MALLI, TAVARAMERKKI VAI MOLEMMAT?

MALLI, TAVARAMERKKI VAI MOLEMMAT? Tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojauksesta Soile Järvenpää Opinnäytetyö Syyskuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellisen asiantuntijuuden suuntautumisvaihtoehto JÄRVENPÄÄ SOILE Malli, tavaramerkki vai molemmat? Tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojauksesta Opinnäytetyö s. 64, liitteet s. 16 Syyskuu 2011 Yritystoiminnassa tuotteen ja sen pakkauksen muotoilulla on suuri merkitys yritysten välisessä kilpailussa, sillä onnistunut muotoilu lisää tuotteen käyttökelpoisuutta ja haluttavuutta potentiaalisten ostajien keskuudessa. Jotta tuotekehitykseen uhratut investoinnit eivät valuisi hukkaan, uusi muotoilu tulisi myös suojata ei-toivotun tuotejäljittelyn estämiseksi. Aihe on ajankohtainen, sillä yritykset pyrkivät yhä enenevissä määrin erottumaan muotoilulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää malli- ja tavaramerkkioikeuden soveltuvuutta tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojaukseen. Opinnäytetyössä tarkasteltiin malli- ja tavaramerkkioikeuden ominaispiirteitä sekä niitä edellytyksiä ja rajoituksia, jotka liittyvät tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojaukseen mallija tavaramerkkioikeudella Suomessa ja EU:n laajuisena. Opinnäytetyön tarkoituksena on olla käytännön apuna opinnäytetyön kirjoittajalle itselleen sekä myös muille henkilöille, jotka joutuvat työssään puntaroimaan soveltuvimman suojamuodon valintaa tavaran tai sen pakkauksen ulkomuodon suojaamiseksi Suomessa ja/tai EU:n laajuisena. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät ovat lainopillisia. Opinnäytetyössä selvitettiin malli- ja tavaramerkkioikeuden sisältöä ulkoasun suojauksen kannalta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisen mallioikeus- ja tavaramerkkilainsäädännön rinnalla myös EU:n lainsäädäntöä rekisteröidyistä yhteisömalleista ja yhteisön tavaramerkeistä, sillä sekä Suomen että EU:n lainsäädäntö perustuvat samoihin direktiiveihin. Koska oikeuskäytännöllä on korostunut merkitys käytännön mallioikeus- ja tavaramerkkijuridiikassa, opinnäytetyössä esiteltiin myös ulkoasun suojausta koskevaa oikeuskäytäntöä Suomessa ja EU:ssa. Suomalaisen oikeuskäytännön tarkastelu painottui tavaramerkkeihin, koska mallioikeuden osalta uutta oikeuskäytäntöä on vielä varsin niukasti. Opinnäytetyön tuloksissa vertailtiin malli- ja tavaramerkkioikeuden yhtäläisyyksiä ja eroja tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojauksessa sekä koottiin suojamuodon valintaan vaikuttavia seikkoja huomioon otettavaksi sopivinta suojamuotoa pohtiville. Lopputuloksena todetaan, että yksiselitteistä vastausta siihen, kumpi opinnäytetyössä käsitellyistä suojamuodoista on soveltuvampi tavaran tai sen pakkauksen ulkomuodon suojaukseen, ei voida antaa, sillä suojamuodon valintaa vaikuttavat tilannekohtaiset tekijät. Yleispätevästi voidaan kuitenkin todeta, että tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojaukseen sopii tyypillisemmin mallioikeus, mutta suojaus tavaramerkkinä tai molemmilla suojamuodoilla on myös mahdollista suojausedellytysten täyttyessä ja erittäin suositeltavaa vahvan suojauksen saamiseksi jäljittelijöitä vastaan. Asiasanat: mallioikeus, tavaramerkit, kolmiulotteiset tavaramerkit, ulkoasurekisteröinnit

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Option of Legal Expertise JÄRVENPÄÄ SOILE Design, trademark or both? Protecting the shape of a product or its packaging Bachelor s thesis pages 64, appendices pages 16 September 2011 Designing of a product and its packaging has a great significance in the competition between companies, as successful design increases the applicability and desirability of the product among potential buyers. In order not to waste the investments made on product development, new design should also be protected to prevent unwanted copying of the product. This is topical, as it is becoming a common trend among companies to utilize design in order to become more distinguishable on the market. The purpose of this thesis was to discuss the applicability of design and trademark rights in protecting the shape of products and their packaging. The thesis studied the characteristics of design and trademark rights and the conditions and limitations related to seeking trademark or design protection for the shape of a product or its packaging in Finland and EU. The purpose of the thesis is to provide practical guidance for the writer herself and for others facing the task of having to select the most suitable form of protection for the shape of a product or its packaging in Finland and/or in EU. The research methods applied in the thesis are juridical. The thesis studied the content of design and trademark rights in view of protecting the shape of a product or its packaging. In addition to the Finnish design and trademark legislation, the thesis also studied the EU legislation on registered community designs and community trademarks, as the legislation of both Finland and EU are based on the same directives. As case law has a significant meaning in practical design and trademark jurisprudence, the thesis also discussed the case law relating to the protection of the shape of a product or its packaging in Finland and in EU. The study on the Finnish case law was concentrated on trademarks, as there is hardly any new case law relating to the design right. The results of the study compared the similarities between design and trademark rights in protecting the shape of a product or its packaging. The aspects affecting the act of selecting the form of protection were also gathered to be taken into account by those trying to decide which one would be the most suitable form of protection. As a result, it is concluded that it is not possible to give an unambiguous answer as to which one of the forms of protection discussed in the thesis would be the most appropriate for protecting the shape of a product or its packaging. The selection is dependent on the situation at hand. However, design protection is typically most suitable for protecting the shape of a product or its packaging, but trademark protection or both forms of protection together are also possible, provided that the conditions for registration are fulfilled. It is also highly recommendable in order to obtain a strong protection against imitation and copying. Keywords: design right, trademarks, 3-dimensional trademarks

4 LYHENTEET EOT EU EUT HE HO KHO KKO Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (nyk. UYT) Euroopan unioni Euroopan unionin tuomioistuin (ennen 1.12.2009 EYT) hallituksen esitys eduskunnalle hovioikeus korkein hallinto-oikeus korkein oikeus MalliA mallioikeusasetus 2.4.1971/252 MalliL mallioikeuslaki 12.3.1971/221 OHIM PRH SopMenL Office for Harmonization in the Internal Market (Trademarks and Designs) sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) patentti- ja rekisterihallitus laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 22.12.1978/1061 TMerkkiA tavaramerkkiasetus 29.5.1964/296 TMerkkiDir ensimmäinen neuvoston direktiivi 89/104/ETY jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä TMerkkiL tavaramerkkilaki 10.1.1964 /7 TRIPS UYT WIPO YhteisöMalliA YhteisömalliDir Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights unionin yleinen tuomioistuin (ennen 1.12.2009 EOT) World Intellectuel Property Organisation neuvoston asetus (EY) No 6/2002 yhteisömallista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY mallien oikeudellisesta suojasta Yhteisön TMerkkiA neuvoston asetus 40/94/EY yhteisön tavaramerkeistä neuvoston asetus 207/2009 yhteisön tavaramerkeistä annettu 26.2.2009 (korvaa neuvoston asetuksen 40/98/EY)

5 SISÄLTÖ LYHENTEET 1 JOHDANTO... 6 1.1 Taustaa... 6 1.2 Opinnäytetyön rajaus ja tarkoitus... 7 1.3 Keskeistä lainsäädäntöä... 8 1.4 Malli- ja tavaramerkkioikeudellisia käsitteitä... 10 1.5 Tilastotietoa... 12 2 MALLIOIKEUS... 15 2.1 Mikä on mallioikeus?... 15 2.2 Mitä mallioikeudella voidaan suojata?... 15 2.3 Ehdottomat rekisteröintiedellytykset... 17 2.3.1 Luovan työn tulos... 17 2.3.2 Uutuus... 17 2.3.3 Yksilöllisyys... 18 2.4 Rekisteröintiesteet... 20 2.5 Mallin rekisteröintiin liittyvät rajoitukset... 21 2.5.1 Moniosaisen tuotteen näkyvyysvaatimus... 21 2.5.2 Teknisen käyttötarkoituksen määräämä muoto... 22 2.5.3 Liitososat... 23 2.6 Mallioikeushakemusten tutkinta... 24 2.7 Mallioikeuden sisältö ja suoja-ala... 26 2.8 Voimassaoloaika... 27 3 TAVARAMERKKI... 28 3.1 Mikä on tavaramerkki?... 28 3.2 Mitä voidaan suojata tavaramerkkinä?... 29 3.3 Ehdottomat rekisteröintiedellytykset... 30 3.3.1 Tavaramerkin määritelmän täyttyminen... 30 3.3.2 Graafinen esitettävyys... 30 3.3.3 Erottamiskyky... 31 3.4 Ulkoasumerkkejä koskevat rekisteröinnin erityiset edellytykset... 34 3.4.1 Tavaran tai sen päällyksen käyttökelpoisuuden lisääminen... 34 3.4.2 Tavaran luonteenomainen muoto... 35 3.4.3 Teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämätön muoto... 37 3.4.4 Tavaran arvoa korottava muoto... 38 3.5 Rekisteröintiesteet... 39 3.6 Tavaramerkkihakemusten tutkinta... 41 3.7 Tavaramerkkioikeuden sisältö ja suoja-ala... 42 3.8 Voimassaoloaika... 44 3.9 Suomalaista oikeuskäytäntöä koskien ulkoasumerkkejä... 44 4 MALLI- JA TAVARAMERKKIOIKEUDEN VERTAILUA... 50 4.1 Yhteenveto malli- ja tavaramerkkioikeuden yhtäläisyyksistä... 50 4.2 Yhteenveto malli- ja tavaramerkkioikeuden eroista... 51 4.3 Suojamuodon valintaan vaikuttavia seikkoja ulkoasun suojauksessa... 56 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 59 LÄHTEET... 59 LIITTEET... 60

6 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Hyvin muotoiltu on puoliksi myyty 1. Muotoilun monipuolinen hyväksikäyttö parantaa todistetusti yrityksen tuloksentekoa ja auttaa erottumaan kansainvälisessä kilpailussa 2. Muotoilun avulla yritykset voivat myös rakentaa kuvaa innovatiivisesta ja kehittyvästä yrityksestä oman alansa edelläkävijänä. Mitä enemmän yritys investoi tuotteen tai sen pakkauksen muotoiluun, sitä todennäköisemmin yritys pyrkii myös suojaamaan tuotteen tai pakkauksen ulkomuodon ei-toivotulta tuotejäljittelyltä. 3 Mitä tärkeämpi suojattava kohde on yritykselle, sitä voimakkaampia suojakeinoja tulisi käyttää 4. Muotoilun suojaus on mahdollista immateriaalioikeuksia hyödyntäen. Immateriaalioikeuksiin luetaan tekijänoikeus ja teollisoikeudet, joita ovat patentti-, hyödyllisyysmalli-, malli- ja tavaramerkkioikeus. Muotoilua suojataan tyypillisimmin mallioikeudella, joka on säädetty nimenomaan tuotteen ulkomuodon tai sen osan suojaukseen (MalliL 1a,1 ). Mallioikeus on luonteeltaan territoriaalinen, kuten muutkin teollisoikeudet. Suomessa yksinoikeus mallille voidaan saada rekisteröimällä malli kansallisen mallioikeuslain mukaisesti, rekisteröimällä malli yhteisömallina ja/tai hyödyntämällä rekisteröimättömän yhteisömallin suojaa. Rekisteröimätön yhteisömalli on voimassa ilman suojaustoimenpiteitä kolme vuotta mallin julkaisusta EU:ssa. Teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskeva Haagin sopimuksen Geneven asiakirja astui voimaan Suomessa 1.5.2011, minkä jälkeen kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän piiriin kuuluvat hakijat ovat voineet nimetä Suomen kansainväliseen rekisteröintihakemukseensa. Suomalaiset hakijat ovat voineet hyödyntää kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää Suomen EU - jäsenyyden kautta jo vuodesta 2008, jolloin EU liittyi Geneven asiakirjaan. Muotoilua voidaan tietyin edellytyksin suojata myös lailla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa sekä tekijänoikeudella. Periaatteessa toisen tuotteen orjallinen jäljittely on 1 Oesch, Rinkineva, Hietamies & Puustinen 2005, 19. 2 Korvenmaa 1998, 92. 3 Puustinen 2001, 38. 4 Mansala 2007, 591.

7 kilpailuvapauden takia sallittu 5. SopMenL:n 1 :n yleislauseke antaa kuitenkin määrätyissä tilanteissa suojaa orjallista jäljittelyä vastaan. Orjallinen jäljittely on kiellettävissä, jos yleisöä johdetaan orjallisella jäljittelyllä harhaan esimerkiksi tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen 6. Kyse on ns. jälkikäteissuojasta eli suojasta, jonka voi saada jäljittelyn jo tapahduttua 7. Riidat, jotka koskevat sopimatonta menettelyä liiketoiminnassa ratkotaan Markkinaoikeudessa. Tekijänoikeus puolestaan suojaa luovan työn tuloksia ilman erillisiä rekisteröintitoimenpiteitä. Suojan saaminen edellyttää kuitenkin teoskynnyksen ylittymistä 8. Mikäli teoskynnys ylittyy, sama tuote voi saada sekä tekijänoikeussuojaa että mallisuojaa 9. Tavaramerkkilain 1 :n 2 momentin mukaan tavaran tai sen päällyksen muotoa voidaan suojata myös tavaramerkkinä. Yksinoikeuden tavaramerkkiin voi saada Suomessa kansallisesti joko vakiinnuttamalla tai rekisteröimällä tavaramerkki. Tavaramerkki on mahdollista suojata Suomessa kansallisen tavaramerkkirekisteröinnin lisäksi tai sijaan myös yhteisön tavaramerkkirekisteröinnillä, joka on yhteisömallin tapaan voimassa samansisältöisenä kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Toisin kuin kansallisessa järjestelmässämme oikeutta yhteisön tavaramerkkiin ei voi saada tavaramerkin vakiintumisen perusteella 10. Lisäksi Madridin pöytäkirja -maiden piiriin kuuluvat hakijat voivat hakea tavaramerkkisuojaa Suomessa nimeämällä Suomen kansainväliseen tavaramerkkihakemukseensa tai -rekisteröintiinsä. Hyödyllisyysmallilla ja patentilla voidaan suojata tuotteeseen liittyviä uusia teknisiä innovaatioita ja siten ne täydentävät ulkomuotoon liittyvää suojaa. 1.2 Opinnäytetyön rajaus ja tarkoitus Opinnäytetyössä tarkastellaan tuotteen tai sen pakkauksen ulkoasun suojausmahdollisuuksia Suomessa kansallisilla mallioikeus- ja tavaramerkkirekisteröinneillä sekä yhteisön tavaramerkkinä ja yhteisömallina. Koska kansainväliset tavaramerkki- ja mallirekisteröinnit käsitellään Suomessa kansallisten hakemusten tavoin, ei opinnäytetyössä erotella kansainvälisten rekisteröintihakemusten käsittelyä kansallisista. Opinnäytetyön ulkopuolelle jää myös rekisteröimätön yhteisömalli, sillä kyseinen suojamuoto on voimassa ilman erillisiä toimenpiteitä. 5 Oesch ym. 2005, 35. 6 Salmi, Häkkänen, Oesch &Tommila 2008, 83. 7 Oesch ym. 2005, 29. 8 Haarmann 2006, 45. 9 Oesch ym. 2005, 49. 10 Oesch 2003, 188.

8 Tavaran tai sen pakkauksen ulkoasun suojausta suunniteltaessa suojaus mallioikeudella tulee esille automaattisesti, mutta tavaramerkkisuojauksen mahdollisuudet jäävät helposti huomaamatta ulkoasurekisteröintien vähäisen hyödyntämisen takia. Ulkoasun suojausmahdollisuudet tavaramerkkinä olisi kuitenkin syytä kartoittaa, sillä tuotteen tai sen pakkauksen suojaaminen tavaramerkkinä on tehokas keino torjua ns. look-a like - tuotteita eli tuotteita, jotka jäljittelevät kilpailijan tuotteen muodon tai pakkauksen ulkoasua 11. Opinnäytetyössä malli- ja tavaramerkkioikeutta käsitellään selvyyden vuoksi ensin erikseen, minkä jälkeen niitä vertaillaan keskenään. Suojamuotojen vertailun tarkoituksena on selvittää, kumpi käsitellyistä suojamuodoista on soveltuvampi tavaran tai sen pakkauksen ulkomuodon suojaukseen. Opinnäytetyön loppuun on lisäksi koottu käytännön ohjeiksi seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon valittaessa suojamuotoa tavaran tai sen pakkauksen suojaukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on olla apuna henkilöille, jotka joutuvat puntaroimaan soveltuvimman suojamuodon valintaa tuotteen tai pakkauksen ulkomuodon suojaamiseksi Suomessa. Opinnäytetyössä esitellään runsaasti oikeuskäytäntöä ulkoasusuojauksen osalta Suomessa ja EU:ssa, sillä oikeuskäytännöllä on korostunut merkitys käytännön mallioikeus- ja tavaramerkkijuridiikassa. Suomalainen oikeuskäytäntö painottuu tavaramerkkeihin johtuen siitä, että mallioikeuden osalta uutta mallioikeuslain harmonisoinnin jälkeistä oikeuskäytäntöä on vielä varsin niukasti. 1.3 Keskeistä lainsäädäntöä Tärkeimmät yleissopimukset, jotka sääntelevät mallien ja tavaramerkkien oikeudellista vähimmäissuojaa, ovat Pariisin yleissopimus (1883) sekä sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista, ns. TRIPS sopimus (1994). Suomi liittyi Pariisin yleissopimukseen vuonna 1921 ja TRIPS sopimukseen 1.1.1996. Teollismallien kansainvälistä luokitusta koskeva Locarnon sopimus hyväksyttiin 1968, ja se tuli voimaan Suomen osalta 16.5.1972. Sopimuksen mukaan teolliset mallit on luokiteltu 32 luokkaan, jotka puolestaan on jaoteltu alaluokkiin. Tavaramerkkien kansainvälistä tavaroiden ja palvelujen luokitusta koskee puolestaan kansainvälinen Nizzan sopimus (1957), johon Suomi liittyi 18.8.1973. 11 Salmi ym. 2008, 205.

9 Suomen nykyinen tavaramerkkilaki on vuodelta 1964 (TMerkkiL 10.1.1964/7). Tavaramerkkilakia on muokattu useaan otteeseen kansainvälisistä sopimuksista johtuen. Ensimmäinen EY:n jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämistä koskeva direktiivi N:o 89/104/ETY säädettiin 21.12.1988. Direktiivin tavoitteena oli tavaramerkkilakien yhdenmukaistaminen keskeisiltä osin kaikissa jäsenvaltioissa tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkumisen edistämiseksi puuttumatta kuitenkaan prosessuaalisiin kysymyksiin jäsenmaiden kansallisissa tavaramerkkilaeissa 12. Suomen liittyminen Euroopan talousalueeseen velvoitti myös Suomen harmonisoimaan tavaramerkkilakinsa direktiiviä vastaavaksi. Harmonisointi toteutettiin lailla 25.1.1993/39. Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1.1.1995 ja Madridin pöytäkirjan mukaiseen kansainväliseen tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmään 1.4.1996 toi myös mukanaan muutoksia Suomen tavaramerkkilakiin. Näistä muutoksista säädettiin lailla 22.12.1995/1715. 13 Suomen mallioikeuslaki (1971/221) tuli voimaan 1.4.1971. Mallisuojan saamisedellytyksiä yhdenmukaistettiin toimivien sisämarkkinoiden luomiseksi Euroopan yhteisössä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä mallien oikeudellisesta suojasta 98/71/EY, 13.10.1998. Direktiivillä yhdenmukaistettiin mallin käsite sekä uutuutta ja yksilöllisyyttä koskevat vaatimukset. 14 Direktiivi implementoitiin Suomessa lailla mallioikeuslain muuttamisesta (596/2002). Laki tuli voimaan 1.8.2002. Samana vuonna lailla 1215/2002 Suomen mallioikeuslakiin tehtiin yhteisömalliasetuksen (EY) N:o 6/2002 voimaantulon johdosta vähäisiä, lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Euroopan unionin jäsenmaana Suomessa on voimassa myös yhteisön tavaramerkit ja yhteisömallit. Yhteisön tavaramerkkejä koskevia säädöksiä ovat tavaramerkkidirektiiviin perustuva yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 40/94 ja uudempi 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009, joka korvasi 20.12.1993 annetun asetuksen. Yhteisön tavaramerkkijärjestelmän soveltaminen alkoi 1.1.1996 ja varsinainen rekisteröintitoiminta käynnistyi 1.4.1996. Rekisteröidyistä ja rekisteröimättömistä yhteisömalleista säädetään 12.12.2001 annetulla yhteisömalliasetuksella (EY) N:o 6/2002, joka perustuu mallioikeusdirektiiviin. Yhteisömallien rekisteröinti aloitettiin 1.4.2003. 12 Groves, Martino, Miskin & Richards 1993, 56. 13 Salmi ym. 2008, 76. 14 Oesch ym. 2005, 68-69.

10 Teollisten mallien kansainvälistä rekisteröintiä koskee Haagin sopimus vuodelta 1925. Suomi vahvisti Haagin sopimuksen Geneven asiakirjaan liittymisen 3.12.2010. Suomen mallioikeuslakiin tehtävät muutokset sopimuksen sisällön sovittamiseksi Suomen mallioikeuslakiin tulivat voimaan 1.5.2011. 1.4 Malli- ja tavaramerkkioikeudellisia käsitteitä Tavaramerkillä tarkoitetaan tavaramerkkilain 1 2 momentin mukaan mitä tahansa merkkiä, joka voidaan esittää graafisesti ja jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat toisten tavaroista. Tavaramerkkinä voi olla erityisesti sana mukaan lukien henkilönnimi, kuvio, kirjain, numero taikka tavaran tai sen päällyksen muoto. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 4 artikla on sisällöltään samanlainen. Vakiintunut tavaramerkki on rekisteröityyn tavaramerkkiin rinnastettava oikeus. Tavaramerkki on vakiintunut, jos merkki on yleisesti tunnettu Suomessa asianomaisessa elinkeinotai kuluttajapiirissä haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä (TMerkkiL 2.3 ). Merkin vakiintuminen edellyttää yleensä merkin käyttöä usean vuoden ajan koko Suomen alueella. Mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodoista, pintarakenteesta tai materiaalista (MalliL 1a.1,1 ). Mallin käsite yhteisömalliasetuksessa on sisällöltään samankaltainen (YhteisöMalliA artikla 3(a)). Tuotteella mallioikeuslain 1a 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetaan teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita käsittäen myös koottavan moniosaisen tuotteen osat, pakkaukset ja pakkauksen ulkoasut, graafiset symbolit ja typografiset kirjasinlajit. Tuotteena ei pidetä tietokoneohjelmia, mutta tietokoneiden ruuduilla olevat kuvavalikot tai ikonit voivat saada suojaa graafisina symboleina 15. Vastaava määritelmä löytyy yhteisömalliasetuksen artiklan 3(b) kohdasta. 15 HE 6/2002, 13.

11 Moniosaisella tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata tavalla, joka mahdollistaa tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen (MalliL 1a.1,3 ; YhteisöMalliA artikla 3(c)). Esimerkkinä moniosaisten tuotteiden osista mallioikeuslain esitöissä mainitaan kuulakärkikynän osat 16. Oikeuskirjallisuudessa mainitaan mahdollisina moniosaisina tuotteina myös esimerkiksi tietokone, videolaite ja kamera 17. Yhteisrekisteröintihakemukseksi kutsutaan mallioikeushakemusta, joka koskee useaa mallia. Ennen mallioikeuslain harmonisointia samassa hakemuksessa sai olla korkeintaan 20 mallia. Mallioikeuslain harmonisoinnin jälkeen tämä rajoitus poistui. Samassa hakemuksessa voi olla rajoittamaton määrä malleja, mutta samassa hakemuksessa olevilta malleilta kuitenkin edellytetään, että ne kuuluvat samaan Locarnon sopimuksen pääluokkaan. Mallin luojalla tarkoitetaan sitä luonnollista henkilöä, jonka henkisen luomisprosessin tuloksena malli on syntynyt 18. Mallioikeuslain 1 :n mukaan mallin luoja tai se, jolle mallin luoja on oikeutensa siirtänyt voi rekisteröimällä saada yksinoikeuden malliin. Poikkeuksena tästä on työsuhdemalleja koskeva säännös, jonka mukaan oikeus malliin kuuluu työnantajalle, jos mallin on luonut työntekijä työtehtäviä suorittaessaan tai työnantajan ohjeita noudattaessaan, jollei sopimuksin ole toisin sovittu tai kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä (YhteisöMalliA 14 artiklan 3 kohta). Suomen mallioikeuslaissa ei toisin määrätä, joten tämän säännöksen voidaan katsoa koskevan Suomea. Asiaan perehtynyt käyttäjä (informed user) on henkilö, jonka näkökulmasta mallin yksilöllisyyttä arvioidaan (MalliL 2.3 ; YhteisöMalliA 6 artikla1 kohta). Asiaan perehtynyttä käyttäjää ei ole kuitenkaan määritelty yhteisömalliasetuksessa eikä mallioikeuslaissa. Mallioikeuslain esitöissä asiaan perehtynyt käyttäjä määritellään kuvitteelliseksi henkilöksi, jolla edellytetään olevan tietoa tuotteiden malleista ja vaihtelumahdollisuuksista. Eri tilanteissa asiaan perehtynyt käyttäjä voi olla hyvinkin erilainen henkilö. 19 16 HE 6/2002, 15. 17 Oesch ym. 2005, 102. 18 Oesch ym. 2005, 95. 19 HE 6/2002, 15.

12 Keskivertokuluttaja on henkilö, jonka näkökulmasta tavaramerkkien erottamiskykyä ja sekoitettavuutta arvioidaan. Keskivertokuluttajaa ei ole määritelty laissa, mutta oikeuskäytännössä keskivertokuluttajan katsotaan olevan henkilö, joka on valistunut ja kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen. Tarkkaavaisuuden aste voi vaihdella tavaroiden tai palvelutyyppien mukaan. 20 1.5 Tilastotietoa Kauppa- ja teollisuusministeriön IPR University Centeriltä tilaamassa selvityksessä Mallisuojan käytännön merkitys vuodelta 2001 todetaan, että mallisuojan arvostus yritysten keskuudessa on heikompi kuin muiden suojamuotojen arvostus. Syynä mallisuojan muita suojamuotoja heikommalle arvostukselle pidettiin mallisuojan helppoa kierrettävyyttä ja oikeuskäytännön vähäisyydestä johtuvaa oikeudenkäytön heikkoa ennustettavuutta. 21 Mallisuojauksen suosio on kuitenkin kasvanut tehdyn selvityksen jälkeen ja suojauksen painopiste on samalla siirtynyt kansallisista mallirekisteröinneistä rekisteröityihin yhteisömalleihin, joita on voinut hakea 1.4.2003 alkaen kansallisen mallioikeusrekisteröinnin rinnalla. Rekisteröity yhteisömalli on voimassa yhdellä hakemuksella samansisältöisenä kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Yhteisömallin suosioon on vaikuttanut yhteisömallin hakemisen edullisuus ja nopeus. OHIMin vuosiraportin 2010 mukaan 81% yhteisömallihakemuksista käsitellään 45 päivän sisällä 22. Hakemusten nopean käsittelyn mahdollistaa sähköinen hakemusprosessi ja minimiin karsittu virastokäsittely. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kansallisten mallioikeushakemusten käsittely kestää PRH:ssa tällä hetkellä noin 7-8 kuukautta. Mallioikeustyöryhmä ennusti loppuraportissaan vuonna 2001 kansallisten mallihakemusten määrän putoavan yhteisömalliasetuksen voimaantulon vuoksi noin 500 hakemukseen vuodessa 23. Kansallisten hakemusten määrä putosi kuitenkin ennustettua huomattavasti enemmän. Vuonna 2002 kansallisia mallioikeushakemuksia jätettiin 736 kpl, ja vuonna 2003 enää 287 kpl 24. Nykyisin Patentti- ja rekisterihallitukselle saapuu vuosittain noin 200 mallin kansallista 20 Salmi ym. 2008, 156, 356. 21 Puustinen 2001, 38-39. 22 OHIM Annual report 2010, 4. 23 Mallioikeustyöryhmä 2001, 30. 24 Patentti- ja rekisterihallituksen vuosikertomus 2003, 16.

13 rekisteröintihakemusta 25. Ennen yhteisömalliasetuksen voimaantuloa sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (OHIM) arvioi yhteisömallihakemuksia tehtävän vuosittain noin 10 000 kpl vuodessa 26. Arvio osui oikeaan, sillä ensimmäisenä vuonna hakemuksia tehtiin 10 468 kpl. Kukin hakemus sisälsi keskimäärin 3,88 mallia, joten suojaa haettiin yhteensä 40 620 mallille 27. Vuonna 2010 yhteisömallihakemuksia jätettiin OHIMiin jo 20 288 kpl sisältäen yhteensä 74 688 mallia 28. Suomalaisten hakijoiden malleja näistä oli 690 kpl 29. Kansallisia tavaramerkkirekisteröintejä haetaan Suomessa vuosittain noin 3000 4500 kpl. Vuonna 2010 kansallisia tavaramerkkihakemuksia jätettiin PRH:n kokoaman tilaston mukaan Suomessa 3764 kpl. Lisäksi kansainvälisiä tavaramerkkihakemuksia kohdistettiin Suomeen 1761 kpl 30. Yhteisön tavaramerkkirekisteröintejä haettiin ensimmäisenä vuonna 43 676 kpl. Vuonna 2010 yhteisön tavaramerkkihakemuksia jätettiin OHIMiin jo yli puolet enemmän eli 98 274 kpl. 31 Suomalaisten jättämiä hakemuksia näistä oli 963 kpl 32. OHIMiin vuosina 1996 2009 jätetyistä yhteisön tavaramerkkihakemuksista vain 0,69% oli kolmiulotteisia tavaramerkkejä 33. Patentti- ja rekisterihallitus ei pidä erikseen tilastoa ulkoasurekisteröintejä koskevista tavaramerkkihakemuksista. Suomessa haettujen ulkoasumerkkien määrää on selvitetty opinnäytetyötä varten PRH:lta erikseen tilatusta tietokanta-ajosta 34. Taulukossa 1 on verrattu Suomeen kohdistettujen kansallisten tavaramerkkihakemusten ja Madridin pöytäkirjan mukaisten kansainvälisten tavaramerkkirekisteröintien määriä ulkoasumerkkien hakemismääriin vuosina 2000-2009. Näiden tietojen perusteella on laskettu ulkoasumerkkien prosentuaalinen osuus kaikista Suomeen kohdistuneista tavaramerkkihakemuksista. Taulukosta on nähtävissä, että ulkoasurekisteröintihakemusten vuosittainen määrä on myös Suomessa varsin pieni: 0,32 1,23% hakemusten kokonaismäärästä. 25 PRH:n tilasto. Mallioikeusasioiden tilastoa vuosilta 2003-2010. 26 Mallioikeustyöryhmä 2001, 30. 27 OHIMin tilasto. SSC007 - Statistics of Community Designs 2003. 28 OHIMin tilasto. SSC007 - Statistics of Community Designs 2010. 29 OHIMin tilasto. SSC003.1 - Statistical travel pack by country: Finland, RCDs received by year 30 PRH:n tilasto. Käsittelytilastoa vuosilta 2000-2010. 31 OHIMin tilasto. SSC009 - Statistics of Community Trade Marks 2011. 32 OHIMin tilasto. SSC003.1 -Statistical travel pack by country: Finland, CTMs received by year 33 Non-traditional mark trivia 2010, 18. 34 liite 1

14 TAULUKKO 1. Ulkoasurekisteröintihakemusten osuus Suomeen kohdistuneiden tavaramerkkihakemusten kokonaismäärästä vuosina 2000 2009 Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suomeen kohdistetut kansalliset hakemukset Suomeen kohdistetut kansainväliset rekisteröinnit 4397 3872 3777 3186 3320 3499 3810 4133 4461 3629 5997 6535 5152 4875 4572 4239 3697 3293 2848 2047 Yhteensä: 10394 10407 8929 8061 7892 7738 7507 7426 7309 5676 Ulkoasurekisteröintihakemusten osuus hakemusten kokonaismäärästä (kpl) Ulkoasurekisteröintihakemusten osuus hakemusten kokonaismäärästä % 128 126 58 64 92 55 55 31 36 18 1,23 1,21 0,65 0,79 1,17 0,71 0,73 0,42 0,49 0,32

15 2 MALLIOIKEUS 2.1 Mikä on mallioikeus? Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuotoa eli sitä, miltä tuote tai sen osa näyttää silmävaraisesti tarkasteltuna. Eurooppalaisen mallioikeusjärjestelmän harmonisointia koskevassa asiakirjassa (ns. Green Paper) on tosin katsottu, että myös tuntoaistein havaittavat piirteet voisivat olla osa mallin ulkomuotoa, mutta mallioikeusdirektiivin voimaansaattamiseksi tehdyssä hallituksen esityksessä (HE 6/2002) ei ole asiasta lainkaan mainintaa 35. Mallioikeuslaissa tuotteella tarkoitetaan kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan lukien koottavaksi tarkoitetut moniosaisten tuotteiden osat, pakkaukset, pakkausten ulkoasu, graafiset symbolit ja typografiset kirjasinlajit (MalliL 1a.1,2 ). Mallioikeuslailla pyritään kannustamaan uutta muotoilua ja turvaamaan mallin luojalle yksinoikeus käyttää ammattimaisesti hyväkseen luovan työnsä tuloksia 36. Suojan saamiselle ei kuitenkaan aseteta taiteellisuusvaatimuksia 37. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, etteivät muut voi käyttää mallia hyväkseen ilman mallioikeuden haltijan suostumusta. Mallin hyväksikäyttämistä on mallin mukaisen tai sen sisältämän tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, markkinoille saattaminen, käyttäminen, maahantuonti, maastavienti tai varastoiminen em. tarkoituksiin. ( MalliL 5a ; YhteisöMalliA 19 artikla 1 kohta.) 2.2 Mitä mallioikeudella voidaan suojata? Mallioikeuslain 1a 1 momentin 1 kohdan mukaan mallilla voidaan suojata tuotteen tai osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai koristelun piirteistä, kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodoista, pintarakenteesta tai materiaalista. Mallin käsite on yhteisömalliasetuksen artiklassa 3(a) sisällöltään samankaltainen. Kuten säännöksen sanamuodosta käy ilmi, luettelo tuotteen tai sen osan ulkomuodon ilmenemismuodoista ei ole tyhjentävä. Tuotteen ulkomuoto voi joissakin tapauksissa käsittää myös tuotteen sisäpuolen ja saada siten mallisuojan. 35 Green Paper, kohta 5.4.7.1-2; Oesch ym. 2005, 101. 36 HE 6/2002, 3. 37 HE 1970/113, 6.

16 Esimerkkinä tästä voidaan mainita jääkaapin sisusta, jos jääkaappi kuvataan hakemukseen jääkaapin ovi auki 38. Hallituksen esityksen (1970/113) yleisperusteluissa malli määritellään teollisessa toiminnassa ja liiketoiminnassa käytettäväksi silmin havaittavaksi tuotteen tai koristeen esikuvaksi, jonka luomiseen mallin luoja on käyttänyt henkistä luomistyötä. Lain esitöissä pidettiin tärkeänä, että mallioikeus ei kohdistu ainoastaan koristemalleihin, vaan myös käytännöllisten näkökohtien perusteella syntyneisiin malleihin, ns. hyötymalleihin, joiden suojaamistarvetta pidettiin suurimpana 39. Hallituksen esityksen (1970/113) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tavaran tulee olla konkreettinen. Mallioikeuden ulkopuolelle jäivät siten esimerkiksi työselostukset, sisustussuunnitelmat ja käyttöohjeet 40. Mallin käsitteessä ei mallioikeuslain harmonisoinnin jälkeen enää mainita erikseen koristeen esikuvaa, vaan tavara- ja koristemalleja koskevat samat säännökset 41. Mallisuoja laajentui koskemaan myös tuotteen irrottamatonta osaa, kuten esimerkiksi pullonkaulaa tai kahvikupin korvaa. Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen mukaan vuosina 2003 2008 Suomessa rekisteröitiin eniten mallisuojia luokassa 14 42. Tämä luokka sisältää tietojen tallentamis-, siirto- ja toistolaitteet, kuten matkapuhelimet. Muita tyypillisiä mallisuojan kohteita Suomessa ovat pakkaukset ja pullot (luokka 9), huonekalut (luokka 6), rakennuselementit (luokka 25), kuljetusvälineet (luokka 12) ja työkalut (luokka 8). Viime vuosina myös luokkaan 23 (sisältää mm. lämmityslaitteet) kuuluvien mallien suojaus kansallisella mallioikeudella on ollut suosittua, mikä kertonee kovasta kilpailusta kiuasvalmistajien kesken. Vuonna 2010 mallirekisteröintejä haettiin Suomessa eniten luokassa 13, joka sisältää sähkön tuotantoon, jakeluun ja muuntamiseen käytettäviä laitteita, kuten esimerkiksi sähkömoottorit, paristot ja akut. OHIMin tilastojen mukaan yhteisömallirekisteröintejä haettiin vuosina 2003-2010 eniten luokassa 6 (huonekalut) 43. 38 HE 6/2002, 4. 39 HE 1970/113, 4. 40 HE 1970/113, 11. 41 HE 6/2002, 13. 42 PRH:n tilasto. rekisteröidyt mallit luokittain 2003-2010. 43 OHIMin tilasto. SSC007 - Statistics of Community Designs 2010. Breakdown by class.

17 2.3 Ehdottomat rekisteröintiedellytykset 2.3.1 Luovan työn tulos Mallit, jotka ovat epäitsenäisen jäljittelyn tuloksia, eivät saa mallisuojaa 44. Rekisteröitäviltä malleilta ei kuitenkaan edellytetä teostason ylittymistä. Tekijänoikeuden edellyttämä teostaso ei käytännössä useinkaan täyty teollisuustuotteiden, kuten huonekalujen yhteydessä 45. Mallioikeuden saamiseksi riittää, että mallin luoja on antanut oman luovan työn panoksensa malliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei tavanomaisia tai yksinkertaisia malleja hyväksytä rekisteröitäväksi 46. Yksinkertaisina malleina pidetään geometrisiä perusmuotoja, kuten ympyröitä, palloja, neliöitä, kartioita ja tavanomaisia ruutuja ja raitoja 47. Luovan työn panoksen puuttumista voidaan tarkastella myös opinnäytetyössä myöhemmin käsiteltävänä yksilöllisyyden puuttumisena. 2.3.2 Uutuus Mallin tulee täyttää mallin määritelmän lisäksi uutuusvaatimus. Mallia pidetään uutena, jollei samanlainen malli ole tullut julkiseksi aiemmin 48. Malleja pidetään samanlaisina, jos niiden piirteet eroavat vain epäolennaisilta yksityiskohdiltaan (MalliL 2.2 ; YhteisöMalliA artikla 3). Lain esitöiden mukaan aikaisemmin julkiseksi tulleen mallin on oltava lähes identtinen, jotta uutuus olisi menetetty 49. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että uutuudenesteeksi voi tulla sellainenkin malli, jota on sovellettu muuhun kuin hakemuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen 50. Uutuusvaatimus ei kuitenkaan ole enää ehdoton, sillä uutuusvaatimus muuttui direktiivin implementoinnin myötä absoluuttisesta uutuusvaatimuksesta relatiiviseksi. Mallioikeuslain 3 :n 2 momentin mukaan malli ei ole tullut julkiseksi, jos mallin julkaiseminen tai muu tunne- 44 HE 1970/113, 5; Haarmann, 2006, 214. 45 Oesch ym. 2005, 34. 46 Haarmann, 2006, 214. 47 Levin 1987, 49; Oesch ym. 2005, 111; Haarmann 2006, 214. 48 HE 6/2002, 9. 49 HE 6/2002, 14. 50 Oesch ym. 2005, 104.

18 tuksi tekeminen ei ole kohtuudella voinut tulla Euroopan unionissa kyseisellä alalla toimivien tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai ennen etuoikeuspäivää. Mallin katsotaan tulleen julkiseksi, jos se on julkaistu rekisteröintimenettelyssä tai muuten, se on asetettu näytteille, sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin tullut tunnetuksi. Lain esitöiden mukaan uutuusvaatimuksen muuttumisella absoluuttisesta relatiiviseksi ei ole välttämättä suuria käytännön vaikutuksia, sillä käytännössä alalla toimivat tahot ovat yleensä tietoisia myös muualla rekisteröidyistä malleista, joten julkiseksi tulemista ei voi yksiselitteisesti rajata maantieteellisesti Euroopan unioniin 51. Viime kädessä julkiseksi tulemista arvioi tuomioistuin. Mallioikeuslakiin tuli uutena käsitteenä myös ns. Grace period (armonaika), joka sallii mallin julkistamisen ennen rekisteröintihakemuksen tekemistä ilman, että rekisteröitävyyden edellytyksenä oleva uutuus menetetään. Armonaika on 12 kuukautta laskettuna mallin julkaisupäivästä. (MalliL 3a.1.) Käytännössä lainmuutos tarkoittaa sitä, että mallin luojalla tai sillä, jolle hän on oikeutensa siirtänyt, on mahdollisuus esitellä ja koemarkkinoida uutta tuotettaan ennen kuin päättää sen suojaamisesta. Tässä yhteydessä on tosin muistettava, että Grace period -sääntö ei koske kaikkia maita ja että mallin julkaisu on myös dokumentoitava, jotta mallin julkaisuajankohta voidaan tarvittaessa myöhemmin todistaa. 2.3.3 Yksilöllisyys Malli, jolla ei ole uutuutta, ei voi olla yksilöllinenkään. Aikaisemmin ennen mallioikeuslain harmonisointia rekisteröinnin edellytyksenä oli, että malli erosi olennaisesti tunnetuiksi tulleista malleista. Olennaisen eron vaatimus muuttui mallioikeuslain harmonisoinnin jälkeen yksilöllisyyden vaatimukseksi. Malli on yksilöllinen, jos mallin kokonaisvaikutelma eroaa aikaisemmista julkaistuista malleista. Mallioikeuslain 2 :n 3 momentin mukaan mallia pidetään yksilöllisenä, jos asiaan perehtyneen käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa ennen rekisteröintihakemuksen tekemistä tunnetuiksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Kokonaisvaikutelmien vertailussa tulee ottaa huomioon tuotteen luonne, johon mallia sovelletaan tai johon se sisältyy sekä teollisuudenala, johon malli kuuluu. Yksilöllisyyden arviointiin vaikuttaa myös mallin luojan vapaus mallin suunnittelussa. Eron aikaisemmin julkais- 51 HE 6/2002, 16.

19 tuun malliin on oltava selvä. 52 Lain esitöissä katsotaan, että mallioikeusdirektiivin tarkoituksena ei ole alentaa mallisuojan tasoa. Tätä näkökantaa puoltaa myös yksilöllisyysvaatimuksen aikaisempaa laajempi soveltaminen. 53 Mallioikeuslaista pois jätetty olennaisen eron vaatimus sai toisaalta aikaan pohdintaa siitä, että johtaako mallioikeuslain uusi sanamuoto entistä tiheämpään mallirekisteröintiin ja sitä mukaa mallin suojapiirin supistumiseen 54. Mallioikeuslain harmonisoinnin jälkeen ensimmäisessä korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2007:103 arvioitiin ICEY merkkisen kengän liukuesteestä saatavaa kokonaisvaikutelmaa rekisteröidystä liukuestemallista nro 13154 saatavaan kokonaisvaikutelmaan: KUVA 1. ICEY -Liukueste KUVA 1. Mallirekisteröinti nro 13154 KKO katsoi ratkaisussaan, että mallit ovat kokonaisvaikutelmaltaan samanlaiset. Päätöksessä todettiin, että jo ennen mallirekisteröinnin nro 13154 suojan alkamista oli tunnettu kantapään alle sijoitettuja liukuesteitä sekä liukuesteitä, joissa kantapään alle sijoitettu erillinen liukueste oli kiinnitetty jalkineeseen nilkan editse kulkevalla hihnalla. Tunnetut kantapään alle asetettavat liukuesteet poikkesivat kuitenkin linjoiltaan, ääriviivoiltaan ja muodoltaan toisistaan, sekä suojatusta mallista nro 13154. KKO korosti ratkaisussaan yhteisömallidirektiivin mukaisesti malleista saatavan kokonaisvaikutelman merkitystä ja sitä, että mallioikeuden ulkomuodolle antamaa suojaa ei tule voida kiertää sillä, että ulkomuotoon tehdään joitakin kokonaisuuden kannalta vähäisiä muutoksia, jotka eivät olleet vaatineet mallin luojalta itsenäistä luovaa työpanosta. Mallien yksityiskohtien eroavaisuudet eivät siis riittäneet tekemään malleja erilaisiksi, vaikka mallin luojan vapaus mallin suunnittelussa katsottiin rajoitetuksi. Mallin luojan vapaus mallin suunnittelussa katsottiin rajoitetuksi, koska kyseessä on käyttöesine, jonka suunnittelussa tuotteen käyttökelpoisuudelle ja käyttötarkoitukseen liittyville näkökoh- 52 Mallioikeusdirektiivin (98/71/EY, 13.10.1998) 13 johdantolause; HE 6/2002, 14. 53 HE 6/2002, 10. 54 Haarmann, 2006, 218.

20 dille joudutaan antamaan painava merkitys. KKO:n ratkaisusta ei kuitenkaan voida vielä vetää yleistäviä johtopäätöksiä suojapiirin aikaisempaa laajemmasta tulkinnasta, koska kokonaisvaikutelmaa arvioitaessa on otettava huomioon myös tuotteen luonne, johon mallia sovelletaan sekä teollisuuden ala, johon malli kuuluu. Toisentyyppisen tuotteen kohdalla ratkaisu olisi voinut olla toisenlainen. 2.4 Rekisteröintiesteet Vaikka malli olisi mallioikeuslain mukainen luovan työn tulos, uusi ja yksilöllinen, mallia ei mallioikeuslain 4 :n 1 kohdan mukaan rekisteröidä, jos malli on yleisen järjestyksen ja hyvien tapojen vastainen 55. Yleisen järjestyksen ja hyvien tapojen vastaisuus riippuu hyvin pitkälti arvioijan arvomaailmasta ja toimintaympäristöstä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että esimerkiksi kidutusvälineitä ei voitaisi suojata tämän säännöksen perusteella. Käytännössä säännöstä sovelletaan erittäin harvoin. 56 Mallioikeuslain 4 :n 2 kohdan mukaan mallia ei voi myöskään rekisteröidä, jos haettava malli on samanlainen kuin aikaisempi julkiseksi tullut malli. Mallioikeuslain 4 2 kohta tarkoittaa sitä, että aikaisempi vielä julkaisematon Suomea koskeva malli muodostaa myöhemmin haettavalle samanlaiselle mallille rekisteröintiesteen, mikäli julkaisematon malli sittemmin tulee hakemuskäsittelyssä julkiseksi. Tämä säännös koskee siis vain malleja, eikä esimerkiksi julkaisemattomia mallin ilmentäviä patenttihakemuksia 57. Mallia ei myöskään rekisteröidä, jos rekisteröinnille on ns. relatiivinen este (MalliL 4a ). Tämä tarkoittaa sitä, että malliin on otettu ilman asianomaisen lupaa jotain toiselle kuuluvaa, esimerkiksi virallinen vaakuna, lippu tai muu tunnuskuva tai sellaista, joka voi aiheuttaa käsityksen, että kysymys on toisen toiminimestä, tavaramerkistä, sukunimestä tai muusta toiselle kuuluvasta oikeudesta. Asianomaisen lupa mallin rekisteröintiin poistaa relatiivisen rekisteröintiesteen. 58 55 vrt.yhteisömallia 9 artikla 56 Oesch ym. 2005, 121. 57 HE 6/2002, 18. 58 Haarmann, 2006, 220-221.

21 2.5 Mallin rekisteröintiin liittyvät rajoitukset 2.5.1 Moniosaisen tuotteen näkyvyysvaatimus Mallin rekisteröintiin liittyy myös rajoituksia, jotka on otettava huomioon mallisuojausta harkittaessa. Yksi näistä rajoituksista liittyy moniosaisten tuotteiden osien suojaukseen. Mallioikeuslain 1a :n 1 momentin 3 kohdan mukaan moniosaisena tuotteena tarkoitetaan tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata siten, että tuote voidaan purkaa ja koota uudelleen. Moniosaisen tuotteen osaa pidetään uutena ja yksilöllisenä vain, jos se on näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana ja osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuus- ja yksilöllisyysvaatimukset (MalliL 2.4, 1-2 ) 59. Mallioikeuslain esitöissä todetaan, ettei moniosaisen tuotteen osan tarvitse kuitenkaan olla näkyvissä koko ajan, vaan riittää, että se ovat näkyvissä tavanomaisen käytönaikana 60. Tavanomaiseksi käytöksi ei katsota tuotteen kunnossapito, huolto- ja korjaustoimenpiteitä (MalliL 2.5 ) 61. Mallioikeuslain esitöissä mainitaan esimerkkinä auton ilmansuodatin, joka ei edellä mainittujen säännösten perusteella voi saada suojaa 62. Käytännössä moniosaisen tuotteen käsite ei ole aivan yksiselitteinen ja vaatii aina tapauskohtaista harkintaa. Mallioikeuslaissa ei ole esimerkiksi määritelty sitä, kuinka monesta osasta tuotteen tulee muodostua ollakseen moniosainen tuote. Lain esitöissä mainitaan esimerkkeinä moniosaisista tuotteista kirjahylly, auto ja kuulakärkikynä 63. Moniosaisen tuotteen purettavuus ja uudelleen koottavuus ei myöskään ole aina niin yksiselitteistä. Mallioikeuslain esitöissä moniosaisten tuotteiden osina ei pidetä sellaisia kokonaisuuden osia, joista ei vielä tiedä mihin kokonaisuuteen ne kuuluvat (esim. ruuvit). Näille osille voidaan kuitenkin hakea itsenäisten tuotteiden suojaa. 59 vrt. YhteisömalliA artikla 4(1)(2) 60 HE 6/2002, 15. 61 vrt. YhteisömalliA artikla 4(3) 62 HE 6/2002, 15. 63 HE 6/2002, 13, 15.

22 2.5.2 Teknisen käyttötarkoituksen määräämä muoto Mallin rekisteröintiä rajoittaa myös mallioikeuslain 4b :n säännös, jonka mukaan suojaa ei myönnetä sellaisille tuotteen ulkomuodon piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan 64. Mallin ulkomuoto on kuitenkin rekisteröitävissä, jos teknisen käyttötarkoituksen määräämälle muodolle on olemassa vaihtoehtoisia toteuttamistapoja 65. Mallioikeuden ulkopuolelle jäävät ainoastaan ne piirteet, jotka voidaan toteuttaa vain yhdellä tavalla tietyn käyttötarkoituksen toteuttamiseksi. Tuote voi siten kokonaisuutena saada mallioikeuden, jos muut rekisteröitävältä mallilta vaaditut ominaisuudet täyttyvät. Tyyppiesimerkki tällaisesta tuotteesta on auton rengas. Suojan saa renkaan kuvioitu kulutuspinta, jolla voi olla monia eri toteuttamistapoja, mutta käyttötarkoituksen mukaan määräytyvä renkaan pyöreä muoto jää suojan ulkopuolelle. Myöskään patentin olemassaolo mallin rinnalla ei automaattisesti tarkoita sitä, että mallin piirteet määräytyisivät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan 66. Teknisen käyttötarkoituksen mukainen muoto yhteisömallin mitätöimisperusteena ei ole yleinen, sillä sellaisia tuotteen ulkomuotoja, joiden täytyy olla juuri tietyn muotoisia saavuttaakseen tietyn teknisen käyttötarkoituksen, on hyvin vähän. Teknisen käyttötarkoituksen mukainen muoto oli yhteisömallin mitätöimisperusteena ensimmäistä kertaa OHIMin valituslautakunnan päätöksessä 22.10.2009 67. KUVA 2. Yhteisömalli nro 253778-0001 (mitätöity) 64 vrt. MallioikeusDir artikla7(1); YhteisöMalliA artikla 8(1) 65 Green Paper: kappale 5.4.6.2; HE 6/2002, 19. 66 Schlötelburg 2006, 678. 67 OHIMin valituslautakunnan päätös nro R690/2007-3

23 Mitätöity yhteisömalli koski silppuamiskoneen osaa ( chaff cutter ). Silppuamiskoneen osa toimii siten, että se pyörii ja leikkaa osaan kiinnitetyillä veitsillä silputtavan materiaalin, joka syötetään koneeseen silputtavaksi. Osa on näkyvissä ainakin osan aikaa tuotteen tavanomaisen käytön aikana, joten OHIMin valituslautakunta katsoi, että moniosaisen tuotteen osalta vaadittava käytönaikainen näkyvyysvaatimus täyttyi. OHIMin valituslautakunta mitätöi yllä olevan yhteisömallin nro 253778-0001 sillä perusteella, että yhteisömallin kaikki olennaiset piirteet määräytyvät yksinomaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. 2.5.3 Liitososat Moniosaisten tuotteiden varaosien kaupan monopolisoinnin estämiseksi suojaa ei myönnetä myöskään mekaanisille sovitusosille tai liitoskohdille, ns. must-fit lauseke (MalliL 4b.1,2 ; YhteisömalliA artikla 8(2)). Sovitusosalla tai liitoskohdalla tarkoitetaan tuotetta, jonka on oltava tietyn muotoinen ja kokoinen, jotta se voidaan mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen siten, että kumpikin tuote toimii toivotulla tavalla. Esimerkkinä tällaisesta tuotteesta mallioikeuslain esitöissä mainitaan pakoputken liitoskohta, jolla pakoputki kiinnitetään. Suojaa saavat kuitenkin ns. moduulituotteiden, kuten rakennuspalikoiden mekaaniset sovitusosat (ns. LEGO sääntö). Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että myös sellaisilla teollisuuden aloilla, jotka valmistavat moduuleista koottavia tuotteita, on mahdollisuus saada mallisuojaa. 68 KUVA 4. Yhteisömalli nro 000232996-0001 (mitätöity) OHIMin mitätöintiosasto mitätöi yllä olevan nesteenjakelulaitteen osan katsoen, että kyseessä on yhteisömalliasetuksen artiklan 8(2) mukainen liitososa 69. 68 HE 6/2002, 19. 69 OHIMin mitätöintiosaston päätös 20.11.2007, asia ICD 2970

24 2.6 Mallioikeushakemusten tutkinta Tavaran tai sen pakkauksen ulkoasusuojauksen valintaan vaikuttaa myös viraston hakemukselle suorittaman tutkimuksen laajuus. Suomessa rekisteriviranomaisena toimiva Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) tekee vireille tulleelle mallioikeushakemukselle sekä muodollisen että asiallisen tutkimuksen. Muodollisessa tutkimuksessa rekisteriviranomainen tarkistaa, että haettu malli on mallioikeuslain mukainen malli ja että hakemus on tehty muodollisesti oikein. Mallin rekisteröintihakemukseen liitettävä kuva-aineisto on hakemuksen olennaisin osa, sillä siitä käy ilmi haettavan mallin ulkomuoto ja ne piirteet, joille haetaan suojaa. Asiallisessa tutkimuksessa tutkitaan mallin uutuus ja yksilöllisyys sekä muut mallioikeuslaissa säädetyt rekisteröinnin edellytykset. PRH:n malleille suorittama uutuustutkimus käsittää Suomea koskevat vireillä olevat ennen hakemuksen tekemispäivää tehdyt mallin rekisteröintihakemukset sekä rekisterissä olevat että siitä poistetut mallit (MalliA 13.2 ). PRH ei siten tutki esimerkiksi sitä, käykö haettu malli ilmi aikaisemmasta patentti-, hyödyllisyysmalli- tai tavaramerkkihakemuksesta. Mallioikeusasetuksen 13 :n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on mallin rekisteröintiedellytyksiä tutkiessaan kuitenkin otettava huomioon kaikki ne seikat, jotka sillä on tiedossaan. Tämä tarkoittaa sitä, että rekisteriviranomaisen on otettava tutkimuksessaan huomioon myös muuta kautta saamansa tieto aikaisemmasta mallista ja arvioitava, tuleeko se mallioikeushakemuksen rekisteröintiesteeksi. Yksilöllisyyttä PRH arvioi käytännössä edelleenkin vain käyttötarkoitukseltaan samankaltaisten tuotteiden osalta, vaikka tavaraluokitus suojaa rajaavana poistui mallioikeuslain harmonisoinnin myötä. Mikäli hakemuksessa on muodollisia puutteita tai rekisteröintiesteitä, PRH ilmoittaa niistä hakijalle välipäätöksellä. Hakijalla on mahdollisuus vastata PRH:n antamaan välipäätökseen välipäätöksessä annettuun määräaikaan mennessä ja yrittää poistaa hakemuksen puutteellisuudet ja/tai rekisteröintiesteet. Mikäli hakija ei vastaa välipäätökseen määräajassa, hakemus jätetään sillensä (MalliL 14.2 ). Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, jos hakija sitä pyytää kahden kuukauden sisällä välipäätöksessä määrätyn määräajan päättymisestä, maksaa uudelleenkäsittelymaksun ja antaa lausumansa asiassa (MalliL 14.3 ). Mallioikeushakemusta koskevaan PRH:n lopulliseen päätökseen on mahdollista hakea muutosta tekemällä kirjallinen valitus PRH:n valituslautakuntaan annetussa valitusajassa. Valituslautakunnan päätöksistä on mahdollista valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli hakemuksen hyväksymiselle ei ole estettä, hakemus kuulutetaan kerran kuukaudessa ilmestyvässä Mallioikeuslehdessä, joka on luettavissa sähköisessä muodossa PRH:n sivuilla. Hake-

25 muksen kuulutuksessa hakemuksen tiedot ja kuvat julkaistaan väitteitä varten. Hakemuksen kuulutuksen tarkoituksena on täydentää PRH:n tekemää tutkimusta. Väiteaika on kaksi kuukautta kuulutuspäivästä (MalliL 18a.1 ). Väiteajan puitteissa kolmansilla osapuolilla on mahdollisuus tehdä väite rekisteröitäväksi hyväksyttyä mallia vastaan. Mikäli väitteitä ei tehdä, malli merkitään mallirekisteriin. Malli merkitään mallirekisteriin myös, mikäli tehtyä väitettä ei hyväksytä ja asiasta on saatu PRH:n, valituslautakunnan tai KHO:n lainvoimaiseksi tullut päätös. Mallioikeuslain 19 :n mukaan hakemusasiakirjat ovat julkisia, jollei hakija ole pyytänyt niiden salassapitoa. Kansalliselle mallioikeushakemukselle on mahdollista pyytää 6 kk:n salassapitoa, joka lasketaan hakemispäivästä tai etuoikeuspäivästä. Salassa pidettävän hakemuksen kuvia ei julkaista ennen kuin salassapitoaika päättyy. Salassapitoa pyydetään yleensä, jos mallin tuotekehittely on vielä kesken ja/tai jos hakija ei halua saattaa haettua mallia vielä kilpailijoidensa tietoon. Toisin kuin PRH, sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (OHIM) ei tutki mallin uutuutta ja yksilöllisyyttä. Tekemässään tutkimuksessa OHIM tarkastaa, että hakemus on tehty muodollisesti oikein ja että haettu malli täyttää mallin määritelmän. Lisäksi OHIM tarkastaa, ettei haettu malli ole yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen. 70 Yhteisömalliasetuksessa ei ole määritelty yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaisuutta, mutta yhteisömallien tutkimusohjeiden mukaan esimerkiksi rasistiset viestit ja kuvat eivät ole hyväksyttäviä 71. Mikäli hakemuksessa on puutteellisuuksia, hakijalla on mahdollisuus korjata puutteet annettuun määräaikaan mennessä. Yleensä määräaika on kaksi kuukautta, mutta määräajan pidennykset ovat mahdollisia 72. Kun edellytykset yhteisömallin rekisteröimiseksi täyttyvät, yhteisömalli merkitään yhteisömallirekisteriin. Koska OHIM ei tutki relatiivisia rekisteröintiesteitä viran puolesta, yhteisömalleiksi voidaan rekisteröidä täysin identtisiä malleja 73. Rekisteröinnin jälkeen yhteisömalli julkaistaan OHIMin sivuilla sähköisessä muodossa olevassa yhteisömallilehdessä (RCD Bulletin). Hakijalla on mahdollisuus pyytää rekisteröidyn yhteisömallin julkaisun lykkäystä hakemuksen jättämisen yhteydessä maksimissaan 30 kuukautta hakemispäivästä tai etuoikeuspäivästä, jos etuoikeutta on pyydetty. Lykkäysajan pää- 70 YhteisöMalliA artikla 45; Moreland 2009, kohta 4-064. 71 Examination Guidelines Community Design, 8; Moreland 2009, kohta 4-088. 72 Moreland 2009, kohta 4-094. 73 Oesch ym. 2005, 81.