Kirsimarja Raitasalo ja Petri Huhtanen. Yhteistyötahot: Pekka Martikainen (Helsingin yliopisto, sosiologian oppiaine). Alkoholin ongelmakäytön muutokset ja yhteys haittoihin Terveys 2011 -tutkimuksessa Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä selvitetään alkoholin riskikäytön pysyvyyttä ja muutosta ennustavia tekijöitä tutkimusväestössä, jolla ei ole diagnosoitua alkoholin haitallista käyttöä tai alkoholiriippuvuutta. Tutkimuksen toisessa osatyössä selvitetään, mitä terveyshaittoja lähtöhetken alkoholin riskikäyttö ennustaa kymmenen vuoden seuranta-ajan kuluttua. Seurannan päätepisteinä ovat alkoholihäiriödiagnoosi, alkoholiehtoinen sairaalahoitojakso tai alkoholiehtoinen kuolema. Alkoholinkäytön lisäksi arvioidaan erilaisten suojaavien ja riskitekijöiden vaikutusta terveyshaittojen kehittymiseen. Tutkimus tuottaa kansainvälisesti uutta tietoa alkoholin riskikäytön pitkän aikavälin ennusteesta sekä yhteydestä terveyshaittoihin. Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa mini-interventioiden kohderyhmään. Vuonna 2015 ensimmäisestä osatyöstä valmistui alkuperäisartikkeliksi tarjottava käsikirjoitus. Työryhmä: Janne Härkönen ja Pia Mäkelä Alkoholipolitiikan, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujärjestelmän tutkimus Alkoholipolitiikan muutokset Yhtäältä projektissa seurataan, analysoidaan ja ennakoidaan alkoholipolitiikan muutoksia Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja koko maailmassa. Toisaalta projektissa seurataan ja analysoidaan alkoholijuomien tilastoimattoman kulutuksen erityisesti matkustajatuonnin ja rajakaupan kehitystä Suomessa ja Pohjoismaissa. 8 / 24

Projektissa tuotetaan määrällisiä arvioita alkoholin tilastoimattomasta kulutuksesta päihteiden käyttöä koskevaa vuositilastoa varten. Luvut julkaistaan vuosittain Päihdetilastollisessa vuosikirjassa. Vuonna 2015 kerättiin gallup-aineisto alkoholijuomien matkustajatuonnista ja internet-kaupasta. Keväällä 2015 järjestettiin yhteisseminaari alkoholin tilastoidusta ja tilastoimattomasta kulutuksesta virolaisten tutkijoiden ja virkamiesten kanssa Rakveressa Virossa. Vuonna 2015 projekti oli mukana myös tuottamassa tilastoteosta Information on the Nordic Alcohol Market, jota on julkaistu vuodesta 2004 lähtien. WHO:lle yhteistyössä thaimaalasten ja kanadalaisten tutkijoiden kanssa toimitettua käsikirjoitusta alkoholijuomien hinnoittelusta ja veropolitiikan toimeenpanosta jäsenmaissa viimeisteltiin julkaisemista varten. Demokraattisissa yhteisöissä harjoitettu alkoholipolitiikka edellyttää väestön tukea ja hyväksyntää. Siksi suomalaisten alkoholipoliittisten asenteiden seuraaminen on olennainen osa tutkimusprojektia. Vuonna 2015 kerättiin uusi aineisto alkoholipoliittisista mielipiteistä. Työryhmä: Esa Österberg, Thomas Karlsson, Mikaela Lindeman, Raija Ahtola ja Mari Miekkala. Addictions and lifestyles in contemporary Europe Reframing addictions project (AL- ICE RAP) Alice Rap on EU:n 7. puiteohjelmaan kuuluva viisivuotinen projekti. Se käynnistyi 1.4.2011 ja loppuu 31.3.2016. TEHA osallistuu neljään Alice Rapin osaprojektiin: Riippuvuuksien laskeminen (Esa Österberg) osaprojekti on päättynyt ja siitä on julkaistu loppuraportti. Hallinnan käytännöt (Thomas Karlsson, Mikaela Lindeman ja Esa Österberg) osaprojektissa (Scales measuring comprehensiveness and strictness of policies) on kehitetty vertailua mahdollistavia politiikkaskaaloja alkoholi-, tupakka-, rahapelija huumepolitiikan tarpeisiin. Osaprojektin loppuraportti julkaistiin maaliskuussa 2015 Alice Rap -projektin verkkosivuilla. Projektissa kehitettyä skaalametodia on lisäksi käytetty WHO:n globaalin ja eurooppalaisen alkoholipolitiikkaskaalan kehittämistyössä. Sidosryhmien analyysi (Stakeholder analysis) (Katariina Warpenius, Marja Holmila yhteistyössä Anne Heikkilän kanssa). Raportoitiin ensiapuhoitajien päihdeasenteita koskevat tulokset osana Alice Rap projektin loppuraportteina. Vanhempien päihteidenkäytön vaikutus lasten ja nuorten terveeseen kasvuun ja kehitykseen (Marja Holmila ja Kirsimarja Raitasalo). Aiheesta julkaistiin kaksi kansainvälistä artikkelia. Projektin yhdyshenkilönä toimi Christoffer Tigerstedt. 9 / 24

Päihde- ja riippuvuushaittojen ehkäisytyön tutkimus Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kansallisen, alueellisen ja paikallistasoisen ehkäisevän päihdetyön ja päihdepolitiikan kehittämiseksi. Tutkimus kohdistuu paikallisiin politiikkoihin, käytäntöihin ja hallintajärjestelmiin, joilla päihde- ja riippuvuushaittoja pyritään vähentämään. Lisäksi tutkimuksen avulla tuetaan ehkäisevän päihdetyön menetelmien ja hyvien käytäntöjen syntyä ja toimeenpanoa. Tähän mennessä työ on keskittynyt alaikäisten juomisen vähentämiseen, alkoholin humalakäytön ja siihen liittyvien haittojen vähentämiseen sekä alueellisen ja seudullisen ehkäisyorganisaation kehittämiseen. Vuonna 2015 raportoitiin Delfoi-menetelmään perustuva ennakointitutkimus Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2025, jossa selvitetään asiantuntijoiden käsityksiä ehkäisevän päihdetyön ja paikallisen alkoholipolitiikan rakenteista ja mahdollisuuksista Suomessa. Raportti ilmestyi toukokuussa, ja sen pohjalta pidettiin esitelmiä toimijoille suunnatuissa tilaisuuksissa ja posteri kansainvälisessä konferenssissa. Julkaistiin katsausartikkeli Paikallinen alkoholipolitiikka (Pakka) ostokokeista alkoholipoliittisena interventiona. Arvioitiin ikärajojen noston vaikutusta nuorten rahapelaamiseen ja julkaistiin katsaus rahapelihaittojen ehkäisystä yhteistyössä Tetun Pelitiimin kanssa. Julkaistiin artikkeli kuntien ehkäisevän päihdetyön hyvistä malleista ja tulevaisuuden haasteita yhteistyössä Tetun Ehkäisevän päihdetyön tiimin kanssa. Raportoitiin osana Alice Rap- projektia tulokset tutkimuksesta, joka käsittelee ensiapuhenkilökunnan asenteita päihde-ehtoisten asiakkaiden tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen. Kirjoitettiin artikkeli alkoholiehkäisytoimista eriarvoisuuden vähentämisessä THL:n julkaisuun ja pidettiin kansainvälinen esitelmä perheiden ylisukupolvisten päihdeongelmien ehkäisystä. Työryhmä: Katariina Warpenius, Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo, Thomas Karlsson ja Mari Miekkala. Yhteistyössä Jaana Markkula (Tetu), Susanna Raisamo (Tetu), Anne Heikkilä (Kotkan kaupunki) ja Jussi Ranta. Joint Action on Reducing Alcohol Related Harm (RARHA) EU-hanke tuottaa tietoa juomatavoista ja alkoholihaitoista, edistää jaettua ymmärrystä alkoholinkäytön riskitasoista ja kokoaa hyviä käytäntöjä. Hankkeessa on kolme keskeistä työpakettia, joilla kullakin on koordinaattoripari: juomatavat ja haitat (Puola ja Saksa); riskitasot (Suomi/ THL ja Italia); hyvät käytännöt (Slovenia ja Saksa). Koko hanketta koordinoi Portugali/ SICAD. Tavoitteena on luoda pohjaa vertailukelpoisen juomatapa- ja haittatiedon kokoamiselle EU:n laajuisesti myös tulevaisuudessa; lisätä synergiaa alkoholinkäytön riskejä koskevassa väestöviestinnässä; ja koota terveysviranomaisten työtä tukemaan hyvien käytäntöjen työkalupakki. Hankkeen rahoittavat puoliksi EU:n terveysohjelma ja partnerimaat (terveysministeriöt ja asiantuntijalaitokset). Vuonna 2015 THL toteutti Suomessa 10 / 24

hankkeen yhteisen juomatapakyselyn ja toimitti aiemmin kerättyä dataa yhteiseen tietopankkiin. Vuonna 2015 THL vastasi alkoholinkäytön riskitasoja ja riskitiedotusta valottavan kansainvälisen delfoi-kyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta. Työryhmä: Marjatta Montonen, Pia Mäkelä, Esa Österberg, Petri Huhtanen, Thomas Karlsson, Mari Miekkala. Päihdetapauslaskenta Vuonna 2015 suunniteltiin ja valmisteltiin syksyllä toteutettavaa kahdeksatta Päihdetapauslaskentaa. Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaalija terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista. Vuonna 2015 tietoja kerättiin myös vankiloista ja yhdyskuntaseuraamustoimistoista. Laskennassa käytetty lomake oli sisällöllisesti lähes identtinen vuoden 2011 lomakkeen kanssa. Lomakkeeseen lisättiin kuitenkin kaksi päihteiden sekakäyttöön liittyvää kysymystä. Päihdetapauslaskenta toteutettiin onnistuneesti lokakuun toisena tiistaina. Paperilomakkeen rinnalla oli käytössä sähköinen lomake, jonka kautta saatiin valtaosa vastauksista. Kysely kuuluu tutkimussarjaan, joita on aikaisemmin tehty vuosina 1987, 1991, 1995, 1999, 2003, 2007 ja 2011. Työryhmä: Kristiina Kuussaari ja Jussi-Pekka Kinnunen (1.5.2015 31.8.2015) Päihteet Mielessä Suomen Akatemian rahoittama Päihteet Mielessä tutkimushanke saatettiin päätökseen vuoden 2015 aikana. Tuloksista raportoitiin Suomen Akatemialle kesäkuussa 2015. Lisäksi hankkeen viimeisiä artikkeleita saatettiin julkaisukuntoon. Työryhmä: Kerstin Stenius, Tuukka Tammi, Tanja Hirschovits-Gerz, Kristiina Kuussaari Huumeet ja sekakäyttö Päihdetutkimus / Huumeseurantakyselyt Seitsemännen kerran toteutetun huumekyselyn aineisto kerättiin postikyselynä syksyllä 2014. Päihteiden käytön lisäksi siinä kartoitettiin tarkemmin mm. kannabikseen, lääkkeiden väärinkäyttöön ja sekakäyttöön liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn liittyi myös vuonna 2010 aloitettu kuntodoping-osio, josta vastaa Nuorisotutkimusverkosto. Ensimmäistä kertaa toteutettiin puhelimitse lyhyt katohaastattelu osalle vastaamatta jättäneistä. Kysely kuuluu tutkimussarjaan, joita on aiemmin tehty vuosina 1992, 1996, 1998, 2002, 2006 ja 2010. Vuonna 2015 analysoitiin kyselyn aineistoa sekä raportoitiin saatuja tuloksia Yhteiskuntapolitiikka-lehden (4/2015) artikkelissa Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014. Huumeaiheisia väestökyselyjä koskevan taulukkoraportin päivittäminen aloitettiin, samoin tehtiin 11 / 24

alustavia analyysejä lääkkeiden väärinkäytöstä. Aineistosta valmistui myös sekakäytön trendejä ja niiden mittaamista koskeva artikkelikäsikirjoitus. Kyselyn tuloksia käytettiin sekä kotimaisissa että kansainvälisissä esitelmissä. Osallistuttiin EMCDDA:n järjestämään vuosittaiseen huumeiden väestökyselyjä koskevaan asiantuntijakokoukseen Lissabonissa 21. 22.9. Työryhmä: Pekka Hakkarainen, Karoliina Karjalainen ja Jenni Savonen. Sekakäyttöprojekti (MiksMix) Alkoholinkäytön ja sen seurauksien tutkimus on valtaosin tehty erillään laittomien huumeiden ja laillisten tai laittomien lääkkeiden käytön ja niiden seurauksien tutkimuksesta. Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäytöstä sen sijaan on varsin vähän tutkimusta. Silti merkittävällä osalla päihteiden käyttäjistä on kokemuksia erilaisten päihteiden joko samanaikaisesta tai eriaikaisesta käytöstä. Huumeiden käyttäjillä sekakäyttö on tavallista. Vuonna 2011 käynnistetty projekti selvittää sekakäytön moniaineksista tutkimuskenttää sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kesäkuussa 2014 Suomen Akatemia myönsi hankkeelle 600 000 euron rahoituksen vuosille 2014 2018. Vuoden 2015 aikana julkaistiin artikkeli päihteiden käyttäjien ja päihdehuollon asiantuntijoiden sekakäyttöä koskevista tulkinnoista. Lisäksi hyväksyttiin julkaistavaksi artikkeli sekakäytön käyttöepisodeista. Molemmat suunnattiin kotimaiselle yleisölle. Tämän lisäksi vuoden 2015 aikana valmisteltiin kolmea artikkelikäsikirjoitusta kansainväliselle yleisölle: Kvantitatiivinen analyysi sekakäytön trendeistä sekä kaksi suomen- ja ruotsinkieliseen internetin sekakäyttökeskusteluun kohdistuvaa tarkastelua. Projektiryhmään kuuluivat Pekka Hakkarainen (projektin johtaja), Kati Kataja, Karoliina Karjalainen, Kristiina Kuussaari ja Christoffer Tigerstedt Alkoholi ja huumeet -yksiköstä, Sanna Kailanto Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksiköstä ja Sanna Väyrynen Lapin yliopistosta. MUU TOIMINTA KOTIMAASSA Yhteistyösuhteet THL:ssä Yksikön työntekijät tekevät tiiviistä yhteistyötä THL:n sisällä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Terveys-osaston eri yksiköt, erityisesti TETU-yksikön ehkäisevän päihdetyön tiimi ja rahapelitiimi, mutta myös muut yksiköt ja toiminnat. Koko talon toimintoja, joissa yksikön tutkijat toimivat aktiivisesti ovat mm. lihavuus laskuun -työryhmä, eriarvoisuutta torjutaan jo lapsuudessa työryhmä sekä THL:n väestötutkimusprojektit (Finterveys, ATH). Läheinen yhteistyösuhde on myös TIETO-osaston tilastotuotannon kanssa päihdetilastoinnin osalta. Yksikön työntekijät osallistuivat myös työskentelyyn monissa THL:n hallinnollisissa ryhmissä (esim. yhteistyötoimikunta ja palkkausjärjestelmän arviointi ja kehittämisryhmä, työsuojelutoimikunta, TUPA-työryhmä). 12 / 24

Seminaaritoiminta Huumetutkimusseminaari Seula Seula on seminaari, johon osallistuu niin THL:n kuin talon ulkopuolisia tutkijoita. Seulan tarkoituksena on edistää suomalaista huumetutkimusta parantamalla alan tutkijoiden yhteydenpitoa, keskustelua ja ohjaustoimintaa. Seula kokoontui vuoden 2015 aikana 7 kertaa ja käsitteli 13 esitelmää. Koollekutsujat: Christoffer Tigerstedt ja Pekka Hakkarainen Yksikön tutkijat osallistuivat myös QUALI-ryhmään, jossa keskustellaan kvalitatiivisista aineistoista, menetelmistä ja analyysin haasteista. Tislaamo, joka on alkoholinkäytön haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä käsittelevä keskustelupiiri, oli vuonna 2015 horroksessa. Esitelmät kotimaassa Vuonna 2015 yksikön henkilöstö piti 53 esitelmää kotimaisissa tilaisuuksissa. Esitelmien aiheena olivat muun muassa alkoholipolitiikka, juomatavat, alkoholin kokonaiskulutus, alkoholihaitat muille kuin käyttäjälle erityisesti lapsiperheissä, huumeet ja paikallistason ehkäisevä päihdetyö. Esitelmiä pidettiin pääasiassa päihde- ja sosiaalialan ammattilaisten tilaisuuksissa, mutta myös yliopistoissa ja muulle yleisölle. Jäsenyydet eri organisaatioissa Yksikön tutkijat toimivat kertomusvuoden aikana puheenjohtajina tai jäseninä useissa kotimaisissa organisaatioissa. Pekka Hakkarainen oli A-klinikkasäätiön hallituksen, Alkon Lasten seurassa - ohjelman asiantuntijaryhmän, Valtakunnallisen päihdetyön kehittämisen ohjausryhmän ja Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja sekä jäsen Huumauspainepoliittisessa koordinaatiotyöryhmässä, Rahapeliasiain neuvottelukunnassa, A-klinikkasäätiön valtuuskunnassa, THL:n tutkimuseettisessä työryhmässä ja Yhteiskuntapolitiikka -lehden toimitusneuvostossa. Petri Huhtanen oli Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän työvaliokunnan jäsen. Karoliina Karjalainen oli Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän työvaliokunnan varajäsen. Thomas Karlsson oli alkoholijuomien matkustajatuonnin kehitystä seuraavan ryhmän sihteeri ja Alkoholitilastotyöryhmän jäsen. Pia Mäkelä oli Alkoholitutkimussäätiön hallituksen jäsen ja työvaliokunnan asiantuntija. Katariina Warpenius oli Alkon Työelämä ja alkoholihaitat ohjelman asiantuntijaryhmän jäsen ja kansallisen Lihavuus laskuun ohjelman THL:n asiantuntijaryhmän jäsen. 13 / 24

Esa Österberg oli Alkon MATKU-työryhmän, Alkoholitilastotyöryhmän ja Lasten seurassa asiantuntijatyöryhmän jäsen sekä alkoholijuomien matkustajatuonnin kehitystä seuraavan ryhmän puheenjohtaja. Yliopistotoiminta Useat yksikön tutkijat pitivät yllä aktiivisia suhteita yliopistomaailmaan. Pekka Hakkarainen oli Turun yliopiston sosiologian dosentti. Marja Holmila oli Helsingin yliopiston sosiologian dosentti ja ohjasi yhtä väitöskirjan tekijää ja toimi Tromsön yliopistossa valmistuneen väitöskirjan arvioijana. Lisäksi hän esitarkasti väitöskirjan joka valmistui Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksiköstä (FM Venla Kuuluvainen: Supportive communication in al-anon mutual-aid groups ) Janne Härkönen toimi mentorina Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelmassa Karoliina Karjalainen piti tieteellisen kirjoittamisen seminaaria jatko-opiskelijoille (Tampereen yliopisto) ja toimi Kuopion yliopistosta valmistuneen väitöskirjan esitarkastajana. Thomas Karlsson piti keväällä 2015 neljän päivän intensiivikurssin alkoholista ja huumeista Åbo Akademin sosiaalipolitiikan laitoksella Vaasassa. Pia Mäkelä oli Helsingin yliopiston dosentti ja hänellä oli ohjattavanaan yksi väitöskirjan tekijä. Henna Pirskanen ohjasi yhtä gradun tekijää (Jyväskylän yliopisto). Kirsimarja Raitasalo ohjasi yhtä gradun tekijää (Helsingin yliopisto). Christoffer Tigerstedt oli Åbo Akademin sosiologian laitoksen dosentti. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Osallistuminen kansainväliseen toimintaan Yksikön tutkijat osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin (ks. projektiluettelo). Kansainväliseen toimintaan osallistuttiin myös toimimalla puheenjohtajina, jäseninä tai asiantuntijoina erinäisissä ulkomaisissa organisaatioissa ja työryhmissä. TEHAn tutkijat toimivat aktiivisesti TERO-osastolle sijoitetussa WHO:n alkoholipolitiikan yhteistoimintakeskuksessa. Pekka Hakkarainen oli Global Cannabis Cultivation Research Consortium (GCCRC) -tutkimusryhmän ja Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden tieteellisen neuvoston jäsen. Marja Holmila oli Nordic Studies on Alcohol and Drugs-lehden tieteellisen neuvoston ja Contemporary Drug Problems -lehden toimitusneuvoston jäsen. Thomas Karlsson oli Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden tieteellisen neuvoston jäsen ja Expert Group on Alcohol and Substance Abuse (ASA) The Northern 14 / 24

Dimension Partnership in Public Health and Social Well-being (NDPHS) -ryhmän varajäseniä yhdessä Marjatta Montosen ja Katariina Warpeniuksen kanssa. Pia Mäkelä oli Addiction-lehden vanhempi toimittaja ja toimitusneuvoston jäsen sekä UK Centre for Tobacco and Alcohol Studies, UKCTASin kansainvälisen ohjausryhmän jäsen. Christoffer Tigerstedt oli Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (NVC) asiantuntijaverkoston jäsen ja Nordic Studies on Alcohol and Drugs lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja. Kerstin Stenius oli International Society of Addiction Journal Editors in Past President, sekä International Confederation of ATOD Research Associations in Secretary/Treasurer sekä vuosikokouksen pääorganisaatori. Hän oli myös Nordic Studies on Alcohol and Drugs- lehden päätoimittaja, Addiction-lehden Editorial Advisory Board jäsen, sekä Drugs: Education, Prevention and Policy lehden toimitusneuvoston jäsen. Lisäksi hän toimi Schweizer Institut für Sucht- und Gesundheitsforschung (IGF) Scientific Advisory Boardin jäsenenä sekä Ruotsin Statens institutionsstyrelses tieteellisen neuvoston jäsenenä. Esa Österberg oli Alcohol and Public Policy -ryhmän jäsen ja Addicciones-lehden ja Alkoholizm i Narkomania (Alcohol and Drug Abuse) toimitusneuvostojen ja European Association of Addiction Therapy konferenssien kansainvälisen tieteellisen neuvoa-antavan komitean sekä Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden tieteellisen neuvoston jäsen. Esitelmät kansainvälisissä kokouksissa Vuonna 2015 yksikön tutkijat pitivät 32 esitelmää 18:ssa eri kansainvälisessä työkokouksessa, symposiumissa tai muussa tilaisuudessa (seuraavassa ilmoitetaan tilaisuuden nimi, paikka ja aika sekä esitelmän pitäjä ja aihe). Conference on Conceptualizing Public Health Nordic and International Contexts. Organized by Centre for Nordic Studies CENS and Swedish School of Social Science SSKH, Helsinki university, 19. 20.11.2015 Kerstin Stenius: Commentary on Johan Edman's lecture): Conceptualizing long term Swedish drug and alcohol policy comment. Lisbon Addictions, 1st European conference on addictive behaviours and dependencies, Lisbon, Portugal, 22. 25.9.2015 Karoliina Karjalainen: The misuse of psychoactive prescription drugs among Finnish adult population. Pia Mäkelä, Keynote speaker: Alcohol Research and Policy: Joining the Dots. Marja Holmila & Kirsimarja Raitasalo: Substance abuse and intergenerational transmission of inequity in health: possibilities of preventive action. Lisbon Addictions conference, Lissabon. Available online: Lisbonaddictions.eu. A power point presentation in the international seminar Lisbon Addictions. First European conference on addictive behaviours and dependencies. Kerstin Stenius:"How an where to publish: publication opportunities in addiction science. Also chaired ISAJE Symposion: publishing addiction science: scientific integrity and publication opportunities. EMCDDA 20 years of monitoring and communicating evidence on drugs, Lisbon, Portugal, 21. 22.9.2015 Karoliina Karjalainen: Results from the Finnish Drug Survey 2014. 15 / 24

Harm to Others, KBS Thematic Meeting, Helsinki, 14. 17.9.2015 Katariina Warpenius & Christoffer Tigerstedt: Conceptualizing Alcohol s Harm to Others (AHTO) within alcohol research: a neo-retro innovation with mixed policy implications. Kirsimarja Raitasalo & Marja Holmila: Risks to children s safety, health and psychological development related to parents substance abuse. Results from a Finnish register based study. Henna Pirskanen, Marja Holmila, Kati Kataja, Jenni Simonen & Christoffer Tigerstedt: Parenthood re-discovered: views of recovered parents. International Alcohol Conference 2015. GLO Hotel Kluuvi, Helsinki, Finland, 3.9.2015 Esa Österberg: Alcohol policy in EU. 26th annual conference of the European Society for Social Drug Use (ESSD), Glasgow, 3. 5.9.2015 Pekka Hakkarainen: Cannabis growing for medical vs. recreational purposes: findings from an international study of cannabis growers. Kati Kataja: Virtual Academy of Polydrug Use. Masters, Novices, and the Art of Combinations. ESA 12th Conference, Praha, 25. 27.8.2015 Henna Pirskanen ym.: Parents perceptions of parenting practices and alcohol-specific socialization of their teenagers. Encountering alcohol and other drugs, Contemporary Drug Problems Conference, Lisbon, 16. 18.8.2015 Kati Kataja: "Risk taking, control and user identities: Story types of polydrug use". Pekka Hakkarainen: Vaporizing the pot world Going healthy, cool and easy. Nordisk Rusmiddelseminarium, Visby, 26.8.2015 Pia Mäkelä: Alcohol and substance use and health disparities. 10th Estonian Finnish Seminar on Alcohol, Rakvere, Estonia, 9. 10.6.2015 Esa Österberg: Recorded and unrecorded alcohol consumption in Finland in 2014. Mikaela Lindeman & Thomas Karlsson: E-commerce in alcohol- Where do we stand and where are we heading? 41st Annual Alcohol Epidemiology Symposium of the Kettil Bruun Society, München, Saksa, 1. 5.6.2015 Pia Mäkelä: Come on, have a drink the prevalence and cultural logic of social pressure to drink more. Karoliina Karjalainen: Prevalence and trends of polydrug use in Finland. Kirsimarja Raitasalo: Parental practices in shaping adolescents alcohol use. Has there been a change in Finnish cultural norms concerning underage drinking. Kristiina Kuussaari: Integration of mental health and substance abuse treatment systems: does it have any effects? A Finnish case. Jenni Simonen: Trusting and misleading. Parents and children s interactions around alcohol issues as described by adolescents. Janne Härkönen: Decreasing underage drinking: is there evidence for continuation in future adult cohorts? An APC-analysis of adolescent drinking in Finland, 1983 2013. Esa Österberg: The introduction of ciders and long drinks into grocery stores. Systembolagetin alkoholitutkimuskonferenssi, Skarpö, 7. 8.5.2015 Thomas Karlsson: Alkoholpolitiken i Norden mer liberal än för 20 år sedan. 16 / 24

Carnegie Investment Bankin Tanskan konttorin edustajien vierailu Suomessa, Radisson Blue Plaza, Helsinki, 5.5.2015 Esa Österberg: Alcohol Consumption in Finland in the near future. WHO Expert meeting to Establish a Composite Indicator to Monitor and Guide the Implementation of the European Action Plan to Reduce the Harmful Use of Alcohol. 10 April 2015, Copenhagen, Denmark, 10.4.2015 Esa Österberg: Alcohol policy scales. Esitys Substance abuse medicine seminaarissa, Biomedicum, Helsinki, 1.4.2015 Pia Mäkelä: A public health perspective to alcohol-related harm and its prevention. Konfernssi Passiivne joomine, Tallinna, 30.03.2015 Christoffer Tigerstedt: Reflections on alcohol s harm to others. Noncommunicable Disease (NCD) Seminar 2015. THL, Helsinki, 23. 24.3.2015 Esa Österberg: Alchol Policy in Finland. International Symposium, Centre for Addiction Science Specialties, Sahmyook University, Seoul, Korea 8.1.2015. Kerstin Stenius: Addiction problems and research in the Nordic countries focusing on treatment systems. JULKAISUT Vuonna 2015 TEHAn tutkijat julkaisivat kotimaisissa julkaisuissa 38 nimikettä ja kansainvälisissä 42 nimikettä. Julkaisut on järjestetty opetusministeriön julkaisutyyppiluokittelun mukaisesti, yksikköön kuuluvat kirjoittajat lihavoituna. (A: 37 (joista 9 online ennakkojulkaisua), B: 13, D: 22, E: 9) A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Barratt, M. J. & Potter, G.R. & Wouters, M. & Wilkins, C. & Werse, B. & Perälä, J. & Pedersen, M.M. & Nguyen, H. & Malm, A. & Lenton, S. & Korf, D. & Klein, A. & Heyde, J. & Hakkarainen, P. & Frank, V.A. & Decorte, T. & Bouchard, M. & Blok, T.: Lessons from conducting trans-national Internet-mediated participatory research with hidden populations of cannabis cultivators. International Journal of Drug Policy 26: 238 249, 2015. Hakkarainen, P. & Karjalainen, K. & Raitasalo, K. & Sorvala, V-M.: School s in! Predicting teen cannabis use by conventionality, cultural disposition and social context. Drugs: Education, Prevention & Policy, 22 (4): 344 351. (DOI: 10.3109/09687637.2015.1024611.) Hakkarainen, P. & Frank, V.A. & Barratt, M.J. & Dahl, H.V. & Decorte, T. & Karjalainen, K. & Lenton, S. & Potter, G. & Werse, B.: Growing medicine: Small-scale cannabis cultivation for medical purposes in six different countries. International Journal of Drug Policy 26: 250 256, 2015. (DOI: 10.1016/j.drugpo.2014.07.005.) 17 / 24

Hakkarainen, P. & Karjalainen, K. & Ojajärvi, A. & Salasuo, M.: Huumausaineiden ja kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014 [Drug use, doping and public opinion in Finland: results from the 2014 Drug Survey]. Yhteiskuntapolitiikka 80 (4): 319 333, 2015. Helakorpi, S. & Mäkelä, P. & Holstila, A. & Uutela, A. & Vartiainen, E.: Can the accuracy of health behaviour surveys be improved by non-response follow-ups? European Journal of Public Health 25(3): 487 490, 2015. Herttua, K. & Mäkelä, P.: Martikainen P. Educational inequalities in hospitalisation attributable to alcohol: a population-based longitudinal study of changes over the period 2000 to 2007. Addiction 110(7): 1092 1100, 2015. Herttua, K. & Mäkelä, P. & Martikainen, P.: Minimum prices for alcohol and educational disparities in alcohol-related mortality. Epidemiology 26(3): 337 343, 2015. Huhtanen, P. & Mustonen, H. & Mäkelä, P.: Effects of telephone versus face-toface survey modes on reports of alcohol-related attitudes, harms and alcohol consumption. Journal of Substance Use, published online 25 November 2015. (DOI:10.3109/14659891.2015.1040091.) Järvinen-Tassopoulos, J. & Raitasalo, K.: Ikärajoja ja rajojen kokeilua. Rahaautomaattipelejä pelaavien 9. luokkalaisten alkoholin, kannabiksen ja tupakkatuotteiden käyttö vuosina 1995 2011. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2): 160 172, 2015. Jääskeläinen, M. & Holmila, M. & Notkola, I-L. & & Raitasalo, K.: A typology of families with parental alcohol or drug abuse. Addiction Research & Theory, published online. (DOI: 10.3109/16066359.2015.1127358) Kaila-Kangas, L. & Koskinen, A. & Pensola, T. & Mäkelä, P. & Leino-Arjas, P.: Alcoholinduced morbidity and mortality by occupation: a population-based follow-up study of working Finns. European Journal of Public Health, published online August 2015. (DOI: 10.1093/eurpub/ckv145) Karjalainen, K. & Haukka, J. & Lintonen, T. & Joukamaa, M. & Lillsunde, P.: The use of psychoactive prescription drugs among DUI suspects. Drug and Alcohol Dependence 155: 215 221, 2015. Kraus, L. & Østhus, S. & Amundsen, E. J. & Piontek, D. & Härkönen, J. & Legleye, S. & Bloomfield, K. & Mäkelä, P. & Landberg, J. & Törrönen, J.: Changes in Mortality due to Major Alcohol-Related Diseases in Four Nordic Countries, France and Germany between 1980 and 2009: A Comparative Age-Period-Cohort Analysis. Addiction 110 (9):1443 52, 2015. (DOI: 10.1111/add.12989.) Kuussaari, K. & Hirschovits-Gerz, T.: Co-occurrence of substance use related and mental health problems in the Finnish social and health care system. Scand J Public Health 1403494815616303, published online November 30, 2015. (DOI: 10.1177/1403494815616303.) Mackenbach, J. P. & Kulhánová, I. & Bopp, M. & Borrell, C. & Deboosere, P. & Kovács, K. & Looman, CWN. & Leinsalu, M. & Mäkelä, P.: Martikainen P. et al.: Inequalities in Alcohol-Related Mortality in 17 European Countries: A Retrospective Analysis of Mortality Registers. PLOS Medicine, December 1, 2015. (DOI: 10.1371/journal.pmed.1001909.) 18 / 24

Moan, I. S. & Storvoll, E. E. & Sundin, E. & Lund, I. O. & Bloomfield, K. & Hope, A. & Ramstedt, M. & Huhtanen, P. & Kristjánsson, S.: Experienced Harm from Other People's Drinking: A Comparison of Northern European Countries. Substance Abuse: Research and Treatment Suppl. 2: 45 57, 2015. (DOI: 10.4137/SART.S23504.) Mäkelä, P. & Mustonen, H. & Lintonen, T.: The connection between drinking context choices and alcohol-related harm: results from Finnish drinking habit survey 2008. Drug & Alcohol Review, published online June 2015. (DOI: 10.1111/dar.12284) Mäkelä, P. & Herttua, K. & Martikainen P.: The Socioeconomic Differences in Alcohol- Related Harm and the Effects of Alcohol Prices on Them: A Summary of Evidence from Finland. Alcohol and Alcoholism 50 (6): 661 669, 2015. Mäkelä, P. & Raitasalo, K. & Wahlbeck, K.: Mental wellbeing and the use of alcohol. European Journal of Public Health, 25(2): 225 31, 2015. Paljärvi, T. & Martikainen, P. & Pensola, T. & Leinonen, T. & Herttua, K. & Mäkelä, P.: (2015) Life Course Trajectories of Labour Market Participation among Young Adults Who Experienced Severe Alcohol-Related Health Outcomes: A Retrospective Cohort Study. PLoS ONE 10(5): e0126215. (DOI:10.1371/journal.pone.0126215) Pirskanen, H.: Sons of problem-drinking fathers: Narratives on the father son relationship. Family Science 6 (2), 2015. Sähköinen ennakkojulkaisu. (DOI: 10.1080/19424620.2015.1116451) Potter, G.R. & Barratt, M.J. & Malm, A. & Bouchard, M. & Blok, T. & Christensen, A-S & Decorte, T. & Frank, V.A. & Hakkarainen, P. & Klein, A. & Lenton, S. & Perälä, J. & Werse, B. & Wouters, M.: Global patterns of domestic cannabis cultivation: Sample characteristics and patterns of growing across eleven countries. International Journal of Drug Policy 26: 226 237, 2015. Raisamo, S. & Mäkelä, P. & Salonen, A. & Lintonen, T.: The extent and distribution of gambling harms in the general population in Finland as assessed by the Problem Gambling Severity Index (PGSI). European Journal of Public Health 25 (4): 716 722, 2015. Raisamo, S. & Warpenius, K. & Rimpelä, A.: Changes in minors gambling on slot machines in Finland after the raising of the minimum legal gambling age from 15 to 18 years: A repeated cross-sectional study. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 32: 579 590, 2015. Raitasalo, K. & Holmila, M. & Autti-Rämö, I. & Martikainen, J. & Orvala, V.M. & Mäkelä, P..: Benzodiazepine use among mothers of small children: a register-based cohort study. Addiction 110 (4): 636 643, 2015 (DOI: 10.1111/add.12808.) Raitasalo, K. & Holmila, M. & Autti-Rämö, I. & Notkola, I-L & Tapanainen, H.: Hospitalizations and out-of-home placements of children of substance-abusing mothers: a register-based cohort study. Drug and Alcohol Review, 34(1), Jan 2015. (DOI: 10.1111/dar.12121) Raninen, J. Härkönen, J. & Landberg, J.: Long-term effects of changes in Swedish alcohol policy: Can alcohol policies effective during adolescence impact consumption during adulthood? Published online in Addiction. (DOI: 10.1111/add.13323) 19 / 24