vaaliliitto A PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VASEMMISTON, KESKUSTAN JA SITOUTUMATTOMIEN VAALILIITON ÄÄNENKANNATTAJA 2014 päämääränä muutos!
2 VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA PÄÄKIRJOITUS Tee Puuliitosta luotettava ja vahva vaikuttaja Katso vaalivideo! www.puuvaalit.fi Puuliiton toiminta perustuu jäsendemokratiaan. Joka viides vuosi jäsenet valitsevat suoralla vaalilla edustajat liiton korkeinta päätösvaltaa käyttävään, 41-henkiseen valtuustoon ja työttömyyskassan edustajistoon. Valittu valtuusto ja edustajisto valitsevat Puuliiton ja Puukassan hallitukset, liiton puheenjohtajan sekä sihteerin. tetut yhteiskunnalliset näkemykset. Puuliiton tulee olla vahva vaikuttaja omien alojensa sopimustoiminnassa ja muualla yhteiskunnassa. Jotta nämä muutokset voidaan toteuttaa, Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto tarvitsee sinun äänesi liittovaaleissa. Puuliiton liittovaalit pidetään postivaaleina 17. 30.9.2014. Tule mukaan tekemään muutosta ja äänestä edustajat liiton korkeinta päätösvaltaa käyttävään valtuustoon sekä työttömyyskassan edustajistoon. JYRKI ALAPARTANEN Jyrki Alapartanen Näihin Puuliiton liittovaaleihin osallistuu kaksi vaaliliittoa: tämän lehden julkaissut Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto, joka edustaa vasemmistoa, keskustaa ja sitoutumattomia sekä Yhteistyövaaliliitto, joka edustaa sosiaalidemokraatteja. Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitolla on yhteensä 196 ehdokasta, ja sen tunnuksena vaaleissa on Vaaliliitto A. Vaaleissa valitut edustajat päättävät esimerkiksi liiton ja osastojen säännöistä, jäsenmaksun määrästä ja siitä, mihin jäsenmaksutulot käytetään. Liiton valtuusto ja kassan edustajisto päättävät myös mahdollisista liittofuusioista Haluamme, että kaikkien sopimusalojemme työntekijät voivat ongelmia kohdatessaan luottaa liittoon, joka hoitaa sille kuuluvat tehtävät. hallitustensa esityksestä. Lisäksi valtuusto päättää tärkeät asiakirjat liiton edunvalvonnallisesta ja järjestöllisestä linjasta. Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliiton ehdokaslistalla on vahva edustus eri alojen ammattilaisia ympäri Suomea. Vaaliliittomme tavoittelee Puuliittoa, joka on jäsenten näkökulmasta vahva vaikuttaja työelämän asioissa, ajaa jäsenten oikeuksia ja parantaa heidän elintasoaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Haluamme, että kaikkien sopimusalojemme työntekijät voivat ongelmia kohdatessaan luottaa liittoon, joka hoitaa sille kuuluvat tehtävät. Haluamme Puuliiton, jonka toiminnan perustana ovat jäsenten tasavertaisuus, yksilön mahdollisuus vaikuttaa ja yhteisöllisyyden vahvistaminen liiton toiminnassa. Liittomme arvoperustan tulee nojata vahvasti oikeudenmukaisuuteen, rehellisyyteen ja suvaitsevaisuuteen ja tunnustaa jäsenvaaleissa osoi- Julkaisija Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto Vastaava päätoimittaja Jyrki Alapartanen Toimittaja Veera Nuutinen Ulkoasu ja taitto Malla Vartiainen Kannen kuva Janica Karasti Piirros (s. 5) Timo Takkunen Toimitussihteeri Susanna Patrikainen Painopaikka Kaleva Oy, Oulu Painosmäärä 34 000 kpl
VAALILIITTO A 3 Päämääränä muutos Vahvasti jäsenten asialla vaaliliiton päämääränä tulevalla valtuustokaudella on muutos. Jokainen vaaliliitolle osoitettu ääni tuo mahdollisuuden muutokseen lähemmäksi. Ole muutoksentekijä ja äänestä! Kaiken liiton toiminnan tulee tähdätä jäsenten etujen ajamiseen. Puuliiton tulee suunnata voimavaransa yhdessä päätettyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Resursseja ei saa tuhlata sisäiseen kilpajuoksuun. Liitosta on tehtävä entistä vahvempi edunvalvoja. Vaaliliitto painottaa tiukkaa otetta työpaikkojen sekä kaikille yhdenvertaisten työsuhteen ehtojen ja toimeentuloon riittävän palkan puolustamiseksi. Toimiva alueorganisaatio edellyttää aktiivien jaksamiseen ja koulutukseen panostamista. Turvallisten työpaikkojen edellytyksenä on vahva työsuojeluosaaminen. Liiton on muututtava ajan mukana ja muutos lähtee edustajien valinnasta. Vaaliliitto on valmis nostamaan kissan pöydälle, rikkomaan vanhoja rajoja ja tekemään rohkeita liikkeitä. Asiat eivät muutu, jollei niistä puhuta. Janica Karasti Liiton toiminnan tulee olla läpinäkyvää kautta linjan. Jäsendemokratian on toteuduttava työpaikkatasolta ammattiosastoihin ja liiton ylimpään päätöksentekoon saakka. Jäsenmaksut tulee käyttää huolella, rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Liitto on jäsenten oma liike, ei vakuutusyhtiö. Jokaisella jäsenellä on oikeus omaan yhteiskunnalliseen vakaumukseen ja oikeus vaikuttaa. Vaaliliitto haluaa edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä nykypäivän muodoissa. Vaaliliiton edustajat ovat rohkeita ilmaisemaan mielipiteensä ja tuomaan esille jäsenistön tarpeet. Liitto on kansainvälinen ja solidaarinen. Kansainvälisellä vaikuttamistyöllä on yhä tärkeämpi merkitys jäsenistön edunvalvonnan kannalta. Vaaliliitto puolustaa heikommassa asemassa olevien etuja tarvittaessa yli sopimusalojen ja maiden rajojen. Lyhyemmät työpäivät, elävänä eläkkeelle Moni on mediaa seuraamalla varmasti huomannut, että Suomen valtapuolue Kokoomus ja sen läheinen kumppani Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluavat kiivaasti nostaa eläkeiän alarajaa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska suomalaiset elävät keskimäärin yhä pidempään ja eläkevuosia kertyy enemmän. Fakta on kuitenkin myös se, että raskaan fyysisen työn tekijöille jo nykyisen eläkeiän saavuttaminen on usein utopiaa kuin kaukainen ranta, jonne saakka kolhuja saanut vene ei koskaan tule pääsemään. Kokoomuksen eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Arto Satonen lisäsi vettä myllyyn kesäkuun lopulla: hän esitti, että suomalaisten työaika pitäisi palauttaa 8 tuntiin päivässä. Käytännössä tämä tarkoittaisi jo nyt 8 tunnin työpäivää tekeville pekkaspäivien hautaamista ja nyt 7,5 tunnin työaikaa tekeville päivittäisen työajan pidennystä. Kilpailukyky halleluja! vaatisi meitä tekemään enemmän töitä. Tuntuu uskomattomalta, että Kokoomus ehdottaa samaan aikaan työajan pidennystä ja eläkeiän nostoa. Vuorotteluvapaan ehtoja on jo kiristetty 1.9.2014 lähtien. Haluammeko yhteiskunnan, jossa palkkatyö on ainoa elämän tarkoitus ja jossa ihmisestä otetaan Nykyaikaisessa yhteiskunnassa työtä tulisi jakaa eikä lisätä. Työaikoja pitäisi siis lyhentää, ei pidentää. Riina Simonen kaikki irti, kun vielä pystytään? Vai haluammeko yhteiskunnan, jossa jokainen työskentelee kykyjensä ja jaksamisensa mukaan? Suomessa on satoja tuhansia työttömiä mutta päteviä ja työhaluisia ihmisiä. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa työtä tulisi jakaa eikä lisätä. Työaikoja pitäisi siis lyhentää, ei pidentää. Ansiotason ei tarvitsisi kuitenkaan laskea, koska työn tuottavuus tehtyä tuntia kohden kasvaa lyhyemmällä työajalla. Tästä on lukuisia tutkimuksia ja hyviä kokemuksia. Työaikoja lyhennettäessä kaikki siis voittavat. Paras keino pidentää työuria on panostaa tosissaan työympäristöasioihin ja antaa ihmisille mahdollisuus vuorotteluvapaaseen, osa-aikatyöhön ja kevennettyyn työhön silloin, kun siihen on tarvetta. Lisäksi työnantajien on tarjottava töitä palkkatyötä vailla oleville riippumatta siitä, minkä ikäinen työnhakija on kyseessä. Sekä nuoret että iäkkäät työntekijät kokevat työpaikoilla ja työnhaussa ikäsyrjintää. RIINA SIMONEN Puu- ja erityisalojen liiton sosiaalisihteeri
4 VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Tehokas työsuojelu vaatii enemmän voimavaroja Työsuojelun tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä takaamalla turvalliset ja terveelliset työolot. Kun työsuojelu on järjestelmällinen osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalle helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. Koska työsuojelu on keskeinen osa hyvää työelämää ja työympäristön turvallisuuteen liittyviä asioita on runsaasti, Puuliiton tulisi lisätä työsuojelun resursseja. Liitolla on liian vähän työsuojelusta vastaavia työntekijöitä. Tämä vaatii pikaista korjaamista, sillä työsuojelusta muun työn ohessa vastaaminen johtaa työntekijän ylikuormittumiseen. Työpaikoilla toimivien työsuojeluvaltuutettujen osaamista voidaan parantaa lisäämällä työsuojelukoulutuksia ja työsuojelun ajankohtaispäiviä. Koulutuksia on mahdollista järjestää myös yhdessä muiden liittojen kanssa. Kaikille Puuliiton jäsenille tulisi järjestää vuosittain kaksi päivää työsuojelukoulutusta, joka on kirjattava työehtosopimuksiin tai lakiin. Puuliiton aloilla toimivilla yrityksillä pitää olla lakisääteistä vähimmäistasoa parempi, toimiva työterveyshuolto, ja sen toteutumisen valvontaa on parannettava. Työterveys- huollon toimipisteiden on esimerkiksi oltava tarpeeksi lähellä työpistettä, jotta hoitoon pääsee tarvittaessa nopeasti. Myös työterveyshuollon jatkuvaan kilpailutukseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä työterveyshuollon laatu heikkenee, jos terveyspalveluiden tuottaja vaihtuu usein eikä tunne hyvin työpaikan olosuhteita. Työsuojeluvaltuutettujen saama korvaus tulee nostaa samalle tasolle kuin luottamusmiesten korvaus. Työpaikoilla tarvitaan myös nykyistä enemmän yhteistyötä työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan välillä. Yhteistyötä voidaan vahvistaa lisäämällä työehtosopimuksiin säännölliset yhteiset työsuojelutapaamiset työpaikoilla ja maininta, jonka mukaan myös työsuojeluvaltuutettu on mukana yt-neuvottelukunnassa. EERO KIRJAVA (1967-2014) Puu- ja erityisalojen liiton työympäristösihteeri Ay-liike tarvitsee myös siirtolaiset jäsenikseen Siirtolaisinstituutin arvion mukaan eri puolilla maailmaa asuu ainakin 1,5 miljoonaa ihmistä, joiden juuret ovat Suomessa. Aikoinaan Suomesta muutettiin muualle paremman toimeentulon perässä. Monella meistä onkin suvussamme tai tuttavapiirissämme Ruotsiin tai muualle muuttanut henkilö. Riikka Vasama Nyt muuttoliikkeen suunta on kääntynyt. Sekä maahanmuuttajien että ulkomailta Suomeen tulevien keikkatyöläisten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen ja Siirtolaisinstituutin ennusteet vuoden 2050 maahanmuuttajamääristä vaihtelevat 700 000 tulijasta jopa 1,3 miljoonaan. Yli puolet meille muuttavista saapuu vapaan liikkuvuuden perusoikeuden mahdollistamana toisista EU-maista. Ylivoimaisesti suurin osa heistä kuuluu nuoreen, työikäiseen väestönosaan. Ulkomaalaistaustaisen työntekijän asema on Suomessa valitettavan usein heikko ja maassa oleskelu työnantajasta riippuvaista. Selviytymiskeinona on nöyryys, ei omien oikeuksien puolesta taistelu. Suomalaisten on ehkä vaikea kuvitella pelkoa, jota siirtolaistyöntekijä voi tuntea, jos hänen lähtömaastaan puuttuvat työntekijän asemaa turvaavat lait ja ammattiliittoon kuuluminen saattaa olla jopa hengenvaarallista. Kaikille Suomessa työskenteleville kuuluvat samat oikeudet ja työehdot kansalaisuudesta ja lähtömaasta riippumatta. Ammattiliitoilta puut- tuu vielä toistaiseksi ryhmäkanneoikeus, jonka turvin se voisi puolustaa niitä, jotka eivät itse halua tai voi ottaa riskiä kannella rikkomuksista. Siksi ay-liike tarvitsee jäsenikseen myös ulkomaalaistaustaiset palkansaajat. Suomen väestönkasvu perustuu jo nyt suurimmalta osin maahanmuuttoon. Koska siirtolaisten osuus tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan, suomalainen sopimusjärjestelmä on paikoin vaarassa murentua, jos ulkomaalaistaustaiset jäävät suurena joukkona sen ulkopuolelle. Vain kaikkien Suomessa työskentelevien asioita ajamalla ammattiliitot pystyvät valvomaan työehtojen toteutumista tehokkaasti ja suojaamaan jäsentensä työpaikkoja. Onnistuakseen tässä liitot tarvitsevat kaikki jäsenet tuekseen. Ammattiliittojen vahvuus on edelleen paikallistasolla, siellä missä työtä tehdään. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työtoverit, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammattiosastojen toimihenkilöt ovat avainasemassa palkkojen ja työehtojen polkumyynnin vastaisessa työssä, sillä he voivat levittää parhaiten tietoa ay-oikeuksista ulkomaalaistaustaisille työtovereilleen. RIIKKA VASAMA Puu- ja erityisalojen liiton kansainvälinen sihteeri
VAALILIITTO A 5 Eduskunnan on reagoitava metsäalan harmaaseen talouteen Metsäala on murroksessa. Metsäyhtiöt kilpailuttavat urakoitaan, ja ne saa hoitaakseen halvimman tarjouksen tehnyt yritys riippumatta siitä, soveltaako se Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräyksiä. Niinpä Puuliitto onkin asettanut saartoon useita metsäpalveluyrityksiä, jotka käyttävät alipalkattua ulkomaista työvoimaa. Metsäteollisuus vastustaa kaikkia toimia, joilla tätä Suomeen hiipinyttä harmaata taloutta ja palkkojen polkemista pyritään kitkemään. Viimeksi tämä nähtiin, kun Metsäteollisuus ja Metsähallitus vesittivät metsäalan uuden työehtosopimuksen viime metreillä. Metsäteollisuus vaatii metsäalan koulutusta uudistettavaksi, koska sen mukaan alalle tarvitaan lisää työvoimaa. Samaan aikaan metsätyönantajat kuitenkin ir- Alipalkatun työvoiman käyttö on yleistynyt myös maatalousaloilla. tisanovat kilpaa työntekijöitään tuotannollisin ja taloudellisin syin, viimeisimpänä Stora Enso ja muutamat metsänhoitoyhdistykset. Lisäksi maan hallituksella on valmistelussa kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus. Lakiin sisältyvä metsänuudistamisen tukemisen lopettaminen tarkoittaisi useiden työpaikkojen häviämistä metsäaloilta. Se vaikuttaisi varsinkin Pohjois-Suomeen. Kiistelty lakiesitys Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämisestä saataneen maan hallituksen käsittelyyn loppukesästä. Eduskunnan tulee ottaa asiat omiin käsiinsä ja tehdä selväksi valtion kanta sen kansallisomaisuuden hoitamiseen sekä harmaan talouden torjuntaan. Metsiemme tasokas hoito on vaarassa, jos metsätyöt siirtyvät halpatyövoimaa käyttäville yrityksille. Ammattiliittojen on toimittava päättäväisesti sitä vastaan, että metsä- ja maatalousalojen työt teetetään epämääräisillä yrittäjillä. Puuliiton tulee ajaa yhdessä SAK:n kanssa ammattiliittojen Harri Häkkinen kanneoikeuden kirjaamista lakiin, jotta liitot voisivat valvoa myös sen hiljaisen työntekijän työ- ja palkkaehtoja. Alipalkatun työvoiman käyttö on yleistynyt myös maatalousaloilla. Näiden ongelmien selvittämiseksi ja kitkemiseksi eduskunnan tulee lisätä aluehallintoviraston resursseja. Lisäksi tilaajavastuulakia tulee muuttaa niin, että työehtojen valvonta voidaan ulottaa myös metsä- ja maatalousalojen alihankkijayrityksiin. HARRI HÄKKINEN Puu- ja erityisalojen liiton työehtosihteeri Lue lisää, ole muutoksentekijä ja äänestä! www.puuvaalit.fi Timo Takkunen
6 VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Jäsenet tarvitsevat turvakseen kattavat aluepalvelut Puuliiton sopimusalojen työpaikoilla on käynnissä merkittävä pirstaloituminen. Monella työpaikalla ei ole enää entisissä määrin luottamusmies- tai työsuojeluorganisaatiota hoitamassa arkisia asioita. Pienten yrityksen työntekijät kohtaavat kuitenkin työsuhdeongelmia suuremmalla todennäköisyydellä kuin suurissa organisaatioissa työskentelevät. Työpaikkojen ongelmat ja erimielisyydet liittyvät useimmiten työehtosopimuksen tulkintaan, palkkoihin, työolosuhteisiin tai työterveyshuoltoon. Ongelmia ratkoessaan jäsen löytää usein turvakseen liiton aluepalvelut. Aluetoimiston arkista työtä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien jäsenten edunvalvonta ja neuvonta. Liiton aluepalvelut ovat myös luottamusmiesten tuki ja apu edunvalvontatyössä. Heidän työnsä on muuttunut entistä haastavammaksi, koska edunvalvontatehtävät vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla. Aluetoimiston arkista työtä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien jäsenten edunvalvonta ja neuvonta. Luottamusmiehet ovat tukalassa tilanteessa myös siksi, että työnantajat esittävät entistä enemmän vaatimuksia työolojen tai palkkojen heikentämisestä. Aluetoimitsija voi pelkällä läsnäolollaan rauhoittaa työnantajien hurjimpia aikeita. Edellä kuvaamistani rakennemuutoksista huolimatta Puuliitossa on 2000-luvun aikana keskitetty aluetoimistojen palveluja ja lisätty aluetoimitsijoiden työtehtäviä. Jäsenistöltä ja luottamushenkilöiltä saadun arkisen palautteen perusteella suunnan tulisi olla päinvastainen, ja aluetoimistoilla pitäisi olla enemmän työntekijöitä. Usein kuulee sanottavan, että todellista tasa-arvoa ja hyvää jäsenpalvelua on se, että liiton palvelut löytyvät omalta alueelta, ja jäsenet voivat hoitaa asioitaan tarvittaessa myös kasvotusten. Jos Puuliitto aikoo säilyttää asemansa vahvana edunvalvojana, kurssi on käännettävä aluepalveluiden karsimisesta niiden parantamiseen. Kaiken liiton toiminnan tulee tähdätä jäsenten etujen ajamiseen. Puuliiton on suunnattava voimavaransa tämän tavoitteen toteuttamiseen, eikä esimerkiksi poliittisten ryhmien väliseen kilpajuoksuun. Liittovaaleissa valittava uusi valtuusto tulee olemaan seuraavalla vaalikaudella arvovalinnan edessä: säilyttääkö Puuliitto kattavan aluepalvelu- ja osastoverkostonsa vai siirtyykö se entistä keskitetympään malliin? Sinä, liiton äänioikeutettu jäsen voit vaikuttaa tähän äänestämällä liittovaaleissa. Kumpi on sinulle tärkeämpää: liiton palveluiden keskittäminen vai koko Suomen kattavat jäsenpalvelut? Kumpi on sinulle tärkeämpää: liiton palveluiden keskittäminen vai koko Suomen kattavat jäsenpalvelut? Juha Lyytinen Tunnen laajasti Vahvasti jäsenen asialla -vaaliliiton ehdokkaita, ja siksi uskallan väittää: kun annat äänesi jäsenten näköiselle vaaliliitolle, jäsenet tulevat olemaan etusijalla. Vahvasti jäsenten puolella! JUHA LYYTINEN Puu- ja erityisalojen liiton Itä-Suomen aluetoimitsija Tykkää meistä Facebookissa www.facebook.com/puuvaalit
VAALILIITTO A 7 Uudistettu yhteistoimintalaki ei vastaa työntekijöiden tarpeita Työpaikkojen yhteistoiminta perustuu työnantajan ja työntekijöiden keskinäiseen neuvotteluun. Sen tarkoituksena on kehittää yritysten toimintaa ja työolosuhteita sekä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Yhteistoimintalain mukaan työnantajalla on velvollisuus neuvotella työntekijöiden kanssa suunnitelmista, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan suoraan tai epäsuorasti. Lakia sovelletaan yrityksessä, jossa työskentelee säännöllisesti työsuhteessa vähintään kaksikymmentä henkilöä. Suomen kaikkien yritysten yli 1,3 miljoonasta työntekijästä vajaat 900 000 kuuluu yhteistoimintalain piiriin. Tutkimukset osoittavat, että tuottavan ja tehokkaan työn taustalla on työpaikan hyvä luottamusympäristö. Tästä voidaan päätellä, että yhteistoimintalaki on tarpeellinen työväline toiminaan kehittämiselle yrityksissä. Yhteistoimintalaki uudistettiin vuonna 2007. Uudistuksen taustalla oli tarve päästä irti historian lakiin lyömästä irtisanomislain leimasta, jota 1990-luvun laman laajat irtisanomiset pahensivat. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin ja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen on valitettavasti todettava, että uudistus ei ole toteutunut halutulla tavalla. Luottamusmiesten ja jäsenten kanssa keskusteltuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että lain uudistaminen ei tuonut siihen työntekijöiden toivomaa mahdollisuutta vaikuttaa yritysten päätöksentekoon silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Kun yrityksissä neuvotellaan työvoiman vähentämisestä, päätökset on yleensä tehty jo ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista. Irtisanomisista, lomauttamisesta tai osa-aikaistamisesta neuvotteleminen tällä tavalla on farssi, työntekijöiden näkökulmasta jopa ihmisarvoa alentavaa. On sekä henkilöstölle että yritysjohdolle turhauttavaa neuvotella valmiiksi päätetystä asiasta. On myös yleistä, että yrityksissä käydään varmuuden vuoksi neuvottelut seuraavan vuoden lomauttamis- tai irtisanomistarpeesta tietämättä todellista, konkreetista tarvetta. Tällä menettelyllä Nyt seitsemän vuotta myöhemmin ja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen on valitettavasti todettava, että uudistus ei ole toteutunut halutulla tavalla. pyritään nopeuttamaan henkilöstön vähentämistä sellaisissa tilanteissa, joissa vähentämistarve tulee akuutisti vastaan. Todellisuudessa yhteistoimintalain 8. luku on tarkoitettu neuvotteluvelvoitteeksi tilanteessa, jossa työnantajalla on tiedossa tuotannollinen tai taloudellinen työvoiman vähentämistarve. Neuvotteluiden jälkeen työnantajan on yksilöidysti ja tarkasti kerrottava neuvottelun lopullinen päätös. Jos työnantaja ei kykene tekemään päätöstä, on uudet neuvottelut käytävä, kun todellinen vähentämistarve on tiedossa. Irtisanomispaketit alkavat olla yleisiä monissa yrityksissä, mutta niiden sisältö ja korvausten taso ovat riittämättömiä. Yhteistoimintalakiin tulisikin kirjata nykyistä vahvemmin työnantajaa koskevat muutosturvavelvoitteet, joilla se velvoitetaan edistämään irtisanottujen työntekijöiden työllistymistä. Muutosturvavelvoitteiden ja irtisanomispakettien tulee koskea yhdenvertaisesti kaikkia työntekijöitä. Siksi lakiin on kirjattava, että työnantajan on maksettava irtisanomilleen työntekijöille irtisanomisajan palkan lisäksi muutosturvapakettina irtisanomisajan palkkaa vastaava summa. Näin toimitaan jo nyt, kun irtisanotaan yritysjohtoa, vaikkakin johtajien kultaiset kädenpuristukset ovat toki moninkertaisia palkkaan verrattuna. Lakimuutos vähentäisi sekä irtisanomisia että ennenaikaisia yhteistoimintaneuvotteluja. On myös yleistä, että yrityksissä käydään varmuuden vuoksi neuvottelut seuraavan vuoden lomauttamis- tai irtisanomistarpeesta tietämättä todellista, konkreetista tarvetta. JYRKI ALAPARTANEN Puu- ja erityisalojen liiton sihteeri
8 MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 2 Ahola Hannu Vatjusjärvi 3 Ahtiala Kari Sähköasentaja Sastamala 4 Kai Ahvenranta Viilusorvari Hirvensalmi 5 Eriksson Simo Sähköasentaja Pori 6 Grönholm Pasi Sit. Pori 7 Hakala Heikki Sahaaja Trukinkuljettaja Lusi 8 Hannila Kaj-Erkki Höyläri Hoisko 9 Heikkala Matti Trukinkuljettaja Pudasjärvi 10 Huhtaniemi Kari Koneenkuljettaja Järvelä 11 Huusko Risto Vuokatti 12 Huvinen Kimmo Sit. Tehdastyöntekijä Heinola 13 Hyppölä Tiina Vanerinvalmistaja Lappila 14 Hyrynkangas Kai Harjavalta 15 Hyttinen Anna-Liisa Kuopio 16 Häkkinen Kari Hannula 17 Hänninen Jukka Kymönkoski 18 Härkänen Tiia-Mari Tehdastyöntekijä Latoja Kerimäki 19 Höylä Terjo Sahatyömies Hankasalmi 20 Juvonen Seppo Kuivaamon vuorovalvoja Hummovaara 21 Järvi Veijo Elementintekijä Ylistaro 22 Jääskeläinen Kari Sähköasentaja Hamina 23 Kainulainen Pasi Sit. Elementintekijä Sonkajärvi 24 Karhu Mika Liimapuun valmistaja Keitele 25 Karvinen Hannu Sorvari Savonlinna 26 Kauppi Tarmo Rimottaja Välijoki 27 Keränen Kauno Taivalkoski 28 Kettunen Jukka CNC-työstäjä Savonlinna 29 Kiiskinen Matti Joensuu 30 Kokkonen Tuula Leikkaaja Savonlinna 31 Koskela Jani Konepuuseppä Hyllykallio 32 Koski Ville Terämies Parkano 33 Kuitunen Anna-Maria Vanerityöntekijä Mikkeli 34 Kuitunen Timo Vanerityöntekijä Pakkaaja Mikkeli 35 Köri Matti-Pekka Linjanhoitaja Lahti 36 Lahtinen Seppo Vanerityöntekijä Vihtavuori 37 Lappalainen Mikko Trukinkuljettaja Iisalmi 38 Latukka Juha-Matti Kalajoki 39 Lauri Arbo Sahuri Kyrö 40 Leinonen Heikki Laitosmies Alavieska 41 Leppänen Veikko Laitosmies Kemi 42 Luttinen Marko Ikkunatyöntekijä Tavastkenkä 43 Mahlamäki Raimo Höyläämötyöntekijä Närpiö
VAALILIITTO A MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS 9 44 Markkanen Isto Tuotannon varamies Varkaus 45 Metso Juha Sahuri Lohja 46 Metso Olavi Laaduttaja Iisalmi 47 Mikkola Ari Kärsämäki 48 Myllys Stina Kuivaaja Kesälahti 49 Mäki Markku Pori 50 Mäläskä Ari Elementtityöntekijä Kemi 51 Männistö Reijo Tukinlajittelija Luvia 52 Määttä Ari Posio 53 Neste Jouni Suolahti 54 Nousiainen Maritta Kemi 55 Nousiainen Matti Elementtityöntekijä Pyhäjoki 56 Pannula Markku Trukkikuski Oksakoski 57 Peltola Jouni Trukinkuljettaja Mänttä 58 Perkiö Niko Varastonhoitaja Lusi 59 Piipari Paavo Vanerityöntekijä Operaattori Mikkeli 60 Piippolainen Vuokko Tuotantotyöntekijä Pietarsaari 61 Puittinen Jonne Rimoittaja Lieksa 62 Pynnönen Pasi Kinkomaa 63 Pyy Risto Vanerityöntekijä Mikkeli 64 Rahkonen Pertti Elementtityöntekijä Suolahti 65 Rautanen Erkka Laitosmies Renko 66 Rautio Juha Sunds-sahaaja Savonlinna 67 Repo Minna Tuotantotyöntekijä Simpele 68 Riihimäki Niko Pyhäntä 69 Romsi Olavi Kuljetuslavantekijä Lautiosaari 70 Ronkainen Harri Iisalmi 71 Ruonakoski Toni Trukinkuljettaja Lahti 72 Räsänen Saku Tukkikoneenkuljettaja Vastila 73 Sallila Lauri Vanerinvalmistaja Järvelä 74 Salo Veli Pyöräkuormaajan kuljettaja Lappi 75 Siekkeli Simo Viilutyöntekijä Selänpää 76 Siltaoja Marko Elementintekijä Isojoki 77 Sohlman Olli Saumaaja Konginkangas 78 Tattari Esko Lappila 79 Tauriainen Mika Kuusamo 80 Turunen Tiia Vanerityöntekijä Huutomäki 81 Vahertimo Petro Jalasjärvi 82 Valkonen Esa Asettaja Savonlinna 83 Väisänen Jani Työsuojeluvaltuutettu Äänekoski 84 Väkiparta Jouni Elementtinaulaaja Mäntsälä 85 Väätäinen Ari Huoltomies Iisvesi Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi
8 Puusepän- ja veneenrakennusteollisuus, harja- ja sivellinteollisuus VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 171 172 173 174 175 176 177 Aaltonen Tero Teollisuustyöntekijä Juornaankylä Ahola Jorma Verhoilija Kausala Annala Esa Huonekalutyöntekijä Pieksämäki Aukeala Harri Sastamala Granat Tapani Raanujärvi Haapanen Marjut Puutyöntekijä Loimaa Henriksson Tiina Forssa 178 Hirvi Tapio Kannus 179 180 181 182 183 Hirvonen Maire Sivellintyöntekijä Kerava Härmäaho Hannu Loimaa Jokela Hannu, pakkausvalmistaja/ varastomies Tampere Julin Benita Konepuuseppä Härmä Jäppinen Tomi Koneenhoitaja Muhniemi 184 Järvi Jori Veneenrakentaja Kokkola 185 186 187 188 189 190 191 Kaikkonen Jouni Haapavesi Kallio Timo Littoinen Katajamäki Reijo Jurva Keto Simo Talonmies Punkalaidun Kinnari Juha Sähköasentaja Kokkola Koivula Pauli Sit. Huonekaluverhoilija Kurikka Kokkarinen Juha Konepuuseppä Palokka 192 193 194 195 196 197 198 Komsi Kari Prässäri Jurva Koskela Kimmo Lahti Laitinen Risto Konepuuseppä Littoinen Lehtinen Arto Konepuuseppä Mänttä Lempinen Hanne Masku Mensonen Jari Vaihetyöntekijä Varkaus Mourujärvi Marita Viimeistelijä Posio 199 200 201 202 203 204 205 Mäenpää Jari Kunnossapitovastaava Rutava Mäki Petri Ruovesi Männikkö Jari Lumijoki Mäntylä Nina Trukinkuljettaja Lahti Niemi Mika Laminointityöntekijä Kalajoki Nieminen Eero Uretaanivalaja Varastotyöntekijä Lahti Paananen Veli Maalari Siilinjärvi
Puusepän- ja veneenrakennusteollisuus, harja- ja sivellinteollisuus 9 206 207 208 209 210 211 212 Palmroos Janne Pihtipudas Parkkinen Heli Parketinvalmistaja Toivala Peltomaa Eero Puutyöntekijä Kilvakkala Perälä Jukka Kauhajoki Petäys Marko Verhoilija/ liimari Kurikka Pitkämäki Veikko mestari Orivesi Puntanen Mikko Veneenkasaaja Karhi 213 214 215 216 217 218 219 Päivärinta Seppo Verhoilija Lahti Rahkola Kai Kalajoki Rajakari Matti Varastomies Nummela Rajala Matti Laminoitsija Kumila Rantanen Jaana Maalaamotyöntekijä Hollola Rantonen Jaana Sit. Haapajärvi Reitti Rauno Asentaja Raisio 220 221 222 223 224 225 226 Ridell Jouko Oulu Ripson Lea Veneenrakentaja / Båtbyggare Pietarsaari / Jakobstad Ruotsalainen Kimmo Kalusteasentaja Siilinjärvi Räsänen Helena Syväniemi Saarinen Asko Lastaaja Alavus Savolainen Pirjo Ompelija Lahti Siironen Petri Sit. CNC-poraaja Himanka 227 228 229 230 231 232 233 Storbacka Tommy Veneenrakentaja Karleby Suksi Timo Ruiskulaminoitsija Kiikala Timonen Roni Kokoaja Nummela Turunen Jukka Lapinlahti Varis Jukka Höylääjä Purnujärvi Vattulainen Esko Listoituskoneenhoitaja Nastola Västinsalo Minna Tuotantotyöntekijä Mäyry Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi Puuliiton vaalit 17. - 30.9.2014 Muista äänestää!
8 Metsä-, metsäkone- ja taimitarha-ala, turvetuotanto- ja turveteollisuusalat sekä bioenegia-ala 294 295 296 297 298 Aarnio Pekka Leivonmäki Ahonen Pauli Metsäkoneenkuljettaja Pöljä Alaoja Sirpa Sit. Siemenkeskustyöntekijä Rovaniemi Ehrukainen Reima Onkamo Haataja Markku Sit. Vieremä 299 Heikkinen Hannu Metsäkoneenkuljettaja Petäjävesi 300 Hirvonen Aarne Säimen 301 Hänninen Ville Metsäkoneenkuljettaja Haukivuori 302 303 Isosalmi Antti-Veikko Ulvila Järvinen Nils Kokemäki 304 Kinnunen Pasi Työkoneenkuljettaja Eno 305 Kontinen Reijo Kolari 306 Korkalainen Aimo Rautavaara 307 308 Kotala Esa Vihti Kumpulainen Matti Metsäkoneenkuljettaja Pihtipudas 309 Kuukasjärvi Esko Rovaniemi 310 Körkkö Teuvo Metsäkoneenkuljettaja Kuosku 311 Lahti Ari Koneenkuljettaja Rauma 312 313 Lehtonen Heikki Lyly Luusua Tapio Kotalankylä
Metsä-, metsäkone- ja taimitarha-ala, turvetuotanto- ja turveteollisuusalat sekä bioenegia-ala 9 314 315 316 317 318 Moilanen Kaarlo Sit. Puhoskylä Möttönen Janne Metsäkoneenkuljettaja Suomussalmi Nokela Markku Metsätyömies Kuopio Nurmi Niko Prosessinhoitaja Turenki Ojala Sauli Metsäkoneenkuljettaja Hamina 319 Pennanen Timo Turvetyöntekijä Pielavesi 320 Pollari Kari Metsäkoneenkuljettaja Veteli 321 Pulkkinen Markku Rautavaara 322 323 Pyykkönen Kari Ruhtinansalmi Salmela Reijo Metsäkoneenkuljettaja Kemijärvi 324 Tuisku Arto Rovaniemi 325 Tyrväinen Seppo Taimitarhatyöntekijä Joroinen 326 Vallintaus Hannu Metsäkoneenkuljettaja Jämsä 327 Våg Voitto Hiidenniemi Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi Puuliiton vaalit 17. - 30.9.2014 Muista äänestää!
8 Maatalous-, puutarha- ja viherala, ravi- ja ratsastusala, turkis- ja rehukeskusala sekä golfala 362 363 364 365 366 Alatalo Jaana Sit. Eläintenhoitaja Oulu Anastasiadis Renos Viherrakentaja Helsinki Helminen Riitta Tallityöntekijä Urjalankylä Kapiichuk Oleksandra Karjanhoitaja Alavus Karvonen Katja Puutarhatyöntekijä Iisalmi 367 Kiviluoma Juha-Matti Kasvihuonetyöntekijä Teuva 368 369 370 371 Kuutok Leida Kasvihuonetyöntekijä Joroinen Laaksonen Timo Kuorma-autonkuljettaja Tuusula Laurikainen Ulla Kasvihuonetyöntekijä Juva Leskinen Kaisa Ratsastuksenohjaaja Kempele 372 Nyman Jussi Ympäristönhoitaja Järvenpää 373 Ojala Erja Puutarhatyöntekijä Jalasjärvi 374 Rauma Veli-Matti Kaustinen 375 376 Suojama Niilo Golfkentänhoitaja Turku Vokkolainen Jenni Tallimestari Kirkkonummi Ehdokkaista lisää verkkosivuillamme www.puuvaalit.fi Puuliiton vaalit 17. - 30.9.2014 Muista äänestää!
VAALILIITTO A VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA 9 Kestävää sosiaalista ja ekologista kehitystä maatalousaloillemme Suomessa on toteutettava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista maatalouspolitiikkaa, joka antaa kestävän pohjan maaseutualojemme palkkatyölle. Maatalouspoliittisen strategian tulee perustua kestävään kehitykseen ja siinä tulee huomioida Suomen pohjoiseen sijaintiin liittyvät edut ja haasteet. Euroopan Unionin maatalouspolitiikkaa on toteutettava Suomessa siten, että maaseudun ja sen ammattien elinkelpoisuus säilyy. Vaaliliitto korostaa, että Puuliiton on suunnattava aiempaa enemmän resursseja ja luotava uudenlaisia lähestymistapoja maatalousalojen työehtojen valvontaan. Jäsenhankintaan panostettava Maatalousaloilla (maatalouselinkeinot, puutarha-ala, turkisala ja viherrakentaminen) järjestäytymispotentiaali on suuri. Järjestäytymisasteen nostamisen merkitys kasvaa erityisen suureksi yleissitovuuden säilyttämisen kannalta. Vahvistaakseen asemiaan neuvottelupöydässä ja alan työehtojen valvonnassa Puuliiton on panostettava aiempaa tehokkaammin jäsenhankintaan maatalousalojen työpaikoilla. Turkistuotannon työolot turvattava Turkistuotannon työpaikat on turvattava antamalla työrauha alan toimijoille. Turkistuotanto on toteutettava ympäristöseikat ja eläinten hoidon eettiset kysymykset tarkoin huomioon ottavalla tavalla. Tuotannolle ja turkisalan työntekijöille on valtiovallan toimin taattava turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet. Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto Alan työehtoja ja niiden valvontaa kehitettävä Puuliiton tulee ponnistella kehittääkseen maatalousalojen työehtoja muiden palkansaajaryhmien tasolle. Maatalousalojen ammattilaisten työpanos ja koulutus on nostettava ansaittuun arvoonsa. Maatalousalojen sosiaalinen polkumyynti (alipalkkaus, työehtojen rikkominen ja heikossa työntekijäasemassa olevien riisto) on estettävä sekä kotimaassa että kansainvälisen yhteistyön kautta tuotannossa myös muualla maailmassa. Liiton sopimusaloista etenkin maaseutuelinkeino- ja puutarha-alalla työskentelee huomattava määrä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisille Suomessa työskenteleville palkansaajille on ehdottomasti taattava työskentely suomalaisin työehdoin. Luomutuotantoa kehitettävä ja geeniruuan tuotantoa valvottava Vaaliliitto painottaa, että maatalouden ja sen sivuelinkeinojen on perustuttava puhtaaseen ja kestävän kehityksen periaatteet täyttävään tuotantoon. Suomen tulee hyödyntää pohjoinen sijaintinsa ja maineensa puhtaana ympäristönä tuottamalla markkinoille turvallisia ja terveellisiä tuotteita. Puhdas ja turvallinen tuotantoympäristö on myös maatalousaloilla työskentelevän palkansaajan etu. Kotimaisten elintarvikkeiden tuottamista tulee tukea verotuksellisin keinoin. Lisäksi on järjestettävä lähiruuan saatavuutta ja suomalaisen ruuan arvostusta tukevia toimia, kuten pienten tuottajien tarjonnan yhteismarkkinointia.
10 Henkilöhaastattelut Toimittaja Veera Nuutinen VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Vuorotyöntekijä tarvitsee lepoaikaa Jani Väisänen tuntee tehdastyön hyvinvointiriskit: vuorotyö ja liialliset ylityöt. Kun ihmisen vireystila on hyvä, totta kai silloin työskentelee myös turvallisemmin, ja jaksaa. Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaiden koneissa pyörivät havuja koivutukit öin ja päivin. Raskasta työtä tehdään tehtailla kolmessa vuorossa. Jani Väisänen, 44, valvoo ja tukee viidensadan tehdastyöntekijän henkistä ja fyysistä työhyvinvointia ja turvallisuutta. Väisänen on Suolahden vaneritehtaiden työsuojeluvaltuutettu. Yli kahdenkymmenen työvuotensa aikana Väisäselle on muodostunut selkeä käsitys tehdastyön terveysja turvallisuusriskeistä. Vuorotyöstä johtuva väsyminen on meillä yksi suurimmista ongelmista, hän sanoo. Metsä Woodin raskaimmat työaikamallit ovat kolmivuorotyötä, jota tehdään lähes kaikissa tehtaan työpisteissä. Väisänen listaa vuorotyön aiheuttamia hyvinvointiongelmia: lepo- ja palautumisajan vähäisyys, univaikeudet, väsyminen. Kun ihmisen vireystila on hyvä, totta kai silloin työskentelee myös turvallisemmin, ja jaksaa. Kaikki hoksottimet ovat ihan eri lailla käytössä. Tehdasrakennuksen seinällä pyörii laskuri, jonka numerot kertovat, että vaneritehtaalla on työskennelty yhtäjaksoisesti kymmenen päivää ilman yhtään työtapaturmaa. Kesällä 2013 Suolahden tehtailta irtisanottiin 26 työntekijää. Väisänen kertoo huomaavansa yt-neuvotteluiden vaikutuksen edelleen työtovereissaan. Kestää monta vuotta, ennen kuin pelko häviää ihmisten mielistä. Pitkään yt:iden jälkeenkin voidaan työskennellä kiireessä ja vähän hätiköiden. Ollaan kipeinä töissä eikä uskalleta olla enää sairaslomallakaan, vaikka siihen olisi tarvetta. Sitä kautta turvallisuusriskit kasvavat. Työntekijöiden uupuminen ytkierroksen jälkeen huolettaa työsuojeluvaltuutettua. Jos pomo pyytää toistuvasti ylitöihin, niistä ei välttämättä uskalleta kieltäytyä. Jos ylitöiden tekeminen muuttuu säännölliseksi, työnantaja kiertää sillä tavalla kalliimpia työaikamalleja. Hetkellinen ylityö on aina halvempaa työnantajalle, Väisänen muistuttaa. Suorapuheisen Väisäsen mielestä ay-liikkeen tulisi valvoa jäsentensä etuja nykyistä ärhäkämmin. Olisi toimittava jo ennen kuin työntekijöiden asemaa pyritään heikentämään. Pitäisi reagoida kovemmin, ja paikallisesti me olemme niin tehneetkin. Viime yt:iden aikana tehtaan työntekijät ilmaisivat mieltään spontaanilla ulosmarssilla. Oman ammattiosastonsa puheenjohtaja toivoo Puu- ja erityisalojen liitolta aluetoimitsijoiden määrän lisäämistä ja heidän asemansa parantamista. Työpaikoilla olisi hyvä näkyä nykyistä enemmän. Väisäsen mielestä hyvän työsuojeluvaltuutetun ominaisuuksia ovat rehellisyys ja tasapuolisuus. Leipääntyä työssä ei saa. Silloin on vaarana, että puutteita, tapaturmia tai turvallisuusriskejä ruvetaan katsomaan sormien läpi. Pitää muistaa, ketkä edunvalvojan ovat valinneet hoitamaan asioitaan ja olla heidän luottamuksensa arvoinen. Metsä Woodin työsuojeluvaltuutettu Jani Väisänen tietää, että lepoajalla on suuri merkitys työhyvinvoinnille. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu perhokalastamalla. Kohtuullinen jäsenmaksu ja hyvät palvelut Juha Kokkarinen parantaisi Puuliiton taloutta kattavalla työnantajaperinnällä. Kun Juha Kokkarinen, 41, sai viitisentoista vuotta sitten kipinän ay-uralleen, sytykkeenä oli tiedonhalu. Hänestä on tärkeää olla perillä siitä, miten asiat hoidetaan niin omalla työpaikalla kuin muuallakin yhteiskunnassa. Kenties hän siksi viihtyykin vas- tuullisissa tehtävissä. Viimeiset viisi vuotta Kokkarinen on hoitanut puu- ja erityisalojen asioita liiton hallituksessa. Lisäksi hän puolustaa pääluottamusmiehenä seitsemänkymmenen työntekijän etuja myymäläkalusteita valmistavan Pikval Oy:n Vaajakosken tehtaalla. Vaajakoskella työntekijöiden ja työnantajan välit ovat suorat ja toimivat. Diplomaattisen oloinen Kokkarinen pitää tätä saavutuksenaan. Kuuluu asiaan olla välillä myös eri mieltä, kunhan kantansa perustelee hyvin.
VAALILIITTO A 11 Olen pystynyt säilyttämään ihmisten työpaikkoja perustelemalla, miksi juuri sieltä ei kannata vähentää. Usein työnantajakin on ymmärtänyt, jos asia ei ollut aivan loppuun ajateltu, Kokkarinen sanoo. Puuliiton seuraavan valtuuston suurimpia haasteita on liiton ja työttömyyskassan talous. Eläköitymisten ja rakennemuutoksen vuoksi liiton jäsenmäärä on hitaassa laskussa, ja sitä mukaa varoja on käytettävissä entistä vähemmän. Kokkarisen mukaan kokonaisjäsenmaksua ei ole enää varaa korottaa, jos se halutaan pitää kohtuullisena. Mutta jos reilusti yli puolet jäsenmaksuista alkaa mennä henkilöstön palkanmaksuun, on pohdittava, miten saamme hoidettua pienemmällä henkilöstömäärällä ne tehtävät, jotka liitolle kuuluvat. Vieläpä hyvin ja tehokkaasti, hän linjaa. Kokkarinen painottaa, että henkilöstön irtisanomisiin ei tarvitse mennä. Säästöjä hän hakisi ensisijaisesti yhdistämällä voimia muiden liittojen kanssa. Jos suunniteltu liittofuusio ei toteudu, eri liitoilla voisi olla silti yhteisiä työntekijöitä. Puualan järjestäytymisastetta Kokkarinen pyrkisi parantamaan laajentamalla luottamusmiesverkostoa. Varsinkin pienistä puusepänverstaista on hankala saada jäseniä, jos siellä ei ole luottamusmiehiä. Heidän kauttaan jäsenmaksun työnantajaperintä olisi helpompaa saada käyttöön pienissäkin yrityksissä. Kokkarisen työpaikalla Vaajakoskella valmistetaan tavarataloihin myymäläkalusteita puusta ja metallista. Kalusteteollisuus on yksi niistä aloista, joiden povataan katoavan Suomesta halvemman työvoiman maihin, kuten Viroon tai tällaisia uhkakuvia ainakin työnantajat mielellään maalaavat. Kokkarisen mielestä Suomi pystyisi kilpailemaan naapurinsa kanssa tasaisemmin ottamalla mallia investointeihin liitettävistä verohelpotuksista, joita Virossa on käytössä. Kun vahvistetaan investointihalukkuutta tehtaisiin, vaikutetaan työpaikkojen pysymiseen. Pikval Oy:n pääluottamusmies Juha Kokkarisen mielestä liiton toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja kestää tarkastelua niin jäsenten taholta kuin ulkopuoleltakin. Tervetuloa 2010-luvulle, ay-liike! Pääluottamusmies Jussi Nymanin mielestä ammattiliitot hyötyisivät nykyaikaisemmasta imagosta. Vihervarikko Oy:n pääluottamusmies Jussi Nyman, 35, on aloittanut työviikkonsa Helsingin Herttoniemessä leikkaamalla ruusupensaita raikkaassa sateessa. Puistotyöntekijä viihtyy ulkona säällä kuin säällä. Vihervarikko vastaa viheralueiden hoidosta ja ylläpidosta useis-sa Uudenmaan kunnissa. Kesäisin nurmea leikkaavat ja kitkevät kymmenet kausityöläiset. Viisi ympärivuotista työntekijää ovat lomautettuina lähes joka talvi. Palkkatasossa näkyy, että viherala pyörii kausityövoimalla. Järvenpäässä asuvan Nymanin palkasta valtaosan nielaisevat asumiskulut. Onhan tämä meidän viheralamme aika marginaalinen ja unohdettu koko isossa liitossa. Työehtoihin ei ole tullut huononnuksia minun aikanani, mutta ei parannuksiakaan, Nyman arvioi. Monen nuoren ensimmäinen kesätyöpaikka on viheralalla. Ke- sätyöntekijöitä perehdyttäessään Nyman suosittelee heille aina Puuja erityisalojen liiton jäsenyyttä. Matalapalkka-alalla moni tuntee kuitenkin houkutusta liittyä yksityiseen työttömyyskassaan. Liittovaltuustossa toimivan Nymanin mielestä ammattiliittojen pitää toimia ripeästi pärjätäkseen kilpailussa jäsenistä. Jos emme jotenkin rupea notkistumaan, niin näkisin, että yksityinen kassa tulee viemään voiton. Puuliitossa notkistuminen tapahtuisi Vihervarikko Oy:n pääluottamusmies Jussi Nyman on opiskellut ympäristönhoitajaksi Hyvinkään maaseutuopistolla. Ympäristönsuojelua kehittämällä saatetaan luoda paljon uusia työpaikkoja, hän tuumii. Nymanin mukaan parhaiten vaikuttamalla työelämänsä aloittaviin nuoriin. Työelämään tulevia pitäisi valistaa liiton tehtävästä työläisten edunvalvojana. Esimerkiksi kertomalla, millaisia huononnuksia voisi tulla ilman järjestäytymistä. Ihanteellista olisi, että kassan tuoma työttömyysturva olisi vain osa liiton palvelua, eikä ainoa syy lähteä mukaan. Koko ammattiyhdistysliike hyötyisi Nymanin mielestä raikkaammasta julkikuvasta. Monelle tulee ay-liikkeestä mieleen viiksekkäät ja mahakkaat miehet ryyppäämässä. Tämä on asia, joka kaipaisi muutosta. Nykyään pelkällä imagolla pääsee jo pitkälle, hän visioi. Ilmeen päivittämisessä voisi auttaa esimerkiksi mainoskampanja. 2010-luvun ay-liike näyttää Nymanin mukaan kansainväliseltä ja moninaiselta. Hän pitää SAK:n hyllytettyä vaalimainosta esimerkkinä onnistuneen herättelevästä kampanjasta. Mainoksessa näyttelijä Oiva Lohtanderin esittämä porvari naureskeli työläisille, jotka eivät edes äänestä.
12 VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Nuoret duunarit löytyvät netistä Marko Luttisella on tapana voittaa Puuliiton jäsenhankintakilpailut. Päivää ennen haastattelua Piklaksen tehtaan pääluottamusmies Marko Luttisen, 33, puhelin soi. Puuliitosta onnitellaan: Luttinen on voittanut liiton jäsenhankintakilpailun arvonnassa matkalahjakortin. Eikä kerta ollut edes ensimmäinen. Muutaman kerran on sattunut voitto napsahtamaan, Luttinen virnuilee silmät tuikkien. Oman arvionsa mukaan Luttinen on tuonut Puu- ja erityisalojen liittoon lähes sata uutta jäsentä seitsemän liittoaktiivivuotensa aikana. Vaatimaton kaveri ei kuitenkaan osaa leuhkia saavutuksellaan. Reippaan rekrytointitahdin salaisuus on yksinkertainen: rehellinen ja avoin keskustelu. Kerron, mikä on luottamusmiehen ja liiton rooli: työntekijällä on tuki takanaan, liitosta saa edunvalvontaa ja oikeusapua. Luttinen ilmoitti riitauttavansa asian, jollei tehtaalla toimita lain mukaan. Lopulta työnantaja perui kaikki irtisanomiset. Ikkunoita valmistavan Piklaksen Pyhännän tehtaan työntekijöiden järjestäytymisaste on pyöreät sata. Työnantajayritys sitä vastoin ei kuulu työnantajaliittoon. Aikaisemmin tästä oli vähällä koitua ongelmia. Osapuolten välit olivat lähellä kärjistymistä vuonna 2009, kun Piklas aikoi irtisanoa 17 työntekijää ilman laillista irtisanomisperustetta. Luttinen ilmoitti riitauttavansa asian, jollei tehtaalla toimita lain mukaan. Lopulta työnantaja perui kaikki irtisanomiset. Yhtiö on sittemmin ottanut jupakasta opikseen ja neuvottelukulttuuri tehtaalla on muuttunut lainmukaiseksi. Kun työnantajalla ei ole omaa edunvalvontajärjestöä ohjeistamassa, se varmistaa toimintatapojensa laillisuuden usein luottamushenkilöiltä. Piklaksen pääluottamusmies Marko Luttinen on rekrytoinut Puuliittoon lähes sata uutta jäsentä. Puuliitto tavoittaisi etenkin nuoret duunarit paremmin vahvistamalla läsnäoloaan verkossa. Kun minulla on liiton tuki ja tunnen työsuhdeasiat, niin neuvottelut sujuvat ilman ongelmia, Luttinen sanoo. Pääluottamusmies Luttisella on paljon kokemusta jäsenrekrytoinnista. Hänestä Puuliitto tavoittaisi etenkin nuoret duunarit paremmin vahvistamalla läsnäoloaan verkossa. Ensimmäisenä hän uudistaisi liiton verkkosivut. Niin sisällön kuin ulkoasunkin pitäisi olla kiinnostavammat. Nythän ne eivät ole kovin vetoavan näköiset, vuodelta 1970 varmaan, Luttinen murjaisee. Sosiaaliselle ja leppoisalle pääluottamusmiehelle on jäänyt Puuliiton järjestämiltä kursseilta käteen monta hyvää ystävää ympäri Suomea. Kokemusten vaihdosta on hyötyä edunvalvontatyössä. Koulutusten välillä luottamushenkilöt pitävät tiiviisti yhteyttä puhelimitse ja Facebookissa. Luttinen pitää Puuliiton panosta aktiivien kouluttamiseen tärkeänä. Pyyhkeitä liitto saa koulutusten harventamisesta. Koulutuksia ei ole enää kuin muutaman kerran vuodessa. Siihen toivoisin enemmän panostusta. Kun toimintaympäristö muuttuu ja alalla on paljon irtisanomisia, pitäisi koko ajan olla kartalla tapahtumista.
VAALILIITTO A 13 Hiljainen puurtaja on liiton voima Matti Heikkala haluaa antaa äänen jäsenkunnan hiljaisille. Puu- ja erityisalojen liiton liittovaltuutettu, pääluottamusmies Matti Heikkalalla, 61, on toimiva resepti jäsendemokratian parantamiseksi: nuijanheiluttajien on ryhdyttävä kuuntelemaan jäseniä silloin, kun näillä on asiaa. Jäsenillä olisi kyllä ideoita, mutta niiden esiin tuomisessa meillä riittää vielä töitä. Usein ne tahdotaan tyrmätä: sanotaan, että ei niitä asioita niin hoideta, Heikkala hymähtää. Toimivaan liittoon tarvittaisiin meidän kaikkien aktivoitumista. Pudasjärveläisen Heikkalan mielestä ammattiliiton on oltava ennen kaikkea yksittäisten jäsentensä asialla. Sitoutumaton liittovaltuutettu haluaa ajaa heidän etuaan, ei poliittisten ryhmittymien tavoitteita. Nuijanheiluttajien on ryhdyttävä kuuntelemaan jäseniä silloin, kun näillä on asiaa. Omaa ammattiosastoaan johtaessaan Heikkala on ryhtynyt parantamaan mielikuvaa ammattiyhdistysliikkeestä kouriintuntuvin toimin. Osasto on avustanut työttömiä ja sotainvalideja taloudellisesti sekä lahjoittanut tietokoneita kouluille. Tavoitteena on näkyä Pudasjärven kunnassa positiivisessa valossa. Halusimme tuoda esille, ettei ay-toiminta ole läpeensä poliittista, vaan osallistuvaa. Tälläkin seudulla on vielä paljon vanhanaikaista mielikuvaa ay-liikkeestä, Heikkala huomauttaa. Yleishyödylliset lahjoitukset ovat toimintamalli, josta myös liitto voisi Heikkalan mielestä ottaa Siinä pitää aktivoitua, kun vielä voi. Ei sitä koskaan tiedä, milloin se osuu omalle kohdalle. mallia. Hän haluaisi myös siirtää Puuliiton toiminnan painopistettä enemmän pohjoista kohti. Moottoripyöräilyä ja raskasta musiikkia harrastava Heikkala on työskennellyt 33 vuotta hirsihuviloita valmistavan Kontiotuotteen tehtaalla. Luottamusmiehenä hän on toiminut viisitoista vuotta, joista viimeiset kuusi vuotta tehtaan pääluottamusmiehenä. Luottamusmiehellä on sata ammattia, Heikkala sanoo. On hallittava niin työehtosopimukset kuin neuvottelutaidot. On myös osattava kuunnella, kun työtoveri vuodattaa huoliaan. Asia, joka Heikkalaa erityisesti huolestuttaa on vuokratyön yleistyminen alalla. Hän kaipaa vuokratyön villeihin ehtoihin lakimuutoksia, joita ammattiyhdistysliikkeen olisi ajettava voimakkaasti. Siinä pitää aktivoitua, kun vielä voi. Ei sitä koskaan tiedä, milloin se osuu omalle kohdalle, Heikkala sanoo. Meillä on jo muutama esimerkki, kuinka hyvän määräaikaisen työntekijän sopimus on päättynyt, ja hänet on palkattu takaisin vuokratyöfirman kautta. Rivijäsenten etujen ajaminen on liiton tärkein tehtävä, Heikkala painottaa. Se palkitsee, sillä tuloksena on entistä aktiivisempi liitto. Meidän aktiivien ei pidä unohtaa näitä hiljaisia jäseniä. Kun niistä yksi saa äänensä kuuluville, niin entistä useampi rupeaa sanomaan jotakin. Sieltä ne hyvät ideat tulevat. Liiton voima ovat ne hiljaiset puurtajat. Kontiotuotteen pääluottamusmies Matti Heikkala haluaa ajaa jäsenten etuja poliittisesti riippumattomana. Muista äänestää! PUULIITON VAALIT 17. 30.9.2014
14 VAHVASTI JÄSENTEN ASIALLA Liittoaktiivin sinnikkyys palkittiin Pienen perhepuutarhan luottamusmies Katja Karvonen puski läpi työntekijöiden lomarahat ja ylityökorvaukset. Iisalmelaisella Jauhiaisen puutarhalla työt vaihtuvat vuodenaikojen mukana. Juhannuksen jälkeen kasvukausi on ohi ja kesäkukat myyty. Syksyllä puutarhalla ryhdytään valmistamaan ruukkuja seuraavan kevään istutuksiin. Perheyrityksessä on kuusi ympärivuotista työntekijää, joista luottamusmies Katja Karvonen, 38, on työpaikkansa ainoa puuliittolainen. Viime syksy oli yrityksessä ensimmäinen, jolloin muutama työntekijä jouduttiin lomauttamaan kuukausiksi. Se oli omistajalle kova pala. Hän on viimeiseen asti taistellut lomautuksia vastaan, ja työt on pyritty jakamaan tasaisesti koko vuodelle, Karvonen sanoo. Jauhiaisen puutarhan työntekijöistä monet ovat omistajapariskunnan sukulaisia, eivätkä he ole katsoneet tarpeelliseksi järjestäytyä. Kaikki ovat kuitenkin hyötyneet siitä, että Karvonen on aktivoitunut ajamaan heidän asioitaan. Karvonen ryhtyi luottamushenkilöksi vuonna 2009 tarttuakseen työpaikkansa epäkohtiin. Lomaltapaluurahoissa ja ylityökorvauksissa oli puutteita. Pekkaspäivät puuttuivat kokonaan, hän luettelee. Ensimmäiseksi hän tunnusteli työtovereiltaan näiden mielipiteitä. Eikö ollut oikein vaatia kaikille lakisääteiset korvaukset? Tästä kaikki olivat samaa mieltä. Karvosesta tuntui hyvältä, että työkaverit antoivat ainakin henkisen tukensa, vaikka eivät itse kuuluneet liittoon. Puuliiton aluetoimitsijan avulla korvaukset ja vapaat neuvoteltiin lakisääteiselle tasolle. Siihen riitti vain yhden työntekijän aktiivi- Eikö ollut oikein vaatia kaikille lakisääteiset korvaukset? Jauhiaisen puutarhan pelargonit tarvitsevat runsaasti vettä ja ravinteita. Pääluottamusmies Katja Karvosen lempikukka on orvokki. suus ja sinnikkyys. Yksin ei kuitenkaan ollut helppoa avata suutaan epäkohdista, Karvonen myöntää. Oli aikoja, kun mietin, että mitä minulle nyt tapahtuu. Ja koenkin, että tämä vaikutti minun ja työnantajan väleihin. Kaikki työasiat me kuitenkin pystymme aina keskustelemaan hyvin. Nyt Karvonen ajattelee, että liiton tuki oli tärkeää, koska se rohkaisi tarttumaan asioihin vastaisuudessakin. Minulla on Puuliitosta sellainen kuva, että se ajaa vahvasti jäsentensä etuja ja hyvinvointia. Olen aina saanut tukea, kun olen sitä tarvinnut, oli kyse sitten isosta tai pienestä asiasta, hän kiittää. Se on tärkeää varsinkin nyt, kun työelämä on muuttunut entistä pätkittäisemmäksi. On paljon määräaikaisia töitä ja lomautuksia. Epävarmasta ajasta huolimatta Karvonen viihtyy hyvin puutarhalla. Hän pitää työn vaihtelevuudesta, myyntityöstä ja asiakaspalvelusta, jossa hänen ystävällinen ja lämmin persoonansa pääsee esiin. Tässä työssä kehittyy koko ajan. Kasvien saloja on hyvin vaikea opiskella kirjasta, ne täytyy oppia käytännössä, Karvonen hymyilee. Ryhmäkanneoikeus avaisi monta asiaa eteenpäin, sanoo W-team Oy:n metsäkoneenkuljettaja Ville Hänninen. Laittomat ylityöt kuriin kanneoikeudella Ville Hänninen haluaa puuttua metsäkoneenkuljettajien hurjiin ylityömääriin. Metsäkoneenkuljettaja Ville Hännistä ei ole aivan helppo löytää työmaaltaan. On ajettava pitkän matkaa mutkittelevaa pikkutietä Mikkelin Hiirolassa ennen kuin metsästä al- kaa kuulua ryskettä. Hakkuualueella melskaa valtava ajokone, jonka koura kahmii maasta oksia ja raivaa niitä kasoiksi. Kuljettaja seisauttaa koneen ja hyppää alas ohjaamosta. Saimaan metsäkonealan ammattiosaston puheenjohtaja Hänninen, 47, tuli W-team Oy:lle kuljettajaksi toimittuaan ensin vuosia itsenäisenä koneyrittäjänä. Takaisin hän ei enää vaihtaisi. Kun kuljettajat työskentelevät kukin omalla työmaallaan, niin edunvalvonta kuin jäsenten tavoittaminenkin muuttuvat haasteellisiksi. Työmoraalistanikin huomaa, että ajattelen ja työskentelen yrittäjälähtöisesti, Hänninen sanoo. Koneyrittäjien ja kuljettajien edunvalvonnalla tulisi hänestä olla yhtenevät tavoitteet.