UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ:.10 Turku, 16.12.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS...1 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT... 2 2.2 VÄESTÖENNUSTEET... 2 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 3 3 VESIHUOLLON NYKYTILA...5 3.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO... 5 3.2 VEDENHANKINTA- JA JAKELU... 5 3.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 8 3.4 HULEVEDET... 13 3.5 TEOLLISUUDEN VESIHUOLTO... 13 3.6 ALUEELLINEN SUUNNITTELUTILANNE... 13 3.7 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 14 4 VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET...16 4.1 VEDENKULUTUSENNUSTEET... 16 4.2 JÄTEVESIENNUSTEET... 17 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET...17 5.1 VEDENHANKINNAN JA -JAKELUN KEHITTÄMISTARPEET... 17 5.2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN KEHITTÄMISTARPEET... 18 6 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET...18 6.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT... 18 6.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA... 20 6.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 22 6.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN... 24 6.5 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN TAVOITTEET... 24 7 KEHITTÄMISTOIMENPITEET...24 8 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN...25 8.1 YLEISTÄ TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISESTÄ... 25 8.2 KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOS... 25 8.3 OSUUSKUNNAT... 26 9 SUUNNITELMAN TOTEUTUS...26 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

9.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 26 9.2 SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN... 26 9.3 SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN... 26 10TIIVISTELMÄ...27 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen Vesiosuuskunnat KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta 1:50 000 Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet 1:20 000 16.12.2010 / ARY 16.12.2010 / JOT 16.12.2010 / JOT KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 07.12.2010 / ARY 07.12.2010 / JOT 07.12.2010 / JOT KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ 01.06.2010 / ARY 01.06.2010 / JOT 01.06.2010 / JOT UUDENKAUPUNGIN VEDEN JOHTOKUNNAN HYVÄKSYMÄ 03.03.2010 / ARY 03.03.2010 / JOT 03.03.2010 / JOT LAUSUNNOILLE 12.02.2010 / ARY 12.02.2010 / JOT 12.02.2010 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / UUDENKAUPUNGIN VESI 16.12.2010 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ.10 1 JOHDANTO Uudenkaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2030 saakka ja sitä tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Uudenkaupungin kaupungin / Uudenkaupungin Veden kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen, suunnittelijana ja avustavissa tehtävissä Jonna Tuomiranta. Työn ohjaukseen ovat osallistuneet Kyösti Hallikainen Uudenkaupungin Vedestä, Leena Arvela-Hellén Uudenkaupungin kaupungilta ja Jyrki Lammila Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Uudenkaupungin kaupunki. Uusikaupunki sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Varsinais-Suomen maakunnan luoteisosassa Vakka-Suomessa. Naapurikuntia ovat Pyhäranta, Laitila, Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi. Uudenkaupungin kokonaispinta-ala on 1 932,72 km 2, josta maapinta-ala on 502,68 km 2 (26 %) ja vesipinta-ala on 1 430,04 km 2 (74 %). Vesipinta-alasta makeaa vettä on 49,05 km 2 ja merivettä 1 380,99 km 2.

2/29 Keskustan lisäksi Uudessakaupungissa on kolme merkittävää taajama-aluetta, Lokalahti, Kalanti ja Pyhämaa. Uusikaupunki kuuluu Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueisiin. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Uudenkaupungin väkiluku on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana laskenut. Vuoden 2008 lopussa Uudenkaupungin väkiluku oli noin 15 900 asukasta. Väestömäärän kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1. Uudenkaupungin väestökehitys vuosina 1980-2008 (Tilastokeskus) Vuosi 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 Väkiluku 17 326 17 815 18 432 17 590 17 019 16 198 16 059 15 926 15 886 Vuonna 2007 Uudessakaupungissa oli asuntokuntia yhteensä 7 767. Lomaasuntoja oli yhteensä 3 837 kpl. Kaupungin väestöstä noin 80 % asui taajamissa. Asutus on keskittynyt taajamiin ja kyläkeskittymiin. Keskustan lisäksi Uudessakaupungissa on kolme merkittävää taajama-aluetta, Lokalahti, Kalanti ja Pyhämaa. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteenä (Liite 2). Vuonna 1997 Uudessakaupungissa oli reilut 6 600 työpaikkaa. Yli puolet kunnan työpaikoista on palvelualalla. Jalostuksen osuus oli suhteellisen suuri 43 %. Alkutuotannon osuus oli 5 %. Kunnan elinkeinorakenne on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Kunnassa sijaitsevat työpaikat toimialoittain vuonna 2006 (Tilastokeskus) Toimiala kpl % Alkutuotanto 347 5,2 Teollisuus (jalostus) 2 812 42,2 Palvelut 3 445 51,7 Muut 60 0,9 Yhteensä 6 664 Vuonna 2007 yritystoimipaikkoja oli kunnassa noin 1 213 (Tilastokeskus). 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kunnan väestömäärän arvioidaan laskevan jatkossa. Vuonna 2030 asukasluvun ennustetaan olevan noin 14 800 asukasta eli vähennystä tulee noin 1 000 asukasta (6,5 %) vuoden 2008 lopun tasosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan väestöennusteet vuoteen 2030 (Tilastokeskus).

3/29 Taulukko 2.3 Väestöennuste 2005-2030 (Tilastokeskus) Vuosi 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 Väkiluku 15 886 15 784 15 691 15 328 15 114 14 972 14 838 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1 Maakuntakaavoitus Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liiton laatimat Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehityskuntien maakuntakaavaehdotukset ovat käsittelyssä. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa, jolloin sillä on ohjaava vaikutus. Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). 2.3.2 Yleiskaavoitus Kaupungin alueella on laadittu seuraavat yleiskaavat: - Keskeisen alueen yleiskaava, vahvistettu 1983 - Kirkonseutu-Orivon yleiskaava, vahvistettu 1992 - Lokalahden kirkonseudun yleiskaava, vahvistettu 1993 - Pyhämaan yleiskaava, vahvistettu 1993 - Kammelan yleiskaava, vahvistettu 1993 - Keskeisen alueen yleiskaava, vahvistettu 1994 - Uudenkaupungin yleiskaava, vahvistettu 1994 Koko Kalannin alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan tekeminen on vireillä. 2.3.3 Asemakaavoitus Asemakaavoja on vahvistettu n. 250 kappaletta ja ranta-asemakaavoja n. 100 kappaletta. Voimassa olevat asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101).

4/29 Tulevan asemakaavoituksen painopiste asumisrakentamisen osalta on Hiun alueella. 2.3.4 Pohjavesialueet Uudessakaupungissa on kolme luokiteltua pohjavesialuetta, jotka ovat Lokalahden pohjavesialue, Kalannin kirkonkylän (Haudon ottamo) pohjavesialue ja Elkkyisten pohjavesialue. Lokalahden ja Kalannin kirkonkylän pohjavesialueet ovat I-luokan pohjavesialueita (veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue). I-luokan pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 700 m 3 /d. Elkkyisten pohjavesialue on II-luokan pohjavesialue (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Elkkyisten pohjavesialueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 200 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa kartassa (kartta 101). Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty taulukossa 2.4. Taulukko 2.4. Uudenkaupungin pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto).. Pohjavesialueen nimi Alueluokka Kokonaispinta-ala km 2 Muodostumisalue km 2 Kokonaisantoisuus m 3 /d Lokalahti I - - 300 Kirkonkylä I - - 400 Elkkyinen II 1,19 0,56 200 Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. 2.3.5 Natura-alueet Uudessakaupungissa Natura 2000 kohteisiin kuuluvat Ahmasvesi, Lautvesi, Kulju, Uudenkaupungin Saarnimetsät, Uudenkaupungin saaristo ja Vakka-Suomen kedot. Natura-alueiden rajaukset on esitetty liitteenä olevassa kartassa (Kartta 101). Taulukko 2.5. Uudenkaupungin Natura-alueiden pinta-alat ja liittämisperusteet. Alue Paikkakunta Pinta-ala (ha) Liittämisperuste* Ahmasvesi Uusikaupunki/ 259 SCI Mynämäki Lautvesi Uusikaupunki/ 822 SPA Vehmaa Kulju Uusikaupunki/ 472 SCI/SPA Pyhäranta Seksmiilarin saaristo Uusikaupunki/ 17 232 SPA Kustavi Uudenkaupungin saarnimetsät Uusikaupunki 57 SCI Uudenkaupungin saaristo Uusikaupunki/ 56 992 SCI/SPA Pyhäranta Vakka-Suomen kedot Uusikaupunki 3 SCI *) SCI-alueet (Sites of Community Importance) ovat luontodirektiivin perusteella Natura 2000 - verkostoon sisällytettyjä alueita. SPA-alueet (Special protection Areas) ovat lintudirektiivin perusteella Natura 2000 -verkostoon sisällytettyjä alueita.

5/29 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO 3.1.1 Uudenkaupungin Vesi Uudenkaupungin vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä viemäröinnistä vastaa Uudenkaupungin Vesi. Uudenkaupungin Vesi on kunnallinen liikelaitos, jolla on johtokunta. Uudenkaupungin Vettä koskevista periaateratkaisuista päättävät kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Uudenkaupungin Veden vastaavana viranhaltijana toimii vesihuoltopäällikkö. 3.1.2 Vakka-Suomen Vesi Vakka-Suomen Vesi vastaa Laitilan ja Uudenkaupungin kuntien välisestä siirtoviemäristä sekä Häpöniemen jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Vakka-Suomen Vesi on Uudenkaupungin kaupungin liikelaitos. Liikelaitoksen toimintaa ohjaa ja kehittää johtokunta, johon Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungit nimittävät jäsenet. Varsinaisia jäseniä johtokunnassa on kuusi, kolme kummastakin kaupungista. Lisäksi kumpikin kaupunki nimittää johtokuntaan yhden asiantuntijajäsenen. Johtokunnan puheenjohtaja on Uudestakaupungista ja varapuheenjohtaja Laitilasta. Liikelaitos aloitti toimintansa varsinaisesti 1.1.2008, jolloin Uudenkaupungin Veden Häpönniemen puhdistamon käytössä oleva irtaimisto ja laitteisto purkuputkineen sekä Laitila-Uusikaupunki -siirtoviemäri siirtyivät liikelaitoksen omaisuudeksi. 3.2 VEDENHANKINTA- JA JAKELU 3.2.1 Vedenottamot Uudenkaupungin päävesilähteenä on makean veden allas. Makean veden allas on merestä padoilla erotettu luonnonallas, johon vesi tulee valuma-alueen lisäksi Sirppujoesta. Makean veden altaan tilavuus on n. 1 600 000 m 3. Makean veden altaasta on lupa ottaa 65 000 m 3 /d. Raakavesi pumpataan Tammion pumppuasemalta Nervanderin vesilaitokselle ja raakavettä käyttävän teollisuuden tarpeisiin. Raakavesi käsitellään Nervanderin vesilaitoksella ennen verkostoon johtamista. Vesilaitoksen puhdistusprosessi on seuraava: kemikaalien syöttö (kaliumpermanganaatti, rautasuola, kalkki), hämmennys, flotaatioselkeytys, kalkinsyöttö, hiekkasuodatus, hiilidioksidin syöttö, aktiivihiilisuodatus ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettisäteilytyksellä. Laitoksen kapasiteetti on 300 m 3 /h. Laitos on käytössä 16 h vuorokaudessa, joten sen tuotto on ollut n. 4 800 m 3 /d. Kaupungissa on lisäksi kaksi pohjavedenottamoa, Lokalahti ja Haudo (Kalanti). Haudon vedenottamolla on L-S VEO:n vuonna 1970 myöntämä lupa 400 m 3 /d vedenottoon. Lokalahden ottamo ei tarvitse ottolupaa. Haudon ottamon on varavesilähteenä, mutta se on tarkoitus ottaa jatkuvaan käyttöön. Lokalahden ottamo ei ole käytössä. Ottamon paikalla on paineenkorotusasema.

6/29 Taulukko 3.1. Uudenkaupungin vedenottamot, ottoluvat ja mitoitusvirtaamat. Ottamo Vesilähde Lupavuosi Ottolupa Mitoitusvirtaama, m 3 /d Käyttö m 3 /d Haudo Kirkonkylä L-S VEO 1970 400 700 0 Tammio makean veden allas L-S VEO 1974 65 000 8 000 n. 6 500 * Sisältää vesilaitoksen raakaveden (myös huuhtelut ja ylivuodot Ruokolan järveen) ja teollisuudelle toimitettavan raakaveden. 3.2.2 Vesijohtoverkosto Keskitetty vedenjakelu kattaa Uudessakaupungissa keskustan lisäksi suurimmat taajamat ja kylämuodostelmat. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkon pituus on n. 310 km. Verkostoon kuuluu lisäksi ylävesisäiliö ja kaksi paineenkorotuspumppaamoa. Ylävesisäiliön tilavuus on 1 600 m 3. Uudenkaupungin vesijohtoverkko on yhteydessä Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan vesijohtoverkostoihin. Uudenkaupungin Vesi myy vettä Taivassalon, Vehmaan ja Kustavin kuntiin sekä tarvittaessa Pyhärantaan ja Laitilaan. Uudenkaupungin Veden Kustavin kunnalle toimittama vesi johdetaan Taivassalon kunnan verkoston kautta. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkostoihin on liittynyt n. 13 820 asukasta eli 87 %. Kun lukuun lisätään vesiosuuskuntien ja yhtymien liittyjät, voidaan todeta, että Uudenkaupungin Vesi toimittaa vettä n. 89 %:lle kaupungin asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1995, 2000 ja 2008. Taulukko 3.2. Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1995, 2000 ja 2008. 1995 2000 2008 Väkiluku 17 590 17 019 15 886 Liittyjämäärä 14 641 14 390 13 820 Liittymisprosentti 83 % 85 % 87 % 3.2.3 Vedenkulutus Vuonna 2002 verkostoon pumpattiin vettä 1 260 000 m 3 (keskimäärin 3 450 m 3 /d). Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenkulutus vuosilta 2002, 2007 ja 2008.

7/29 Taulukko 3.3. Vedenkulutukset vuosilta 2002, 2007 ja 2008. 2002 2007 2008 Verkostoon pumpattu vesimäärä m 3 /a 1 260 000 1 374 000 1 419 000 - myyty Taivassaloon ja Kustaviin m 3 /a 76 674 117 387 138 019 - myyty Vehmaan kuntaan m 3 /a 5 795 117 834 140 704 - myyty vesiosuuskunnille ja -yhtymille m 3 /a 110 200* 99 000 102 770 - Uudenkaupungin vedenkulutus m 3 /a 1 067 331 1 039 779 1 037 507 Vedenkulutus - asutuksen vedenkulutus m 3 /d 2 565 1 926 1 932 - teollisuuden vedenkulutus (sis. sairaalat) m 3 /d 359 922 910 - yhteensä m 3 /d 2 924 2 848 2 842 Ominaisvedenkulutus l/as/d 204 205 205 Ominaisvedenkulutus ilman teollisuutta l/as/d 178 139 139 Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /a 1 085 000 1 224 877 1 227 469 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /a 175 000 149 000 191 000 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet % 14 12 16 * Vesiosuuskuntien vedenkulutus 2002 perustuu arvioon. Merkittäviä vedenkuluttajia ovat mm. Valmet Automotive Oy (60 m 3 /d), Yara (85 m 3 /d), Kalarannan Vihannes KY (45 m 3 /d) ja Saaristomeren Kala Oy (38 m 3 /d) sekä sairaalat (55 m 3 /d). Lisäksi Uudenkaupungin Vesi Oy toimittaa teollisuuden käyttöön raakavettä suoraan makean veden altaasta (Valmet Automotive Oy, Rautavalimo, Kemira Agro Oy) eli n. 1 880 m 3 /d. 3.2.4 Vedenlaatu Uudenkaupungin Veden asiakkailleen toimittaman veden laatu on ollut hyvää. Vuonna 2008 verkostovesinäytteiden keskiarvot ovat täyttäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamat laatuvaatimukset ja suositukset kaikkien tutkittujen ominaisuuksien osalta. Jaettavan veden laatua tarkkaillaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. 3.2.5 Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Pohjavedenottamon varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Tarkastelu on tehty verkostokohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus.

8/29 Taulukko 3.4 Vesijohtoverkoston varmuusluokitus vuonna 2009 Verkosto Liittyneet (as) Pääottamo (m 3 /d) Varaottamot (m 3 /d) Uudenkaupungin Vesi 14 500 Tammio 65 000 Haudo 400 Laitilasta n. 2 000 Luokkarajat: I (> 120 l/as d), II (> 50 l/as d), III (>5 l/as d), 0 (< 5 l/as d) Poikkeusolot, käytössä (l/ as d) Varmuusluokka 166 I Poikkeustilanne syntyy, jos Tammion vedenottamo makean veden altaalla on poissa käytöstä pitempiaikaisesti. Haudon varaottamosta on mahdollista ottaa vettä 400 m 3 /d. Laitilasta on mahdollista johtaa vettä varmuusvesijohtoa pitkin. Laitilan ottamoiden kapasiteetti on yhteensä 3 550 m 3 /d ja oma kulutus noin 1 550 m 3 /d. Tällöin Uuteenkaupunkiin jäisi toimitettavaksi noin 2 000 m 3 /d. Varmuusottamoista ja -yhteyksistä on mahdollista hankkia vettä 166 l/as d, joka vastaa varmuusluokkaa I. Uudestakaupungista on myös yhteydet Pyhärantaan ja Vehmaan kautta Mynämäellä asti. Näiden yhteyksien kautta vedensaanti on epävarmempaa etäisyyksistä ja kapasiteeteistä johtuen. Uudenkaupungin Vesi on laatinut Nervanderin vesilaitosta ja sen verkostoa koskevan suunnitelman varautumisesta terveydensuojelulain mukaisiin erityistilanteisiin. Uudenkaupungin Vesi on myös laatinut valmiuslain (1080/91) mukaisen valmiussuunnitelman. 3.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY 3.3.1 Jätevesien viemäröinti Kaupungin viemäriverkostot kattavat Uudessakaupungissa asemakaava-alueet sekä joitakin asuma-alueita kaava-alueiden liepeillä ja niiden välissä. Pyhämaan keskustassa on lisäksi viemäriverkosto. Keskustan, Kalannin ja Pyhämaan jätevedet käsitellään Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla ja Lokalahden jätevedet Lokalahden jätevedenpuhdistamolla. Verkostojen kunnosta vastaa Uudenkaupungin Vesi. Viemäriverkostoihin liittyneiden määrä vuoden 2008 lopussa oli yhteensä 13 520 ja liittymisaste 85 %. Viemäriverkon pituus oli yhteensä n. 254 km. Lokalahden verkostossa oli vuoden 2008 lopussa 385 liittyjää ja verkoston pituus oli 9,8 km. Pyhämaan kirkonkylän jätevedet johdetaan Pyhärannan kunnan kautta Häpönniemen puhdistamolle. Pyhämaan verkostossa on noin 120 liittyjää. Keskimääräinen jätevesivirtaama on noin 13,5 m 3 /d. Verkoston pituus on n. 4,2 km. Uudenkaupungin viemäriverkosto on pääosin materiaaliltaan muovia. Betonisia jätevesiviemäreitä ja kaivoja on kuitenkin vielä n. 20 km. Betonisia sekaviemäreitä on lisäksi n. 7 km (vuoden 2000 tietoja). Vuonna 2008 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 58 %. Vähäsateisena vuotena 2002 osuus oli 34 %. Tavoiteltava taso on alle 30 %. Laskuttamattoman jäteveden osuus johtuu osittain vanhoista sekaviemäröidyistä alueista ja osittain vuotavista kaivoista ja viemäriosuuksista. Keskustan viemäriverkostosta ollaan tekemässä vuotovesiselvitystä ja osa verkostoa on jo saneerattu selvityksen perusteella. Lo-

9/29 kalahden viemäriverkostoon ei ole tehty vuotovesitutkimusta, mutta puhdistamon tarkkailuraporteista käy ilmi, että vuotovedet ovat haitanneet puhdistustulosta. Verkostojen saneeraustöitä on tehty vuosittain ja vuotovesiä on saatu vähennettyä. Seuraavassa taulukossa on esitetty liittyjämäärät, verkostojen pituudet ja jätevesimäärät vuosina 2000-2002 ja 2008. Taulukko 3.5. Liittyjämäärät, verkostojen pituudet ja jätevesimäärät vuosina 2000-2002 ja 2008. 2000 2001 2002 2008 Liittyjämäärä - väkiluku (Uudessakaupungissa) as 17 019 16 851 16 696 15 886 - liittyjämäärä (Uudessakaupungissa) as 13 250 13 550 13 550 13 520 - Häpönniemi as 12 865 13 165 13 165 13 135 - Lokalahti as 385 385 385 385 - Pyhärannan kunta as 300 300 300 300 Liittymisprosentti (Uudessakaupungissa) % 78 80 81 85 Viemäriverkoston pituus yhteensä m 163 630 164 090-254 000 - Keskusta m 153 330 153 790-97 000 - Lokalahti m 6 500 6 500 6 500 9 800 - Kalanti m - - - 16 600 - Pyhämaa m 3 800 3 800 3 800 4 200 Jätevesimäärä - käsitelty jätevesimäärä * ) m 3 /a 2 325 444 2 486 676 1 593 935 2 243 885 - Häpönniemi * ) m 3 /a 2 293 138 2 453 625 1 562 615 2 200 000 - Lokalahti m 3 /a 32 306 33 051 31 320 43 885 - käsitelty jätevesimäärä asukasta kohti l/as/d 459 456 315 440 - laskutettu jätevesimäärä m 3 /a - 1 041 385 1 023 000 893 587 - laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /a - 1 263 015 539 000 1 306 413 - laskuttamaton jätevesimäärä % - 55 % 34 % 58 % *) Sisältää Pyhärannan Rohdaisten jätevedet 3.3.2 Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Häpönniemen keskuspuhdistamo Häpönniemen keskuspuhdistamo on 1977 valmistunut kemiallinen puhdistamo, joka on vuonna 2004 saneerattu biologis-kemialliseksi typpeä poistavaksi biosuodatinlaitokseksi. Vuonna 2007 tehtiin laajennus, jossa lisättiin 2 denitrifikaatioyksikköä. Saostuskemikaalina käytetään ALF:a ja PAX-18:ta. Prosessiin syötetään myös soodaa alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi sekä metanolia hiililähteeksi denitrifikaatiosoluihin. Biologiseen osaan syötetään ajoittain lisäfosforiravinnetta (Kemphos Bio 52) typenpoistomikrobien riittävän ravinnon varmistamiseksi. Lisäksi esiselkeytykseen syötetään ajoittain polymeeriä. Lietteenkuivaus tapahtuu ruuvikuivaimella. Puhdistamolle johdetaan Uudenkaupungin keskusta-alueen lisäksi Kalannin, Raulion ja Pyhämaan taajamien, Pyhärannan Rohdaisten taajaman sekä osuuskuntien jätevedet. Vuoden 2009 keväästä alkaen Laitilan kaupungin viemäröintialueen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Uudenkaupungin viemäriverkkoon ja edelleen Häpönniemen keskuspuhdistamolle.

10/29 Biologis-kemiallisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Keskivirtaama (Q d ) 6 750 m 3 /d Keskivirtaama (q ka ) 280 m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) 400 m 3 /h Maksimivirtaama (q max ) 22 000 m 3 /d BOD 7 -kuorma 2 170 kg/d Fosforikuorma 61 kg/d Typpikuorma 340 kg/d Kiintoainekuorma 2 280 kg/d Minimilämpötila T min 6 C Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 23.03.2007 antamallaan päätöksellään nro 9/2007/1 Uudenkaupungin Häpönniemeen jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lisäksi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 20.06.2007 (päätös nro 25/2007/1) Uudenkaupungin kaupungille luvan Laitilan kaupungin yhdyskuntajätevesien vastaanotolle ja käsittelylle Häpönniemen puhdistamossa ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista ehdolla, että ympäristöluvan lupamääräyksiä noudatetaan. Vaasan hallinto-oikeus vahvisti päätökset 21.01.2008 (päätös nro 08/0027/3) tietyin muutoksin. Vuonna 2008 Häpönniemen puhdistamolla käsiteltiin 2 200 000 kuutiota jätevesiä (keskimäärin 6 010 m 3 /d). Ohituksia oli vuoden aikana 81 030 m 3 eli keskimäärin 222 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta 1995. Taulukko 3.6. Häpönniemen jätevedenpuhdistamon tulovirtaaman ja -kuormituksen kehitys 1995 1998 2000 2002 2007 2008 Käsitelty jätevesi m 3 /d 5 900 6 500 6 283 4 200 5 600 6 010 BOD 7ATU kg/d 820 1 240 1 000 850 1 700 1 500 Kok. fosfori kg/d 31 41 35 29 43 43 Kok. typpi kg/d 240 269 240 190 260 270 Vuonna 2008 Puhdistamo täytti ympäristöluvan vaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen puhdistustehovaatimusta vuosikeskiarvona laskettuna ei saavutettu. Seuraavassa taulukossa on esitetty vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot.

11/29 Taulukko 3.7 Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja eri neljännesvuosijaksojen osalta. Pitoisuus (mg/l) Lupaehdot LSYLV, VHO I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 Vuosikeskiarvo BOD7ATU 6,7 (3,9) 7,6 (7,3) 7,1 (5,6) 6,4 (5,5) 6,7 (5,3) 15 CODCr 48 (43) 53 (53) 55 (53) 51 (49) 51 (48) 90 Kokonaisfosfori 0,24 (0,14) 0,21 (0,20) 0,25 (0,21) 0,18 (0,16) 0,21 (0,17) 0,5 Kokonaistyppi 24 (22) 16 (16) 21 (21) 11 (11) 16 (16) Ammoniumtyppi 13 (13) 8,0 (8,0) 6,1 (5,8) 3,1 (2,6) 7,9 (7,5) Kiintoaine 6,4 (2,9) 4,7 (4,4) 6,2 (4,4) 3,9 (3,1) 5,3 (3,5) 25 Puhdistusteho (%) Lupaehdot LSYLV, VHO I/2008 II/2008 III/2008 IV/2008 Vuosikeskiarvo BOD7ATU 97 (99) 96 (96) 98 (98) 97 (97) 97 (97) 90 (95) CODCr 92 (93) 88 (89) 92 (93) 89 (89) 90 (90) 80 Kokonaisfosfori 96 (98) 97 (98) 97 (98) 97 (97) 97 (98) 90 (95) Kokonaistyppi 45 (53) 69 (70) 62 (63) 66 (68) 63 (64) 70 1) Ammoniumtyppi 69** (73**) 85** (85**) 89** (90**) 91** (92**) 84** (89**) Kiintoaine 97 (99) 98 (98) 99 (99) 98 (98) 98 (98) 90 Suluissa ovat puhdistamon arvot ilman ohituksia Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty lihavoituna. BOD 7ATU:n, CODCr:n, fosforin ja kiintoaineen osalta arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina ja typen osalta vuosikeskiarvona. LSYLV, VHO = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 13.3.2007 nro 9/2007/1 ja Vaasan hallinto-oikeus 21.1.2008 nro 08/0027/3 (vaatimukset täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina) 1) Täytettävä vuosikeskiarvona. * Tavoitearvo ** Nitrifikaatioaste Puhdistamolta lähtevän kuormituksen kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa. Kuormitus on vähentynyt kaikkien haitta-aineiden suhteen. Taulukko 3.8. Häpönniemen puhdistettujen jätevesien vesistöön aiheuttaman kuormituksen kehitys 1995 1998 2000 2002 2007 2008 BOD 7ATU kg/d 170 293 250 250 120 42 COD Cr kg/d 682 630 510 400 320 Kok. fosfori kg/d 1,9 2,8 2,7 1,4 2,0 1,3 Kok. typpi kg/d 190 233 180 170 120 110 Ammoniumtyppi kg/d 160 194 140 140 79 49 Kiintoaine kg/d 90 137 130 79 94 33 Lokalahden jätevedenpuhdistamo Lokalahden jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrisulfaatilla (PIX-105). Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1982. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Virtaama (Q kesk ) 170 m 3 /d Mitoitusvirtaama (q mitt ) 12,6 m 3 /h

12/29 Mitoitusvirtaama max (q max ) 31,0 m 3 /h BOD 7 -kuorma 34 kg/d Fosforikuorma 1,8 kg/d Typpikuorma 5,9 kg/d Asukasvastineluku (AVL) 450 asukasta Lokalahden puhdistamolle tuleva jätevesi koostuu asumajätevesistä. Vuoden 2008 puhdistettu vesimäärä oli 43 885 m 3 eli keskimäärin 120 m 3 /d. Ohituksia oli yhteensä 7 m 3. Puhdistamolle tulevat vuotovesimäärät olivat suuret. Vuotovesien osuus tulevasta vesimäärästä oli helmikuussa noin 50 %, joulukuussa noin 60 %, huhtikuussa noin 70 % ja marraskuussa noin 75 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Lokalahden puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta 1995. Taulukko 3.9. Lokalahden puhdistamon tulokuormituksen kehitys vuodesta 1995. 1995 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 BOD 7ATU kg/d 15 18 13 9,6 14 14 12 16 15 15 12 Kok. fosfori kg/d 0,58 0,75 0,60 0,53 0,68 0,68 0,69 0,66 0,63 0,63 0,66 Kok. typpi kg/d 3,5 4,7 3,9 3,1 3,5 4,1 3,9 4,2 3,9 3,6 3,9 Lokalahden puhdistamolle ei ole tuotu saostus- eikä umpikaivolietteitä. Lupatilanne Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi Lokalahden jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan 17.12.2003. Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että ojaan johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l sekä kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Käsittelytehon tulee BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta olla vähintään 90 % ja COD Cr :n osalta vähintään 75 %. Edellä mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi laitoksella on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Puhdistusteho Lokalahden puhdistamo ei täyttänyt kaikilta osin lupaehtoja vuonna 2008. BOD 7ATU :n suhteen käsittelyteho jäi 88 %:iin, COD Cr :n osalta 72 %:iin ja fosforin osalta 67 %:iin. Nitrifikaatio oli vähäistä. Suuresta vuotovesimäärästä johtuen marraskuussa puhdistamolta karkasi lietettä, mikä nosti lähtevän jäteveden pitoisuuksia ja huononsi puhdistustehoja. Näytteenottoaikana puhdistamolle on saattanut tulla hetkellisesti runsaasti vettä, mikä on osaltaan aiheuttanut lietteen karkaamista. Tämän vuoksi laitoksen puhdistustulos jäi heikoksi. 3.3.3 Puhdistamolietteet Häpönniemen keskuspuhdistamolla puhdistamoliete sakeutettiin ja kuivattiin ruuvikuivaimella polymeerilisäyksen jälkeen. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli tällöin 15,3 % (tammikuu 2008). Vuonna 2008 kuivattua lietettä syntyi 4 944 tonnia ja se kompostoitiin Munaistenmetsän kaatopaikan kentällä. Liete loppusijoitettiin kaatopai-

13/29 kan maisemointiin. Vuonna 2009 puhdistamolle on hankittu kuivauslinko. Vuoden 2010 alusta alkaen puhdistamolietteet kuljetetaan Köyliöön Satakierto Oy:n käsittelylaitokselle. Lokalahden puhdistamon ylijäämäliete käsitellään sakeuttamossa ja käsitelty liete kuljetetaan Häpönniemen puhdistamolle kuivattavaksi. Vuonna 2008 lietettä kuljetettiin keskuspuhdistamolle n. 1 440 m 3. Lokalahden puhdistamolietteestä ei ole tehty erillistä lieteanalyysiä, vaan lieteanalyysit tehdään pelkästään Häpönniemen jätevedenpuhdistamolta muodostuvasta kuivatusta lietteestä. 3.4 HULEVEDET Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Uudessakaupungissa on sadevesiviemäreitä lähinnä asemakaava-alueilla. Rakennetun verkoston pituus on n. 140 km, josta sadevesiviemäreitä on n. 133 km ja sekaviemäreitä n. 7 km. 3.5 TEOLLISUUDEN VESIHUOLTO Häpönniemen puhdistamolle johdetaan Uudessakaupungissa sijaitsevien Valmet Automotive Oy:n, Vihannes-Laitila Oy:n ja Vakka-Suomen Panimo Oy:n jätevedet sekä Munaistenmetsän kaatopaikan suotovedet. Laitilan kaupungin alueelta puhdistamolle johdetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n, Naval Oy:n, Amitec Oy:n, Veme Oy:n, Comforta Oy:n ja Laitila Coating:n jätevedet. 3.6 ALUEELLINEN SUUNNITTELUTILANNE Vakka-Suomen ja Länsivyöhykkeen alueelle on tehty vesihuollon kehittämissuunnitelma (2002), jonka tarkoituksena oli selvittää Laitilan ja Uudenkaupungin kaupunkien sekä Askaisten, Kustavin, Lemun, Maskun, Mietoisten, Mynämäen, Nousiaisten, Pyhärannan, Ruskon, Taivassalon, Vahdon, Vehmaan ja Velkuan kuntien vesihuollon ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelma laadittiin vuoteen 2030 saakka. Suunnitelman mukaisesti on toteutettu Laitilan jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin ja Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamon laajentaminen. Samoin Kustavi Lokalahti - Häpönniemi -siirtoviemärin rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alussa.

14/29 Tämän lisäksi suunnitelmassa esitettiin Vehmaan ja Taivassalon jätevesien johtamista Uuteenkaupunkiin. 3.7 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Kunnallisen laitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu noin 11 % kunnan asukkaista eli noin 1 750 asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä noin 260 m 3 /d (150 l/as d). Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu noin 15 % kunnan asukkaista eli noin 2 380 asukasta. Näiden lisäksi vapaa-ajan asuntoja on yhteensä 3 840 kappaletta, joista osa on liitetty vesijohtoverkostoon ja viemäriin. Vapaa-ajan asunnoista suurin osa on ilman vesivessaa, vesikalusteita tai paineellista vettä. Näissä asunnoissa vedenkulutus on todellisuudessa vähäistä, alle 50 l/as d. Asuntojen varustelutaso tulee jatkossa nousemaan, mikä lisää myös vedenkulutusta. 3.7.1 Vesiyhtymät Uudenkaupungin alueelle on vuodesta 1986 alkaen perustettu yli 30 vesiosuuskuntaa tai yhtymää. Uudenkaupungin Vesi toimittaa vettä kaikille vesiosuuskunnille. Osuuskunnille ja yhtymille toimitettu vuotuinen vesimäärä on n. 103 000 m 3 (vuonna 2008) eli n. 280 m 3 /d. Osuuskunnat ja yhtymät ovat rakentaneet yli 320 km vesijohto- ja viemärilinjoja. Suurin yksittäinen yhtymä on Lepäinen-Lyökki vesiosuuskunta, joka perustettiin vuonna 1997. Vesijohdon pituus on n. 180 km ja liitettyjä kiinteistöjä 320. Toinen merkittävä on vuotta aiemmin perustettu Kammelan vesiosuuskunta, jossa kiinteistöjä on 368 ja johtolinjan pituus n. 94 km. Puhtaan veden jakelun lisäksi on perustettu viemäröinnistä vastaavia osuuskuntia. Näistä suurimmat ovat Lyökki-Lepäinen jätevesiosuuskunta ja Kammelan jätevesiosuuskunta. Kaikki viemäröintiä tarjoavat yhtymät toimittavat jätevedet Uudenkaupungin Veden viemäriverkostoon. Uudenkaupungin vesiyhtymät on esitetty luettelona liitteenä (Liite 3). 3.7.2 Haja-asutuksen vedenhankinta Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut.

15/29 Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Uudessakaupungissa kiinteistökohtaisissa kaivoista saatu vesi on usein rauta-, mangaani- ja humuspitoista. Lisäksi porakaivoissa on esiintynyt radonia. Vuoden 2002-2003 kuiva ajanjakso on myös paikoin aiheuttanut ongelmia veden riittävyyden kanssa. 3.7.3 Haja-asutuksen jätevedet Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpiä ovat mahdolliset pohjavesien ja kaivojen saastumiset ja hajuhaitat sekä vesistöjen rehevöityminen. Riittämättömät kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelymenetelmät ovat tietenkin uhka myös pohjavesialueilla ja makean veden altaan valuma-alueella Rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava käsiteltäviksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Makean veden altaan valuma-alueella ja Sirppujoen suojavyöhykkeellä sekä rantaalueilla tulee WC-vesille olla umpikaivo, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely tai muu puhdistusteholtaan vastaava käsittely. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 1.1.2004, siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 1.1.2014. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi.

16/29 Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 3.7.4 Haja-asutuksen jätevesilietteet Haja-asutusalueilla syntyviä saostuskaivo- ja umpikaivolietteitä otetaan Häpönniemen puhdistamolla vastaan yhteensä noin 7 300 m 3 vuodessa, mikä on 0,3 % puhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Saostus- ja umpikaivolietteet johdetaan välppien kautta vesiprosessiin. 4 VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET 4.1 VEDENKULUTUSENNUSTEET Vesijohtoverkoston liittyjämäärä- ja vedenkulutusennusteet on laskettu Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2003). Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste vesijohtoverkoston liittyjämäärälle. Liittyjämääräennustetta on tarkistettu suunnitelman laatimisen jälkeen perustuen tapahtuneeseen kehitykseen ja uuteen väestöennusteeseen. Taulukko 4.1. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 sekä ennusteet vuosille 2010, 2020 ja 2030. 2008 2010 2020 2030 Väkiluku 15 886 15 691 15 114 14 838 Liittyjät 13 820 13 850 14 400 14 400 Liittymisaste % 87 % 89 % 95 % 97 % Koska Uusikaupunki myy vettä Taivassaloon, Kustaviin ja Vehmaalle, vaikuttaa Uudenkaupungin vedentarpeeseen tulevaisuudessa myös näiden kuntien lisääntyvä vedentarve. Seuraavassa taulukossa on Uudenkaupungin ja Uudenkaupungin Veden asiakaskuntien sekä vesiosuuskuntien vedenkulutusennusteet. Taulukko 4.2. Uudenkaupungin, Kustavin, Taivassalon, Vehmaan ja Pyhärannan vedenkulutusennusteet vuoteen 2030. 2008 2010 2020 2030 (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) Uusikaupunki 2 842 2 900 2 950 2 950 Vesiosuuskunnat 280 280 300 300 Kustavi ja Taivassalo 378 380 385 390 Vehmaa 385 400 410 420 Pyhäranta 310 310 320 330 Yhteensä 4 195 4 270 4 365 4 390 Uudenkaupungin oma vedenkulutus tulee ennusteen mukaan pysymään nykyisellä tasolla vuoteen 2030 mennessä. Jos Uudenkaupungin Veden asiakaskunnat sekä vesiosuuskunnat ja yhtymät ostavat myös jatkossa kaiken tarvitsemansa veden Uudenkaupungin Vedeltä, verkostoon pumpattava vesimäärä olisi 4 390 m 3 /d vuonna 2030. Pyhäranta ja Taivassalo kuitenkin ostavat todennäköisesti myös jatkossa vain osan tarvitsemastaan vedestä Uudenkaupungin Vedeltä.

17/29 4.2 JÄTEVESIENNUSTEET Kiinnostus viemäriverkostoon liittymiseen tulee kasvamaan jätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevien määräysten takia. Ennusteen mukaan viemäriverkostoon on liittynyt vuoteen 2030 mennessä n. 14 050 asukasta, mikä on 95 % kunnan asukkaista. Seuraavassa taulukossa on esitetty viemäriverkoston liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 ja ennusteet vuoteen 2030. Taulukko 4.3. Viemäriverkon liittyjämäärät ja liittymisaste vuonna 2008 sekä ennusteet vuosille 2010, 2020 ja 2030. 2008 2010 2020 2030 Väkiluku 15 886 15 691 15 114 14 838 Liittyjät 13 250 13 950 14 030 14 050 Liittymisaste % 85 % 89 % 93 % 95 % Uudenkaupungin alueella jätevesimäärän odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jäteveden määrä tulee nousemaan tarkastelujakson aikana Lokalahden ja Kustavin rakennettavien siirtoviemäreiden ansiosta. Vuosien 2020 ja 2030 ennusteissa on otettu huomioon Vehmaan ja Taivassalon mahdolliset siirtoviemärit. Seuraavaan taulukkoon on kerätty Uudenkaupungin ja sen mahdollisten tulevien yhteistyökuntien jätevesimääräennusteet. Taulukossa on esitetty keskimääräinen jätevesimäärä vuonna 2008 ja ennusteet vuoteen 2030. Taulukko 4.4. Keskimääräinen jätevesimäärä vuonna 2008 sekä ennusteet vuoteen 2030. 2008 2010 2020 2030 (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) (m 3 /d) Uusikaupunki 1) 5 952 5 800 5 800 5 800 Pyhäranta 75 75 90 95 Laitila 1 517 1 520 1 550 1 600 Lokalahti 90 90 110 130 Kustavi 68 70 90 110 Taivassalo 284 295 305 315 Vehmaa 183 210 230 250 yhteensä 6 027 7 555* 8 175** 8 300** 1) Vähennetty Pyhärannan kunnan osuus *) Vuoden 2010 jätevesimäärään on laskettu Uudenkaupungin ja Pyhärannan lisäksi Lokalahden, Laitilan ja Kustavin jätevedet. **) Vuoden 2020 ja 2030 jätevesimäärään on laskettu kaikkien taulukossa olevien kuntien jätevedet. 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 VEDENHANKINNAN JA -JAKELUN KEHITTÄMISTARPEET Vesijohtoverkostossa on alueita, jotka ovat pelkästään yhden linjan varassa. Kyseisissä linjoissa saattaa myös veden laatu heiketä pitkien viipymien ja vähäisen vedenkulutuksen vuoksi. Linjat kuuluvat kuitenkin pääosin eri vesiosuuskunnille ja niiden yhdistäminen vaatii joko vesiosuuskuntien yhteisiä päätöksiä tai Uudenkaupungin Veden osallistumista hankkeisiin. Tällaisia alueita ovat mm. Sairisten veden, Hallu-Kallelan, Saariston ja Tirkkala-Hakalan vesiosuuskuntien verkostot. Vesijohdon vuotojen monitoroimiseksi tulisi verkostoon sijoittaa mittarikaivoja.