Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 62/2011/1 Dnro LSSAVI/23/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.6.2011 ASIA Naudanlihan tuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupaasia, Kauhava HAKIJA Mty Jokitupa Ville Huhtala Kieräkuja 156 62375 YLIHÄRMÄ ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin 240 lihanautaa ja 120 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihanautakasvattamon jatkeeksi uusi lihanautakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 442 lihanautaa ja 190 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyiset lihanautakasvattamot ja lietesäiliöt sekä uusi lihanautakasvattamo ja kaksi uutta lietesäiliötä sijaitsevat Kauhavan kaupungin Hakolan kylässä tilalla Jokitupa RN:o 11:132. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudan taikka kyseessä on muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 1000 lihasian eläinsuojaa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 26.1.2011. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle on Alahärmän kunnan ympäristölupaviranomainen vuonna 2006 myöntänyt ympäristöluvan. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyiset lihanautakasvattamot ja lihanautakasvattamon laajennus sijaitsevat Kauhavan kaupungin Hakolan kylässä noin 11 km:n etäisyydellä Kauhavan keskustasta luoteeseen, lähellä Tuomisiltaa Seinäjoki - Uusikaarlepyy -valtatie 19 varrella. Eläinsuojien lähiympäristö on avaraa peltoaluetta Lapuanjoen rannan tuntumassa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat välikasvattamosta noin 55 m etäisyydellä etelässä ja 80 m ja 105 metrin etäisyyksillä etäisyyksillä länsi-luoteessa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lihanautakasvattamosta noin 180 m, 270 m ja 285 metrin etäisyyksillä lännessä sekä kasvattamon laajennusosasta noin 225 m, 320 m ja 335 m etäisyyksillä lännessä. Lihanautakasvattamon tuotantorakennukset ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin Pöyhösenkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee Lapuanjoen toisella puolella noin kilometrin päässä.
3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan naudanlihan tuotantoa. Tilan kahdessa kasvattamossa on nykyisin 240 lihanautaa ja 120 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen lihanautakasvattamon itäpuolelle nykyisen jatkeeksi uusi lihanautakasvattamo, johon sijoitetaan 62 (4-6 kk) ikäistä ja 442 (6-20 kk) ikäistä nautaa. Tilan saneerattavassa välikasvattamo/juottamossa on tilat 128 (alle 4 kk) vasikalle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 442 lihanautaa ja 190 vasikkaa (alle 6 kk). Vasikat tulevat tilalle 2 viikon ikäisinä noin 60 eläimen erissä kahden kuukauden välein. Eläimet pyritään kasvattamaan teuraspainoon 20 kuukaudessa. Teuraaksi menee vuodessa noin 370 eläintä. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin 134 000 kg/vuosi. Juotto-osasto pestään erien välissä painepesurilla. Osasto on tyhjänä erien välillä enintään viikon. Juottamossa kuivikkeena käytetään turvetta. Lannan ja jätevesien varastointi Kaikkien eläinten lannankäsittely hoidetaan lietelantamenetelmällä. Tilalla on tällä hetkellä neljä kevytkatettua lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 3695 m 3 (netto). Säiliöt on katettu kelluvalla katteella. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennettaan kaksi betonista lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 2193 m 3 /säiliö. Tilalla tulee laajennuksen jälkeen olemaan lietesäiliötilavuutta 8 440 m 3 (netto) mikä on riittävä säiliötilavuus tilalle tulevan eläinmäärän 12 kuukauden lantamäärälle. Kuilutilavuudet (600 m 3 ) sisältyvät lukuun. Tilalla on myös 330 m 3 suuruinen kuivalantalaatta, jota voidaan käyttää rehujätteiden ja eläinten raatojen säilytykseen. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 258 ha, josta omaa peltoa noin 52 ha, vuokrapeltoa noin 59 ha ja sopimuspeltoa noin 147 ha. Vaadittava lannan levitysala haetulle eläinmäärälle on 160 ha. Lannanlevityspeltoa sijoittuu pohjavesialueelle 10 ha. Liettettä levitetään 40 % viikkojen 18-20 aikana, 40 % viikkojen 26-27 aikana ja 20 % viikkojen 34-36. Tilan peltolohkot sijaitsevat melko lähellä joten lietelannan levitys sujuu tehokkaasti, korkeintaan neljänä päivänä kullakin levitysjaksolla. Eläinsuojien pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön.
4 Jätteet Varastot Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 20 kpl /vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, jäteöljyt, akut ja lamput toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen ja rehujätteet levitetään lannoitteeksi pellolle. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2 200 tonnia/vuosi laakasiiloihin. Tilalle rakennetaan yksi uusi laakasiilo entisten yhteyteen. Neljän siilon tilavuus on yhteensä noin 4000 m 3. Laakasiiloista säilörehun puristenesteet johdetaan noin 5 m 3 :n umpikaivoon ja umpikaivosta puristenesteet levitetään kasvukaudella pellolle. Tilalla on noin 3 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytön estolaitteella. Tilalla käytettävät öljyt säilytetään tynnyreissä konehallissa. Säilörehun teossa käytetään biologisia säilöntäaineita. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet ja pesuaineet säilytetään asianmukaisesti varastohuoneessa. Tilalla käytettävät lannoitteet varastoidaan suursäkeissä varastohallissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Aperuokinta aiheuttaa talouskeskuksen alueella traktoriliikennettä. Ostorehuja tuodaan tilalle kerran viikossa. Eläinkuljetuksia tulee olemaan kahden kuukauden välein siten, että teuraseläimiä haetaan kolmena eri päivänä ja ternivasikoita tuodaan kolmena eri päivänä. Säilörehun tekoon arvioidaan laajennuksen jälkeen kuluvan enintään viikko kerrallaan. Rehunteko pyritään lopettamaan illalla siten, ettei muu asutus häiriinny. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tuotantorakennuksen laajennusosa sijoittuu naapurustosta poispäin. Tuotantorakennusten ilmanvaihto hoidetaan koneellisesti alipaineilmanvaihtona. Etelä-pohjoissuunnassa vallitsevat tuulet puhaltavat mahdolliset hajut naapureista poispäin. Ruokinnalla ja hoidolla pyritään huolehtimaan siitä, että tuotantorakennusten ilmanlaatu pysyy hyvänä, eikä turhia ammoniakkipäästöjä tule. Ruokinta suunnitellaan eläinten tarpeen mukaisesti. Lietesäiliöt katetaan kelluvalla turvekatteella. Lietteen levityksen hoitaa urakoitsija letkulevityskalustolla. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnot pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa niitä torjutaan.
TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA 5 Tuotantorakennuksen suunnittelussa huomioidaan voimassaolevat paloturvallisuusmääräykset ja rakentamisessa käytetään kuhunkin kohteeseen sopivia rakennusmateriaaleja. Sosiaalitiloihin hankitaan alkusammutuskalustoa. Ruokinta ja ilmastointi pystytään hoitamaan sähkökatkon aikana. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 25.5.2011 uusilla lietesäiliösuunnitelmilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhavan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 24.3. - 26.4.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhavan kaupungin Ylihärmän palvelupisteessä. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen lupahakemusta on muutettu siten, että uudet litesäiliöt rakennetaan betonisena. Uudelleenkuuluttamista ei ole katsottu tarpeelliseksi. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 18.3.2011. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kauhavan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kauhavan kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ympäristölautakunta päättää puoltaa Maatalousyhtymä Jokituvan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä hakemuksen mukaisena koska: - kysymyksessä on olemassa oleva toiminta, jolla on voimassa oleva ympäristölupa - nykyisestä toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristönsuojeluviranomaiselle
6 - hakemuksen mukaiseen eläinmäärään-/eläinyksikkömäärään perustuvat suositusten edellyttämät vähimmäisetäisyydet täyttyvät lähimpiin naapuritaloihin. - laajennus suuntautuu poispäin lähimmistä naapuritaloista. - Kauhavan ilmasotakoulun sääaseman pitkän aikavälin tuulensuuntamittauksien mukaan vallitsevat tuulensuunnat alueella ovat etelälounaasta, jolloin mahdolliset hajut kulkeutuvat poispäin lähiasutuksesta. - turpeen käyttö katteena lietesäiliöissä vähentää hajuhaittoja. - Tarkemmat määräykset toiminnasta annetaan ympäristölupapäätöksen lupaehdoissa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että tilalla suunnitellaan lihanautojen kasvatustoiminnan laajentamista. Tilan nykyisessä lihanautakasvattamossa on tilat 240 lihanaudalle (alle 6 kk). Lihanautakasvattamoa on tarkoitus laajentaa niin, että sinne tulee paikat yhteensä 442 lihanaudalle ja 62 vasikalle (alle 6 kk). Tilalla olevassa välikasvattamossa on tilat 124 vasikalle (alle 6 kk). Ympäristölupaa on haettu yhteensä 442 lihanaudan ja 190 vasikan eläinsuojille. Kaikkien eläinten lannankäsittely on lietelannalla. Tilalla on tällä hetkellä kattamattomat 170, 530, 710 ja 2 450 m 3 :n lietesäiliöt. Laajennuksen yhteydessä tilalle suunniteltiin rakennettavaksi kuminen lieteallas mutta rakennettava lietetilavuus on muutettu rakennettavaksi betonisäiliöinä. Tilalla on tällä hetkellä lietetilavuutta lietesäiliöissä noin 3 462 m 3, kun sadevesivarat on poistettu. Lietekuiluissa on laajennuksen jälkeen lietetilavuutta yhteensä noin 343 m 3. Lietetilavuutta tulee rakentaa tai hankkia esimerkiksi vuokralietesäiliöinä laajennuksen jälkeiselle eläinmäärälle sekä pesuvesille ja säilörehujen puristenesteille lisää noin 3 720 m 3. Lisäksi tulee varata tilavuus kattamattomien säiliöiden sadevesille. Tilalla on hakemuksen mukaan riittävästi peltoa lannan levittämiseen. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat juottamosta ja välikasvattamosta noin 55 etäisyydellä etelässä ja 80 ja 105 metrin etäisyyksillä metrin etäisyyksillä länsi-luoteessa. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat lihanautakasvattamosta noin 180 metrin 270 ja 285 metrin etäisyyksillä lounas-luoteessa sekä kasvattamon laajennusosasta noin 225, 320 ja 335 metrin etäisyyksillä lounas-luoteessa. Tilan eläinmäärä vastaa laajennuksen jälkeen noin 1 060 eläinyksikköä. Vähimmäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta on 1 060 eläinyksikön eläinsuojalle ympäristöhallinnon ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 285 ja normaaleissa olosuhteissa noin 305 metriä. Kyseessä on toiminnan laajennus maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eivätkä naapureiden asuinrakennukset sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Naapureiden asuinrakennuksia lähinnä olevan juottamon ja välikasvattamon eläinmäärä on pieni eikä se laajennuksen myötä kasva, joten paikka on etäisyyksien suhteen sopiva eläinsuojan laajentamiselle.
7 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on tutustunut annettuihin lausuntoihin ja hänelle on annettu mahdollisuus antaa vastine niihin. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mattalousyhtymä Jokituvalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan naudanlihantuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kauhavan kaupungin Hakolan kylään tilalle Jokitupa RN:o 11:132 tähän päätökseen liitetyn 23.5.2011 päivätyn ja asemapiirroksen mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 442 lihanaudan ja 190 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kauhavan kaupungin ympäristölautakunnan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen lausunnot ja muistutuksissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, pesu- ja jätevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 7415 m 3. Avonaisiin säiliöihin tulee varata lisäksi sadevesivaraa 300 mm. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti kaksi uutta lietesäiliötä. Uusien lietesäiliöiden salaojat on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla.
8 Lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Sakokaivo- ja umpikaivolietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. WC - vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee käsitellä nykyisen eläinsuojan sosiaalitilojen WC vedet talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma eläinsuojan WC- ja muiden pesuvesien käsittelystä lihanautapihaton laajennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa rakennettavista laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan ja riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 160 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.
9 Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyiset lietesäiliöt tulee pitää katettuina vähintään 10 cm turvekerroksella. Rakennettavat lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Rakennettavat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Rakennettavan eläinsuojien poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa.
10 Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinsuojista enintään 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuulensuunta on naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 1 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.
11 Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.6.2012 mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden sekä niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) - lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää tai vastaavaa järjestelmää valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti) 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon.
12 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihanautakasvattamon ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat.
13 Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella, mahdollisten lietteen pudotus-/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella sekä lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO- C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 7390 m 3 vuodessa. Lietelannan varastointiin on käytettävissä lietesäiliötilavuutta 8800 m 3.
14 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Karjatalouden jätevesiä koskee talousjätevesiasetus (209/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) mukaan WC vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Kiinteistöllä on tarkoitus tehdä vähäistä suurempaa lisärakentamista laajennettaessa lihanautakasvattomoa, joten talousjätevesiasetuksen 10 2 mom nojalla siirtymäsäännöstä ei sovelleta. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa, yksi peltohehtaari 3,5 (6-12 kk) ikäistä vasikkaa ja yksi peltohehtaari 11 (alle 6 kk) ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys rakennettavien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys kaikkien lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen kasvun vähentämiseksi. Määräys on tarpeen, kun otetaan huomioon rakennettavien lietesäiliöiden sijoittuminen noin 170 metrin ja noin 230 metrin etäisyydelle lähimmästä naapurin kiinteistöstä ja kun otetaan huomioon muodostuvan lietemäärän kasvu verrattuna nykytilanteeseen. Kelluvan katteen käytöllä saavutetaan tehokkaampi hajupäästöjen vähenemä verrattuna pelkästään lietteen pintaan muodostuvaan luontaiseen kuorettumaan. Lisäksi kelluvan katteen käyttö vähentää hajupäästöjä kuorettumisvaiheen alusta lähtien. Mahdollisten uusien liet-
15 teen pudotus-/pumppukaivojen kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla ja kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
16 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.3.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi se korvaa Alahärmän kunnan vuonna 2006 myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3480. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3480 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu.
18 Lupaviranomainen katsoo, että työmäärältään (10 htp) luvan käsittely on vastannut uuden luvan käsittelyä ja sen perusteella maksu on määrätty uuden luvan käsittelymaksun mukaisena. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kauhavan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi Ympäristötarkastaja Heikki Laakso JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 6.7.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.