6 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot, tekstiilien paloturvallisuus ja kemikaalit paloissa / 26.6.2015 STEP-hanke 2014 1
Tavoite Tarjota tietoa sähkölaitteiden ja sähkön tekstiilien sekä kemikaalien ominaisuuksista ja niiden aiheuttamista lisäriskeistä tulipaloissa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 2
Sisältö Sähköpalot Sähköpalojen syitä ja erityisominaisuuksia Tavanomaisimmat sähköpalojen aiheuttajat Tapausesimerkkejä Tekstiilien paloturvallisuus Vaatimukset Materiaalikohtaista tietoa Tekstiilien palosuojaus Kemikaalit paloissa Hyviä tietolähteitä Pohdittavia asioita 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 3
Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Sähköpalot 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 4
Sähköpalot Sähköpaloiksi nimitetään paitsi sähköjärjestelmien ja -laitteiden paloja, myös sähkölaitteen käytössä syntyneitä tulipaloja Sähköpalot voivat johtua suunnittelu- tai valmistusvirheistä asennusvirheistä laitteen tai järjestelmän kulumisesta kunnossapidon puutteista erheellisestä, väärästä, huolimattomasta käytöstä tai suunnitellusta poikkeavasta käytöstä* 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 5
Sähköpalojen erityisominaisuudet Sähköpalojen aiheuttamat palokaasut voivat olla erittäin vaarallisia / myrkyllisiä Sähköpaloja aiheuttaviin tilanteisiin liittyy myös sähköiskun vaara 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 6
Sähköpalot laitoksissa* Pronto-tietokantaan kirjatuista laitospaloista lähes kolmasosa on koneista tai laitteista tai näiden vioista johtuneita paloja Koneisiin ja laitteisiin liittyvät palot syntyivät sähkö- tai teknisten laitteiden asennuksen, vian, häiriön tai huollon laiminlyönnin seurauksena tai palo johtuu kiinteän sähköasennuksen ylikuumentumisesta Näiden lisäksi sähköpaloja syntyy sähkölaitteen virheellisestä käytöstä Tyypillisiä virheellisestä tai huolimattomasta käytöstä johtuvia sähköpaloja ovat lieteen, uuniin tai mikroaaltouuniin liittyvät sähköpalot, etenkin ruuanlaittoon liittyvät palot 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 7
Pronto-tietokanta laitospalot 2009 2012* Palon aiheuttaneet koneet ja laitteet KONE TAI LAITE Ka. / vuosi % Liesi, uuni tai mikroaaltouuni* 63 45 Valaisin 20 14 Muu kone tai laite 12 8 Sähköverkoston jakokeskus, muu osa, pistorasia tai painike 11 8 Astian- tai pyykinpesukone 5 3 Muut sähkölaitteet* 29 21 Yhteensä 139 100 *Sis. Myös laitteen virheellinen käyttö. ** Ilmastointilaite, kiuas, kylmälaite, kahvin- tai vedenkeitin, pyykinkuivauskone, lämmityslaite, atk-laite, televisio, muut kodinkoneet, sähköjohdot, kaapeloinnit mm. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 8
Varaudu myös sähköiskuihin! Esimerkkejä hoitotyössä saaduista sähköiskuista: Sairaanhoitajan potilassängystä saama sähköisku Sähköisku hoitopöydän liitosjohdosta Lisää sähköiskuihin ja sähköpaloihin liittyviä tapausesimerkkejä Tukesin verkkosivuilla VARO-rekisterissä http://varo.tukes.fi/ hakusanoilla sähköisku tai sähköpalo 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 9
Tyypillinen tapausesimerkki Erehdys tai unohdus Asukas säilytti sähkölieden takalevyillä tavaroita Ruuanlaiton yhteydessä hän laittoi kattilan etulevylle, mutta kytki epähuomiossa virran takalevylle ja poistui hetkeksi keittiöstä Levy kuumeni, sillä olleet tavarat syttyivät palamaan ja palo levisi liesituulettimeen Asukas sai lieviä palovammoja, keittiö tuhoutui ja palo aiheutti savuvahinkoja koko asunnolle TO Kuva: Tarja Ojala 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 10
Tyypillinen tapausesimerkki Riskitekijät Keittiössä oli vain vähän laskutilaa, jonka vuoksi asukas säilytti ruuanlaittoon liittyviä tavaroita nelilevyisen sähkölieden takimmaisilla levyillä Vanha kiinteistö ja keittiökoneet: lieden levy lämpeni hitaasti, asukas tiesi sen ja poistui kiehumista odotellessaan keittiöstä toiseen huoneeseen tekemään muita askareita. Rasvoittunut liesituuletin ja hormi: Kun liedellä olleet tavarat syttyivät, liekki sytytti liesituulettimen ja hormin rasvan ja palo voimistui nopeasti hallitsemattomaksi Perinteisen sähkölieden tekniikka Ei tietoa palovaroittimesta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 11
Tapausesimerkki 2* Kuolemaan johtanut sähköpalo Palo sai alkunsa kerrostalon 2. kerroksessa sähköjohdon pistorasian kohdalta Naapurit huomasivat parvekkeelle levinneen tulipalon. Joku kävi kehottamassa asukkaita poistumaan asunnoistaan. Palomiehet neuvoivat asukkaita pysymään asunnoissaan turvassa, etteivät nämä tulisi savuiseen rappukäytävään, koska savu on myrkyllistä ja voi tainnuttaa. Tulipalossa kuoli yksi henkilö. Onnettomuushuoneistoa lukuun ottamatta muihin asuntoihin ei tullut vahinkoja palosta tai sammutusvedestä Osaan asuntoja pääsi savun hajua 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 12
Sähköpalo 2 Onnettomuuden syyt / riskitekijät Onnettomuuden todennäköisenä syynä oli kuumentunut jatkojohto, joka sytytti ympärillä olevat lehtipinot palamaan Asunnossa oli palovaroitin, mutta se ei ollut toimintakunnossa Tapaus Tukesin verkkosivuilla Varo-rekisterissä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 13
Tapausesimerkki 3 Sähköpalo tuetussa asumisessa Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 14
Tapausesimerkki 3 Palon aiheuttajana oli rollaattorin kahva Kuva Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 15
Pohdi Pohdinnan paikka Valtaosa sähköpaloista voitaisiin välttää oikealla suunnittelulla, laitteiden käytöllä, säännöllisellä huollolla, asianmukaisella kunnossapidolla ja sähkötarkastuksella Onko organisaatiossasi seurattu asiakkaiden tai potilaiden sähkölaitteiden käyttöön liittyviä riskejä? Mitä niiden vähentämiseksi on tehty? Onko sähkölaitteiden kunnossapito ennakoitu ja järjestyksessä? Reagoiko organisaatiosi huoltotarpeeseen ennakoivasti ja laitteiden vikaantumiseen välittömästi? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 16
Pohdi Pohdinnan paikka Tavallisin sähkölaitteesta syntyvän palon aiheuttaja on lieden virheellinen käyttö säilytystilana tai levyn unohtaminen päälle Seurataanko sähkölieden käyttöä laskutilana asiakkaan luona kotikäynneillä? Entä omissa sosiaalitiloissa? Jos huomaat, että liedellä säilytetään palavaa materiaalia, poistatko tavarat säännönmukaisesti ja muistutat niiden aiheuttamasta palovaarasta? Miten ruuanlaitossa sattuvaan virran unohtamiseen on varauduttu? Onko uutta liettä hankittaessa päätöksenteon painopiste halvassa hankintahinnassa vai turvallisuudessa? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 17
Testaa Pohdinnan paikka Tunnistatko ylikuumentuneen sähkölaitteen hajun? Miten toimit? Onko toimintamalli suunniteltu? Onko toimintamalli harjoiteltu? Minkälainen viive reagoinnissa on siedettävä, jotta turvallisuus ei vielä vaarannu? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 18
Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tekstiilien paloturvallisuus 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 19
Lähtökohdat Tekstiilien paloturvallisuus on toiminnanharjoittajan vastuulla Tekstiilien paloturvallisuusvaatimukset vaihtelevat käyttökohteen mukaan Julkisille tiloille suositus paloturvallisista materiaaleista Rakennustietosäätiön ohje RT 08-11098 (SIT 08-610087, KH 60 00509) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Kuluttajakäytössä lähtökohtana on, että huonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta tupakasta (Lähtökohtana kuluttajaturvallisuus). Asetus 743/1990 ja 57/1991 Ei kata vanhoja eikä päällystettyjä huonekaluja eikä sisustustekstiilejä kuten peittoja, lakanoita, verhoja Kuluttajavaatteiden paloturvallisuusvaatimukset puuttuvat 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 20
Tekstiilien paloturvallisuus Syttymisherkkyys: vaikeasti syttyvä, sammuu itsestään SL1 / tavanomaisesti syttyvä SL2 / herkästi syttyvä SL3 Tulen leviäminen tekstiilissä: ei ylläpidä palamista vaan sammuu / jatkaa palamista / tuli leviää nopeasti tekstiilirakenteessa Sulaminen: tekstiili sulaa, mutta sulaneet osat sammuvat / sulanut osa palaa / sulanut osa palaa ja tiputtaa sulaa palavaa ainesta Sammuminen: materiaali ei ylläpidä palamista vaan sammuu itsestään / jatkaa palamista, kunnes materiaali on kokonaan palanut Palokaasut: palokaasut ovat myrkyllisiä, ne heikentävät nopeasti näkyvyyttä ja haittaavat pelastautumista 26.6.2015 THL STEP-hanke 2012-2016 21
Ei vain syttyminen tai palaminen! Tekstiilin paloturvallisuus ei muodostu pelkästä syttymis- tai palamisominaisuudesta, vaan myös palavan tekstiilin kehittämistä palokaasuista ja lämmöntuotosta Myös syttymisen ja palamisen näkökulmasta paloturvallinen tekstiili voi tulipalossa tuottaa paljon lämpöä, savua ja myrkyllisiä palokaasuja 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 22
Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat Tekstiilien paloturvallisuuteen vaikuttavat materiaali, rakenne, toiminta ja olosuhteet Rakenne: Ilmava / ohut kangas syttyy herkemmin kuin tiivis / paksu Vanutäytteiset rakenteet voivat palaa voimakkaasti Nukkapintaiset kankaat syttyvät helpommin kuin sileät Pystysuuntaiset tekstiilit (esim. verhot) palavat helpommin / helpommin kuin vaakatasossa olevat tekstiilit Kankaan viimeistely voi vaikuttaa syttymiseen (+ / -) Kuivat tekstiilit palavat helpommin kuin kosteat Väljät vaatteet palavat (päällä) nopeammin kuin tyköistuvat 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 23
Tekstiilimateriaaleissa on eroja Helposti syttyvät, palavat tai sulavat tekstiilimateriaalit Luonnostaan paloturvalliset tekstiilimateriaalit Palosuojatut tekstiilit Tekstiilien palo-ominaisuudet pitää tiedostaa Valinnalla voidaan vaikuttaa paloturvallisuuteen 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 24
Tavanomaisten tekstiiliraaka-aineiden palo-ominaisuuksia* Raaka-aine Syttyminen Palamisnopeus ja sulaminen Puuvilla, pellava, modaali, viskoosi Ohuena helposti syttyviä Polyamidi Syttyvä Sulaa Palaa herkästi, kytee, ei sula Polyesteri Syttyvä* Sulaa, räiskyy Polyakryyli Herkästi syttyvä Palaa voimakkaasti, sulaa, räiskyy Modakryyli Vaikeasti syttyvä Ei sula Klorokuidut Vaikeasti syttyviä Itsestään sammuvia Villa, silkki, nahka, untuvat, höyhenet Lasikuidut Vaikeasti syttyviä Eivät syty Itsestään sammuvia 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 25
Haasteita Puhtaiden raaka-aineiden (esim. 100 % villa) palokäyttäytyminen tiedetään, mutta jo tekstiilin viimeistely voi muuttaa palo-ominaisuuksia Sekoitekankaiden (esim. 50 % villa / 50 % akryyli) ja yhdistettyjen materiaalien tai rakenteiden paloominaisuuksia voi olla vaikea ennakoida Kuituseokset: villa on paloturvallinen, mutta entä villa + akryyli? Kerrosrakenteet esim. untuva turvallinen, mutta entä untuvatyyny, jossa on puuvilla- tai puuvilla/polyesteripäällinen tai -tyynyliina? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 26
Palava vai paloturvallinen tekstiili? Valtaosa tavanomaisista tekstiilikuiduista on helposti syttyviä ja suuri osa myös nopeasti palavia Osa kuiduista (mm. villa) on luonnostaan paloturvallisia: ne ovat vaikeasti syttyviä eivät ylläpidä palamista Luonnostaan paloturvallisten tekstiilimateriaalien paloturvallisuusominaisuus on pysyvä, se ei heikkene käytön, pesun tai kulumisen myötä, mutta viimeistysaineet ja likaantuminen voivat muuttaa ne herkemmin syttyviksi Tekstiili voi olla palosuojattu, jolloin paloturvallisuus perustuu tekstiilikuidun kemialliseen rakenteeseen tai viimeistelyyn Palosuojaviimeisteltyjen tekstiilien paloturvallisuus voi heiketä käytön ja mm. pesujen seurauksena. Lika voi heikentää tekstiilin paloturvallisuutta! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 27
Tekstiilien palosuojaus Palosuojauksella parannetaan tekstiilimateriaalin paloturvallisuutta, mutta suojaus voi heikentää tekstiiliä ja lisätä palokaasujen määrää ja myrkyllisyyttä Palosuojatut tekstiilit eivät ole palamattomia: suojaus vähentää syttymisherkkyyttä ja palonleviämiskykyä Palosuojattujen tekstiilien terveyshaittoja ei tunneta, mutta palosuoja-aineet voivat olla terveydelle haitallisia*: Yksittäisiä palosuoja-aineita on asetettu käyttökieltoon niiden aiheuttamien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi** Lisätietoa palosuojatuista tekstiileistä Lisätietoa sisusteiden paloturvallisuudesta 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 28
Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan: huonekalut Kuluttajille myytäville (uusille) pehmustetuille istuinhuonekaluille ja patjoille on paloturvallisuusvaatimukset (asetukset). Pehmustetut istuinhuonekalut tai patjat eivät saa syttyä palavasta savukkeesta, mutta voivat syttyä liekistä. Muille kuluttajakäytössä oleville sisustustuotteille ei ole paloturvallisuusvaatimuksia Ota huomioon Mahdolliset palavat puuosat, palavat ja sulavat muoviosat Vanhat, likaiset, verhoillut tai irtopäällisellä päällystetyt kalusteet voivat syttyä / palaa helposti, paloturvallisuus riippuu verhoilumateriaalista! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 29
Tekstiilien palo-ominaisuudet Käytön mukaan Peitot, tyynyt, lakanat, verhot Puuvillaa, pellavaa tai tekokuituja Palo-ominaisuudet raaka-aineen mukaan Vaatetus Sulavat, helposti syttyvät vaatteet voivat olla vaarallisia Vanutäytteiset kerrosrakenteet (toppavaatteet) voivat olla vaarallisia, jos päälliskangas on helposti syttyvä ja vanu tai vuorikangas palavaa tai sulavaa materiaalia. Lämpöä vapautuu paljon ja sula aines voi tarttua ihoon. Sulava tekstiilimateriaali voi olla erittäin kuumaa ja aiheuttaa vakavia palovammoja. Joissakin vaatteissa voi olla varoitusmerkintä avotulesta (mm. Keep away from fire), useimmiten merkintää ei ole 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 30
Esimerkki varoitusmerkinnästä 26.6.2015 STEP-hanke 2015 31
Sulava tekstiili aiheuttaa vakavat vammat Tähän diaan on tarkoitus lisätä valokuva henkilön päälle sulaneen tekstiilin aiheuttamasta palovammasta Eettinen keskustelu asiasta on kesken Kuvan tavoitteena on konkretisoida tekokuitujen vaaroja 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 32
Tekstiilien paloturvallisuus Käyttäjään ja tilanteeseen liittyvät riskit Riskiryhmät Lapset, ikääntyneet Tupakoijat ja tupakoivat päihteiden käyttäjät Tilanteet Avotulen teko Tupakointi Grillaus Ruuanlaitto Puulämmitys 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 33
Tekstiilien paloturvallisuus Yleislinjaus Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudesta on olemassa Rakennustietosäätiön ohje RT 08-11098 (SIT 08-610087, KH 60 00509) Sisusteiden paloturvallisuus, julkiset tilat, 2012 Julkisten tilojen sisusteiden paloturvallisuudelle ei ole vähimmäisvaatimuksia, vaan asia on toiminnanharjoittajan omalla vastuulla* Toiminnanharjoittajan on arvioitava mitä paloturvallisuusriskejä toimintaan sisältyy ja miten riskejä pystytään hallitsemaan.** Palotarkastus tukee tätä toimintaa. Tekstiilien paloturvallisuus on otettava huomioon sekä toimintaa suunniteltaessa, hankinnoissa että koko toiminnan harjoittamisen ajan 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 34
Paloturvallisuus Pukeutumisessa ja sisustuksessa Valitse sisustukseen vaikeasti syttyvät materiaalit Valitse pukineisiin vaikeasti syttyvät ja itsestään sammuvat materiaalit (sekä henkilökunta että asiakas) Kerrospukeutumisessa kiinnitä huomio sekä ihoa vasten olevaan kerrokseen että pintakerrokseen, pintakerros on alttiina syttymiselle, ihoa vasten oleva kerros voi suojata paloja sulamisvammoilta Nahkatakki tai villakankainen pukine suojaa tehokkaasti Alusasuissa luonnonkuidut turvallisempia Tarkista vaatteiden materiaali 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 35
Pukeutumisen paloturvallisuus Villa, nahka (huonekalut, takit) ja untuvat (tyynyt, peitot, takkien täyte) yleensä turvallisia, huom. päällisen materiaali vaikuttaa myös oleellisesti syttymiseen ja palo-ominaisuuksiin Kerrospukeutumisella mahdollisuus parantaa paloturvallisuutta, puuvillainen tai villainen alus- tai väliasu voi suojata ihoa palavalta ja sulavalta materiaalilta palossa Sulavasta materiaalista tehdyt alusvaatteet ja paljasta ihoa vasten olevat tekokuitupukineet voivat palossa aiheuttaa vakavia palovammoja! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 36
Paloturvallisuutta voidaan testata Paloturvallisuudesta ei ole merkintää tekstiilituotteissa, mutta sitä voidaan testauttaa* tai testata Tekstiiliraaka-aineiden palotestausvideo* Yksittäisenä lankana Kangaspalana Jos testaat, muista paloturvallisuus Palamaton alusta Pieni kuitumäärä / kangaspala Käytä kynttilää ja pinsettejä, varo nopeaa leimahtamista ja palossa mahdollisesti kipinöiviä tai sulavia tekokuituja Muista palokaasujen vaarallisuus, huolehdi kaasujen poistosta! 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 37
Pohdi Pohdinnan paikka Oletko kiinnittänyt huomion tulipalojen syttymisen ennaltaehkäisyyn? Asiakkaan pukeutumiseen / pukinemateriaaleihin Liina- ja sänkyvaatteisiin Sisustustekstiileihin Huonekaluihin ja niiden päällysmateriaaliin Mahdolliseen avotuleen Tulentekovälineisiin Tekstiilien laatuun ja määrään Entä muuhun turhaan palokuormaan kuten lehdet, roskat, pakkausjäte, muovit? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 38
Pohdi Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 39
Pohdi Pohdinnan paikka Pohdi kuvan tapausesimerkin kautta asunnon, asukkaan ja hänen naapuriensa paloturvallisuutta Entä kotipalvelun henkilöstön ja pelastajien työturvallisuus palon sattuessa? Pohdi mitä teet. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 40
Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Kemikaalit paloissa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 41
Lähtökohdat Kemikaalit voivat olla samalla kertaa hyödyllisiä / välttämättömiä haitallisia tai jopa vaarallisia ja pahentaa tulipalon seurauksia Tutustu aina kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen ja varaudu vaaroihin 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 42
Esimerkki Välttämätön, vaarallinen happi Elimistölle välttämätön, hoitotyössä tavanomainen ja hyödyllinen, mutta samalla myös vaarallinen Happikanyyli ja tupakka ovat huono yhdistelmä Happipitoisuuden noustessa palavat materiaalit syttyvät helpommin ja palavat voimakkaammin: Ilman normaali happipitoisuus on 21 %. Jos happipitoisuus on 24 %, palamisnopeus on kaksinkertainen (siis vain +3 prosenttiyksikköä). Jos happipitoisuus on 40 %, palamisnopeus kymmenkertaistuu ja palon sammuttaminen on mahdotonta. Lääkehappea käytettäessä huoneilman / tilojen happipitoisuutta voidaan seurata happipitoisuusmittarilla Lisätietoa hapen turvallisesta säilytyksestä ja käytöstä Tukes 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 43
Tietoa kemikaaleista Kemikaalien aiheuttamien riskienarvioinnissa ja minimoinnissa voi käyttää useita vaihtoehtoisia työkaluja tai tietokantoja: Käyttöturvallisuustiedotteet (valmistaja / myyjä / lähettäjä) KETU-rekisteri, Kemikaali- ja turvallisuusvirasto Tukes Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet eli OVA-ohjeet, Työterveyslaitos TTL Kansainväliset kemikaalikortit, TTL Kemikaalivihi (TTL) TOKEVA 2012, Pelastusopisto 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 44
Käyttöturvallisuustiedotteet Tutustu käyttöturvallisuustiedotteeseen jo ennen kemikaalin käyttöönottoa Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille saattamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote ja toimitettava se kemikaalin vastaanottajalle ja Kemikaali- ja turvallisuusvirastolle Jos käyttöturvallisuustiedotetta ei ole katso Tukesin KETU-rekisteri http://www.ketu.fi/ tai joku muu edellä mainituista lähteistä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 45
KETU-rekisteri Käyttöturvallisuustiedotteet on kerätty Tukesin ylläpitämään KETU-rekisteriin Rekisteri on hyödyllinen tietolähde vaaroja ennakoitaessa, tai jos kemikaalista ei ole käytettävissä asianmukaista käyttöturvallisuustiedotetta Rekisterissä on julkinen ja viranomaisosa. Julkisen osan tiedot ovat kaikkien saatavilla maksutta. Avoin haku perustuu kauppanimeen tai valmistajan nimeen Tunnisteena CAS-numero (Chemical Abstract Service) 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 46
OVA-ohjeet OVA-ohjeet sisältävät noin 120 yleisimmin käytetyn vaarallisen aineen turvallisuustiedot suomeksi Haku YK-numerolla (UN) tai nimellä YK-numero on aineen kansainvälinen nelinumeroinen numerokoodi, joka yksilöi aineen Numerot ovat välillä 0004-3468 Esim. happi 1072 - tai 1073 Katso OVA-ohjeet: http://www.ttl.fi/ova/ 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 47
Kansainväliset kemikaalikortit Noin 1600 aineen turvallisuustiedot suomeksi Sisältää vaarallisen aineen keskeiset vaara ja torjuntatiedot Haku Nimellä YK-numerolla ICSC-numerolla tai CAS-numerolla mm. Katso kansainväliset kemikaalikortit: http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/ 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 48
Kemikaalivihi Työterveyslaitoksen uusi käyttöliittymä, josta löytyy yleistietoa kemikaaleista Testejä Yleistietoa 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 49
TOKEVA-ohjeet Pelastustoimen ohjeistus toimintaohjeet kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan Avoin versio vapaasti haettavissa Pelastusopiston verkkosivuilta Helppotajuista tietoa kemikaalien aiheuttamien vaarojen torjuntaan Sisältää myös OVA-ohjeet ja kansainväliset kemikaalikortit Haku nimellä tai nimen osalla, YK-numerolla, vaaranumerolla, symbolilla tai lipukkeella 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 50
Tutustu aineen ominaisuuksiin Ei ole väliä, mitä työkalua käytät, kunhan osaat: eri työkalut täydentävät toisiaan, keskeisimpien aineiden osalta niissä on luonnollisesti yhtäläisyyksiä ja päällekkäisyyksiä Käytä olemassa olevaa tietoa paloturvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden parantamiseksi Tutustu aineen ominaisuuksiin aina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Siis etukäteen, jo ennen vaarallisen aineen toimitusta ja käyttöönottoa. Arvioi aineen aiheuttamat riskit ja varaudu niihin Varmista, että kemikaalit on otettu huomioon myös pelastussuunnitelmassa ja poistumisturvallisuusselvityksessä 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 51
Erityisosaamista edellyttävät Räjähdysvaaralliset tilat, ATEX (Ex) Hoitolaitoksissa voi olla nesteen, kaasun tai pölyn vuoksi räjähdysvaarallisia ATEX (aiemmin Ex) tiloja Tiloissa pitää käyttää ATEX-luokiteltuja koneita, laitteita ja varusteita, myös pukineita ja jalkineita Suojauksen tavoitteena on estää kipinät, jotka voisivat sytyttää räjähdysvaarallisen tilan palamaan Räjähdysvaaralliset tilat edellyttävät aina erityisosaamista, lisätietoja räjähdysvaarallisista tiloista: Tukes TTL 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 52
Pohdi Pohdinnan paikka Oletko tietoinen toimipaikkasi kemikaaleista, niiden paloominaisuuksista ja mahdollisista lisäriskeistä tulipalon yhteydessä? Onko toimipaikassasi Toimintaohjeet kemikaalivuotojen varalta? toimintaohjeet kemikaalien käsittelystä tulipalon varalta? Mitä työkalua työpaikallasi / itse käytät kemikaalivaarojen torjuntaan? Onko koko henkilökunta tietoinen käytössä olevasta työkalusta? Käytetäänkö tietoa varautumiseen? Onko myös pelastuslaitos tietoinen tieto toimipaikallasi käytettävistä kemikaaleista? 26.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 53
Yhteystiedot ja palaute Paloturvallisuus sosiaali- ja terveystoimessa -hankkeen verkkosivut http://www.thl.fi/step Palaute ja kehitysehdotukset Step-hanke(at)thl.fi 26.6.2015 STEP-hanke 2014 54
STEP-hanke 26.6.2015 STEP-hanke 2014 55