Inergia Oy:n Kirakan vesivoimalaitos käyttöönotettu vuonna 1953. Kuva Markku Inkilä

V U O S I K E R T O M U S 2 0 1 4

2 Inergia Oy:n Kirakan vesivoimalaitos käyttöönotettu vuonna 1953. Kuva Markku Inkilä

SISÄLLYSLUETTELO 3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 4 LIIKETOIMINTA-ALUEET JA OMISTUSSUHTEET... 5 HALLINTO... 6 YHTEISTYÖKUMPPANIT... 7 HENKILÖSTÖ... 8 TUNTURIVERKKO... 10 INERGIA LÄMPÖ... 12 INARIN LAPIN VESI... 14 ELLAPPI... 16 INERGIA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014...18 TULOSLASKELMA...19 TASE...20 RAHOITUSLASKELMA...22 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2014...23

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Inergialle vuosi oli taloudellisesti haasteellinen Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 5 prosenttia. Konsernin liikevaihto oli 11,9 miljoonaa euroa (11,3 M v. 2013) ja liikevoitto 2,0 M :a (1,6 M v. 2013). Koko konsernin tuloksen kasvuun vaikuttivat suuresti tytäryhtiöiden tekemät tulokset, sillä emoyhtiön liikevaihto pieneni edellisestä vuodesta 13,5 % ja liikevoitto 46 %. Emoyhtiön tuloksen heikkenemiseen vaikutti selkeästi Venäjän tuontisiirron väheneminen. Tuontisiirron määrän vähenemiseen vaikuttivat Inarijärven säännöstely sekä Venäjän puolella tehdyt, suunniteltuja pidemmät huoltokatkot. Vuoden lopussa Inergia Oy uusi tuontisiirtosopimuksen venäläisen RAO Nordic Oy:n kanssa vuodeksi eteenpäin. Investoinnit Inergia Oy on uusinut Venäjältä tulevaa 110 kv:n linjaa vuosittain. Pylväiden uusinta mahdollistaa tehon nostoa. Keskusteluja tehon nostosta käydään venäläisten toimijoiden ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa parhaillaan. Kirkan voimalaitoksella uusittiin vuodelta 1953 peräisin oleva I-generaattorin laakerit. Konsernin investoinnit tilikaudella olivat 4,0 miljoonaa euroa (ml. Inarin Lapin Vesi Oy:n Utsjoen apporttiomaisuus). Tytäryhtiöiden tulos Tunturiverkko Oy:n tulos parani edellisvuoteen verrattuna 12 %. Tulosparannuksen mahdollisti maltillinen sähkön siirtohinnan korotus. Sähkön siirto on sääriippuvaista toimintaa ja se kasvoi vain 1,3 %. Inergia Lämpö Oy sai päätökseen Ivalon kattilan konvektion uusinnan ja se vähensi öljyn käyttöä noin 64 % edellisvuoteen verrattuna. Lämpöä myytiin koko toiminta-alueella 35 GWh, joka on 5 % edellisvuotta enemmän. Inarin ja Utsjoen vesiliiketoimintojen yhdistyminen kasvatti puolestaan Inarin Lapin Veden liikevaihtoa odotetusti 19 %. Inergia Oy:n tytäryhtiöillä on tulevina vuosina edessä suuria lain edellyttämiä investointeja. Emoyhtiön merkittävin investointi on asiakaspalvelun tietojärjestelmän uusiminen. Uusi järjestelmä tulee vastaamaan paremmin tulevaisuuden älykkäitä energiapalveluja sekä lain muita edellyttämiä palveluja. Alueen toimitusvelvollinen sähkönmyyjä selvittää vuosittain, kuinka asiakaspalvelut ovat asiakkaiden mielestä toimineet. Tässä selvityksessä Tunturiverkko Oy sai parhaat pisteet ja on vuoden 2015 asiakaspalveluyhtiö. Vuosi 2015 tulee olemaan yhtiölle juhlavuosi, jolloin juhlitaan sekä 50 vuotta kestänyttä sähkön tuontia Venäjältä että 110 kv:n linjaa, jonka käyttöönotosta tulee kuluneeksi 40 vuotta. Vuosipäivät tulevat näkymään yhtiön toiminnassa muun muassa siten, että järjestämme erilaisia tilaisuuksia alueen kuluttajille. Kiitos yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti koko konsernin henkilökunnalle siitä työpanoksesta, jolla kohtuullinen taloudellinen tulos sekä laadukas toiminta ja palvelu on jälleen saavutettu. Jarkko Kaisanlahti vt. toimitusjohtaja

5 Yhteistyöllä hyviin tuloksiin Virallisesti vastuuni Inergia Oy:ssä alkoi 1.1.2015, mutta jonkin verran pääsin tutustumaan yhtiöön ja koko konserniin jo vuoden 2014 puolella. Jo ennen valintaani toimitusjohtajaksi, olin pannut merkille Inergian toiminnan monipuolisuuden ja toimintaalueen laajuuden: sähkönsiirto-, lämpö- ja vesiliiketoiminnot sekä tiivis yhteistyö rajojen yli Venäjälle ja Norjaan. Juuri toiminnan monipuolisuuden näen mielenkiintoisimpana asiana ja myös erittäin suurena Inergian vahvuutena. Monesti kuulee puhuttavan, että toimintoja pitäisi kehittää kohti niin sanottua yhden luukun periaatetta. Inergiassa tämä on jo totta: sama asiakaspalvelu palvelee asiakkaita sähköön, veteen, jäteveteen ja kaukolämpöön liittyvissä asioissa. On hienoa lukea Inergian asiakaspalvelun saamasta palkinnosta ja positiivisesta palautteesta. Koska Inergia on paikallinen toimija, on yhtiön kannalta äärimmäisen tärkeää, että se nähdään positiivisena ja luotettavana toimijana jatkossakin, niin alueen vakituisten kuin loma-asukkaiden, yritysten kuin yhteistyökumppaneidenkin taholta. Viime vuosien aikana on suurimmalle osalle sähköasiakkaista asennettu etäluettavat sähkömittarit ja tulevaisuudessa investoidaan huomattavia summia niin sanottuun säävarmaan sähköverkkoon. Edellä mainitut investoinnit ovat esimerkkejä energia-alaa ohjaavien uusien säädösten seurauksista. Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää, että toiminta on joustavaa. Tässä korostuu myös Inergian ja eri yhteistyökumppaneiden välisen toimivan yhteistyön merkitys. Inergia on täysin kuntaomisteinen yhtiö, joka tuottaa perusinfraan eli sähköön, veteen ja kaukolämpöön liittyviä palveluja. Näiden palveluiden laadulla ja kustannustasolla on suuri merkitys yhtiön toiminta-alueen, Inarin ja Utsjoen, kilpailukyvyn ja kehittymisen kannalta. Kuntaomisteisuus luo myös hyvän perustan yhtiön paikalliselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle. Näen, että osaavan ja motivoituneen henkilökunnan sekä toimivan alueellisen yhteistyön avulla, mukaan lukien Venäjä ja Norja, Inergia pystyy tulevaisuudessakin tarjoamaan asiakkailleen luotettavia ja kilpailukykyisiä palveluja. Timo Jokinen, toimitusjohtaja 1.1.2015 alkaen INERGIA KONSERNIN LIIKETOIMINNOT INERGIA OY Konsernistrategia Yhteiset konsernipalvelut Sähköntuotanto Venäjä liiketoiminta Inergia Lämpö Oy Kaukolämpö Tunturiverkko Oy Sähkönjakelutoiminta Inarin Lapin Vesi Oy Vesiliiketoiminta Inergia 100 % Inergia 73 % Utsjoen Sähköosuuskunta 27 % Inergia Oy:n omistuspohjassa ei ole tapahtunut muutoksia, vaan osakeomistus on edelleen 100 %:sti Inarin kunnalla. Inergia 92 % Utsjoen kunta 8 %

6 HALLINTO Inergia Oy:n yhtiökokous ja hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.4.2014. Inarin kunnanhallituksen valtuuttamana yhtiökokousedustajana toimi Reijo Timperi, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat. Hallitus on 4-vuotinen (2013 2016) ja sen kokoonpano oli edelleen: Toini Sanila Ulla Kemppainen Aino Hakovirta Heimo Luukkanen Raimo Parviainen Arvi Kustula Tanja Sanila Puheenjohtajana jatkoi Toini Sanila ja varapuheenjohtajana Ulla Kemppainen. Sihteerinä jatkoi Marja Heikinheimo. Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta. Inergia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Toini Sanila ja uusi toimitusjohtaja Timo Jokinen.

YHTEISTYÖKUMPPANIT Tuontisiirron yhteistyökumppanina RAO Nordic Oy Marraskuusta 2012 alkaen Venäjän tuontisiirrosta on vastannut RAO Nordic Oy, joka on Inter RAO UES:n tytäryhtiö. Tuontisiirtosopimus uusittiin vuodelle 2015. Sähköä siirtyi myös takaisin Venäjälle Lotan rajaaseman tarpeisiin. Lokakuussa 2014 Murmanskissa käytyihin teknillisiin neuvotteluihin osallistui JSC TGC-1 asiantuntijoita ja Inergia Oy:n edustajia. Kuvassa vasemmalta: Tulkkina Riina Guseva, Lappi Service, Toini Sanila, Eero Jääskeläinen, Timo Jokinen, Ulla Kemppainen, Reijo Timperi, Jarkko Kaisanlahti, Oleg Tiapinov TGC-1. Nellimin 110 kv:n linjan työmaata kävivät Venäjältä tarkastamassa TGC-1 Alexander Antipov ja RDU:sta Alexander Malanov ja tulkkina Riina Guseva. Inergia Oy:n isäntinä toimi Reijo Kosola, Jouni Rasmus ja Eero Jääskeläinen. Inergia Oy:n projektipäällikkönä toimii kuvassa oikealla oleva Kari Linnamäki, Linna VJ-konsultointi. Fingrid Oyj kanssa käytiin neuvotteluja Suomen huipulla, Utsjoella. Ailigas-tunturin huipulla sijaitsevan sähköaseman omistaa Fingrid. Kuvassa vasemmalta Inergia Oy:n tekninen johtaja Eero Jääskeläinen, Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, asiakaspäällikkö Jarno Sederlundja johtaja Jussi Jyrinsalo. 7

8 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Inergian vakituisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 9 henkilöä, kaikki toimihenkilöitä. Tarkastustoiminta Yhtiökokousten valitsemana tilintarkastajana Inergia Oy:ssä, Inergia Lämpö Oy:ssä, Tunturiverkko Oy:ssä ja Inarin Lapin Vesi Oy:ssä on toiminut KHT-Yhteisö KPMG Wideri Oy Oulusta. KPMG:n puolesta lakisääteistä ja jatkuvaa tilintarkastusta on suorittanut KHT, JHTT Tapio Raappana. Kuntatarkastusta emoyhtiö Inergia Oy:ssä on suorittanut KPMG Julkishallinnon palvelut Oy, JHTT-yhteisö, jonka nimettynä tilintarkastajana on toiminut KHT, JHTT Juha Väärälä. Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunnan kokoonpano säilyi ennallaan. Jäseninä olivat Matti Mannermaa (Tunturiverkon työsuojeluvaltuutettu, työtekijöiden edustaja), Jouni Rasmus (Tunturiverkon työsuojeluvaltuutettu, toimihenkilöiden edustaja), Juha Mikkola (Inarin Lapin Veden työsuojeluvaltuutettu), Mika Järvenpää (Inergian Lämmön työsuojelupäällikkö), Jarkko Kaisanlahti (Tunturiverkon työsuojelupäällikkö), Paulus Lepistö (Inarin Lapin Veden työsuojelupäällikkö, toimikunnan sihteeri) ja Anne Portti (Inergian työsuojelupäällikkö, toimikunnan puheenjohtaja). Keväällä 2015 laadittiin koulutussuunnitelmat uuden mallin mukaisina. Vakuutusyhtiö Pohjola toteutti yhdessä kiinteistömestari Harri Ukkolan kanssa Inergian toimitalon turvallisuuskatselmuksen. Työpaikkakäynnit toteutettiin Inarin Lapin Veden jätevedenpuhdistamoilla Mellanaavalla ja Inarissa sekä Inergia Lämmön Ivalon lämpölaitoksella yhteistyötoimikunnan ja MedInarin yhteistyönä. Inarin kuntakonsernin henkilöstöperiaatteet ja ohjeet aiheuttivat loppuvuodesta vilkasta keskustelua. Henkilöstön koulutus Konsernin henkilökunta kouluttautui vuoden 2014 aikana monipuolisesti: Mm. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, kiinteistöhoitajan tutkinto, lämpölaitoskoulutus, energia-alan esimiesvalmennus, Business Controller, kriisiviestintä, ohjelmistojen ja yhteistyökumppaneiden käyttäjäpäivät ja erinäiset korttikoulutukset olivat ohjelmassa. Jäsenyydet ja osakkuudet Yhtiö on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Energiateollisuus, ET, r.y., Ivalon Yrittäjät r.y., Ivalon Yrittäjänaiset Ry, Pohjois- Suomen sähkölaitosten kehittämisyhdistys sekä osakkaana TGC-1:ssä, FSK:ssa, MRCK:ssa ja Kolenergosbitissa. Vuoden palvelutiimi Alueen toimitusvelvollinen sähkönmyyjä selvittää vuosittain, kuinka asiakaspalvelut ovat asiakkaiden mielestä toimineet. Tässä selvityksessä Tunturiverkko Oy sai parhaat pisteet ja on vuoden 2015 asiakaspalveluyhtiö. Palkittu asiakaspalvelutiimi vas. Jorma Mikkilä, Väinö Guttorm ja Eero Jääskeläinen

MUISTOA KUNNIOITTAEN Inergia Oy:n pidetty toimitusjohtaja Pentti Juhani Kellokumpu menehtyi Ivalossa vaikean sairauden murtamana 4.5.2014. Pentti oli syntynyt Kemijärvellä 6. syyskuuta 1956. Energiayhtiön toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1987-2014. Viime itsenäisyyspäivänä hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan ritarimerkki. Ellappi Oy:n entinen toimitusjohtaja, Kauko Olavi Leivo, menehtyi Ivalossa vaikean sairauden murtamana perjantaina 17.10.2014. Hän oli syntynyt Inarissa 17. heinäkuuta 1954. Ellappi Oy:n toimitusjohtajana Kauko toimi vuosina 2005-2013. Kaukolle oli myönnetty YK:n rauhanturvajoukoille osoitettu Nobel 1988-muistoristi. 9

10 Tunturiverkko Oy Yhtiön liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 12 % ja tilikauden voitto ennen veroja nousi 1,3 miljoonaan euroon. Sähkön käyttö lisääntyi 1,3 % ja kokonaissiirto vuonna 2014 oli 152 milj. kwh. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat vuoden alussa tehty perusmaksujen hinnankorotus (8 %) sekä lämmitystarveluku, joka oli 3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Myös liittymismaksutuloja kertyi 32 % enemmän kuin vuonna 2013. Tunturiverkon investoinnit olivat yhteensä 1,4 M. Investointien avulla paransimme sähkön laatua ja luotettavuutta. Sähköverkon rakentamis- ja kunnossapitotöistä vastasi paikallinen urakointiyhtiö Ellappi Oy. Uusia liittymissopimuksia tehtiin yhteensä 54 kappaletta, jossa painopiste oli loma-asuntojen rakentamisessa. Muuten rakentaminen oli Tunturiverkon alueella hiljaista ja se näkyi erityisesti uusien omakotitalojen liittymissopimuksissa, joita tehtiin vain 6 kappaletta (vuonna 2013 / 21 kpl). Vuoden alusta otettiin käyttöön liittymien uudet vyöhykehinnat, jotka vastaavat paremmin niiden rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Korotuksen vaikutus oli noin 7 %. Käyttöpaikkojen määrä oli vuoden lopussa 7 908 kpl. Investoinneista kohdistui Utsjoelle 300 t, johon saatiin Työ- ja elinkeinoministeriöltä 145 000 euroa avustusta. Suurin yksittäinen investointikohde oli lahopylväiden uusinta välillä Rovisuvanto Utsjoki. Pienempiä töitä olivat muun muassa pylväiden lahotarkastukset, joita tehtiin koiraa apuna käyttäen Utsjoen ja Nuorgamin välillä. Verkkoa vahvistettiin ja asennettiin yksi kauko-ohjattava moottorierotin Utsjoen taajamaan. Inarin kunnan alueella merkittävimmät investointikohteet olivat avojohdon siirto Laanilan uuden hiihtotunnelin tieltä ja Saariselän etelärinteen uuden loma-alueen sähköistäminen. Pylväiden lahotarkastusta tehtiin koiraa apuna käyttäen myös Kaamasen ja Sevettijärven välillä. Kehittämissuunnitelman laatimisessa Tunturiverkkoa avusti sähköpalveluja tuottava Elmil Oy, joka teki puolueettoman investointilaskelman. Tehdyn selvityksen mukaan Tunturiverkko Oy:n on tehtävä vähintään 12 miljoonan euron investoinnit vuoteen 2028 mennessä, jolloin vähintään 90 % kaikista kuluttajista on säävarman jakeluverkon piirissä. Tämän lisäksi Inarin sähköasema on uusimisen tarpeessa kertoo toimitusjohtaja Jarkko Kaisanlahti joudumme vuosittain tekemään toimitusvarmuuteen liittyviä investointeja saman verran. Jatkossa Tunturiverkko Oy joutuu investoimaan tavanomaista enemmän uudesta sähkömarkkinalaista johtuen. Utsjoelle yhtiö tekee korvausinvestointeja 300 000 eurolla, johon haemme 150 000 euron valtionavustusta. Suurin yksittäinen investointikohde Utsjoella tulee olemaan Peuran ja Nuorgamin välillä tehtävät lahopylväiden ja muuntamoiden uusimiset. Ivalossa kaapeloidaan Vävyniemen alue sekä uusitaan Nellimin vanha 20 kv linja tien varteen. Inarissa puolestaan uusitaan kokonaan 45/20 kv:n sähköasema. Inarin vanha muuntoasema on tullut käyttöikänsä päähän ja jäänyt liian pieneksi, kasvavan kirkonkylän tarpeisiin. Sähköaseman uusiminen on KVR-urakka, jonka tekee Vaasalainen VEO Oy ja se valmistuu elokuun loppuun mennessä. Matkailurakentaminen näyttää edelleen kasvavan eri puolilla jakeluverkkoamme, vaikka taloudellinen lama näkyy osittain alueen yöpyjien laskussa. Vuosi 2015 tulee olemaan Tunturiverkko Oy:lle hyvin investointipainotteinen. Rahan riittävyyden lisäksi huolenaiheenamme on resurssien riittävyys. Viime vuonna investointien tekemiseen käytettävissä olleet resurssit eivät riittäneet ja se näkyi keskeneräisien työmaiden lisääntymisellä sekä siten, ettei kaikkia asetettuja tavoitteita saavutettu. Säävarmojen jakeluverkkojen rakentaminen tulee tulevina vuosina olemaan hyvin vilkasta koko maassa ja resurssien riittävyyden lisäksi toimialan huolenaiheena on materiaalikustannusten karkaaminen käsistä.

11 Tunturiverkko Oy:n yhtiökokous ja hallitus Inergia Oy:n ja Utsjoen Sähköosuuskunnan yhteinen Tunturiverkko Oy aloitti toimintansa 1.1.2011. Tunturiverkko Oy:n yhtiökokous pidettiin 21.3.2014. Inergia Oy:n yhtiökokousedustaja Pentti Kellokumpu toimi kokouksen puheenjohtajana. Utsjoen Sähköosuuskunnan yhtiökokousedustajana oli Matti Röntynen. Hallituksen jäseniksi valittiin: Maija Hakovirta Pentti Kellokumpu Ulla Kemppainen Osmo Niittyvuopio Raimo Parviainen Veikko Porsanger Toini Sanila Hallitus järjestäytyi 24.3.2013 ja valitsi puheenjohtajakseen Ulla Kemppaisen. Sihteerinä jatkoi Marja Heikinheimo. Hallitus kokoontui 8 kertaa. Tykkylumen poistoa tehtiin joulukuun alusta lähtien Lisman, Kutturan ja Kiilopään alueella ja useampaan kertaan Liikevaihto ja liikevoitto Liikevaihto Liikevoitto 5,2 milj, 5 milj, 5 milj, 4,7 milj, 4 milj, Uudet liittymäsopimukset Yhteensä (kpl) loma-asutusliittymät (kpl) 3 milj, 2 milj, 70 74 54 1 milj, 1,27 milj, 1,30 milj, 32 29 22 726 t 2012 2013 2014 0 2012 2013 2014

12 Inergia Lämpö Oy Inergia Lämpö Oy on Inergia Oy:n 100 %:sti omistama kaukolämpötoimintaan erikoistunut yhtiö. Ivalon lämpölaitos sijaitsee keskustan tuntumassa ja on tuottanut v. 2000 alkaen lämpöenergiaa kilpailukykyiseen hintaan. Asiakkaina on 123 kiinteistöä. Toimitusjohtajana toimi o.t.o:na Pentti Kellokumpu ja 1.3.2014 alkaen aikaisemmin käyttöpäällikkönä toiminut Mika Järvenpää. Saariselällä kaukolämpölaitos tuottaa kiinteän polttoaineen kattilalla lämpöä matkailutaajaman isoille kiinteistöille, hotelleille ja kylpylälle. Inarin kirkonkylän bio-polttoaineella toimiva lämpölaitos tuottaa lämpöä taajaman isoille kiinteistöille. Liikevaihto kasvoi n. 6 % edelliseen vuoteen verrattuna: 2,4 M (2,3 M 2013). Kasvu johtui lisääntyneestä lämmön myynnistä ja uusien asiakkaiden tulosta kaukolämmön piiriin (Ivalossa 2 uutta asiakasta). Myös hinnoitteluun tehtiin maltillinen korotus n. 2 %. Liikevoitto 337 t (236 t 2013) kasvoi vertailuvuodesta 101 t :lla. Kulunut vuosi oli astepäiväluvultaan normaalivuotta 8 % lämpimämpi ja 3 % kylmempi kuin edellinen vuosi. Säällä on suuri vaikutus lämmön myyntiin. Kaukolämmön myynti 35 GWh:ta (33,3 GWh 2013) kasvoi 5 % vertailuvuoteen nähden. Saariselän alueella lämmön myynnin kasvu oli selvästi pienempää kuin Ivalossa ja Inarissa. Pääosa, 90 % energiasta, tuotettiin biopolttoaineella. Turvetta lämmöntuotannossa käytettiin 7 % ja öljyä 3 %. Turpeen hinta nousi 7,5 % edellisestä vuodesta. Tämä nosti Ivalon ja Saariselän polttoainekustannuksia. Toimintakauden aikana tehtiin pidempiaikaisia toimitussopimuksia puusta ja puuhakkeesta. Näillä sopimuksilla saadaan enemmän ennakoitavuutta polttoaineen hintaan ja pystytään lisäämään puun osuutta entisestään. Inergia Lämpö Oy:n yhtiökokous ja hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2014. Inergia Oy:n yhtiökokousedustajana toimi Pentti Kellokumpu, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat. Hallitus järjestäytyi 2.6.2014 ja valitsi puheenjohtajakseen Teuvo Katajamaan. Sihteerinä jatkoi Marja Heikinheimo. Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Hallituksen jäseniksi valittiin: Teuvo Katajamaa Pentti Kellokumpu Antti Tapio Kari Tammela Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 26.6.2014. Yhtiökokousedustajana toimi Inergia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Toini Sanila, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Yhtiökokous valitsi hallituksen varsinaiseksi jäseneksi Pentti Kellokummun tilalle Jarkko Kaisanlahden. Liikevaihto ja liikevoitto 2 milj, Liikevaihto 2,3 milj, Liikevoitto 2,3 milj, 2,4 milj, Toimintavuoden aikana Ivalon lämpökeskuksen biokattilan saneeraus saatiin valmiiksi. Saneerauksen myötä öljyn kulutus pieneni merkittävästi (n. 64 %) edellisestä vuodesta. Myös kattilan hyötysuhde parani 6 %. Polttoaineen syöttölaitteita uusittiin ja niiden kapasiteettia kasvatettiin vastaamaan kasvanutta tehoa. Lämpökeskukselle rakennettiin myös tuloilmakone, jolla varmistetaan kattiloiden palamisilman riittävyys. 1 milj, 0 337 t 238 t 236 t 2012 2013 2014

13

14 Inarin Lapin Vesi Oy Vuosi 2014 oli Inarin Lapin Vesi Oy:llä kiireinen. Varsinkin Utsjoen vesihuoltolaitoksen yhdistyminen yhtiöön aiheutti toimintojen uudelleen organisointia. Utsjoen vesilaitoksen työntekijä siirtyi Inarin Lapin Vesi Oy:n palvelukseen vanhana työntekijänä. Tämä nosti asentajien määrän takaisin 7:ään. Liikevaihto nousi ennätykselliseen 2.130 t :oon johtuen poikkeuksellisen suuresta liittymismaksukertymästä sekä Utsjoen vesihuoltolaitoksen asiakkaiden siirtymisestä Inarin Lapin Vesi Oy:n asiakkaiksi. Utsjoelta siirtyi myös kirkonkylän uuden vedenottamon ja runkolinjan laajennustyön yhteydessä muodostunutta luottoa 273 t. Huolimatta suuresta liikevaihdon kasvusta liikevoitto jäi 101 t :oon. Suurimmat tulosta heikentävät tekijät olivat poistotason huomattava kasvu sekä Inergia Oy:ltä taloushallinnon ja asiakaspalvelun palvelusopimusten tarkastuksen aiheuttama kustannusten nousu. Lisäksi henkilöstömenot ja liiketoiminnan muut kustannukset kasvoivat. Suurin yksittäinen investointi oli Saariselän Rinnealueen vesihuollon toteuttaminen. Sen kustannukset lisätöineen kipusivat 535 t :oon. Kustannuksia siirtyi vielä vuodelle 2015, sillä urakka otetaan vastaan vasta syksyllä 2015. Saariselkä Oy vastasi Saariselän Rinnealueen infran rakentamisen rahoittamisesta. Lisäksi rakennettiin runkolinjaa Kirkkokujalla ja Kultaojan tiellä. Nämä hankkeet maksoivat lisätöineen 180 t. Soveltuvin osin vesihuoltolinjojen suunnittelut ja rakennuttamiset suoritettiin yhteistyössä Inarin kunnan teknisen toimen kanssa yhteiskilpailutuksena. Muita hankkeita olivat mm. viemäreiden pesu-, kuvaus- ja sujutusprojekti, jossa sujutettiin n. 900 betoniviemäriä muoviputkella (n. 110 t ) sekä Mellanaavan jätevesipuhdistamon jälkikypsytyskentän rakennuttaminen (n. 65 t ). Investoinnit kipusivat kaikkinensa 1.079 t :oon.

15 Vuonna 2015 LVI-teknikko jää eläkkeelle ja yksi asentajista osa-aikaeläkkeelle. Suurin yksittäinen investointi tulee olemaan Inarin kirkonkylän kaavasaneerauksen eteläosan vesihuollon rakentaminen. Toinen isompi hanke on kolmivuotinen saneerausurakka Utsjoella, joka ajoittuu vuosiin 2015 2017. Vuoden 2015 urakkaan on varattu 110 t. Poistotaso tulee edelleen nousemaan suuresta investointimäärästä johtuen. Positiivisen tuloskasvun voi mahdollistaa Saariselän Rinnealueen tonttimyynti, jossa liittymismaksut saadaan kerättyä kiinteistökaupan yhteydessä. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto Liikevoitto Liiketappio Inarin Lapin Vesi Oy:n yhtiökokoukset ja hallitus Vesiyhtiö on siirtynyt kokonaisuudessaan Inergiakonsernin tytäryhtiöksi 19.3.2012. Toiminnan laajentuminen Utsjoen suuntaan toteutui v. 2013 kaupalla Utsjoen kunnan kanssa siten, että Utsjoen kunta siirtyi 1.1.2014 osakkaaksi Inergia Oy:öön 8 %:n osakekannalla. Yhtiön toimitusjohtajana on 1.3.2013 alkaen toiminut Paulus Lepistö. Inarin Lapin Vesi Oy:n yhtiökokous pidettiin 9.4.2014. Inergia Oy:n yhtiökokousedustaja Pentti Kellokumpu toimi kokouksen puheenjohtajana. Inarin Lapin Vesi Oy:n yhtiökokousedustajana oli Paulus Lepistö ja Utsjoen kunnan yhtiökokousedustajana oli Vuokko Tieva-Niittyvuopio. 2 milj, 1 milj, 0 1 632 t -6 t 2012 1 794 t 17 t 2013 2 130 t 101 t 2014 Hallituksen jäseniksi valittiin: Leena Alenius Ritva Hirvelä Marko Katajamaa Pentti Kellokumpu Heimo Luukkanen Arto Törmänen Vuokko Tieva-Niittyvuopio Hallitus järjestäytyi 26.5.2013. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Marko Katajamaa ja varapuheenjohtajaksi Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Sihteeriksi pyydettiin Marja Heikinheimo. Hallitus kokokoontui 5 kertaa. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 26.6.2014. Inergia Oy:n yhtiökokousedustajana toimi Inergian hallituksen puheenjohtaja Toini Sanila ja Utsjoen kunnan yhtiökokousedustajana toimi Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Yhtiökokous valitsi hallituksen jäseneksi Pentti Kellokummun tilalle Jarkko Kaisanlahden..

16 Ellappi Oy Ellapi Oy on Inergia Oy:n ja Utsjoen Sähköosuuskunnan yhteinen osakkuusyhtiö, jonka omistus jakautuu tasan. Ellappi Oy urakoi pääasiassa Inarin ja Utsjoen kuntien alueella sisäasennustoiminnassa ja verkonrakennuksessa. Toimitusjohtajana toimi Arto Heikkinen. Liikevaihto oli 3.269.789,53 (v. 2013 3.102.572,59 ja liikevoitto oli 84.087,70 (v. 2013 4.113,48 ) joka on 2,6 % liikevaihdosta (0,1 % v. 2013). Henkilökunnan määrä v. 2014 oli vuoden alussa 25 henkeä ja vuoden lopussa 23 henkeä. Yhtiön liikevaihdosta 38 % (31 % v. 2013) muodostui Tunturiverkko Oy:lle tehdyistä töistä ja 62 % (50 % v. 2013) toimialueelle myydyistä asennuspalveluista. Liikevaihto ja liikevoitto Liikevaihto 4,3 milj, Liikevoitto Ellappi Oy:n yhtiökokouset ja hallitus Varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.2.2014. Yhtiökokousedustajina olivat Pentti Kellokumpu Inergia Oy:stä ja Matti Röntynen Utsjoen Sähköosuuskunnasta. Hallituksen jäsenet valittiin: Pentti Kellokumpu Toini Sanila Antti Tapio Jouni Esa Nousuniemi Veikko Porsanger Aslak Kylmäniemi Timo Portti, henkilöstön edustaja Hallitus järjestäytyi 5.5.2014 ja valitsi puheenjohtajaksi Veikko Porsangerin ja varapuheenjohtajaksi Toini Sanilan. Sihteeriksi kutsuttiin Marja Heikinheimo. Hallitus kokoontui 4 kertaa. 4 milj, 3 milj, 3,1 milj, 3,2 milj, Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 26.6.2014. Yhtiökokousedustajana toimivat Toini Sanila, Inergia Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Veikko Porsanger, Utsjoen Sähköosuuskunta, hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen kokoonpanoksi valittiin: 2 milj, 1 milj, Toini Sanila Jarkko Kaisanlahti Antti Tapio Jouni Esa Nousuniemi Veikko Porsanger Aslak Kylmäniemi Timo Portti 0 296 t 4,1 t 86 t 2012 2013 2014 Liikevaihdon jakauma Tunturiverkko Oy:lle tehdyt työt 38 % Toimialueelle myydyt asennuspalvelut 62 % Markku Kekkonen ja Pirkka Pehkonen, Kirkkotien kaava-alueen verkostorakennus

17 Alueen taloteknisten urakoiden kilpailu oli kovaa ja katteet saaduista urakoista laskivat. Suurimmat urakkakohteet olivat Test Worldin varastohalli Ivalossa, Utsjoen terveyskeskus, Puolustushallinnon kohteet, Karigasniemen Alko ja Scanio-lomamökit Saariselällä. Huoltosopimusasiakkaiden korjaus- ja huoltotöiden osuus kasvoi edellisvuodesta. Verkostopuolella suurimmat työkohteet olivat Saariselän Etelärinteen kaapelointi ja Utsjoella Karigasniemi Utsjoki välillä 20 kv:n linjan saneeraus. Matti Röntynen eläkkeelle Utsjoen Sähköosuuskunnan toimitusjohtaja, Ellappi Oy:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja Tunturiverkko Oy:n hallituksen jäsen Matti Röntynen teki kevään yhtiökokousten yhteydessä päätöksen vetäytyä eläkepäiville. Matti Röntynen on toiminut avainasemassa Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Ellappi Oy:n yhdistäessä talotekniikka- ja verkonrakennusliiketoimintansa sekä myös Tunturiverkko Oy:n perustamisessa, kun Inarin ja Utsjoen sähköverkot yhdistettiin. Hänen pitkäaikaista kokemustaan ja asiantuntemustaan pohjoisten yhtiöiden pärjäämisessä avoimilla sähkömarkkinoilla ja pohjoisilla alueilla kaivattaisiin jatkossakin. Häntä on myös kiittäminen hyvistä yhteistyösuhteista Pohjois-Norjan jakeluverkkoyhtiöihin, josta saadaan tärkeät varasyöttöyhteydet.

18 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Yhtiökokous, hallitus ja tilintarkastus Yhtiökokous pidettiin 23.4.2014. Hallituksen jäsenet: Toini Sanila (pj), Ulla Kemppainen, Aino Hakovirta, Heimo Luukkanen, Raimo Parviainen, Arvi Kustula ja Tanja Sanila. Hallitus kokoontui 12 kertaa. Tilintarkastajat: KPMG Oy KHT, JHTT Tapio Raappana (Oulu) ja KHT, JHTT Juha Väärälä (Rovaniemi) Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut: Konserni Emoyhtiö 2014 2013 2012 2014 2013 2012 Liikevaihto (t ) 11 877 11 297 11 593 3 161 3 653 3 739 Liikevoitto (t ) 2 077 1 574 2 036 276 514 452 Liikevoitto %:a liikevaihdosta 17,5 13,9 17,6 8,7 14,1 12,1 Oman pääoman tuotto% 6,8 6,3 9,4 3,3 7,2 5,3 Omavaraisuusaste% 67,9 68,1 59,8 81,0 80,0 81,2 Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut: keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 30 30 32 10 10 12 tilikauden palkat ja palkkiot (t ) 1 507 1 404 1 289 538 508 480 Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tilikauden voitto on 890.004,85 euroa. Hallitus esittää, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa 700.000,00 euroa ja loput 190.004,85 euroa siirretään voittovarojen tilille. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on 3000 osaketta, joiden nimellisarvo on 168,19 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

TULOSLASKELMA 19 KONSERNI EMOYHTIÖ 2014 2013 2014 2013 LIIKEVAIHTO 11 877 100,72 11 296 729,19 3 160 748,14 3 652 658,33 Liiketoiminnan muut tuotot 70 137,49 72 191,86 158 072,72 147 297,62 Materiaalit ja palvelut Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 688 781,11-1 843 392,73-99 943,01-105 044,45 Ulkopuoliset palvelut -2 929 770,41-3 154 270,24-1 524 686,43-1 829 739,58 Henkilöstökulut -1 855 708,96-1 707 610,95-657 810,70-622 827,33 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot -2 162 739,47-2 091 347,32-238 257,44-228 168,44 Konserniliikearvon poisto -23 492,94-23 492,94 Konsernireservin tuloutus 95 148,32 95 148,32 Liiketoiminnan muut kulut -1 305 347,55-1 069 541,46-522 323,61-499 952,81 LIIKEVOITTO 2 076 546,09 1 574 413,73 275 799,67 514 223,34 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista saman kons,yrityksissä 346 100,00 501 500,00 Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 80 000,00 200 000,00 Muut korko-ja rahoitustuotot (konserni) 32 340,78 18 769,55 Muut korko-ja rahoitustuotot 21 271,47 31 624,00 2 555,53 3 327,23 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 22 503,65 3 941,75 Korko-ja muut rahoituskulut (konserni) -1 119,45 Korko-ja muut rahoituskulut -212 720,67-206 387,12-98 918,83-96 138,73-168 945,55-170 821,37 362 077,48 626 338,60 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 907 600,54 1 403 592,36 637 877,15 1 140 561,94 Satunnaiset erät 380 651,70 380 651,70 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 288 252,24 1 403 592,36 1 018 528,85 1 140 561,94 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys -250 000,00 VOITTO ENNEN VEROJA 2 288 252,24 1 403 592,36 1 018 528,85 890 561,94 Tuloverot -450 650,55-133 229,70-128 524,00-57 258,36 Vähemmistöosuus -279 025,70-148 516,36 TILIKAUDEN VOITTO 1 558 575,99 1 121 846,30 890 004,85 833 303,58

20 TASE KONSERNI EMOYHTIÖ VASTAAVAA 2014 2013 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo 23 492,94 Muut pitkävaikutteiset menot 252 358,36 269 081,28 102 742,32 110 515,92 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 856 832,14 816 852,60 286 639,37 287 153,33 Rakennukset ja rakennelmat 6 267 312,65 5 525 785,64 1 929 962,15 2 007 072,54 Verkosto 29 613 304,18 29 347 863,06 1 967 325,37 1 848 763,68 Koneet ja kalusto 3 327 835,39 2 961 885,87 458 967,09 397 129,35 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank. 1 063 984,46 540 285,37 41 129 268,82 39 192 672,54 4 642 893,98 4 540 118,90 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 517 592,29 12 517 592,29 Osuudet osakkuusyhtiöissä 244 399,46 301 895,81 175 377,78 175 377,78 244 399,46 301 895,81 12 692 970,07 12 692 970,07 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 669 085,13 500 743,79 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 224 638,23 1 840 237,57 354 427,87 195 737,59 Saamiset saman kons.yrityksiltä 989 443,84 1 085 460,42 Saamiset kuntakonsernilta 314 507,81 315 315,07 Muut saamiset 932 865,63 842 514,76 2,66 45 127,82 Siirtosaamiset 190 132,48 163 130,64 29 656,80 57 809,34 3 662 144,15 3 161 198,04 1 373 531,17 1 384 135,17 Rahoitusarvopaperit 4 549,82 10 572,23 4 549,82 10 572,23 Rahat ja pankkisaamiset 897 318,14 530 929,74 213 348,99 228 850,92 46 859 123,88 43 990 586,37 19 030 036,35 18 967 163,21