Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti
Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä luvuista 17.9.2012 2
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) tilastokokonaisuus Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen - tutkimuslaitokset, muu valtionhallinto - kunnat - yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Korkeakoulujen tutkimus ja kehittäminen - yliopistot (julkiset ja yksityiset) - yliopistolliset keskussairaalat - ammattikorkeakoulut 17.9.2012 3
Hieman historiaa Systemaattinen kansainvälinen tilastointi alkaa 1960-luvulla OECD, Frascati manual, FM 2002 tuorein editio Tutkimuksen ja teknologian merkityksen kasvu, kontribuutio tuottavuuteen Aluksi painotuksena teknologia ja luonnontieteet, pian myös sosiaalitieteet ja humanistiset mukaan Suomessa alkaen tilastovuodesta 1971 (kaikki sektorit ja tieteenalat) 17.9.2012 4
Kansallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä Tutkimus- ja innovaationeuvosto OKM, TEM, aluehallinto, Tekes, Suomen Akatemia Tutkimuslaitokset, tutkijat OECD, etenkin kv. ohjeistukset ja suositukset Eurostat, velvoitteet jäsenmaille yhtenäiseen tiedonkeruuseen, EU:n tiede- ja innovaatiopolitiikka (tavoite 3 % bruttokansantuotteesta) YK:n osalta UNESCO kokoaa tietoja, uusia maita tulossa mukaan esim. Vietnam 17.9.2012 5
Perusmääritelmiä Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta. Perustutkimus Soveltava tutkimus Kokeellinen kehittäminen 17.9.2012 6
Esimerkkejä toiminnoista, jotka eivät ole t&k:ta (elleivät ole osa t&k-projektia) Tiedonkeruu ilman tutkimuksellista tavoitetta, esim. säähavainnot, luonnonvarojen inventointi, tilastointi, tieteellisen tiedon etsintä Malmin- ja muiden luonnonvarojen etsintä Markkinatutkimukset, mielipidemittaukset Hallinnolliset selvitykset ja näiden pohjalta tapahtuva kehittäminen Organisaation tai hallinnon kehittäminen => Vastaajan harkinnalla ja tulkinnalla on aina merkitystä 17.9.2012 7
Keskeisin tietosisältö T&k-henkilöstö koulutuksen ja sukupuolen mukaan Tehtävän mukaan (tutkijat, tuotekehitysinsinöörit / muut) Tutkimustyövuodet T&k-menot menolajin mukaan Henkilöstö, työvuodet ja menot alueittain T&k-menojen rahoitus 17.9.2012 8
OECD:n tieteenalaluokitus, 6 päätieteenalaa + alaluokat Luonnontieteet Tekniikka Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Yhteiskuntatieteet Humanistiset tieteet 17.9.2012 9
Tiedonkeruu Vuosittain Yritykset, julkinen sektori, ammattikorkeakoulut sekä yosairaalat: suora tiedonkeruu yksiköiltä Yliopistot: - ajankäyttökertoimet (erillistutkimus, ei vuosittain) - rekisteritiedot - kysely 17.9.2012 10
Korkeakoulusektori Metodologiassa eroavaisuuksia eri maiden välillä, vaikka sinänsä tavoite ja perusrajaukset OECD:n suositusten mukaisia Suora tiedonkeruu, muiden aineistojen hyödyntäminen Keskeiseksi haasteeksi on nähty tutkimuksen rajaaminen muista toiminnoista Kattavat ajankäyttötutkimukset tuovat esille esim. eroja tutkimusosuudessa samana nimikkeen osalta eri tieteenaloilla -> keskushallinnon hankala arvioida 17.9.2012 11
Suomessa ajankäyttötutkimukset 1984, 1991-1992 ja 2004-2005 (alkaen 2011 laskettu ajankäytön seurantatiedoista) Tutkimuskertoimet päätieteenalan ja virkanimikkeen mukaan Laitosten tieteenalojen määrittely, tarvittaessa jaetaan, 6 päätieteenalaa + tarkennukset Ulkopuolinen tutkimusrahoitus + eräitä muita tietoja kyselyllä Rekistereiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen Laskennan kehittäminen, muutos vuoden 2011 tilastosta alkaen 17.9.2012 12
Korkeakoulujen tilastointimenetelmien painottuminen eräissä maissa (lähde: OECD) Suora kysely: Australia, Tsekki, Tanska, Espanja, Viro, Etelä-Korea, Luxemburg, Meksiko, Uusi-Seelanti, Portugali, Slovenia, Ruotsi, Yhdysvallat, Argentiina, Kiina, Venäjä, Etelä-Afrikka Kysely ja ajankäyttökertoimet: Itävalta, Belgia, Unkari, Irlanti, Japani, Slovakia Hallinnollinen aineisto ja ajankäyttökertoimet: Kanada, Sveitsi, Israel, Italia, Alankomaat, Turkki Kysely, hallinnollinen aineisto ja ajankäyttökertoimet: Saksa, Suomi, Islanti, Norja 17.9.2012 13
Ajankohtaista kansainvälisessä kehitystyössä - yleistä T&k:ta laajempi käsite innovaatiotoiminta noussut keskeisesti esille Yritysten innovaatiotoiminnasta indikaattoreita jo yli 20 v. ajan, julkisen sektorin innovaatiotilastoista vasta alustavia pilotteja Innovaatiokäsite laajentunut tuotteista ja prosesseista organisaatio- ja markkinointi-innovaatioihin Globalisaatio etenkin yritysten t&k:ssa T&k-menojen pääomittaminen kansantalouden tilinpitoon -> nostaa BKT:ta 17.9.2012 14
Ajankohtaista kansainvälisessä kehitystyössä - korkeakoulut T&k-tilastojen ohjeistuksen, OECD:n Frascati-manuaalin uudistus, esimerkkejä esille nostetuista tarkennustarpeista: Rajatapausten luokittelu, esimerkiksi milloin organisaatio on julkinen tutkimuslaitos ja milloin korkeakoulu/yliopisto Yliopistojen ja yliopistollisten keskussairaaloiden tutkimuksen rajapinta (kaksinkertaisen laskennan vaara) Tutkimukseen allokoitavien investointien ja rakennusmenojen laskenta, arvonlisäveron käsittely Tutkimuksen rajaaminen, mallit ajankäyttötutkimuksille 17.9.2012 15
Tilastolukuja Lähteitä: Tilastokeskus, Eurostat, OECD ja Unesco 17.9.2012 16
T&K-menojen sektorijakauma Suomessa 2010 (%) 9,9 % 20,4 % Yritykset Korkeakoulut Julkinen sektori 69,6 % 17.9.2012 17
Korkeakoulujen tutkimusmenot tieteenaloittain 2010 (%) 7,9 % 24,9 % LUONNONTIETEET 21,9 % 3,1 % TEKNIIKKA LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEET MAATALOUS- JA METSÄTIETEET YHTEISKUNTATIETEET 20,5 % HUMANISTISET TIETEET 21,8 % 17.9.2012 18
T&K-menojen sektorijakauma Pohjoismaissa 2010 (%) 17.9.2012 19
T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta 2010 (I) Netherlands Canada China United Kingdom Norway Estonia Portugal Czech Republic Spain Italy Russian Federation Hungary Turkey Poland 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 % 17.9.2012 20
T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta 2010 (II) Israel Finland Korea Sweden Japan Denmark United States (2009) Germany Austria France Slovenia Belgium EU-27 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 % 17.9.2012 21
Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista eräissä maissa 2010 (I) 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0,0 17.9.2012 22
Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista eräissä maissa 2010 (II) % 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17.9.2012 23
Naisten osuus korkeakoulusektorin tutkijoista 2009 (%) Argentina Portugal Finland Estonia Sweden Norway United Kingdom Poland Russian Federation Turkey Italy Hungary Czech Republic Germany France Korea Japan 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 17.9.2012 24
Lisätietoja: www.tilastokeskus.fi Tilasto: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 17.9.2012 25