JHS XXX Julkisen hallinnon palvelujen metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa

JHS XXX Julkisen hallinnon palvelujen metatiedot ja ryhmittely verkkopalveluissa Versio: 15.03.2012 Julkaistu: xx.xx.2012 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 4 4 Palvelujen metatietomalli... 5 4.1 Metatietomallin suhdetyypit... 7 4.2 Metatietomallin tietotyypit... 7 4.3 Metatietokenttien kardinaliteetit... 8 4.4 Metatietomallien luokkien kuvaukset... 8 5 Palvelujen ryhmittely... 15 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit... 16 5.2 Tuottajatyyppi... 18 6 Metatietomallin ja ryhmittelyiden käyttäminen verkkopalveluissa... 18 6.1 Oman palveluluokituksen tekeminen... 21 6.2 Oman palveluluokituksen kuvailu fasetein... 22 6.3 Metatiedon tuottaminen palveluista... 22 6.4 Metatietojen tuottaminen verkkosivuista... 23 6.5 Suosituksen käyttöönotto... 23 6.6 JUPO-ontologian hyödyntäminen... 24 7 Opastavat tiedot... 24 8 Liitteet... 24 1/24

1 Johdanto Tässä suosituksessa kuvataan palvelujen metatiedot ja ryhmittely julkisen hallinnon verkkopalvelujen rakentamista varten. Suosituksen tavoitteena on edistää sähköistä asiointia ja helpottaa palveluiden löydettävyyttä julkisen hallinnon verkkopalveluissa sekä sitä kautta tukea kansalaisviestintää julkisista palveluista. Suosituksen keskeiset osat ovat verkkopalvelujen ryhmittelyssä käytettävä fasettiluokitus ja mm. palveluiden, toimipisteiden, aukioloaikojen ja esteettömyyden kuvailuun soveltuva metatietomalli. Suositus korvaa aiemmin käytössä olleen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen. Suosituksen sisältämä metatietomalli ja siitä johdettu XML-skeema helpottavat tietojen automaattista siirtoa verkkopalveluiden, portaalien ja muiden tietojärjestelmien välillä. Tällaiset tietojärjestelmäintegraatiot edistävät palveluja käsittelevän ajantasaisen tiedon saatavuutta, helpottavat tietojen yhteiskäyttöisyyttä eri toimijoiden välillä ja vähentävät tarvetta tehdä tietojen päivityksiä käsityönä eri tietojärjestelmiin. Suositukseen kuuluva fasettiluokitus mahdollistaa monipuolisia hakutoimintoja verkkopalveluissa ja tukee erilaisia käyttöliittymiä, kuten palvelukarttoja ja älykkäitä palveluhakemistoja. Fasettiluokituksessa käytetyt käsitteet perustuvat suositustyön aikana toteutettuun Julkisen hallinnon palveluontologiaan, JUPOon. Siihen on kerätty julkisen hallinnon palveluihin liittyviä käsitteitä, jotka on järjestetty hierarkioiksi. Palvelujen ryhmittelyn ja JUPOn avulla voidaan myös parantaa verkkosivujen käyttäjäystävällisyyttä, kun tiedonhaussa voidaan käyttää palvelukäsitteistä myös niiden ontologiaan kirjattuja synonyymeja. Suosituksen avulla verkkopalvelussa käytettävä tieto voidaan järjestää saataville käyttäjän näkökulmasta yksinkertaisesti ja tarvittaessa sen voi kytkeä muualla samassa tai muissa verkkopalveluissa oleviin, samaa aihepiiriä koskeviin tietoihin. Suositus auttaa suunnittelemaan verkkopalvelun siten, että tieto palveluista sijaitsee vain yhdessä paikassa ja se on helposti linkitettävissä tai automaattisesti kytkettävissä muualla verkossa olevaan tietoon. Tietojen yhdistelyssä apuna toimii suosituksen liitteenä oleva RDF-skeema, joka mahdollistaa eri lähteistä tulevan palvelutiedon yhdistelyn. Julkista hallintoa velvoitetaan nk. tietohallintolaissa (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 634/2011) parantamaan tarjoamiaan verkkopalveluja. Tämä suositus tukee tavoitteen saavuttamista mm. seuraavasti: yhtenäinen navigointirakenne ja käsitteistö verkkopalveluissa Suositusta noudattamalla julkisen hallinnon verkkopalvelujen navigointirakenne ja palvelukäsitteet yhdenmukaistuvat. Käyttäjä oppii löytämään palveluja saman logiikan mukaan verkkoympäristöstä ja toimijasta huolimatta, mikä nopeuttaa ja varmistaa oikean palvelun saantia ja parantaa viestinnän laatua. Yhtenäisten palvelukäsitteiden ja ontologian käyttäminen mahdollistaa mm. palveluiden kuvausten samankaltaisuuden organisaatioiden välillä, jolloin palvelun käyttäjän on helpompi vertailla eri palveluja. Metatietomalli mahdollistaa myös semanttisten verkkosovellusten tekemisen sekä älykkäät palvelut (esim. ennakoiva sanahaku, kielten ja synonyymien hallinta). tietojen integraatio Tietojen integraation avulla valtion ja kunnan palveluista on mahdollista tarjota tietoa saman käyttöliittymän kautta alustasta tai taustajärjestelmistä riippumatta. Palvelun sisältö-, päivämäärä- ja sijaintitiedoilla sekä yleisillä palvelukuvauksilla voidaan yhdistää paikalliset palveluhakemistot alueellisiksi ja/tai valtakunnallisiksi palveluhakujärjestelmiksi. Tällöin käyttäjän tarvitsema palvelu löytyy suuremmasta kokonaisuudesta samoin kuin oman kotikunnan tai tietyn viranomaisen sivuilta. 2/24

Kuva 1 Palvelujen metatiedot ja ryhmittely 2 Soveltamisala Tämä suositus on tarkoitettu verkkopalvelujen sisällön suunnittelusta ja tuotannosta vastaaville kuntien ja valtion organisaatioissa työskenteleville, sekä niille, jotka toteuttavat näitä tehtäviä julkisen organisaation tilaamana. On suositeltavaa, että julkisen hallinnon toimijat vaativat verkkopalvelujen suunnittelusta tai toteuttamisesta vastaavilta yhteistyökumppaneiltaan tämän JHS-suosituksen noudattamista. Suosituksen kohderyhmiä ovat: sähköisestä asioinnista ja verkkopalvelujen kehittämisestä vastaavat henkilöt järjestelmäkehitysprojektien toteuttajat viestinnästä ja verkkoviestinnästä vastaavat tahot julkisen hallinnon palveluita järjestävät tahot muut tahot, jotka tuottavat julkisen hallinnon tilauksesta palveluita tai verkkopalveluita. Suosituksessa kuvataan metatietomalli, jota verkkopalveluissa suositellaan käytettäväksi. Lisäksi suosituksella ohjeistetaan kuinka kunnan, valtion tai muun julkisen organisaation palvelut tulee ryhmitellä verkkopalveluissa, erilaisissa portaaleissa tai sähköiseen asiointiin suunnitelluilla alustoilla. Suositus on rajattu koskemaan julkisen hallinnon palveluja koskevaa tietoa verkossa. Organisaatioiden verkkosivuilla on myös paljon muuta kuin palveluja koskevaa sisältöä, jonka käsittelyä tämä suositus ei ohjeista. Suositus ei ohjaa verkkopalvelun rakenteen suunnittelua tai käyttöliittymäsuunnittelua kokonaisuutena, vaan ainoastaan tarjottavia palveluja koskevaa osaa. 3/24

Suositus korvaa aiemmin käytössä olleen JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen. Tätä suositusta täydentäviä ohjeita ja suosituksia ovat mm. JHS 129 Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. JHS 164 Tunnistautuminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa VETUMA-palvelun avulla. Suomen Kuntaliiton julkaisema Kuntien verkkoviestintäohje. Julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristö. - Suomi.fi: http://www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/laatua_verkkoon/laatukriteeristo/index.html Näistä lähteistä löytyy tietoa mm. verkkosivustojen hakutoimintoja, kielivalintoja, palautteen antamista, tunnistautumista ja yhteystietoja sekä sivustojen tietoja (mm. käyttöehdot, käyttäjien tietosuoja) koskien. 3 Termit ja määritelmät asiasanasto Asiasanasto on ihmisen tulkittavaksi tarkoitettu asiasanojen ja ohjaustermien luettelo, jota käytetään aineistojen sisällönkuvailuun. fasetti Fasetti on ominaisuus tai näkökulma, jonka perusteella aineisto voidaan luokitella. Kohderyhmä, palvelun sisältö ja maksullisuus ovat esimerkkejä faseteista sosiaali- ja terveysalan luokituksessa. fasettiluokitus Fasettiluokitus on luokitustapa, jossa luokituksen kohteet kuvaillaan useiden, toisistaan riippumattomien fasettien (ominaisuuksien tai näkökulmien) avulla. hierarkia Hierarkia on hierarkkisiin käsitesuhteisiin perustuva käsitejärjestelmä. Hierarkkisessa käsitesuhteessa yhden käsitteen sisältö muodostuu toisen käsitteen sisällöstä sekä lisäksi vähintään yhdestä lisäpiirteestä. luokitus Luokitus on looginen operaatio, jossa asiat tai esineet jaetaan luokkiin niiden yhteisten tunnusmerkkien ja eroavaisuuksien mukaisesti. metatieto Metatieto on tietoa kuvaileva tieto. Metatieto on esimerkiksi kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostakin tietovarannosta tai sisältöyksiköstä (esim. viimeksi tallennettu, omistaja, versio, sijainti, julkaisupäivämäärä, jne.). Metatiedot helpottavat tietojärjestelmien välisiä tiedonsiirtoja ja eri paikoissa olevien sisältöjen yhdistämistä. Laadukkaat metatiedot voivat myös parantaa informaation löydettävyyttä niin, että hakukoneet pystyvät etsimään tietoa tarkemmin ja monipuolisemmin. Metatietoja parantamalla voidaan kehittää monia asioita, esimerkiksi prosessien toimintaa, asiankäsittelyä tai tietojen arkistointia. OID OID-yksilöintitunnus on yleiskäyttöinen kansainvälisesti vain yhteen kohteeseen liitettävä numerosarja, joka yksilöi kyseisen kohteen yksiselitteisesti ISO/IEC 8824-1:2002 -standardin mukaisessa yksilöintijärjestelmässä. OID-tunnuksia voidaan käyttää mihin tahansa yksilöintitarpeeseen. ontologia Ontologia on koneen ja ihmisen tulkittavissa oleva, yhteisesti sovittu, täsmällinen kuvaus sovellusalueen käsitteistä ja näiden välisistä suhteista. 4/24

palvelu Palvelu on toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja toteuttaa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa vastatakseen asiakkaan tarpeeseen. portaali Portaali on verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin. skeema (schema) Skeema on tietyn mallin, esimerkiksi metatietomallin määrämuotoinen esitys. Skeema voi olla esimerkiksi UML-kaavio tai XML-skeema. terminologinen sanasto Terminologinen sanasto on sanasto, joka sisältää erikoisalojen käsitteisiin ja niiden nimityksiin liittyvää tietoa. URI Uniform Resource Indicator (URI) on W3C:n määrittämä standardi tunnisteille, jotka ovat muodoltaan merkkijonoja. Yleisin URI-muoto on http-alkuinen URL-osoite. URI-tunnisteen ei kuitenkaan tarvitse viitata konkreettiseen sijaintiin internetissä, vaan se voi olla abstraktimpi tunniste. URL Uniform Resource Locator (URL) on merkkijono, joka osoittaa resurssin (esim. verkkosivun tai tiedoston) sijainnin internetissä. verkkopalvelu Verkkopalvelu on verkkosivuston kautta tarjottava palvelu. yhteentoimivuus (interoperability) Yhteentoimivuus on tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää toistensa tuloksia. YSA, Yleinen suomalainen asiasanasto YSA on suomenkielinen, kaikki tieteen ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit. Allärs on YSAn ruotsinkielinen käännös. (www.kansalliskirjasto.fi). YSO, Yleinen suomalainen ontologia Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon YSAan perustuva ontologia, jonka avulla voidaan linkittää yhteen eri alojen ontologioita. 4 Palvelujen metatietomalli Palveluhakemistojen kehittäminen edellyttää yleensä tietojen koostamista eri palveluntarjoajilta. Jotta eri julkisen hallinnon organisaatioissa tuotetut palvelujen kuvaukset olisivat keskenään yhdistettävissä laajemmiksi palveluhakemistoiksi, on kuvauksissa käytettyjen metatietojen sekä käsitteistöjen ja luokitusten oltava semanttisesti yhteensopivia. Palveluiden tietomalli kuvailee ja suhteuttaa toisiinsa palvelut, palvelupaikat sekä palvelua tarjoavat organisaatiot. Tähän suositukseen sisältyvä metatietomalli on tarkoitettu helpottamaan palvelutietojen vaihtoa eri tietojärjestelmien välillä. Se on luonteeltaan abstrakti oliomalli, joka koostuu luokista ja niiden ominaisuuksista sekä suhteista. Se ei suoraan määrittele miten tiedot tulisi esittää kunkin tietojärjestelmän sisällä. Malli konkretisoituu kuitenkin XML- ja RDF-skeemoissa, jotka on esitetty tämän suosituksen liitteinä ja joita voidaan käyttää tietojärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. Metatietomalli on pyritty tekemään laajennettavaksi. Se määrittelee joukon luokkia, niiden attribuutteja ja luokkien välisiä suhteita, mutta kussakin tietojärjestelmässä voi luonnollisesti olla myös omia laajennuksia, 5/24

jotka eivät kuulu tässä suosituksessa lueteltuihin tietoihin. Metatietomalli on myös kieliriippumaton: vaikka mallissa tietoalkioiden nimet on esitetty suomeksi JHS 170 Julkishallinnon XML-skeemat -suosituksen suosittamalla tavalla, voidaan varsinaiset metatiedot esittää useilla eri kielillä. Kaikki kielestä riippuvaiset kentät metatietomallissa on määritelty tyypiltään monikielisiksi merkkijonoiksi, jotka voivat saada useita erikielisiä arvoja. Tässä dokumentissa näistä monikielisistä merkkijonoista käytetään merkintätapaa teksti @kielikoodi. Esimerkiksi postitoimipaikka-kenttä voi saada arvon Helsinki @fi, Helsingfors @sv, Helsinki @en. Kielikoodit valitaan RFC4646:n mukaisesti, esimerkiksi fi=suomi, sv=ruotsi, en=englanti. Kaksikielisiä ISO 639-1 -koodeja käytetään ensisijaisesti, kolmikirjaimisia ISO 639-2 -koodeja vain, jos kaksikirjaimista ei ole määritelty. Metatietomalli on esitetty UML-luokkakaaviona kuvassa 2. Kaaviossa esiintyvät merkintätavat, luokat ja ominaisuudet on kuvattu tarkemmin jäljempänä tässä luvussa. Kuva 2 Palvelun metatietojen tietomalli 6/24

4.1 Metatietomallin suhdetyypit Kuvassa 2 käytetään kolmenlaisia UML-merkintätavan mukaisia nuolia esittämään suhteita luokkien välillä: 1. Tavallinen nuoli kuvaa yksisuuntaista viittausta kahden luokan objektien välillä. Esimerkiksi Palvelupisteellä on palvelu-niminen suhde, jonka kohteena on Palvelu. 2. Kolmionuoli kuvaa periytymissuhdetta. Esimerkiksi Puhelinpalvelu on eräänlainen Palvelupiste ja siten perii kaikki Palvelupiste-luokan ominaisuudet. 3. Vinoneliö- eli timanttinuoli kuvaa aggregaatiosuhdetta, jossa nuolen alkupäässä oleva luokka on alisteisessa asemassa nuolen osoittamaan luokkaan nähden. Esimerkiksi Sähköposti ja Puhelin kuuluvat Palvelupiste-luokalle. 4.2 Metatietomallin tietotyypit Metatietomallissa käytetään muutamia perustietotyyppejä, jotka on esitelty tarkemmin taulukossa 1. Tietotyypeistä on myös esitetty vastaavuus JHS 170:n ilmentymätermeihin (Representation Terms). Tunniste UMLkaaviossa Ilmentymätermi (JHS 170) Selite bool Kytkin Totuusarvo kyllä/ei. int Numero tai Lkm Kokonaisluku, esim. 4. decimal Arvo Desimaaliluku, esim. 26.1234. Käytetään maantieteellisten koordinaattien esittämiseen. Desimaalierottimena käytetään teknisistä syistä pistettä. string Tunnus, Koodi tai Nimi Kielestä riippumaton merkkijono, esimerkiksi fi tai +358912345678. mlstring Teksti Luonnollisen kielen merkkijono, johon sisältyy kielikoodi, esimerkiksi Espoo @fi ja Esbo @sv. xsd:time Aika Ajankohta ilman päivämäärää, esimerkiksi 09:00:00. xsd:datetime Hetki Ajankohta päivämäärällä, esimerkiksi 2012-06- 12T12:00:00. Taulukko 1 Metatietomallin tietotyypit 7/24

4.3 Metatietokenttien kardinaliteetit Metatietokenttien kardinaliteetit (montako kertaa jokin tieto saa tai täytyy esiintyä) on tietomallissa esitetty UML-merkintätavan mukaisesti: Merkintä Selite 0..1 Valinnainen kenttä, joka saa enintään yhden arvon. * Valinnainen kenttä, joka voi saada useita arvoja. 1 Pakollinen kenttä, joka saa täsmälleen yhden arvon. 1..* Pakollinen kenttä, joka voi saada useita arvoja. Taulukko 2 Metatietomallin kardinaliteetit Sovitettaessa olemassa olevan tietojärjestelmän tietoja tähän metatietomalliin voidaan kentän pakollisuus kuitenkin tulkita pakollinen, jos tieto on olemassa. Jos jokin pakolliseksi merkitty tieto puuttuu lähdejärjestelmästä, ei sen puuttuminen ole este tämän suosituksen tietomallin käyttämiseen niille tiedoille, jotka ovat olemassa. 4.4 Metatietomallien luokkien kuvaukset Tässä luvassa on kuvattu tarkemmin metatietomallissa esiintyvät luokat sekä niiden ominaisuudet ja suhteet. Ominaisuuksien tyypit on kuvattu JHS 170:n mukaisin ilmentymätermein silloin, kun ne eivät ole suhteita toiseen metatietomallin luokkaan. Teksti-tyyppisten ominaisuuksien osalta on huomattava, että useammalla kielellä esitetty teksti lasketaan yhdeksi, eli esimerkiksi kenttä, jonka Määrä on 1, voi silti sisältää saman tiedon eri kielillä. Monilla luokilla on tunnus-kenttä, joka yksilöi kyseisen ilmentymän vähintään samantyyppisten ilmentymien keskuudessa. Tunnus voi olla mikä tahansa merkkijono, esimerkiksi juokseva numero. Suositeltavaa on käyttää tunnuksina globaalisti yksikäsitteisiä URI-tunnisteita. Myös esimerkiksi ISO OID -tunnisteita on mahdollista ilmaista URI-tunnisteina käyttämällä merkintätapaa urn:oid:<tunnistekoodi>. Verkkosivu- ja Asiointilomake-luokissa tunnisteena toimii kuitenkin aina niiden URL-osoite. 4.4.1 Organisaatio Organisaatio-luokka kuvaa palveluita tarjoavia tai niitä hallinnoivia organisaatioita. Nämä voivat olla esimerkiksi kaupunkeja ja kuntia, niiden virastoja, yrityksiä, yhteisöjä tai näiden osia. Organisaatio kuvataan seuraavin ominaisuuksin ja suhtein: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki tunnus Tunnus 1 Organisaation yksilöivä tunnus. 049 nimi Teksti 1..* Organisaation virallinen nimi. Espoon kaupunki @fi, Esbo stad @sv vaihtoehtoinennimi Teksti * Epävirallinen nimi / lyhenne. Espoo @fi yritystunnus Tunnus 0..1 Y-tunnus, jos olemassa / tiedossa. 0101263-6 kotisivu Verkkosivu * Organisaation kotisivu (tietyllä ks. luku 4.4.2 8/24

kielellä). yläorganisaatio Organisaatio * Organisaatio, johon tämä organisaatio kuuluu tai jonka osa tämä organisaatio on. 4.4.2 Verkkosivu Verkkosivu on WWW:ssä näkyvissä oleva sivu, joka liittyy palveluihin tai niitä tarjoaviin organisaatioihin. Verkkosivulla on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki url Tunnus 1 Verkkosivun URL-osoite. http://www.hel.fi/hki/opev/sv/dagv_rd/ Daghemmet+Botby nimeke Teksti 1..* Verkkosivun nimeke (title). Daghemmet Botby @sv kieli Koodi * Verkkosivun kieli. sv kuvattupalvelu Palvelu * Palvelu, josta verkkosivu kertoo. ks. luku 4.4.4 4.4.3 Palvelupiste Palvelupiste on abstrakti luokka, joka kokoaa yhteen fyysisen toimipisteen, sähköisen asiointipalvelun ja puhelinpalvelun yhteiset ominaisuudet. Palvelupiste ei koskaan esiinny sellaisenaan, vaan ainoastaan alaluokkina PaikallinenToimipiste, Puhelinpalvelu ja SähköinenAsiointipalvelu. Sillä on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki tunnus Tunnus 1 Palvelupisteen yksilöivä tunnus. 395 nimi Teksti 1..* Palvelupisteen virallinen nimi. Botby daghem @sv vaihtoehtoinennimi Teksti * Epävirallinen nimi / lyhenne. Daghemmet Botby @sv kuvaus Teksti 0..1 Tarkempi sanallinen kuvaus palvelupisteestä. tuottajatyyppi Koodi * Palvelun tuottajan tyyppi ilmaistuna Tuottajatyyppiluokituksella. Kts. suosituksen luku 5.2. kunta Koodi * Kunta, jonka aluetta palvelupiste palvelee (jos rajattu kuntakohtaisesti). Ilmaistaan kolminumeroisena kuntanumerona Tyngdpunkten för verksamheten lägger vi på språk och växelverkan, lek och skapande verksamhet. @sv http://www.yso.fi/onto/jupo /p1053 091 9/24

(Väestörekisterikeskuksen määrittelemä). verkkosivu Verkkosivu * Palvelupisteestä kertova verkkosivu. tarjottupalvelu Palvelu 1..* Palvelu, jota tarjotaan tässä palvelupisteessä. postiosoite Osoite 0..1 Osoite, jonka ilmaisemaan paikkaan palvelupisteen posti toimitetaan. Voi olla esimerkiksi postilokero-osoite. ks. luku 4.4.2 ks. luku 4.4.4 ks. luku 4.4.9 esteettömyyskuvaus Esteettömyy skuvaus * Tieto palvelupisteen esteettömyydestä. ks. luku 4.4.8 aukioloaika Aukioloaika * Tieto palvelupisteen aukioloajoista. puhelin Puhelin * Puhelin, jonka kautta palvelupisteeseen voi olla yhteydessä. sähköposti Sähköposti * Sähköpostiosoite, jonka kautta palvelupisteeseen voi olla yhteydessä. ks. luku 4.4.7 ks. luku 4.4.6 ks. luku 4.4.5 hallinnoijaorganisa atio toteuttajaorganisaat io Organisaatio 0..1 Organisaatio, joka hallinnoi tätä palvelupistettä. Esimerkiksi kunta valvoo (yksityistä) päiväkotia. Organisaatio 0..1 Organisaatio, joka toteuttaa/tuottaa tämän palvelupisteen. Esimerkiksi säätiö, joka ylläpitää (kunnan valvomaa) yksityistä päiväkotia. ks. luku 4.4.1 ks. luku 4.4.1 4.4.4 Palvelu Palvelu-luokka esittää palvelutiedon tuottajan omaa luokittelua siitä, mitä palveluita se tarjoaa. Kukin tämän tietomallin mukaista metatietoa tuottava organisaatio/tietojärjestelmä voi siis määritellä oman palveluluokituksen, jotka esitetään Palvelu-luokan ilmentyminä. Suositeltavaa on kuitenkin rakentaa oma palveluluokitus siten, että se noudattaa tässä suosituksessa määriteltyä Palvelutyyppi-hierarkiaa. Palvelutyyppi-hierarkian soveltaminen on kuvattu tarkemmin tämän suosituksen luvuissa 5.1.1 ja 6. Palvelut voivat muodostaa hierarkian ylätason Palvelu-suhteen avulla. Näin palvelutiedon tuottaja voi laajentaa palveluhierarkiaansa tarkemmalle tasolle, kuin mitä tässä suosituksessa käytetty ja jäljempänä kuvattu Palvelutyyppi-hierarkia mahdollistaa. Palveluilla on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki 10/24

tunnus Tunnus 1 Palvelun yksilöivä tunnus. 8143 nimi Teksti 0..1 Palvelun nimi. ruotsinkielinen päivähoito @fi vaihtoehtoinennimi Teksti * Palvelun epävirallinen nimi / lyhenne. palvelutyyppi Koodi * Palvelun tyyppi ilmaistuna Palvelutyyppi-luokituksella. Kts. suosituksen luku 5.1.1. kohderyhmä Koodi * Palvelun kohderyhmä ilmaistuna Kohderyhmäluokituksella. Kts. suosituksen luku 5.1.2. toteutustapa Koodi * Palvelun toteutustapa ilmaistuna Toteutustapaluokituksella. Kts. suosituksen luku 5.1.3. kieli Koodi * Kieli, jolla palvelu tarjotaan (jos rajaava tekijä). päivähoito ruotsiksi @fi http://www.yso.fi/onto/jupo/p547 http://www.yso.fi/onto/jupo/p1016 http://www.yso.fi/onto/jupo/p1877 sv ylätasonpalvelu Palvelu 0..1 Palvelu, jonka alle tämä palvelu kuuluu hierarkiassa. 4.4.5 Sähköposti Sähköposti-luokka kuvaa sähköpostiosoitteen, jonka kautta palvelupisteeseen voi ottaa yhteyttä. Sähköpostilla on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki kuvaus Teksti * Sähköpostiosoitteen kuvaus. Föreståndare @sv sähköpostiosoite Nimi 1 Sähköpostiosoite. pk.botby@hel.fi 4.4.6 Puhelin Puhelin-luokka kuvaa puhelinnumeron, jonka kautta palvelupisteeseen voi ottaa yhteyttä. Puhelimella on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki kuvaus Teksti * Puhelinnumeron kuvaus. Föreståndare @sv puhelinnumero Nimi 1 Puhelinnumero, ilmaistaan kansainvälisessä muodossa +358 -alkuisena. +358931046858 11/24

4.4.7 Aukioloaika JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Aukioloaika-luokalla kuvataan palvelupisteen aukioloajat. Palvelupisteellä voi olla useita Aukioloaikoja, jotka täydentävät toisiaan. Esimerkiksi yksi Aukioloaika voi kertoa, että palvelupiste on auki maanantaista perjantaihin klo 9-17 ja toinen Aukioloaika, että se on auki lauantaisin klo 10 14. Jos palvelupiste suljetaan keskellä päivää ja avataan jälleen myöhemmin päivällä, on tilanne kuvattava kahdella Aukioloajalla. Esimerkiksi ensimmäinen Aukioloaika kertoo, että palvelupiste on auki arkisin klo 09-12 ja toinen, että se on auki arkisin klo 14 18. Aina auki oleva palvelupiste kuvataan Aukioloajalla, jossa avaamisaika on 00:00:00 ja sulkemisaika 23:59:59. Yli keskiyön auki oleva palvelupiste kuvataan kahdella Aukiolotiedolla esimerkiksi siten, että se on auki perjantaisin klo 17:00:00 23:59:59 ja lauantaisin klo 00:00:00-03:00:00. Aukioloajalle on myös mahdollista määrittää tiedon voimassaolon alku- ja loppuhetki. Tällä tavoin voidaan ilmaista esimerkiksi tieto tulevaisuudessa muuttuvasta aukiolosta tai juhlapyhien poikkeusaukioloajoista. Mahdolliset päällekkäisyydet Aukioloajoissa tulkitaan seuraavasti: 1. Ensisijaisesti käytetään Aukioloaikaa, jolle on määritelty voimassaoloalkamishetki ja voimassaolopäättymishetki. 2. Jos kahdelle päällekkäiselle Aukioloajalle on molemmille määritelty voimassaolo, käytetään ensisijaisesti sitä Aukioloaikaa, jonka voimassaolon pituus (ts. voimassaoloalkamishetken ja voimassaolopäättymishetken välinen erotus) on lyhyempi. Aukioloajalla on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki avaamisaika Aika 1 Päivittäinen avaamisaika. 09:00:00 sulkemisaika Aika 1 Päivittäinen sulkemisaika. 17:00:00 viikonpäivä Koodi 1..* Viikonpäivä, jolloin aukioloaika on voimassa. 1=ma, 7=su. voimassaoloalkamishetki Hetki 0..1 Hetki, jolloin tämä aukioloaika astuu voimaan. voimassaolopäättymishetki Hetki 0..1 Hetki, jolloin tämä aukioloaika lakkaa olemasta voimassa. 1,2,3,4,5 2012-01-01T00:00:00 2012-12-24T00:00:00 12/24

4.4.8 Esteettömyyskuvaus Esteettömyyskuvaus-luokan ilmentymillä kuvataan palvelupisteen esteettömyys. Esteettömyys kuvataan luonnollisen kielen lausein, joilla voi lisäksi olla otsikko. Esteettömyyskuvaus-ilmentymät voivat olla täysin toimipistekohtaisia, tai ne voivat muodostaa tietojärjestelmäkohtaisen luokituksen tai sanaston. Sähköisten asiointipalvelujen esteettömyyden arviointiin suositellaan Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 -suosituksen käyttöä (http://www.w3.org/translations/wcag20-fi/). Estettömyyskuvauksella on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki nimeke Teksti 0..1 Nimeke (otsikko) esteettömyyskuvaukselle. "Kulkureitti sisäänkäynnille" kuvaus Teksti 1..* Esteettömyyskuvaus lausein. Kulkureitti sisäänkäynnille on tasainen ja riittävän leveä."@fi 4.4.9 Osoite Osoite-luokka on sijaintipaikan osoittavien tai muiden sijaintipaikkaan liittyvien tietojen kokonaisuus, joka kuvaa posti- tai käyntiosoitteen rakenteisessa muodossa. Tunniste Tyyppi Määrä Kuvaus Esimerkki tunnus Tunnus 1 Osoitteen yksilöivä tunnus. 54321 kunta Koodi 1 Kunta, jonka alueella toimipiste sijaitsee. Ilmaistaan kolminumeroisena kuntanumerona (Väestörekisterikeskuksen määrittelemä). lähiosoite Teksti 1..* Osoitteen osa, joka viittaa tiettyyn sijaintiin postitoimipaikan toimialueella. Tyypillisesti esim. kadun nimi ja osoitenumero sekä mahdollisesti porras ja huoneiston numero. osoitetarkenne Teksti * Osoitteen osa, joka sisältää muihin osoitetietoihin liittyviä ohjeita. postinumero Koodi 1 Osoitteen osa, joka on postinjakelua ohjaava koodi. postitoimipaikka Teksti 1..* Osoitteen osa, joka viittaa tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai organisaatioon. 091 Kauppakartanonkatu 16 @fi, Handelshusgatan 16 @sv 3.krs @fi 00930 Helsinki @fi, Helsingfors @sv 13/24

4.4.10 PaikallinenToimipiste JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta PaikallinenToimipiste on tietyssä paikassa tai osoitteessa sijaitseva palvelupiste. PaikallinenToimipiste on Palvelupiste-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. Lisäksi sillä on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki leveysaste Arvo 1 Sijaintipaikan WGS84-latitudi. 60.20758 pituusaste Arvo 1 Sijaintipaikan WGS84-longitudi. 25.08295 koordinaatitasetettukäsin Kytkin 1 Kyllä, jos sijaintipaikan koordinaatit on asetettu käsin. Ei, jos koordinaatit on automaattisesti johdettu osoitteesta (geokoodattu). käyntiosoite Osoite 0..1 Osoite, jonka ilmaisemasta paikasta toimipisteeseen voi saapua. kyllä ks. luku 4.4.9 4.4.11 Puhelinpalvelu Puhelinpalvelu on pääasiallisesti puhelimitse (soittamalla tai tekstiviestin avulla) tarjottava palvelu. Puhelinpalvelu on Palvelupiste-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. Sillä ei ole omia ominaisuuksia, koska Palvelupiste-luokan ominaisuudet riittävät puhelinpalveluiden kuvaamiseen. 4.4.12 SähköinenAsiointipalvelu SähköinenAsiointipalvelu on verkossa tarjottava palvelu. Sähköiset asiointipalvelut voivat muodostaa kokonaisuuksia, joissa yksi palvelu on pääpalvelu (esim. tukihakemus) ja sen ohella tarjotaan muita tukevia palveluja (esim. laskuri, jolla voi laskea tuen määrän ennen hakemuksen tekemistä). Tämä ilmaistaan siten, että apupalvelu viittaa tuettusähköinenasiointipalvelu-suhteella pääpalveluun. SähköinenAsiointipalvelu on Palvelupiste-luokan alaluokka, joten sillä on kaikki em. luokan ominaisuudet. Lisäksi sillä on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki vaatiitunnistautumisen Kytkin 1 Kyllä, jos vaatii tunnistautumisen esim. pankkitunnuksin tai HSTkortilla. vaatiimaksun Kytkin 1 Kyllä, jos palvelun käyttäminen edellyttää maksamista esim. verkkopankissa. vaatiiallekirjoituksen Kytkin 1 Kyllä, jos palvelun käyttäminen edellyttää sähköistä allekirjoitusta. kytkettyasiointitiliin Kytkin 1 Kyllä, jos kytketty kansalaisen sähköiseen asiointitiliin. kyllä ei ei ei 14/24

allekirjoituslkm Lkm 0..1 Vaadittavien allekirjoitusten määrä. 2 tuettusähköinenasiointip alvelu SähköinenAsiointi palvelu 0..1 Sähköinen asiointipalvelu, jota tämä palvelu tukee. asiointilomake Asiointilomake 1..* Sähköinen lomake, jolla asiointi tapahtuu. ks. luku 4.4.13 4.4.13 Asiointilomake Asiointilomake on sähköinen lomake tai sovellus, joka toteuttaa sähköisen asiointipalvelun. Se voi olla HTML-muotoinen verkkolomake, mutta myös esimerkiksi PDF- tai Word-muotoinen ladattava tiedosto. Asiointilomake voi olla myös interaktiivinen sovellus, jota käytetään tietokoneella, mobiililaitteella tai tabletilla. Tällöin URL-osoitteeksi asetetaan sellainen osoite, jonka kautta käyttäjä saa sovelluksen käyttöönsä. Tämä voi olla sovelluksen kotisivu tai suora linkki App Store -tyyppiseen verkkopalveluun. Asiointilomakkeella on seuraavat ominaisuudet: Tunniste Tyyppi Määrä Selite Esimerkki url Tunnus 1 Asiointilomakkeen URL-osoite. http://lomake.fi/forms/xml/pol/rikosilm/fi tiedostotyyppi Koodi 1 Lomakkeen tiedostotyyppi. Ilmaistaan MIME-tyyppinä. text/html nimeke Teksti 1..* Asiointilomakkeen nimeke (title). Rikosilmoitus @fi kieli Koodi * Asiointilomakkeen kieli. fi 5 Palvelujen ryhmittely Palveluista kertovilla verkkosivuilla, palveluhakemistoissa ja palvelukartoissa palvelut on tavallisesti luokiteltu tai ryhmitelty käyttäen aiheryhmiin perustuvia luokituksia. Palveluhakemistosta palveluja etsivä käyttäjä hyötyy siitä, että palvelutietoa suodatetaan sekä käyttäjälle tarjotuin hakutekijöin että verkkopalveluun toteutettujen metatietojen ja palveluiden luokittelun ja ryhmittelyn avulla. Tällä tavalla käyttäjä voi hakea verkkosivustolta nopeasti tietyille kohderyhmille suunnatut palvelut, esimerkiksi kaikki nuorten tai vammaisten palvelut. Palveluita voidaan hakea myös erilaisilla yhdistelmillä, esimerkiksi koulutuspalvelut maahanmuuttajille. On kuitenkin vaikea muodostaa yhtä, kaikille organisaatioille ja kaikkiin käyttötilanteisiin sopivaa palveluryhmittelyä. Ryhmittelyn koostamiseen (mm. laajuus, syvyys, käytetty terminologia) vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka laajaa palveluvalikoimaa kuvataan ja minkälaisessa käyttöliittymässä se näytetään. Tämän vuoksi suositus antaa palvelutiedon tuottajalle vapauden soveltaa palveluluokitusta omiin tarpeisiinsa. Näin syntyvä sovellettu palveluiden ryhmittely suositellaan kuitenkin kytkettäväksi tässä suosituksessa kuvattuihin fasetteihin, jolloin parannetaan yhteentoimivuutta eri järjestelmien välillä. Tässä suosituksessa kuvatun palvelujen ryhmittelyn pohjana toimii Julkisen hallinnon palveluontologia JUPOon koottu palvelukäsitteistö sekä edellisessä luvussa kuvattu palvelun metatietomalli. Palveluiden ryhmittelyä varten palvelukäsitteistöstä on koottu neljä luokitusperustetta eli fasettia, joita ovat palvelutyyppi, kohderyhmä, toteutustapa sekä tuottajatyyppi. Ensin mainitut kolme fasettia ovat metatietomallissa Palvelu-luokan attribuutteja, kun taas tuottajatyyppi-fasetti on Palvelupiste-luokan 15/24

attribuutti. Fasettien avulla voidaan palveluhakemistosta poimia valittua aihepiiriä koskevia palveluja niin, että esimerkiksi kaikki lapsiperheiden palvelut suodatetaan automaattisesti lapsiperheille tarkoitetulle sivuston osalle. Lisäksi palveluhakemistoon voidaan toteuttaa personointi, joka näyttää palveluita esimerkiksi asuinpaikan, äidinkielen ja kohderyhmän perusteella. Fasettien sisältö ja käyttö on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit. 5.1 Palvelujen ryhmittelyn fasetit Tässä suosituksessa palvelut ryhmitellään käyttäen seuraavia luokitusnäkökulmia eli fasetteja. 1. Palvelutyyppi Tällä fasetilla kuvataan palvelun tyyppi. Palvelutyyppejä ovat mm. Opetus ja koulutus, Perhe- ja sosiaalipalvelut ja Työ, jotka toimivat palvelujen ryhmittelyn ylätasoina. Edellä mainittujen palvelutyyppien alaluokkia ovat esimerkiksi aikuiskoulutus, päihdehuolto ja työvoimapalvelut. Palvelutyypit on kuvattu luvussa 5.1.1 Palvelutyyppi. 2. Kohderyhmä Tällä fasetilla kuvataan palvelun kohderyhmä, esimerkiksi lapset, opiskelijat tai maahanmuuttajat. Palvelulla voi olla useita kohderyhmiä. Mikäli palvelua ei ole erityisesti suunnattu tietylle ryhmälle, valitaan kohderyhmäksi kaikki. Kohderyhmä-fasetin kuvaus löytyy luvusta 5.1.2 Kohderyhmät. 3. Toteutustapa Tällä fasetilla ilmaistaan palvelun toteutustapa, esimerkiksi itse tuotettu palvelu tai ostopalvelu. Toteutustapa-fasetin kuvaus löytyy luvusta 5.1.3 Toteutustapa. 4. Tuottajatyyppi Tällä fasetilla ilmaistaan palvelun tuottajan tyyppi, esimerkiksi kolmas sektori tai kunta. Tuottajatyyppi-fasetin kuvaus löytyy luvusta 5.3 Tuottajatyyppi. Fasettien sisältö on myös kuvattu liitteessä 1 Palvelujen ryhmittely. 5.1.1 Palvelutyyppi Tätä fasettia käytetään kuvaamaan palveluiden tyyppiä. Palvelutyypit on ryhmitelty hierarkkisesti pääluokiin ja alaluokkiin. Tässä suosituksessa suositeltavat pääluokat on päivitetty ja täydennetty JHS 145 Palvelutietojen ryhmittely ja osoitteet asiointia varten monta toimialaa kattavissa julkisen sektorin portaaleissa -suosituksen pääluokkien pohjalta. Palvelutyyppien pääluokat ovat seuraavat: Asuminen Demokratia Elinkeinot Hallinto Kaavoitus Kartat Kiinteistöt Kulttuuri Liikenne Liikunta Matkailu 16/24

Oikeusturva Opetus ja koulutus Perhe- ja sosiaalipalvelut Rakentaminen Talous ja verotus Terveys Turvallisuus Työ Viestintä Ympäristö. Yllä mainittujen pääluokkien alaluokat löytyvät pääluokkien ohella liitteestä 1 Palvelujen ryhmittely. Alaluokkien luetteloon on kerätty julkisen hallinnon yleisimpiä palveluja, jotka on lisäksi järjestetty monitasoiseksi hierarkiaksi. Lisäksi palvelutyyppien pääluokkiin on liitetty muita käsitteitä, joita voidaan tarvita palveluiden kuvailussa varsinaisten palvelukäsitteiden lisäksi. Alaluokkien luettelo ei ole täysin kattava, vaan organisaatioissa voi olla myös sellaisia palveluita, joita luettelossa ei ole mainittu ollenkaan. Alaluokissa kuvatut palvelut eivät myöskään ole mittakaavaltaan täysin verrannollisia toisiinsa. Alaluokat on listattu kunkin pääluokan alle aakkosjärjestyksessä. 5.1.2 Kohderyhmä Kohderyhmien ryhmittelyssä käytetään kohderyhmä-fasettia. Ryhmittely kuvaa kohderyhmiä, joille palveluita voidaan suunnata. Fasetista löytyy myös käsite kaikki niihin tilanteisiin, joissa palvelua ei erityisesti ole suunnattu tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmät löytyvät liitteestä 1 Palvelujen ryhmittely. Kohderyhmiä ovat: Kaikki Rajattu kohderyhmä - Ikääntyneet - Lapset - Maahanmuuttajat - Nuoret - Opiskelijat - Ulkosuomalaiset - Vammaiset - Yhdistykset ja yhteisöt - Yrittäjät. Organisaatio voi lisätä tarjoamiensa palveluiden kannalta olennaisia kohderyhmiä myös itse, mutta yllämainitun kohderyhmälistauksen hyödyntäminen on suositeltavaa. Kohderyhmäfasetin avulla voidaan kohdentaa valittuja palveluita tietylle kohderyhmälle. Kohderyhmätiedon avulla voidaan verkkosivuille rakentaa älykkäitä hakutoiminnallisuuksia ja automaattisia tietorakenteita, joiden avulla voidaan hakea tälle kohderyhmälle tarkoitettuja palveluja. Esimerkki: Verkkosivujen Nuorille tarkoitettuun osaan voidaan tarvittaessa tuoda automaattisesti kaikki nuorille tarjottavat liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät palvelut. Mikäli palvelun (esimerkiksi ohjattu liikunta) kohderyhmiä ovat sekä Nuoret, että Lapset, näkyy tieto automaattisesti sekä nuorille että lapsille kohdennettujen palveluiden joukossa. Palveluluokalle voidaan valita yksi tai useampi kohderyhmä. Jos kohderyhmää ei ole tarkasti rajattavissa tai kohderyhmiä tulee useita, valitaan kohderyhmäksi Kaikki. 17/24

Esimerkki: Lapset merkitään kohderyhmäksi silloin, kun palvelu on erityisesti suunnattu lapsille. Jos taas palvelu sopii muiden kohderyhmien ohella myös lapsille, kohderyhmäksi merkitään Kaikki. Tämä käytäntö mahdollistaa erityisesti lapsille suunnattujen palveluiden suodattamisen hakutulokseksi. Mikäli organisaation palveluiden kannalta olennaista kohderyhmää ei tässä suosituksessa tarjotusta listauksesta löydy, käytetään silloin yläluokkana Rajattu kohderyhmä. 5.1.3 Toteutustapa Toteutustapa-fasetilla kuvataan palveluiden toteutustapaa. Palvelun toteutustavat ovat: itse tuotetut palvelut ostetut palvelut palveluseteli tuetut palvelut. Palvelun toteutustavat löytyvät lisäksi liitteestä 1 Palvelujen ryhmittely. 5.2 Tuottajatyyppi Tuottajatyyppi-fasetilla kuvataan taho, joka tuottaa palvelun, esimerkiksi kunta tai yksityiset tuottajat. Palvelun tuottajatyypit ovat: julkiset tuottajat - alueellinen yhteistoimintaorganisaatio o kuntayhtymä - kunta o kunnan liikelaitos - valtio o valtion aluehallinto o valtion liikelaitos o valtion paikallishallinto yksityiset tuottajat - kolmas sektori (esim. järjestöt ja yhteisöt) - yritykset. Palvelun tuottajatyypit löytyvät lisäksi liitteestä 1 Palvelujen ryhmittely. 6 Metatietomallin ja ryhmittelyiden käyttäminen verkkopalveluissa Tässä luvussa kuvataan, kuinka tämän suosituksen mukaista metatietomallia ja palveluiden ryhmittely- ja luokittelutapaa voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön verkkopalveluissa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa palveluiden kuvailua siten, että yhdenmukaiset palvelumetatiedot mahdollistavat rikkaat hakutoiminnot sekä palvelutiedon tuottajien verkkopalveluissa että tulevissa yhteisissä alueellisissa tai kansallisissa palveluhakemistoissa, -portaaleissa ja -kartoissa. Esimerkki palvelujen ryhmittelyn ja ontologian hyödyntämisessä on Pääkaupunkiseudun palvelukartta osoitteessa: http://www.hel.fi/palvelukartta/. 18/24

Kuva 3. Esimerkki fasettiluokituksen käytöstä verkkopalvelun hakutoimintojen tukena. Kuvassa on käytetty esimerkinomaisesti Pääkaupunkiseudun Palvelukartasta 29.2.2012 otettua ruutukaappausta ja tietoja Espoon lukioista. Kuvassa 3 on esimerkki palveluhakemistosta, jossa on hyödynnetty useaa tämän suosituksen luokittelun mahdollistamaa hakuvaihtoehtoa. Esimerkissä kuvatuista hakuvaihtoehdoista fasettimalliin kuuluvat: palvelutyyppi (koulut) ja kohderyhmä (kaikki ja nuoret). Metatietoihin on lisäksi mahdollisuus lisätä palvelun kieli ja sanahaun taustalla voidaan hyödyntää ontologiaa asiasanaston tapaan. Tässä esimerkissä on haettu Espoossa sijaitsevia kouluja. Hakijan on mahdollista tarkastella hakutulosta joko kartalla tai luettelona. 19/24

Kuva 4 Metatietojen ja ryhmittelyn käyttöönotto Tämän suosituksen käyttöönotossa on neljä keskeistä vaihetta, jotka on esitetty vuokaaviona kuvassa 4. Ensimmäisissä vaiheissa keskeistä on yhdenmukaistaa palveluiden luokittelu- ja ryhmittelytavat tämän suosituksen mukaisiksi (luku 6.1) sekä kuvailla vastaavuudet omien palveluiden ja tässä suosituksessa esitettyjen palvelufasettien välillä (luku 6.2). Kun palvelut on kuvattu tämän suosituksen edellyttämillä tavoilla, voidaan metatietomallin mukaista tietoa julkaista joko palveluista itsestään (luku 6.3) tai niistä kertovista verkkosivuista (luku 6.4). 20/24

6.1 Oman palveluluokituksen tekeminen On suositeltavaa, että julkisen hallinnon verkkopalvelut rakennetaan jatkossa tämän suosituksen ryhmittelyn mukaisesti. Ryhmittelyä on kuitenkin mahdollista soveltaa, sillä tarjottavien palvelujen valikoima ei ole kaikissa organisaatioissa samanlainen, eikä kaikilla organisaatioilla ole valmiuksia ottaa kaikkia suosituksen ominaisuuksia tuotantoon heti. Luokituksen lähtökohtana toimii Palvelutyyppi-fasetin Pääluokka-palveluhierarkia (kts. luku 5.1.1 Palvelutyyppi). 1. Valitse organisaation tarjoamat palvelut ylätasolla kohdasta Palvelutyyppi (kts. 5.1.1 Palvelutyyppi). a. Mikäli suosituksessa ryhmiteltyjä palveluja ei organisaatiossa ole tarjolla, voi kyseiset palvelutyypit jättää käyttämättä. 2. Valitse palvelutyyppien alaluokat kunkin yläluokan alle kootuista palveluista (liite 1 Palvelujen ryhmittely). a. Palvelutyyppi-fasetista suositellaan hyödynnettäväksi myös alaluokkia niiltä osin, kuin se on mahdollista. Alaluokkia voi organisaatio täydentää omalta osaltaan palvelujaan vastaavaksi. 3. Palvelutyyppi-fasetin perusteella tehtyä ryhmittelyä voidaan laajentaa muilla faseteilla, kuten Kohderyhmä-, Toteutustapa- ja Tuottajatyyppi-faseteilla. Verkkopalveluun otetaan hakuvaihtoehdoiksi vain ne fasetin kuvaamat palvelut, joita organisaatio todellisuudessa tarjoaa. Mikäli organisaatio ei esimerkiksi tarjoa vammaisten palveluita, mutta se tarjoaa muita ryhmittelyssä mukana olevia sosiaalipalveluita, otetaan verkkosivuston hakujärjestelmään mukaan vain organisaation tosiasiallisesti tarjoamat sosiaalipalvelut. Tätä suositusta käytettäessä ryhmittely räätälöidään vastaamaan organisaation todellista toimintaa karsimalla pois ne palvelutyypit ja fasettien ominaisuudet, joita organisaation palveluvalikoimaan tai kohderyhmään ei kuulu. 6.1.1 Palvelutyyppien yhdistäminen Tarvittaessa palvelutyyppejä voidaan myös yhdistää organisaation tarjoamien palvelusisältöjen mukaisesti, eli tyyppi X ja tyyppi Y yhdistetään palvelutyypiksi X ja Y. Esimerkiksi yläluokkien palvelutyypit Liikunta ja Kulttuuri yhdistetään pääluokaksi Liikunta ja kulttuuri. Pääluokkia voidaan yhdistää silloin, kun eri pääluokkiin kuuluvat palvelut ovat todellisuudessa osa samaa palvelukokonaisuutta. Esimerkki: Mikäli organisaatiossa pääluokan kiinteistöt ja pääluokan rakentaminen palvelusisällöt ovat todellisuudessa samaa palvelukokonaisuutta, voidaan verkkopalvelussa yhdistää valitut pääluokat yhdeksi pääluokaksi kiinteistöt ja rakentaminen. Tällöin näihin pääluokkiin kuuluvat alaluokat (eli palvelut) esitetään verkkopalvelussa rinnakkain ja saman otsikon alla. Pääluokkia voi olla järkevää yhdistää tällä tavoin myös silloin, kun organisaatiossa on vain vähän kyseiseen palveluluokkaan kuuluvia palveluita. Yhtä tai kahta palvelua ei ole järkevää säilyttää verkkosivujen navigaatiossa omassa pääluokassaan, vaan ne voidaan yhdistää johonkin toiseen palveluluokkaan. Esimerkiksi jos organisaatiolla on vain yksi Turvallisuus-pääluokkaan kuuluva palvelu Järjestysluvat, voidaan se verkkosivuilla liittää osaksi toista luontevaa palveluluokkaa, kuten Hallinto. Vastaavalla tavalla voidaan yhdistää myös alaluokkia. Mikäli pääluokkia ei haluta yhdistää, mutta yksittäinen alaluokka (palvelu) kuuluu organisaatiossa osaksi jotakin muuta palvelukokonaisuutta, voidaan yksittäinen alaluokka siirtää osaksi sitä pääluokkaa, johon se organisaatiossa todellisuudessa kuuluu. 21/24

6.1.2 Palvelutyyppien nimeäminen Uusia pääluokkia ja palvelunimiä ei tule keksiä, sillä tämä heikentää käyttäjän orientaatiota ja vähentää tiedon automaattisesta siirrosta saatavaa hyötyä. Mikäli ryhmittely ei kyllin tarkasti kuvaa palvelua, tulisi muutostarpeet kanavoida ensisijaisesti Julkisen hallinnon palveluontologian (JUPO) täydentämiseen ja esimerkiksi synonyymien lisäämiseen ontologiaan. Mikäli Palvelutyyppi-fasetti ei vastaa organisaation tapaa järjestää palvelut, tulisi pyrkiä hyödyntämään aiemmin kuvattuja soveltamismahdollisuuksia sekä muiden fasettien ja JUPOn tarjoamia mahdollisuuksia esittää palvelut verkkosivuilla. Mikäli organisaatiolla on palvelukokonaisuus, jolla on oma nimi tai brändi ja joka halutaan tuoda verkkopalveluun muiden ryhmien rinnalle, voidaan näin tehdä. Tällöin palvelun tulisi olla löydettävissä myös palveluluokituksessa käytettyjen luokkien ja Julkisen hallinnon palveluontologiassa (JUPO) olevien käsitteiden avulla. Omaa brändinimeä kannattaa käyttää vain, mikäli se on kansallisesti tunnettu ja arvostettu. Palvelun tulee olla myös vakiintunut osaksi organisaation palveluvalikoimaa. Huonosti tunnettu ja palvelua heikosti kuvaava brändinimi heikentää palvelun löydettävyyttä, mikäli sitä ei liitetä kuvaavaan palvelusanaan (esim. Kompassi vs. Nuorisotiedotuskeskus Kompassi). Kynnys brändinimien käyttöön tulee olla korkea. 6.2 Oman palveluluokituksen kuvailu fasetein Riippumatta siitä, onko oma palveluluokitus tuotettu luvussa 6.1 esitetyllä tavalla vai ei, on jokainen omaan luokitukseen sisältyvä palvelu kuvattava tämän suosituksen mukaisten ryhmittelyjen eli fasettien mukaisesti. Kuvailu tapahtuu etsimällä kutakin omaa palvelua vastaava palvelutyyppi, kohderyhmä ja tuottajatyyppi sekä mahdollinen palvelun kieli. Vastaavuudet voi tässä vaiheessa esittää esimerkiksi taulukkona. Seuraavassa esimerkissä on esitetty, miten joidenkin Pääkaupunkiseudun Palvelukartan palvelut voidaan kuvailla: Palvelun nimi Palvelutyyppi Kohderyhmä Toteutustapa Kieli Veneiden talvisäilytys veneiden talvisäilytys kaikki itse tuotetut palvelut - Yleisövessat yleisövessat kaikki itse tuotetut palvelut - Koululaisten iltapäivätoiminta koululaisten iltapäivätoiminta lapset itse tuotetut palvelut - Lastenneuvola lastenneuvolat kaikki itse tuotetut palvelut - Kun vastaavuudet on kartoitettu, ne voidaan julkaista XML-siirtotiedostoina. 6.3 Metatiedon tuottaminen palveluista Tässä luvussa kuvataan metatietomallin käyttö palveluhakemiston tai palvelukartan sisältämien tietojen esittämiseen. Oletuksena on, että palveluhakemiston tai -kartan sisältämät tiedot on tallennettu esimerkiksi relaatiotietokantaan, ja tavoitteena on tuottaa niistä XML-siirtotiedostot, jotta tiedot saadaan 22/24

yhdenmukaisessa muodossa muiden toimijoiden käyttöön. Prosessin vaiheet: 1. Oman tietojärjestelmän tietojen vertaaminen tämän suosituksen metatietomalliin. 2. Muunnoksen määrittäminen oman tietojärjestelmän tiedoista metatietomalliin. 3. XML-sanomien tuottaminen omasta tietojärjestelmästä. Ensimmäisessä vaiheessa on selvitettävä, mitä tämän suosituksen metatietomallin luokkia omassa tietojärjestelmässä olevat tiedot vastaavat. Esimerkiksi toimipisteet tai toimipaikat yhteystietoineen voidaan kuvata PaikallinenToimipiste-, Sähköposti- ja Puhelinnumero-luokilla. Jos oma tietojärjestelmä sisältää palveluluokituksen, on kukin siinä esiintyvä palvelu kuvattava tämän suosituksen fasettiluokituksella ja muodostettava siitä em. tiedon sisältävä Palvelu-objekti. Tämä voi edellyttää oman tietojärjestelmän laajentamista lisäkentillä, jotka sisältävät fasettiluokituskoodit. Toisessa vaiheessa täsmennetään se, miten oman tietojärjestelmän tiedot vastaavat tämän suosituksen metatietomallin kenttiä. Osa oman tietojärjestelmän kentistä, esimerkiksi osoitetiedot ja puhelinnumero, eivät välttämättä täsmälleen vastaa tämän suosituksen metatietomallin kenttiä, joten on määriteltävä tapa, jolla oma tieto saadaan haluttuun muotoon. Kolmannessa vaiheessa toteutetaan omaan tietojärjestelmään tiedonsiirtotoiminto tai rajapinta, jonka kautta XML-sanomat muodostetaan käyttäen edellisissä vaiheessa määriteltyjä vastaavuuksia ja muunnostapoja. Syntyvät XML-tiedostot tulisi vielä validoida suosituksen liitteenä olevan XML-skeeman avulla. 6.4 Metatietojen tuottaminen verkkosivuista Tässä luvussa kuvataan, miten metatietomallia voidaan hyödyntää palveluista kertovalla verkkosivustolla, jossa palveluja ei ole kuvattu erityisen rakenteisessa muodossa, vaan ne on kirjoitettu tekstiksi verkkosivuille. Oletuksena on, että verkkosivusto on toteutettu sisällönhallintajärjestelmällä, joka tukee metatiedon lisäämistä sivuille. Vähimmäisvaatimuksena on, että kullekin sivulle voidaan määrittää aiheita, jotka voivat järjestelmän toteutuksesta riippuen olla nimeltään esimerkiksi asiasanoja, tageja tai kategorioita. Kukin sivuston palvelu kuvataan yhtenä aiheena, eli omalle sivustolle sopiva palveluluokitus toteutetaan sisällönhallintajärjestelmän aiheiden avulla. Jos tällaista palveluluokitusta ei ole jo olemassa esimerkiksi navigointielementtinä, koostetaan sellainen luvussa 6.1 esitetyllä tavalla. Jokainen palvelu on kuvattava tämän suosituksen fasettiluokituksella luvussa 6.2 esitetyllä tavalla. Jos tämä ei ole mahdollista sisällönhallintajärjestelmässä itsessään, voidaan se tehdä erillisin työkaluin esimerkiksi Excel-taulukoksi. Tämän jälkeen kukin sivuston palveluita käsittelevä sivu kuvaillaan aihemetatiedoin, eli sisällönhallintajärjestelmässä määritellään kustakin sivusta, mistä palveluista se kertoo. Lopuksi tuotetaan omaan sisällönhallintajärjestelmään tiedonsiirtotoiminto tai rajapinta, jonka kautta sivuston sisältö ja palveluluokitus esitetään XML-sanomina. Kukin verkkosivuston sivu esitetään metatietomallin Verkkosivu-objektina. Palveluluokitus esitetään Palvelu-objekteina. Syntyvät XML-tiedostot tulisi vielä validoida suosituksen liitteenä olevan XML-skeeman avulla. 6.5 Suosituksen käyttöönotto Mikäli koko tämän suosituksen käyttöönotto yhdellä kertaa ei ole realistista, voidaan suositukset ottaa käyttöön vaiheittain. Tällöin aluksi suositellaan otettavaksi käyttöön pelkkä Palvelutyyppi-fasetti sekä palveluiden metatietomalli osin tai kokonaisuudessaan. Tämä voi olla riittävää esimerkiksi tilanteessa, jossa verkkopalvelu on vielä toimiva eikä verkkopalvelun tekninen järjestelmä kaipaa suuria muutoksia. Tällöin sivuston rakenne uudistetaan palveluluokituksen mukaiseksi, mutta taustalla olevat tietojärjestelmät säilyvät 23/24

ennallaan. Kun verkkopalvelun uudistaminen tulee ajankohtaiseksi, tai kun koko organisaation tietojärjestelmien yhteentoimivuutta halutaan kehittää kokonaisuutena, voidaan ottaa käyttöön palveluluokituksen muut fasetit. 6.6 JUPO-ontologian hyödyntäminen Julkisen hallinnon palveluontologia JUPOon on koottu palvelujen kuvailussa käytettäväksi tarkoitettua käsitteistöä usealta eri toimialalta. Ontologiaan on lisätty myös tämän suosituksen palveluryhmittelyn fasetit ja JUPO toimii tämän suosituksen luokituskäsitteistönä. JUPO-ontologia löytyy osoitteesta: http://onki.fi/fi/browser/overview/jupo (pilottiversion sijaintipaikka). JUPO-ontologiaa voidaan hyödyntää myös asiasanaston tapaan dokumenttien tai palveluiden sisällön kuvailussa. 7 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh (09) 16001, sähköposti: jhs-sihteeri@jhs-suositukset.fi JHS-järjestelmän verkkosivut: http://www.jhs-suositukset.fi/. Lisäksi itse palveluluokitus ja ontologia julkaistaan ONKI-palvelussa, osoitteessa http://onki.fi/fi/browser/overview/jupo (pilottiversion sijaintipaikka). 8 Liitteet Liite 1: Palvelujen ryhmittely (Excel-taulukko) Liite 2: XML-skeeman kuvaus ja esimerkit (Word-tiedosto) - myös osoitteessa: http://tinyurl.com/jhs145xml Liite 3: XML-skeema osa 1: Elementtiskeema jhs145.xsd Liite 4: XML-skeema osa 2: Tietotyyppiskeema jhs145cdt.xsd Liite 5: XML-skeema osa 3: Koosteskeema jhs145palvelutietokanta.xsd Liite 6: RDF-skeeman kuvaus (Word-tiedosto) - myös osoitteessa: http://tinyurl.com/jhs145rdf. 24/24