TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi ETELÄ-KARJALAN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1 Toimintakertomus 23 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 25 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 27 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 37 Liitetiedot 59 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 70 Hallituksen allekirjoitus 70 Hallintoneuvoston lausunto 70 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 ETELÄ-KARJALAN OSUUSPANKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakasmäärä jatkoi kasvuaan myös vuoden 2013 aikana. Pankillamme oli vuoden lopussa 81 713 asiakasta ja vuoden aikana saimme 2 327 uutta asiakasta. Pankin omistajajäseniä oli vuoden lopussa 41 427 henkilöä, jossa lisäystä oli 609. Myös keskittäjäasiakasmäärämme jatkoi kasvuaan vuonna 2013. Uusia pankki- ja vakuutusasioiden keskittäjiä hankittiin kaikkiaan 2 118 ja kokonaismäärä oli jo 18 759 keskittäjäasiakasta. Pankki jakoi omistajajäsenilleen OP-bonuksia yhteensä 4,27 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan Osuuspankin liikevoitto ylitti edellisvuoden tason. Korkokate heikkeni hieman vuoden takaisesta, mutta selvästi kasvaneet palkkiotuotot paikkasivat korkokatteen laskua. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna jääden edelleen matalle tasolle. Luottokanta jatkoi kasvuaan, mutta talletuskannassa nähtiin pieni lasku. Vakavaraisuussuhde parani lähes prosenttiyksikön verran omien varojen kasvun ansiosta, vaikka samaan aikaan luottokannan kasvu lisäsi omien varojen vaatimusta. Avainlukuja Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 8 085 7 916 +2,1 % Kulujen suhde tuottoihin, % 68,5 69,2-0,7 pros.yks. Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 4-0,3 pros.yks. Vakavaraisuussuhde, % 32 31 +0,9 pros.yks. Henkilöstö keskimäärin 178 183-5 henkilöä Jäsenet 41 427 40 818 +609 jäsentä OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Etelä-Karjalan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Etelä-Karjalan Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Etelä-Karjalan Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa.
2 Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät. Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Myös Etelä-Karjalassa yritysten luottokysyntä jatkui vahvana. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrän kasvu vauhditti erityisesti kaupan alan investointeja. Työttömyystilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta säilyi parempana kuin koko maassa. Huolestuttavaa on, että alle 25 - vuotiaiden työttömyys heikkeni edelleen ja ylitti jo 17 prosentin tason. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 45,98 miljoonaa euroa. Etelä- Karjalan Osuuspankki maksoi tilikauden ajalta pankkiveroa yli 543 000 euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lappeenrannan uuden toimitalon rakennushanke keskeytyi kaavasta tehtyyn valitukseen keväällä 2013. Kouvolan hallinto-oikeus hylkäsi tehdyn valituksen lokakuussa. Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa tehty esisopimus päättyi syyskuussa, minkä vuoksi sopimusneuvottelut aloitettiin uudestaan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Etelä-Karjalan Osuuspankin konserniin kuuluivat pankin lisäksi 11 tytäryhtiötä ja yksi osakkuusyhtiö. Pankki ei tee konsernitilinpäätöstä. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Etelä-Karjalan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen.
3 Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 14 180 14 969-5,3 % 15 960 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2 830 2 735 +3,5 % 2 933 Palkkiotuotot, netto 9 253 7 269 +27,3 % 7 076 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 38 269-85,7 % 84 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 59 20 +195,3 % 32 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -224-379 +41 % 511 Liiketoiminnan muut tuotot 483 557-13,3 % 534 Yhteensä 12 439 10 470 +18,8 % 11 169 Tuotot yhteensä 26 619 25 439 +4,6 % 27 130 Kulut Henkilöstökulut 9 003 8 435 +6,7 % 8 627 Muut hallintokulut 5 806 5 932-2,1 % 5 772 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 367 451-18,6 % 362 Liiketoiminnan muut kulut 3 052 2 784 +9,6 % 2 615 Kulut yhteensä 18 227 17 601 +3,6 % 17 376 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 307-79 +487,2 % 145 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 8 085 7 916 +2,1 % 9 608 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat vertailukauden tasolla. Palkkiotuotot kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Kulut olivat vertailukautta suuremmat osittain pankkiveron vaikutuksesta johtuen. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OPbonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista.
4 Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 130 116 +12,5 % Luotonannosta 2 857 2 250 +26,9 % Maksuliikkeestä 4 213 3 357 +25,5 % Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 1 292 635 +103,6 % Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 1 410 1 267 +11,2 % Takauksista 117 121-2,7 % Vakuutusten välityksestä 3 633 3 180 +14,2 % Muut 1 233 1 615-23,6 % Yhteensä 14 886 12 541 +18,7 % OP-bonukset -4 270-4 121 +3,6 % Palkkiotuotot yhteensä 10 616 8 420 +26,1 % Palkkiokulut 1 363 1 151 +18,4 % Palkkiotuotot, netto 9 253 7 269 +27,3 % Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 882 394 +123,9 % Vähennykset -575-473 +21,6 % Arvonalentumisten nettomäärä 307-79 +487,2 % Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,03% 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 1 229 350 1 174 013 +4,7 % 1 093 048 Luotot 1 061 535 989 188 +7,3 % 918 096 Saamistodistukset 2 198 2 332-5,7 % 3 077 Osakkeet ja osuudet 65 974 62 037 +6,3 % 56 871 Talletukset 936 162 949 254-1,4 % 898 059 Oma pääoma 152 456 143 981 +5,9 % 135 208 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 107 287 93 741 +14,5 % 99 771 Etelä-Karjalan Osuuspankin luottokanta kasvoi vahvasti myös vuonna 2013, vaikka vuoden loppua kohti luottokysyntä hidastuikin. Asuntoluottokanta kasvoi vuoden aikana 2 % ja yritysluottokanta 11 %. Talletuskanta pieneni 1,4 %. Merkittävin muutos tapahtui sijoittamistileillä, jotka laskivat 9,3 %. Muutos johtui alhaisesta korkotasosta, joka kasvatti merkittävästi mm. sijoitusrahastojen kysyntää.
5 Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 245,6 miljoonaa euroa eli 35,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 1 061,5 miljoonaa euroa (989,1 M 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana Etelä-Karjalan Osuuspankki ei siirtänyt myöntämiään luottoja OPAlle. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 2 435 3 824-36,3 % Nollakorkoiset saamiset 53 47 +14,3 % Yhteensä 2 488 3 870-35,7 % Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,2 0,4-0,2 pros.yks Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 9 190 9 155 Prosenttia taseesta 0,7 % 0,8 % Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 197 2 357 Prosenttia taseesta 0,2 % 0,2 % Käypä arvo 2 743 2 859 Nettotuotto, % 3,6 % 2,2 % Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 11 387 11 512 Prosenttia taseesta 0,9 % 1,0 % Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 4,2 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana ei tehty arvonkorotusten peruutuksia. Tilikauden aikana ei myyty eikä hankittu omassa käytössä olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöt 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
6 Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Sijoituskiinteistöistä kirjattiin arvonalennuksia tilikauden aikana 207 000 euroa. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 444 000 euroa. Arvonkorotuksia peruutettiin tilikauden aikana 5 000 euroa. Tilikauden aikana ei myyty eikä hankittu sijoituskiinteistöjä. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 81,7 miljoonaa euroa (102). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 20 miljoonaa euroa (20). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin Pohjola Pankin osakkeiden arvonnousu. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 552 000 euroa oli 109 000 euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 478 410 454 828 +5,2 % Säästämistilit 97 464 94 275 +3,4 % Sijoittamistilit 355 591 394 505-9,9 % Valuuttatalletukset 4 721 5 622-16 % Yhteensä 936 162 949 254-1,4 % Muut velat 897 1 167-23,2 % Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 937 058 950 421-1,4 % Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 89,9 miljoonaan euroon (30,5 M ). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma säilyi viime vuoden tasolla ollen 19,6 miljoonaa euroa (19,6 M ). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 4,3 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaan 15,3 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 271 288,41 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,9 prosenttia 152,5 miljoonaan euroon (144,0).
7 Uusia luottotappiovarauksia tehtiin 2,5 miljoonaa euroa, jonka jälkeen luottotappiovarausten yhteismäärä oli 36 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 152 456 143 981 Käyvän arvon rahasto -13 225-9 181 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 28 830 25 321 Palautettavat osuuspääomat -70-69 Aineettomat hyödykkeet -10-13 Suunniteltu voitonjako -192-271 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -3 886-3 179 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - - Ydin omat varat *) yhteensä 163 903 156 589 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - - Siirto ydin omiin varoihin - - Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 163 903 156 589 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 13 225 9 181 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -3 886-3 179 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin - - Toissijaiset omat varat yhteensä 9 339 6 002 Omat varat yhteensä 173 242 162 591
8 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Omien varojen vaatimus kuitenkin kasvoi, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 8 8 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 6 8 Yritysvastuut 133 101 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - 0 Yritysvastuut 1) 18 466 14 746 Vähittäisvastuut 2) 5 017 10 668 Kiinteistövakuudelliset 3 821 8 712 Muut 1 196 1 957 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 5 121 4 877 PD/LGD-menetelmä 4 933 4 596 Yksinkertainen menetelmä 189 281 Pääomasijoitukset 155 247 Pörssilistatut sijoitukset - - Muut 34 34 Muut erät 966 977 Luottoriski yhteensä 29 718 31 386 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 3 381 3 377 Muut omien varojen vaatimukset 4) 10 321 7 167 Yhteensä 43 420 41 931 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 173 242 162 591 Ensisijaiset omat varat 163 903 156 589 Omien varojen vaatimus 43 420 41 931 Vakavaraisuussuhde, % 31,9 % 31 % Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 30,2 % 29,9 % Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 % 14,1 % *syyskuussa 2013
9 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 000 euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29 333 000 euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia
10 sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,8 % 4 % 5 % Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 % 0,6 % 0,7 % Omavaraisuusaste, % 14,6 % 14,4 % 14,6 % Kulujen suhde tuottoihin, % 68,5 % 69,2 % 64 % Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta
11 laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 35,1 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 11,4 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,03 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien
12 Likviditeettiriski Markkinariskit asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,2 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,9 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 79 prosenttia vuokrattuna.
13 Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,6 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiiviset riskit Strategiset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Jäsenistö Vuoden lopussa pankilla oli viisi konttoria: Lappeenrannassa, Imatrankoskella, Joutsenossa, Ruokolahdella ja Vuoksenniskalla. Kaikissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto.- käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelin- ja verkkoneuvotteluun OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-mobiili on helppo, turvallinen ja nykyaikainen tapa hoitaa pankkiasioita siellä, missä puhelin toimii. Se toimii älypuhelimissa ja uusimmissa tablettitietokoneissa. OP-mobiilia voit käyttää henkilökohtaisilla verkkopalvelutunnuksilla. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 609 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 41 427. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Omistajajäsenten osuus asiakaskannasta on yli 50 prosenttia.
14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Etelä-Karjalan Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Etelä-Karjalan Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Vuoden 2013 lopussa henkilöstömäärä oli yhteensä 174, joista määräaikaisessa työsuhteessa oli 4 henkeä. Määräaikaiset työsuhteet perustuivat valtaosin erilaisiin perhevapaisiin, joilla oli vuoden lopussa 10 henkeä. Vuoden aikana päättyi 9 vakinaista työsuhdetta, joista 4 oli eläkkeelle siirtymisiä. Henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 8 henkilöä pienempi kuin 31.12.2012. Keskimäärin vuoden aikana työssä oli 159 henkilöä. Edellisenä vuonna keskimäärin työssä oli samoin 159 henkilöä.
15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Hallintoneuvosto Etelä-Karjalan Osuuspankin omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu vähintään 50 ja enintään 70 edustajaa sen mukaan kuin hallintoneuvosto päättää. Nykyisen edustajiston jäsenmäärä on 70. Edustajat valitaan osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen jäsenalueittain joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi vähintään neljä kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 24.04.2013. Etelä-Karjalan Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 21 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 30. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema nelijäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti
16 siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Etelä-Karjalan Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat viisi varsinaista ja neljä varajäsentä. Hallituksen jäsenien tulee olla Etelä-Karjalan Osuuspankin omistajajäseniä. Hallituksen varsinaisten jäsenten määrä on tällä hetkellä viisi. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
17 Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2011 järjestetyillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa 26,9 %. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Imatran vaalipiiri Eteläpää Seppo rikosylikonstaapeli, eläkeläinen Imatra Honkasalo Onni erikoislääkäri Imatra Ikävalko Heikki yrittäjä Imatra Jaatinen Lea kehityspäällikkö Imatra Jäntti Seppo työsuojeluvaltuutettu Imatra Keltanen Raija kirjanpitäjä Imatra Laihia Juhani agrologi, maatalousyrittäjä Imatra Lamberg Ville metallimies Imatra Miettinen Tarja kiinteistösihteeri Imatra Nikko Minna maanviljelijä Imatra Paldanius Kari työsuojeluvaltuutettu Imatra Perälä Kari controller, kauppatieteiden tohtori Imatra Riihinen Leila erityisluokan opettaja Imatra Salmela Kari veturinkuljettaja, eläkeläinen Imatra Skyttä Seppo insinööri, eläkeläinen Imatra Suojapelto Teemu maanviljelijä Imatra Tikka Arto järjestelymestari Imatra Wilén-Jäppinen Tiina mittausesimies Imatra Joutsenon vaalipiiri Ahtiainen Marja-Terttu maanviljelijä Joutseno Arminen Lauri toimitusjohtaja, DI Joutseno Huotarinen Markku prosessipäivämies Joutseno Melto Timo taksiliikenneyrittäjä Joutseno Paunonen Jyri yrittäjä Joutseno Ravattinen Raimo kelloseppä, yrittäjä Joutseno Suonsivu Pekka tietojärjestelmäasiantuntija Joutseno Virkki Tapio kirvesmies Joutseno Rautjärven vaalipiiri Näränen Timo yrittäjä Rautjärvi Ruokolahden vaalipiiri Pohjalainen Pauli maanviljelijä Ruokolahti Tella Riku kotieläinagronomi Virmutjoki Väisänen Raimo ylikonstaapeli Ruokolahti Väänänen Maija eläkeläinen Ruokolahti Lappeenrannan vaalipiiri Hirvi-Kokko Tuula eläkeläinen Lappeenranta Hokkanen Erkki pelastusjohtaja, insinööri (ylempi Lappeenranta AMK) Hostikka Eila isännöitsijä Lappeenranta Huoso Juha päivämestari Lappeenranta Häkämies Risto konemyyjä Lappeenranta
18 Immonen Pia verovalmistelija Lappeenranta Junttila Virpi TKT, tutkija Lappeenranta Kaarna Kari lehtori Lappeenranta Karjalainen Kari metsäkonekuljettaja Lappeenranta Korhonen Jirka luokanopettaja, apulaisrehtori, Lappeenranta pääluottamusmies Kuuluvainen Pirjo yritysneuvoja Vainikkala Kääpä Jari yrittäjä Lappeenranta Laapio Ville yrittäjä Nuijamaa Laine Keijo paloesimies Lappeenranta Lamminpää Kirsti toimistosihteeri Lappeenranta Lattu Pekka insinööri Lappeenranta Liukkonen Juha rikosylikonstaapeli Lappeenranta Lyytikäinen Jorma maanviljelijä Lappeenranta Lähde Marjatta eläkeläinen, sosiaalityöntekijä Lappeenranta Meuronen Erkki maanviljelijä Lappeenranta Miettinen Leena raittiustoimenjohtaja, sosiaalineuvos Lappeenranta Myyryläinen Timo ylietsivä, evp Lappeenranta Nurkka Niina yliopettaja Lappeenranta Penttilä Tommi sairaanhoitaja Lappeenranta Rossi-Gonzaléz lehtori Lappeenranta López Lea Räsänen Erkki lehtori Lappeenranta Sinkko Ville autonkuljettaja Lappeenranta Söderholm Seppo psykologi Lappeenranta Tikka Merja asiakasneuvoja Lappeenranta Varala Risto tekn.lis. Lappeenranta Varis Juha professori Lappeenranta Vilkko Antti rikoskomisario Lappeenranta Viskari Pentti majuri evp Lappeenranta Väliketo Arto apulaisrehtori Lappeenranta Taipalsaaren vaalipiiri Laihanen Anna-Leena KTT, tutkija Taipalsaari Liimatainen Anja lehtori, TtL Taipalsaari Wallén Pekka projektityöntekijä Taipalsaari Ylämaan vaalipiiri Hiiri Pekka maanviljelijä Ylämaa Metso Suvi emäntä Ylämaa Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Kärnä Jukka aluejohtaja, kansanedustaja Imatra (2007-2016) Varapuheenjohtaja Talka Anu erikoissuunnittelija Lappeenranta (2010-2014) Muut jäsenet Aineslahti Rauni myyntipäällikkö Imatra (2013-2016) *Anttila Paula proviisori Ruokolahti (2006-2015) Arponen Pekka rajavartija Ruokolahti (2008-2016) Evälahti Jukka hallituksen puheenjohtaja Imatra (1993-2014) Iitiä Markus liikunnan ja Lappeenranta (2011-2014) terveydenhoidon lehtori *Kaarna Antti maanviljelijä Lappeenranta (1996-2014) *Kekki Anni luomuviljelijä Joutseno (2013-2016) Kälviäinen Raine maanviljelijä, urakoitsija Lappeenranta (2009-2015) Kärri Jukka insinööri Lappeenranta (2003-2015)