AGROLOGIEN LIITTO RY. t ä s s ä n u m e r o s s a

t ä s s ä n u m e r o s s a AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, 01800 Klaukkala puh. 0400 282 586 Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, 34150 Kyrönlahti puh. 050 521 5267 Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, esko.lappalainen@agrologit.fi (09) 6126 5557, 040 546 6164 Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja, (09) 6126 5556 katja.rajaoja@agrologit.fi Agrologi-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, 00180 Helsinki puh. (09) 6126 5556, 6126 5557 faksi (09) 6126 5530 internet:http//www.agrologit.fi agrologien.liitto@agrologi.fi Julkaisut: Agrologi, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) 6866 3442 PL 115, Lastenkodinkatu 5 B 00181 HELSINKI puh. (09) 6866 340 (puhelinpäivystys ma pe 9.00 11.00) Seuraava lehti ilmestyy: vko 23 Aineisto: 18.5. 3 Pääkirjoitus 4 6 Vapo lisää ruokohelpin sopimusviljelyä 7 Ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelevat tulevaisuuden maaseudun tekijöiksi 8 10 Hans Kalmin elämäntarina 12 13 Agrologeilla monipuolista yritystoimintaa Asikkalassa 14 Asikkalan kesäpäivät 16 18 Yrittäjyys säilyy, vaikka yrityksestä luopuisikin 19 Vihdin hiihtävät agrologit 20 22 Maatilojen muutostenhallintaan kaksi uutta neuvontaohjemaa 23 Johtokunnan uudet jäsenet 25 Ajankohtaista 26 27 Henkilöuutisia 28 29 Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset KANNEN KUVA: KATJA RAJAOJA

Tällä hetkellä agrologi (AMK)-tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Vuodelta 2008 on tiedossa, että nuorisoasteen agrologikoulutus päättyy Laurea-ammattikorkeakoulussa Hyvinkäällä. Hyvinkäältä poistuvat agrologien koulutuspaikat siirtyvät Hämeen ammattikorkeakouluun, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan paikat eivät tule Mustialaan vaan Evolle biotalouden koulutusohjelmaan. Metsäalan asiantuntijat METO ry on tätä suunnitelmaa vastustanut. Agrologien Liitto puolestaan on viestittänyt opetusministeriöön ja muille sidostahoille, oppilaitoksena, vaan että sen koko rooli nähtäisiin laajemmin aluekehitykseen vaikuttavana yksikkönä. Tammisaareen siirtynyt ruotsinkielinen agrologikoulutus painiskelee opiskelijarekrytointipulmissa, sillä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Tammisaarta pidetään syrjäisenä paikkana. Itä-Suomessa kolme ammattikorkeakoulua on lisäämässä yhteistyötään. Nähtäväksi jää, seuraako yhteistyöstä yhdistyminen. Jos näin käy, agrologikoulutusta tuskin annetaan kahdessa yksikössä saman koulun sisällä. Ammattikorkeakoulukenttä liikkuu että agrologien koulutuspaikkoja ei pidä vähentää. Agrologien Liiton mielestä siirtämällä nämä koulutuspaikat Mustialan yksikköön, voitaisiin turvata Etelä-Suomen tiloille ammattitaitoisia jatkajia. Nykyisiä agrologien koulutusmääriä Liitto pitää sopivina. Ammattikorkeakoulujen pienet yksiköt tulevat olemaan tarkassa syynissä opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä käytävissä tulosneuvotteluissa. Agrologien Liiton pohjoiset yhdistykset ilmaisivat helmikuisessa aluepalaverissaan huolensa mm. Rovaniemen yksikön puolesta. Aluekokous esitti, että Rovaniemeä ei nähtäisi pelkästään agrologeja porotalouteen valmistavana Agrologien Liitto seuraa agrologikoulutuksen tapahtumia tiiviisti ja panee soppaan oman lusikkansa. Vuokraisäntämme Meto seuraa luonnollisesti metsäalan koulutusta. Luonnonvara-alan koulutusasiat ovat molemmille yhteisiä, ja olemme tehneet asiassa yhteistyötä jo nyt, ja uskoakseni yhteistyökohteita koulutuksen saralla tulee olemaan jatkossakin. Agrologi (AMK)-tutkinnon suorittaneiden jatkokoulutus ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on alkanut vilkkaana. Haku syksyllä 2007 alkaviin opintoihin on kohta ajankohtainen. Toisaalla tässä lehdessä löytyy lisätietoa tutkinnosta ja opintoihin hakeutumisesta. Esko Lappalainen Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Milla Tammisaari Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Katja Rajaoja Taitto Erja Ylikoski Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A 00180 Helsinki puh. (09) 6126 5556, 6126 5557 faksi (09) 6126 5530 Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa

Vapo lisää ruokohelpin sopimusviljelyä Ruokohelpi on niiton jälkeen koottu karholle. Tästä se paalataan. Vapo on Itämeren alueen johtava bioenergiatoimija. Turvetuotannossa se on hallitseva yritys Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Myös biopelletin tuottajana Vapo on Euroopan suurin. Sen pellettitehtaat sijaitsevat kotimaan lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Puolassa. Turpeen ja puun ohella Vapon hyödyntämistä bioenergian raaka-aineista merkittävin on ruokohelpi. Sen viljelyn sopimusala Suomessa oli jo viime vuonna 14 000 ha. Nyt sopimusalaa halutaan reippaasti lisätä. - Ruokohelpin viljelyn sopimusalan arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä jo 40 000 hehtaariin, Vapon viljelyvastaava, agrologi Marjukka Kautto kertoo. Tavoitteen asettamisessa maa- ja metsätalousministeriön linjaus menee tätäkin pidemmälle. Sen mukaan viljelyala voisi tuolloin olla jopa 100 000 hehtaaria. Taustalla näin suuressa tavoitteessa lienee EU:n asettama tavoite uusiutuvien energialähteiden tuotannon kaksinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. Toteutuessaan se merkitsisi 90 miljoonan öljytonnia vastaavan energiamäärän tuottamista uusiutuvilla luonnon varoilla, siis puulla, turpeella ja ruokohelpillä. Pelloilla ja suopohjilla kasvatettavista energiaheinistä ruokohelpi on osoittautunut parhaaksi. Toisena pelloilla tuotettavasta bioenergiasta tulee kysymykseen ensisijaisesti viljanviljelyssä syntyvä olki. Molemmat energiamassat ovat ympäristöystävällisiä, niiden käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä ja ne ovat uusiutuvia luonnonvaroja. Ruokohelpin viljely ja olkien keruu lisää maaseudulla työtä ja toimeentuloa sekä paikallisten maaseutuyritysten mahdollisuuksia. Suomen Bioenergiayhdistys on tavoitteissaan rohkea. Se odottaa peltoenergian tuotannolta, siis ruokohelpiltä ja oljelta, vähintään 2,5 TWh vuoteen 2010 mennessä. Tämä edellyttäisi oljen keruuta 60 000 hehtaarin alueelta ja ruokohelpiltä 75 000 hehtaarin viljelyalaa. Haastetta siis riittää. Huomioitava kuitenkin on, että näitä molempia voidaan käyttää enintään 10 % hakkeeseen tai turpeeseen sekoitettuna. - Suomessa on tällä hetkellä jo yli 100 päästökaupan piirissä olevaa voimalaitosta, joissa ruokohelpin poltto on mahdollista ja niiden käyttöpotentiaali on 10 %:n seossuhteella 3 TWh, Marjukka Kautto tietää. - Jos yhden omakotitalon energiatarve on 30 000 kwh, riittäisi tämä bioraaka-aine 150 000 omakotitalon lämmitykseen. Vapolla on noin 800 ruokohelpin sopimustuottajaa ja heillä viljelyalaa yhteensä noin 14 000 ha. Vaikka viljelyala tuntuukin laajalta, ei se vielä vastaa yhtiön ensi kevään tavoitteita. - Viljelyalan kasvussa haluamme edetä kahta reittiä. Hankkimalla uusia sopimustuottajia ja vaikuttamalla nykyisten tuottajien viljelyalan lisäämiseen. Korjuu- ja kuljetuskustannusten kohtuullistamiseksi voidaan 20 ha:n keskimääräistä viljelyalaa pitää tässä vaiheessa tavoitteena, Marjukka Kautto kaavailee. Pienin sopimusala on 5 ha ja sopimus AGROLOGI 1/2007

tehdään viideksi vuodeksi. Sen jälkeen se jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota jommalta kummalta puolelta. Viljely parantaa maan rakennetta ja pelto onkin helposti otettavissa 10-15 vuoden kuluttua uudelleen elintarviketuotantoon. Viljelyalan lisäys edellyttää ruokohelpin tuntemista Viljelykasvina ruokohelpillä on useita hyviä ominaisuuksia. Hiilidioksidipäästöjen suhteen se on neutraalikasvi, toisin sanoen sen polton hiilidioksidipäästöjä ei päästötaseessa lasketa mukaan, sillä päästöjen katsotaan sitoutuvan kasvuun. - Ruokohelpin viljelyalan lisäys edellyttää meiltä kasvin tunnetuksi tekemistä, viljelyn kannattavuuden perustelua ja tuotteen markkinoiden varmistamista, Marjukka Kautto tarkentaa. Viljelyn kannattavuudesta hän toteaa ruokohelpin olevan, kasvupaikan suhteen vaatimattomana ja alhaisten viljelykustannusten kasvina, varsin kilpailukykyisen tavanomaisten heinä- ja viljakasvien kanssa. Viljelytukien osalta se rinnastetaan viljakasvien saamaan tukeen. Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi. Luonnonvaraisena se kasvaa vesistöjen rannalla ja on yleinen matalissa meren lahdissa. Se menestyy parhaiten eloperäisillä mailla ja on tullut tunnetuksi käytettyjen turvesoiden suopohjien viljelyssä. Voimakasjuurisena se kestää kuivuutta hyvin, on yleensä matalajuurinen, mutta kuivilla kasvupaikoilla on valmis ulottamaan juuristonsa melko syvälle. Ruokohelpi ei tarvitse voimakasta lannoitusta vaan pystyy suhteellisen ravinneköyhälläkin kasvupaikalla tuottamaan runsaan sadon, joka parhaimmillaan saattaa nousta jopa 10 000 kg/ha. Viljelytekniikka Ruokohelpi kylvetään normaalisti muokattuun maahan kylvölannoittimella. Kylvöä edeltävänä vuotena on viljelyalueelle tehtävä kemiallinen rikkakasvitorjunta. Lannoituksena annetaan viljakasvien lannoitusta vastaava määrä ravinteita, ensimmäisenä keväänä ei kuitenkaan typpeä. Siemen on erittäin pieni, 1000 siemenen paino on vain yksi gramma. Pienestä siemenkoosta johtuen on myös kylvömäärä vähäinen, ainoastaan 12-15 kg/ha. Viime vuosiin asti on kylvösiemen ollut tuontitavaraa, mutta nyt meilläkin on totuttu viljelemään myös siementä. Siemensatoa ruokohelpi tuottaa vasta toisesta kasvukaudesta lähtien. Ensimmäisenä kasvuvuotena kasvusto jää 50-80 cm mittaiseksi ja se jätetäänkin AGROLOGI 1/2007 Varastoinnin kuljetukse ja käsittelyn kannalta konttipaali on paras, mutta siitä huolimatta pyöröpaali on yleisin. korjaamatta. Toisella kasvukaudellaan se saavuttaa jo 1,5-1,8 metrin korkuisen kasvuston. Ensimmäisessä korjuussa sato jää keskimäärin 4 000 kiloon, mutta kolmannesta kasvukaudesta lähtien satomäärä nousee jo 7000 kg/ha ja siitä ylöspäin. Kasvinsuojeluruiskutuksia ei tarvita edellyttäen, että rikkakasvitorjunta on suoritettu kylvöä edeltäneenä kesänä. Kasvitauteja tai tuholaisia ei kasvustossa yleensä esiinny. Onnistuessaan ruokohelpi antaa satoa noin kymmenen vuotta, jopa pidempääkin. Vuotuiset viljelykustannukset jäävät vähäisiksi, niitä muodostuu vain lannoituksesta ja sadon korjuusta. Korjuuaika on kasvukautta seuraavan vuoden kevät, jolloin sato on kuivunut pystyyn. Sopiva ajankohta korjuulle on heti lumien sulettua, ilman suhteellisen kosteuden ollessa alhainen ja kun jäässä oleva maa vielä kantaa korjuukaluston. Korjuun voi tehdä vähän myöhemminkin, heti kun pellonpinta kuivuttuaan taas kantaa korjuukaluston. Kasvusto niitetään lautasniittokoneella, ajetaan karholle ja paalataan joko pyörö- tai kanttipaalaimella. Joskus korjuu tehdään myös noukinvaunulla, jolloin niitto on tehtävä tarkkuussilppurilla. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska irtotavarana ruokohelpi on vaikea käsitellä ja vaikea kuljettaa. Yleisin korjuutapa on pyöröpaalaus. Paaleja saadaan hehtaarilta noin 20 kpl, paalin paino on 250 kg ja energiasisältö 1,5 MWh. Paalit varastoidaan kantavan autotien varteen, enintään 6 metrin päähän tiestä ja suojataan sateelta. Sateelta suojaus on erittäin tärkeää, koska ruokohelpin hinta määräytyy painon ja kosteus-% perusteella. Ruokohelpin sen lopulliselle käyttäjälle eli lämpövoimalaitokselle, Vapo toimittaa kolmessa eri muodossa: paalattuna, silputtuna tai pelletöitynä. Se poltetaan hakkeen tai turpeen kanssa sekoitettuna, ja helpin osuus seoksessa voi enimmillään olla 10 %. Koska osa ruokohelpistä korjataan noukinvaunulla, on Vapolla halu kehittää myös sen silppukorjuuta. Silppuun liittyvät ongelmat ovat käytännössä logistisia. Kevyt silppu kun vie paljon tilaa ja on hankala kuljettaa. Ykkösluokassa kosteus-% on alle 14. Ruokohelpin keskimääräinen tilityshinta ja viljelytuet vastaavat viljasta maksettavaa hintaan. Sen lisäksi viljelijälle maksetaan energiakasvitukea 45 /ha. ProAgrian tekemien kannattavuuslaskelmien mukaan ruokohelpi kilpailee tasavertaisesti viljan viljelyn kanssa. Oikea aika sopimuksen tekoon Kylvöaika lähestyy jo hyvää vauhtia, mutta vielä on aikaa riittävästi sopimusten tekoon. Viljelysopimuksia tehdään haketta tai turvetta käyttävien lämpövoimalaitosten lähialueelle, enintään 100 km:n etäisyydelle voimalasta. Sitä kauempaa ei ruokohelpiä kannata kuljettaa. Pienin sopimusala on 5 ha. Viljelystä kiinnostuneen kannattaa nyt ensi tilassa ottaa yhteyttä Vapon viljelyvastaaviin sähköpostitse marjukka.kautto@ vapo.fi tai puhelimitse 040-522 7514. Viljelyvastaava antaa ensi käden ohjeet viljelyn aloittamiseksi, ja samalla voidaan sopia myös korjuutapa: paalaus- tai silppukorjuu. Ensi keväänä perustettavalta ruokohelpiviljelmältä on viipymättä keväällä hävitettävä kestorikkakasvit ja pellon pinta on tasattava. Jos kysymyksessä on suopohja, niin on huolehdittava myös siitä, että mahdolliset kivet, kannot ja juurakot saavat varmasti kyytiä. Teskti ja kuvat Matti Värri

Ruokohelpi kasvaa keskimäärin 1,5-1,8 metrin mittaiseksi. Keski-Suomessa viihtyvä Marjukka Kautto on syntynyt Laukaassa, jossa hän paluumuuttajana jälleen asuu. Agrologiksi Marjukka valmistui vuonna 1993 Kiteen Maatalousoppilaitoksesta ja pätevöityi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ilmajoella AMK-agrologiksi kuluvana vuonna. Valmistumisensa jälkeen hän toimi ensin Laukaan kunnan lomatoimentehtävissä, josta siirtyi Vakka- Suomen Maaseutuopiston maatilatalouden perusasteen opettajaksi. Takaisin Keski-Suomeen Marjukka Kautto palasi 1990-luvun lopulla. Vuosina 2001-2002 hän toimi Saarijärvellä Tarvaalan opetusmaatilan karjanhoitajana. Keski-Suomen TE -keskuksen valvontayksikön määräaikaisena tarkastajana Marjukka toimi vuosina 2003-2005 ja jatkoi samassa työpaikassa yritystutkijana vuoden 2006 käsitellen maitokiintiöitä ja investointi- tukia (puutarha, hevostalous sekä lämpökeskus). Vuodesta 2007 alkaen Marjukka Kautto on toiminut Vapon ruokohelpin sopimusviljelyn viljelyvastaavana Keski- Suomen alueella. Harrastuksikseen Marjukka Kautto nimeää lukemisen, ekologian ja kaikkinaiset luontoharrastukset sekä hyvin tärkeiden sisaren poikien kanssa puuhastelun. Agrologi Marjukka Kautto toimii Vapon ruokohelpin sopimustuotannon viljelyvastaavana Keski-Suomen tuotantoalueella. AGROLOGI 1/2007

Yliopettaja, MML Antti Peltola, Hämeen ammattikorkeakoulu Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelevat tulevaisuuden maaseudun tekijöiksi Suomen ensimmäinen luonnonvara-alan ylempään AMKtutkintoon johtava koulutus on Hämeen ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa saanut hyvän vastaanoton. Uusiin opintoihin oli viime keväänä hakijoita kaksinkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Tutkinnon ja opintojen työelämälähtöisyys on saanut myönteistä palautetta ensimmäisiltä opiskelijoilta. Haku seuraaviin, syksyllä 2007 käynnistyviin opintoihin on avautunut. Ammattikorkeakoulusta agrologiksi valmistuneiden kannattaa pohtia työn ohessa suoritettavaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa mahdollisuutena kouluttautua tulevaisuuden menestyjiksi. Lisätietoja esim. www.hamk. fi/ylempiamk Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma kehittää tulevaisuuden maaseutuelinkeinoja ja elävää maaseutua. Maaseudun muutokseen ja sen sisällä menestymiseen valmentava koulutus on luonnonvara-alan ensimmäinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma Suomessa. Koulutus perustuu kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyöhön Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) ja Yrkeshögskolan Sydväst (YH Sydväst) muodostavat luonnonvara-alan oppimisverkoston Etelä-Suomessa. Korkeakoulujen välinen yhteistyö tuo uudenlaista lisäarvoa alan opetukseen ja kehittämistoimintaan. Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa HAMK kouluttaa johtamaan ja ohjaamaan maaseutuun, uusiutuviin luonnonvaroihin ja luontoon perustuvien yritysten osaamista ja innovatiivisuutta. Erityinen painopiste on yrityksissä, jotka toimivat maaseudun ja taajamien vuorovaikutusalueessa. SeAMK vastaa maatalous- ja maaseutuyritysten liiketalouden, teknologian ja yrittäjyyden opetuksesta. YH Sydväst vastaa kestävän maaseutukehityksen opetuksesta erityisesti rannikkoseudulla. Opiskelija koostaa oman opinto-ohjelmansa verkoston korkeakoulujen tarjoamista opintojaksoista. Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on edistää opiskelijan kykyä jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja tarjota sellaisia tietoja ja taitoja, joita ei alemman korkeakoulutason opinnoissa ehdi saada. Ylempi AMK-tutkinto antaa saman muodollisen kelpoisuuden valtion ja kuntien virkoihin kuin mikä tahansa muu ylempi korkeakoulututkinto. Opintojen sisältö Hämeen ammattikorkeakoulussa Opinnot suoritetaan monimuoto-opiskeluna työn ohessa noin kahdessa vuodessa. Pääsääntöisesti ensimmäisen opintovuoden aikana suoritetaan 30 opintopistettä syventäviä ja vapaasti valittavia opintoja. Toisen opintovuoden aikana laaditaan 30 opintopisteen laajuinen työelämän tarpeista nouseva opinnäytetyö. Koulutus on opiskelijoille maksutonta. Opiskelu Hämeen ammattikorkeakoulussa muodostuu seuraavista opintojaksoista ja opinnäytteestä: 1. Yhteiskunnan muutos ja tulevaisuuden ennakointi 2. Strateginen johtaminen ja kestävä talous 3. Osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen 4. Johtaminen monikulttuurisessa työyhteisössä 5. Muutosjohtaminen maaseutu- ja luonnonvara-alalla, innovaatiofoorumi 6. Esim. omaan työpaikkaan tehtävä työelämää palveleva opinnäytetyö Lisäksi opintoihin voidaan sisällyttää opintojaksoja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Yrkeshöskolan sydvästin tarjonnasta. Opintosuunnitelmaan voidaan hakemuksesta hyväksyä myös muissa korkeakouluissa suoritettavia opintoja, mikäli ne sisällön ja laajuuden suhteen sopivat opiskelijan opintosuunnitelman kokonaisuuteen. Suomen korkeakoulututkinnot esitettyinä uuden eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän mukaisesti. Tietoruutu Opiskelupaikkaa voivat hakea - luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon tai alan muun soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneet ja - tutkinnon jälkeen kolme vuotta työelämässä olleet Miten ja milloin hakea opiskelemaan syyskuussa 2007 alkaviin opintoihin? - hakeminen aikuiskoulutuksen yhteishaussa 16.4.-4.5.2007 www.amkhaku.fi (lisätietoja tarvittaessa ammattikorkeakoulujen opintotoimistoista) - valintakokeeseen kutsutaan hakukelpoisista ne, jotka ovat luovuttaneet hyväksytysti suoritetun ennakkotehtävän. - valintakoe 26.5.2007 pääsääntöisesti siinä ammattikorkeakoulussa, johon haetaan - opiskelijavalinnan tulokset ilmoitetaan viimeistään 20.7.2007 - opiskelupaikka otettava kirjallisesti vastaan viimeistään 3.8.2007 - toista korkeakoulun opiskelupaikkaa saa jonottaa 17.8.2007 saakka Lisätietoja: Hämeen ammattikorkeakoulu, (03) 6461 ja www.hamk.fi/ylempiamk Lähde: Korkeakoulututkintojen viitekehys. Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4. AGROLOGI 1/2007 7

Pyhärannan Rohdaisten (=kirkonkylä) kylässä sijaitseva nykyään yksityisenä kakkosasuntona toimiva rakennus, jossa 30-luvulla toimi muutaman vuoden Hans Kalmin hoitola nimeltään Kalmia. Hans Kalmin ainutlaatuinen elämäntarina 1889-1981 Hans Kalm oli 29-vuotias johtaessaan Hämeen pataljoonaa Suomen sisällissodassa. Kuvassa hän on Pohjan poikien komentajan univormussa Viron vapaussodan aikana kevättalvella 1919. Talonpojan poika Virosta, Mustiala 1914, vapaussoturi Suomessa ja Virossa, everstinä siviiliin, opiskelua Englannissa, lääkäriksi, filosofian tohtoriksi ja luontaisparantajaksi USA:ssa. Terveysparantola Pyhärannassa, opiskelua Saksassa, lääketehtaan kemistinä Ruotsissa, Etelä-Carolinassa sydänlääkärinä, kirurgina Meksikossa, laillistettuna lääkärinä Raumalla ja eläkepäivillä ravitsemustieteilijä Jyväskylässä. Hans Kalm syntyi 21.4.1889 Pilistveressä, eteläisen Viron Viljandin maakunnassa. Kalm-nimen otaksutaan johtuneen siitä, että 1600-luvulla suvun kantaisä lähti kahden poikansa kanssa pakoon Mustaa Surmaa ja asettui asumaan soiden saartamaan saarekkeeseen, jota aluetta oli jo pakanuuden aikana käytetty kalmistopaikkana, Taara-jumalalle pyhitettynä. Suoritettuaan kansakoulun ja käytyään Paidessa oppikoulua, hän jatkoi opintojaan Suomessa. Päivölän maamieskoulun jälkeen hän opiskeli Mustialassa ja valmistui maatalousteknikoksi vuonna 1914. Hänet kutsuttiin Viljandin ja Pärnun välillä sijaitsevan Laiksaaren maamieskoulun johtajaksi, mutta hän joutui jo samana vuonna Maailmansodan alettua Venäjän armeijaan. Hän sai sotakoulun tutkinnon suoritettuaan ylennyksen vänrikiksi. Palveltuaan nuorempana upseerina Kronstadissa, hän sai komennuksen vuoden 1915 joulukuussa rintamalle Galitsiaan. Taitavana ja urhoollisena miehenä hän sai nopeasti komppanian johtoonsa, yleni kapteeniksi ja sai pataljoonan komentoonsa vuonna 1916. Hän haavoittui neljästi ja sai ansioistaan viisi kunniamerkkiä. 1917 maaliskuun vallankumouksen jälkeen vallitsevan sekasorron aikana hän katsoi parhaaksi paeta ja pyrkiä kotimaata kohden. Hän joutui vangiksi Kiovassa, mutta onnistui romanialaisten upseerien avulla paeta ja saapui monien seikkailujen jälkeen kotimaahan. Hän ryhtyi veljensä kanssa kokoamaan virolaista armeijaa, mutta venäläisten ja paikallisten bolshevikkien poltettua hänen kotitalonsa hän totesi, ettei vallitsevassa anarkiassa ollut toimintamahdollisuuksia. Tässä tilanteessa hän katsoi parhaaksi pyrkiä Suomeen, joka oli 6. joulukuuta julistautunut itsenäiseksi. Suomen vapaussota Jouluaattona kovassa lumipyryssä Kalm ylitti Suomenlahden muistellen viimeistä joulunaikaansa Mustialan Pitkälän asuntolassa toverinsa J. Larkan kanssa. Suomessa hän matkusti tuttavansa, agronomi Jutilan luokse. Jutila oli luomassa Suojeluskuntajärjestöä ja hänen toimestaan Kalm lähti, salanimikkeellä Lapin ja Pohjois-Suomen asutustutkija, tosiasiassa harjoittamaan Tuomarniemen metsänvartiakouluun, ja Evon vastaavan koulun oppilaista muodostettavaa suojeluskuntaa. Sotatoimien alettua Haapamäen esikunnasta saadun komennuksen mukaan hän johdatti n.300 miehen vahvuisen vapaaehtoisjoukon Vilppulan rintamalle. Hänen piti ilmoittaa joukkonsa esimiehiksi määrätyille jääkäriupseereille Wallenius, Nordensvan ja Knaapi, mutta nämä olivat ennättäneet lähteä Ruoveden rintamalle. Tekemistä löytyi heti, punaisten panssarijuna oli tulossa. Hän asetti miehet asemiin ja tapasi samalla urhoollisen Matti Laurilan poikineen. Kalm kertoi muistelmissaan, miten Laurila kokeneen sotilaan tavoin toimi tässä tilanteessa. Kahakan selvittyä hän johdatti joukkonsa Tuomarniemeen, mukaan saatiin vahvistuksia mm. Mustialasta ja oli pari viikkoa aikaa harjoittaa joukkoa. Saamansa heikon informaation perusteella Kalm asetti itse tavoitteen edetä Päijänteen länsipuolta alas kohti Lahtea. 22.helmikuuta hän lähti joukkoineen Kuhmoisiin. Matkalla hän tapasi muutaman jääkäriupseerin, jotka sittemmin toimivat ansiokkaasti Kuhmoisissa virallisesti perustetun Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonan komppanianpäälliköinä. Kuuluisuutensa tämä Kalmin pataljoona sai Vehkajärven ja erikoisesti Kuhmoisissa käytyjen menestyksellisten taistelujen ansiosta. Vastapuolella oli tarkoitus parin tuhannen miehen voimin katkaista Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki rautatielinja, mutta Kalmin saavuttama voitto Kuhmoisissa esti tämän. Padasjoki vallattiin Marian päivänä 25.maaliskuuta. Padasjoen emännät ompelivat pataljoonalle oman lipun ja lippujuhlan yhteydessä juhlittiin myös Kalmin ylennystä majuriksi. Kuhmoisissa ja Padasjoella pidetyissä kut- AGROLOGI 1/2007

sunnoissa saatiin täydennettyä joukkoa ja oli kolmisen viikkoa aikaa harjoittaa joukkoja. Padasjoella alkoivat sittemmin vakavaksi farssiksi muodostuneet ylimpien esimiesten ihmettelyä ja suuttumusta aiheuttaneet ristiriitaiset käskyt, jotka johtivat aikanaan täydelliseen konfliktiin. Aamuyöstä 14. huhtikuuta hän sai ruotsinkielisen puhelinsanoman, jossa hänet määrättiin saapumaan armeijaesikuntaan Elisenvaaraan, allekirjoittajana Toll. Todellisuudessa oli kysymyksessä kenraali-majuri Löfström, joka esiintyi salanimellä. Sittemmin näitä epämääräisiä käskyjä tuli eri tahoilta johtuen ehkä myös siitä, että Päijänteessä kulki läntisen ja itäisen armeijakunnan raja. Tästä Tollin käsittämättömästä käskystä tuohtuneena hän katsoi välttämättömäksi hyökätä kohti Vääksyä heti aamunkoitteessa. Alkoi taistelujakso, jonka tuloksena Vääksy vallattiin 17. huhtikuuta ja asemat otettiin Vääksyn kanavan itäpuolelta Anianpellolta. Vastassa oli ainakin 2000 miestä ja tavanomaisen aseistuksen lisäksi heillä oli hyvissä asemissa useita konekivääreitä ja kuusi tykkiä. Anianpellon taistelu oli Kalmin pataljoonan verisin. Taistelutahdon ylläpitämiseksi kerrotaan Vääksyn kanavalle kootun soittokunnan esittäneen toistuvasti Sotilaspoikaa. Oikealta suoritettu koukkaus ja saarrostusuhka itäpuolelta Vierumäen suunnasta odotettavasta hyökkäyksestä sekä punaisten johdon eripura aiheutti pakokauhun joukossa ja tie Lahteen oli lähestulkoon vapaa. Uusia käskyjä satoi taas kahdelta taholta, kenraalimajuri Wetzer määräsi pataljoonan pikamarssille kohti Orivettä ja eversti Londen puolestaan Mäntyharjulle. Kalm teki oman ratkaisunsa ja marssi kolmannen komppaniansa kanssa Lahteen 20. päivänä. Saksalaiset Loviisasta edenneet eversti Brandensteinin joukot olivat juuri edellisenä päivänä vapauttaneet Lahden ja näin Kalmin joukko oli suomalaisista ensimmäinen joka sai yhteyden saksalaisiin Lahdessa. Esimiesten ristiriitaisiin käskyihin kyllästyneenä Kalm pyysi ylipäälliköltä 22. huhtikuuta eroa, mutta ylipäällikön vastaus oli kielteinen. Taistelu Lahdesta jatkui, sillä lännestä Hämeenlinnan suunnasta punaisten suuret joukot olivat vähällä onnistua kaupungin takaisin valtaamisessa, mutta Kalmin pataljoona sai uhkarohkeilla sivustahyökkäyksillä tuhotuksi tai otetuksi vangiksi lännestä tulleet joukot. Tämän jälkeen Kalmin pataljoona joutui toimimaan kolmisen viikkoa vartiointitehtävissä Hennalan vankileirillä. Toukokuun 16. päivän paraatiin Mikkelistä Helsinkiin matkaava kenraali Mannerheim pysähtyi Lahdessa ja ojensi Kalmille III-luokan vapaudenristin. Saksalaisten joukkojen komentaja ojensi hänelle Saksan Rautaristin. Erikoinen sotilas, samassa maailmansodassa kahden vastakkain taistelleen armeijan kunniamerkillä palkittu, Venäjältä mm.yrjönristi ja Saksalta Rautaristi. Suurista ansioista osoituksena oli myös ylennys everstiluutnantiksi. Suomen armeijasta hän erosi heinäkuussa 1918, mutta sai vielä saman vuoden joulukuussa everstin arvon. Viroa vapauttamaan Saksan ja luhistuneen Venäjän keisarikunnan väliset neuvottelut Brest-Litovskissa mahdollistivat Viron itsenäisyysjulistuksen 24. helmikuuta 1918. Venäläisten vetäytyessä Virosta, saksalaiset valloittajat saapuivat jo seuraavana päivänä Tallinnaan. Kun Saksan keisarikunta romahti saman vuoden marraskuussa, sen joukot lähtivät maasta, mutta venäläiset bolsevikit ryhtyivät välittömästi tunkeutumaan maahan. Narvassa muodostettiin Terijoen hallituksen tapainen Viron kommunistihallitus. Vuoden lopulla oltiin 30 kilometrin päässä Tallinnasta. Onneksi Englannin laivasto tuli suojaamaan Tallinnaa. Sittemmin Viron presidenttinä toiminut Konstantin Päts pyysi apua Pohjoismailta. Vain Suomi antoi merkittävää taloudellista ja aseapua, mutta ei suoraan maamme armeijan joukko-osastoja. Siinä vaiheessa Suomi oli lopettanut vihollisuudet Venäjän kanssa, mutta rauhansopimusta ei ollut olemassa. Vapaaehtoisia sallittiin lähettää virolaisten avuksi 2000 miestä. Vapaussodassamme kunnostautuneen Ruotsista kotoisin olevan majuri Ekströmin johdolla saatiin n.1100 suomalaisen vapaaehtoisen joukko lähtemään vuoden vaihteessa auttamaan veljeskansaa. Eversti Kalm kutsui lehti-ilmoituksilla omat vapaussoturinsa Viroa vapauttamaan, ydinjoukoksi muodostettavalle rykmentille Pohjan Pojille Vapaaehtoisia värväytyi kaikkiaan yli 2100 miestä, yli 1000 enemmän kuin lupa oli. Jo Ekströmin pataljoonan tulo antoi uskoa virolaisjoukkoihin ja varsin nopeasti edettiin Tallinna Pietari suunnassa. Rakvere valloitettiin 12. tammikuuta ja Narva viisi päivää myöhemmin. Tämän jälkeen sotiminen muodostui asemasodaksi linjalla Narva-Narvajoki-Peipsijärvi. Kalmin rykmentti esikuntineen, kaksi pataljoonaa, patteristo, erillinen hiihtokomppania ja ratsuosasto aloittivat siirtymisen lahden yli laivoilla 14. tammikuuta. Rykmentti jäi aluksi muutamaksi päiväksi Tallinnaan. Niinä päivinä kylvettiin myös ensimmäiset eripuraisuuden siemenet. Suomalaisten avustusjoukkojen ylipäällikkö kenraalimajuri Wetzer olisi halunnut jostakin käsittämättömästä syystä sijoittaa myös Pohjan Poikien rykmentin itärintamalle, vaikka apua tarvittiin Latviaan päin olevalla rintamalla. Virolaisten ylipäällikön, kenraali Laidonerin kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena päädyttiin Kalmin ehdottamaan ratkaisuun ja joukot siirrettiin tiiviitten sotaharjoitusten jälkeen Tarttoon, jonka virolaiset olivat valloittaneet 24. tammikuuta. Kuun lopulla alkoivat varsinaiset taistelut, tavoitteena Valkan rajakaupunki. Tämän ison operaation suorittamiseen hän sai vahvistukseksi kaksi virolaista pataljoonaa sekä neljä panssarijunaa. Punaiset olivat asettuneet Pajun kartanon kohdalle metsäharjanteelle tykistöineen vahvaan puolustukseen. Toisen virolaispataljoonan komentaja Kuperjanov halusi välttämättä päästä joukkoineen hyökkäämään kohti vihollisen linjoja. Kun hyökkäys suoritettiin päivällä avoimessa peltomaastossa ilman lumipukuja, päättyi hyökkäys suuriin miehistötappioihin ja täydelliseen epäonnistumiseen. Kalmin II pataljoona, luutnantti Hannulan johdolla, onnistui kuitenkin sivustahyökkäyksellä valloittamaan illan hämärtyessä tämän kohteen. Tässä taistelussa ei vankeja otettu eikä saatu. Ikäväksi tahraksi jäi 12 perunakellarissa piilossa olleen kartanon työntekijän ampuminen erehdyksessä. Parin lepopäivän jälkeen jatkettiin hyökkäystä Valkaan, joka saavutettiin ilman suuria taisteluja, vihollisen pääjoukko oli siirtynyt jo Latvian puolelle. Valkan valloituksen jälkeen oli aika kunnostaa välineistöä ja antaa miehistölle aikaa lepoon. Pari viikkoa käytiin esikuntaportaassa neuvotteluja sodan jatkamisesta etelää kohti. Latvian puolella n.80 kilometrin päässä Viron rajalta sijaitsevan Marienburgin kaupungin valloittamisella voitaisiin samalla katkaista Riika-Pihkova tie sekä samalla puhdistaa Valkan-Pihkovan välinen alue vihollisista. Wetzer olisi määrännyt Kalmin pataljoonan reserviksi Valkaan, mutta antoi vihdoin yhdelle komppanialle luvan osallistua hyökkäykseen kohti Marienburgia yhdessä virolaisten joukkojen kanssa. Laidenerilta saamansa lupausten myötä Kalm jatkoi kuitenkin pataljoonan voimin kohti k.o. kohdetta. Monien vaiheiden jälkeen Marienburg saavutettiin 22.helmikuuta. Ikävä kyllä vastaanotto ei siviilien puolelta ollut mieltä ylentävää. Latvialaiset pitivät suomalaisia saksalaisten ja venäläisten tapaan valloittajina. Myös pataljoona syyllistyi oman käden oikeuteen, kun pataljoonalle luvattu huolto ei Wetzerin johtaman esikunnan taholta pelannut. Tarvittiin ruokaa, vaatteita, saappaita, hevosia ja kuljetuskalustoa. Wetzerin mielestä pataljoona oli ollut kateissa ja parin päivän jälkeen kaupunki jätettiin virolaisille joukoille, jotka valitettavasti joutuivat jo kuun lopussa luopumaan näistä asemista. Tämän jälkeen Pohjan Poikien rykmentti osallistui vielä Valkasta itään olevalla Petserin alueella käytyihin kiivaisiin taisteluihin, joissa menetettiin kaatuneina 23 sotilasta. Vapaaehtoiset olivat sitoutuneet taistelemaan vain Viron maaperällä ja tämä aiheutti Latvian puolella oltaessa kieltäytymisiä ja sotaväsymystä. Hans Kalm yritti vielä saada suoraan Mannerheimilta lupaa osallistua Inkerin vapautukseen, lopullisena tavoitteena Pietari. Rohkea ja etevä sotapäällikkö oli AGROLOGI 1/2007

Viimeisen sodan jälkeen Hans Kalm omisti asunnon Raumalla Kanalin varrella olevassa kerrostalossa; piti huoneistossaan myös vastaanottoa kieltoon asti ja siirtyi Jyväskylään, jossa poika Henry asui, myös sinne haudattu. jäämässä yksin. Pataljoonan viimeisetkin osat palasivat kotimaahan ja Kalmin oli etsittävä uusia tehtäviä. Välirikko useiden korkeiden upseereiden kanssa johti siihen, ettei nuoressa Suomen armeijassa ollut hänelle vakanssia. Häntä ei tarvittu edes ns. Aunuksen retkelle. Opiskelua Englannissa ja lääkäriksi Amerikassa Vuoden 1920 alkupuolella Kalm lähti Englantiin ja opiskeli kauppaopistoa vastaavassa(commerciale College`ssa) lähinnä kirjanpitoa ja siinä sivussa englantia. Hän palasi seuraavana keväänä Suomeen, mutta jatkoi kirjeitse opiskelua tavoitteena tilintarkastajan loppututkinto. Avioiduttuaan hammaslääkäri Olga Valmarin kanssa 4.9.1921 vaimon veli, professori Johannes Valmari, otti hänet töihin johtamansa Helsingin Yliopiston maatalouskemian laitokselle Maaperä- ja ympäristötieteen soveltavan kemian laitokselle ja hän sai tehtäviä, jotka vaikuttivat koko hänen tulevaan elämäänsä. Ainakin Mustialassa opiskelleet tietävät opiston pitkäaikaisen rehtorin Petteri Pirhosen puolison, Hilppa Pirhosen, olleen professori Johannes Valmarin tytär. Myös professori Valmarin Valmariini terveystuotteet ovat nykyisinkin tunnettuja. Hans Kalmin puoliso, Olga, valmistui hammaslääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1920, josta vuodesta alkaen vuoteen 1923 hän toimi hammaslääkärinä Helsingissä, silloisessa Oulunkylän kauppalassa. Olga matkusti yhdessä aviomiehensä kanssa Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin vuonna 1923 ja palasi sieltä yksin vuonna 1931. Hän ei saanut hammaslääkärin oikeuksia maassa, mutta opiskeli Minnesotan yliopiston hammaslääketieteen laitoksella vuosina 1925-1926. Palattuaan Suomeen hän toimi hammaslääkärinä Turengissa vuosina 1931-1935 ja sen jälkeen Raumalla. Hans Kalm jäi jatkamaan vuonna 1923 aloittamaansa lääketieteen opiskeluaan. Matrikkelitiedoissa hän ilmoittaa valmistuneensa lääketieteen tohtoriksi vuonna 1932 ja filosofian tohtoriksi 1933. Lisäksi hän opiskeli luontaisparannustieteitä kuten naturopatiaa sekä orthopatiaa. Ennen paluutaan Suomeen hän ennätti toimia lääkärinä New Jerseyssä ja Meksikossa. Paluu Suomeen ja lähtö jälleen Palattuaan Suomeen vuonna 1935 Kalm perusti nimeään kantavan ravitsemusparantola Kalmian Rauman lähelle Pyhärantaan, toimien laitoksen johtajana. Talvisodan takia laitos muutettiin sota-sairaalaksi. Moni henkilö sai sieltä avun, mm. Uolevi Pirhonen, Petteri Pirhosen poika, kertoi allekirjoittaneelle, että hän tuskin olisi elossa ilman Kalmiassa saamaansa apua. Vuonna 1941 jatkosodan alkaessa eversti Kalm määrättiin Naarajärven sotavankileirin johtajaksi. Vuonna 1942 hän sai tehtäväkseen lähteä Saksaan, jossa hän ilmeisesti tutki suoraan luonnosta löytyvien kasvien hyväksikäyttöä rintamaolosuhteissa. Luultavasti sotavankileirin johtajana toiminta aiheutti sen, että Kalm siirtyi heti sodan päätyttyä Ruotsiin, jossa hän toimi vuosina 1944-1946 lääketehtaan kemistinä. Ruotsista Kalm siirtyi Yhdysvaltoihin toimien aluelääkärinä Etelä-Carolinan osavaltiossa vuosina 1946-1948 sekä sydänspesialistina samassa osavaltiossa vuosina 1948-1956. Hän suoritti homeopaattisen lääketieteen kursseja ja antoi vuodesta 1952 alkaen myös homeopaattista hoitoa. Lääkäriksi ja ravitsemustutkijaksi Suomeen Vuonna 1957 Hans Kalm palasi Raumalle ja sai laillistetun lääkärin oikeudet. Hän oli ilmeisesti Suomessa ensimmäinen lääkäri, joka käytti myös akupunktiota hoitokeinona. Homeopatia kuului oleellisena osana hänen hoitoihinsa. Luontaislääkitys aiheutti jo ennen sotia Kalmin ja muun lääkärikunnan välillä ankaraa sanasotaa lehtien palstoilla. Suuri joukko hänen potilaitaan tunsi kiitollisuutta saamastaan avusta, mutta tulehtuneet suhteet muuhun lääkärikuntaan aiheuttivat jatkuvasti hänen toimintansa tarkkailua. Vastustajat saivat voiton, kun häneltä kahden kuolemantapauksen takia evättiin lääkärioikeudet. Tämän kirjoittajalle on kerrottu toisen kuolemantapauksen johtuneen siitä, että asianomainen diabeetikko saadessaan homeopaattista lääkitystä jätti Kalmin tietämättä diabeteksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet pois. Agrologien Liiton edesmennyt toiminnanjohtaja Kauko Mannila kertoi aikanaan, miten Kalm tunsi olevansa oikeusmurhan uhri. Puolisonsa kuoltua hän vuonna 1975 muutti Jyväskylään, missä ennestään asui hänen vuonna 1922 syntynyt poikansa. Toiminnan mies syvensi ravitsemustiedettä ja kehitti ns. organotropiaa, josta hän käytti suomenkielistä vastinetta elinmielisyys. Hän kirjoitti aiheesta Terveyttä ruuasta useita artikkeleja. Elinmielisyys tarkoitti hänen mukaansa sitä, että ravintoaineiden kemiallisen koostumuksen, lisäaineiden ja hivenaineiden oli oltava elinten toiminnan kannalta myönteisiä. Täyttäessään 90 vuotta 21.4.1979 hän totesi Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa mm. seuraavaa: Organotropia antaa uuden näkökulman hyvin moneen tämän päivän asiaan. Eräs sellainen on elintarvikkeittemme sallitut lisäaineet. Ne annetaan yleensä mineraalisessa muodossa. Kuitenkin kasvi- ja eläinkunta ovat olemassa, koska ihminen ei voi vielä käyttää mineraaleja sellaisenaan ja niistä tulee elimistön rasite. Hän piti haitallisena mm. hiivan käyttöä ruoan valmistuksessa, hiillostamista ja savustamista sekä liiallista suolan käyttöä. Hän suosi erikoisesti täysjyväviljan käyttöä ja leipomista ilman hiivaa sekä kefiiripiimää. Hans Kalmin värikäs elämä päättyi 1.2.1981. Hänen asetoverinsa saattoivat hänet leposijalleen Jyväskylän Seppälänkankaan hautausmaalle. Kalm itse kertoi kirjoittamissaan teoksissa olevansa oman tiensä kulkija tuntien myös itsepäisyytensä ja ainutlaatuisen tarmokkuutensa. Valitsemalla lääkärin uran, hän halusi samalla sovittaa mitä sodissa oli joutunut tekemään. Viime sotien jälkeen ei hän suostunut julkisuudessa puhumaan sanaakaan käymistään sodista. Heinola 5.12.2006 Jukka R.Heino Lähteet: Hans Kalm, Kalmin pataljoona Suomen vapaussodassa (1919) Hans Kalm y.m.pohjan Poikien Retki (1921) Toivo U Raun, Viron historia Jussi Niinistö,Heimosotien historia 1918-1922, (2005) Martti Turtola, Presidentt Kostantin Päts (2002) Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle (2004) Lauri Muranen, Vapaussoturi lehti n: o2//2004 Arno Forsius,Hans Kalm(189-1981)-virolaissuomalainen sotilas ja lääkäri Sanomalehti Keskisuomalainen 21.4.1979 Suomen Vapaussota 1918, historia osa V 10 AGROLOGI 1/2007

AGROLOGI 1/2007 Agrologien Liiton jäsenmatka Kreikkaan Matka-aika: la 13. la 20.10.2007 Kreikka Aistein Kulttuuri- maatalous- ja luontomatkamme suuntautuu Kreikan mantereen eteläisimpään maakuntaan Peloponnesoksen niemimaalle. Matkamme hurmaa kokeneenkin matkailijan. Asiantuntevan oppaamme johdolla aistimme Kreikan historian ja kulttuurin, tutustumme läheisesti alueen maatalouteen, nautimme kauniista luonnosta sekä terveellisestä ja herkullisesta ruoasta ja viineistä. Alueen maatalous muodostuu viinin-, oliivin- ja hedelmien viljelystä. Euroopan Unioni tukee voimakkaasti alueen maaseutuelinkeinoja. Oikeus pieniin aikataulu- ja ohjelmamuutoksiin pidätetään. Varaukset ja tiedustelut: Trio Travels Ltd Oy, puh. 020 756 8611. Vastuullinen matkanjärjestäjä Trio Travels Ltd Oy, www.triotravels.fi Agrologit ry / toiminnanjohtaja Esko Lappalainen esko.lappalainen@agrologit.fi, puhelin (09) 61 265 557, 040 546 6164 MATKAOHJELMA (oikeus pieniin muutoksiin pidätetään) MATKAOHJELMA (oikeus pieniin muutoksiin pidätetään) Lauantai 13.10. Ensimmäinen matkapäivä Lauantai 13.10. Ensimmäinen matkapäivä Klo 05:15 Kokoontuminen Helsinki Vantaan lentoasemalle, ulkomaanlentojen Klo 05:15 Kokoontuminen Helsinki Vantaan lentoasemalle, ulkomaanlentojen Aamiaisen jälkeen lähdemme bussilla maaseutukierrokselle Lakonian niemimaan lähtöterminaaliin n:o2. 2. länsirannalle. Näemme pikkukyliä, kuten Plytra, Archangelos ja Pandanassi. Ilta- Ilmoittautuminen matkanjohtajalle, joka jakaa lentoliput. päivällä palaamme takaisin Monemvasiaan. Loppupäivä on vapaata aikaa. Illallisen Lähtöselvitys nautimme merenantimin erikoistuneessa Tavernassa. Klo 07:00 Lähtee Blue1:n suora lento n:o KF891 Ateenaan, jonne kone laskeutuu Klo 07:00 Lähtee Blue1:n suora lento n:o KF891 Ateenaan, jonne kone laskeutuu klo klo 10:50. Opas on kentällä vastassa. Suuntaamme saman tien länteen 10:50. Korintoksen Opas on kautta kentällä ja edelleen vastassa. etelään Suuntaamme rannikolle saman Tolontien lomakaupunkiin, kohti Korintosta Perjantai 19.10. Kohti Ateenaa jossakautta majoitumme ja edelleen kaksi etelään yötä. Majoitumme rannikolle Tolon iltapäivällä lomakaupunkiin, rannalla jossa majoitumme sijaitsevaan kaksi turistihotelli yötä. Majoitumme Toloon***, jonka iltapäivällä jälkeen vapaata rannalla aikaa. sijaitsevaan Aamiaisen jälkeen suuntaamme kohti Ateenaa. Puolen päivän aikaan olemme vehreästi kumpuilevalla maaseudulla Domainen Evhariksen viinitilalla. Tilan isäntäväki Päivän päätteeksi illallinen. turistihotelli Toloon***, jonka jälkeen vapaata aikaa. Päivän päätteeksi illallinen. Sunnuntai 14.10. Päiväretki viinitilalle ottaa meidät vastaan. Tutustumme viinipeltoihin ja vierailemme viinintuotantotiloissa. Nautimme maistuvan lounaan. Iltapäivällä hyvästelemme tilan isäntäväen ja suuntaamme kohti Ateenaa. Saavumme alkuillasta kaupunkiin ja majoitumme hotelli Sunnuntai 14.10. Päiväretki viinitilalle Aamiaisen jälkeen klo 9 lähdemme päiväretkelle. Vierailemme Delphi Artiin ****. Kaikissa huoneissa on koneellinen ilmastointi, TV, tallelokero, Epidauruksen amfiteatterissa oli aikanaan ja on yhä akustiikan Aamiaisen jälkeen klo 9 ihme. lähdemme Iltapäivällä päiväretkelle. saavumme Vierailemme Nemean Epidauruksen alueelle, joka on minibaari, hiustenkuivaaja. Hotelli sijaitsee keskeisellä paikalla kävelyetäisyyden amfiteatterissa, joka oli aikanaan kumpuilevaa ja akustiikan ja vehmasta ihme. Iltapäivällä viininviljelyaluetta. saavumme Vierailemme Nemean päässä ostos- ja ravintolakaduilta. Majoittumisen jälkeen lähdemme oppaan johdolla alueelle, joka on kumpuilevaa suurehkolla ja viinitilalla vehmasta viininviljelyaluetta. ja sen tuotantotiloissa. Vierailemme Nautimme kävellen tutustumaan hotellin lähialueeseen ja Ateenan iltaelämään. suurehkolla viinitilalla ja sen herkullisen tuotantotiloissa. kreikkalaisen Nautimme päivällisen herkullisen tilan kreikkalaisen omassa tavernassa isännän valitsemia viinejä maistellen. Palaamme hotelliin illaksi. päivällisen tilan omassa tavernassa isännän valitsemia viinejä maistellen. Palaamme Lauantai 20.10. Kotimatka Suomeen hotelliin illaksi. Maanantai 15.10. Vuoristokyliä ja linnoituskaupunkeja Aamiaisen jälkeen suuntaamme Ateenan lentoasemalle, jossa lähtöselvitys Blue1 Maanantai 15.10. Vuoristokyliä ja linnoituskaupunkeja suoralle lennolle Helsinkiin KF892. Klo 11:40 lähtee lentomme Helsinkiin, jonne Aamiaisen jälkeen hyvästelemme Tolon kaupungin ja suuntaamme kohti Arkadian Hotellissa vuorialuetta. on 20 huonetta, Nousemme saavumme ravintola klo sekä 15:30 ja vastaanotto. matkamme päättyy. Rantaan on matkaa n. 50 m Aamiaisen jälkeen hyvästelemme bussilla Tolon kaupungin vuorille. Pidämme ja suuntaamme pienen kohti tauonarkadian viehättävässä vuorialuetta. Nousemme bussilla Vitinan vuorille. Pidämme kylässä. pienen Ajamme tauon metsäistä viehättävässä maisematietä. Vitinan Matkan hinta jaetussa 2 hh on: 1 280 EUR / henkilö. kylässä. Ajamme metsäistä maisematietä. Oppaamme kertoo Oppaamme alueenkertoo metsistä alueen ja metsien metsistä hoidosta. ja Jatkamme etelään kohti Tiistai Spartan16.10 kaupunkia Päivä ja edelleen Monemvasian Yhden hengen kaupungissa huoneesta veloitamme 130,00 EUR lisää. Ilman huonetoveria matkus- henkilön, joka on valmis jakamaan huoneensa toisen samaan ryhmään kuuluvan metsien hoidosta. Matkamme etelään Mystrasin kohti keskiaikaiseen Spartan kaupunkia linnoituskaupunkiin. ja edelleen Mystrasin Noin klo 18tavan keskiaikaiseen linnoituskaupunkiin. saavumme Illalla saavumme idylliseen Monemvasian idylliseen Monemvasian rannikkokylään rannikkokylään ja majoitumme viihtyisään majoitumme perhehotelliin viihtyisäänflower perhehotelliin of Monemvasia***+. Flower of ja ja samaa sukupuolta olevan kanssa, ei tarvitse maksaa yhden hengen huonelisää. Aamiaisen jälkeen kävelemme läheiseen Unescon Ks. www.flower-hotel.gr Päivän päättää Monemvasia***+. runsas paikallinen Ks. www.flower-hotel.gr illallinen talon viineineen Päivän päättää suojelukohteena olevaan historialliseen Monemvasian Viimeinen ilmoittautumispäivä matkalle on 30.7.2007. runsas paikallinen illallinen talon viineineen tavernassa. tavernassa. vanhaan kaupunkiin. Tutustumme oppaamme kanssa Kuvaus hotellista: uudehko, perheen ylläpitämä hotelli. Hinta kaupungin sisältää: kujiin ja rakennelmiin. Meillä on myös omaa, Tilavat hotelli. huoneet, Tilavat huoneet, joissa joissa on minikeittiö, on minikeittiö, koneellinen 1. Edestakaiset vapaata aikaa lennot Helsinki kuljeskella Ateena kaupungilla. turistiluokassa ilmastointi, koneellinen Tv, ilmastointi, kylpyhuone Tv, / wc kylpyhuone ja parveke/ wc kohti ja merta. 2. Suomenkielisen oppaan palvelut parveke kohti merta. Hotellissa on 20 huonetta, ravintola sekä vastaanotto. Rantaan on matkaa n. 50 m 3. Majoitus aamiaisella hotellikuvauksen mukaisissa hotelleissa 4. Puolihoitoruokailun 5. 2 Nykyaikaisen turistibussin matkaohjelman mukaisesti Alkuillasta lähdemme bussilla läheiseen paikalliskylään. Tiistai 16.10 Päivä Monemvasian kaupungissa Aamiaisen jälkeen kävelemme läheiseen Unescon suojelukohteena olevaan historialliseen Monemvasian vanhaan kaupunkiin. Tutustumme oppaamme kanssa kaupungin kujiin ja rakennelmiin. Meillä on myös omaa, vapaata aikaa kuljeskella kaupungilla. Alkuillasta lähdemme bussilla läheiseen paikalliskylään. Oppaamme kertoo kylän historiasta ja elämästä. Illallisen nautimme paikallisessa tavernassa. Tarjolla on maukasta ruokaa ja viiniä. Illalla palaamme takaisin hotellille. Keskiviikko 17.10. Vierailu maatilalle Aamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan paikalliseen maaseutuun ja maatalouteen. Vierailutilalla viljellään mm. oliivipuita, viinirypäleitä ja hedelmiä. Lisäksi tila toimii maaseutumatkailuyrityksenä. Saamme työskennellä tilan pelloilla ja tuotantolaitoksissa. Päivän päätteeksi nautimme runsaan maalaisaterian tilan tavernassa ja seuraamme folklore-esitystä. Illalla palaamme hotellille. 11 Agr Mat Kulttuurieteläisimp hurmaa aistimme maataloute herkullisesta ja hedelmie maaseutuelin 6. Kaikki matkaohjelman retket ellei toisin mainita sekä Oppaamme kertoo kylän historiasta ja elämästä. Käymme retkiin sisältyvät sisäänpääsymaksut ja opastukset kylän pienellä hautausmaalla. Illallisen nautimme Hinta paikallisessa ei sisällä tavernassa. Tarjolla on maukasta kreikkalaista 1. Matkavakuutusta, ruokaa ja ruokaan jonka ottamista sopivaa suosittelemme viiniä. Illalla jo palaamme takaisin matkan hotellille. varausmaksun yhteydessä 2. Muita matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluja Keskiviikko 17.10. Vierailuilmoittautumisesta maatilalle 2. Loppumaksu: laskutetaan eräpäivällä 3.9.2007 Torstai 18.10. Länsirannan pikkukylät Torstai 18.10. Länsirannan pikkukylät Maksut ja maksuaikataulut 1. Ennakkomaksu: 200,00 EUR, laskutetaan eräpäivällä noin 8 vrk Peruutusehdot: Aamiaisen jälkeen lähdemme tutustumaan paikalliseen Matkustajan maaseutuun peruuttaessa ja osittainkin maatalouteen. maksamansa Vierailemme matkan, perimme maatilalla. peruutuskuluna 200,00 viljellään EUR / peruutus. mm. oliivipuita, Lisäksi perimme viinirypäleitä kaikki ne todelliset ja hedelmiä. kulut, jotka peruutetun Lisäksi tila Tilalla matkan toimii varaaminen maaseutumatkailuyrityksenä. on aiheuttanut matkanjärjestäjälle, Saamme kuten esimerkiksi työskennellä lento-, majoitus- tilantai vastaavat pelloillakulut. ja tuotantolaitoksissa. Päivän päätteeksi Muut nautimme ehdot: noudatamme runsaan tämän matkan maalaisaterian erityisehtoja sekä tilan yleisiä tavernassa valmismatkaehtoja. seuraamme folklore-esitystä. Illalla palaamme ja hotellille.

Yrityksen konekalusto on järeää kotimaista tuotantoa. Valtra -traktori, Multiva -perävaunu ja traktorin alla oleva Rote -alaterä. Kaikki muutkin tienhoitokoneet ovat lapinlahtelaisen konevalmistajan Rote -tuotteita. Agrologeilla monipuolista yritystoimintaa Asikkalassa Asikkalassa on useita maaseudun yritystoimintaa harjoittavia agrologeja. Heidän yritystoimintaansa löytyy tuotannollisen toiminnan, liike-elämän, talonrakentamisen, koneurakoinnin, ravintola-alan ja majoituspalvelun sekä sosiaalisen hoivapalvelun toimialueilta. Yritysten työllistävä vaikutus kunnassa on useita kymmeniä henkilöitä ja liikevaihdolla mitattuna puhutaan jo miljoonien bisneksestä. Lotta, Petteri ja kotikissa. Taustalla maatilan hevostalli. Agrologien yrityksistä monipuolisin on Petteri Kivistön neljän oman tai osakkuusyhtiön muodostama yritysrypäs, jonka liikevaihto on lähes kaksi miljoonaa euroa ja niiden työllistävä vaikutus keskimäärin noin 30 henkilöä. Yritystoimintaa maatilatalouden ohessa Agrologien Petteri Kivistön (33) ja avovaimo Pirjo Matilaisen omistama ja viljelemä 130 ha:n maatila sijaitsee Asikkalassa, Vääksyn keskustaajaman tuntumassa. Isäntäväen omistukseen tila siirtyi sukupolvenvaihdoskaupalla vuonna 2004. Tilan viljely jatkuu kasvintuotantotilana, jonka konekaluston muodostavat kolme järeää Valtra -traktoria, Sampo Rosenlew -puimuri ja tavanomaiset peltoviljelykoneet. Jo edellisen isäntäväen aikana tilalla aloitettiin koneurakointityö, jota Petteri isännyyden siirron jälkeen ryhtyi jatkamaan. Koneurakoinnin jatkamiseksi ja muunkin yritystoiminnan aloittamiseksi Petteri Kivistö ja Pirjo Matilainen perustivat yhtiön, Asikkalan Monipalvelu Ay:n. Käytännössä 12 AGROLOGI 1/2007

se merkitsi koneurakoinnin nopeaa laajentamista. Enimmät työt koostuvat nykyisin maansiirto-, tienkunnostus- ja kiinteistöjen huoltotöistä ja ovat luonteeltaan urakkatarjouksiin perustuvia. Suurimmat asiakkaat ovat Destia (entinen Tieliikennelaitos), YIT ja Asikkalan kunta. -Destialle tehtävät työt ovat teiden ja liikennealueiden hoitotöitä, kuten niiden pesua ja harjauksia sekä pientareiden niittoa ja vesausta. Talviaikaan työt kohdistuvat teiden aurauksiin ja polanteiden poistoon. Kiinteistöhuoltoon laajentuneen toimialan työt ovat samankaltaiset, lisättynä viheralueiden hoito- ja kunnostustöillä, Petteri Kivistö selvittää. - Rakennusliikkeille tehtävät työt liittyvät rakennusten pohjatöihin ja tontille johtavien teiden tekoon ja ovat suurimmalta osaltaan maa-ainesajoa. Päijät-Hämeen Mökkipalvelut Pirjo Matilaisen vastuulla ovat hevoset, niin omat kuin hoidossa olevatkin. Näillä omilla ratsuilla voi karauttaa vaikkapa pitkin tilusteitä tai samoilla metsälenkeillä (kuva: Minna Ala-Kleme). -Asikkala on suosittua vapaa-ajan asuntojen sijoitusaluetta. Suuri Päijänne, Vesijärvi ja monet pienemmät järvet ovat houkutelleet rannoilleen sadoittain kesäasunnon rakentajia. Tästä joukosta mekin olemme löytäneet itsellemme potentiaalisen asiakasryhmän, jolle voimme tarjota monipuolista mökkipalvelua, Petteri Kivistö kertoo. Tämän kohderyhmän Petteri Kivistö hoitaa Päijät- Hämeen Mökkipalvelut -toimialanimellä. Mökkipalvelut käsittävät laaja-alaisesti uudisrakentamisen ja remonttityöt, rakennus- ja poikkeuslupahakemukset, maansiirron, rakennusten perustojen ja teiden rakentamisen, laiturityöt ja ruoppaukset, veneiden nostot, vesille laskut ja talvisäilytykset, puiden kaadon ja oksien haketuksen, kevät- ja syystyöt, siivouspalvelut. Mökkipalveluiden luettelo on todella pitkä käsittäen lähes kaiken sen, mitä vapaa-ajanasukas voi yleensä mökillään tarvita. Asikkalan Monipalvelu Ay:n konekalustossa on kuorma-auto, pyöräkuormaaja ja monipuolinen valikoima tienhoito- ja maaaineskäsittelylaitteita. Tienhoitokalusto on suomalainen, lapinlahtelaisen konepajan valmistama Rote -tuote. Myös maatilan traktorit ovat yrityksen käytössä. Yhtiön vakituisessa palveluksessa on neljä miestä, jotka tarvittaessa työskentelevät myös maataloustöissä. Luotettavaa lisätyövoimaa on helposti saatavissa. Asikkalan Monipalvelu Ay:n arvonlisäveroton liikevaihto on 300 000 euroa. Osakkuusyritys Forelink Oy Forelink Oy on rakentamisessa ja kiinteistöhuollossa toimiva sekä hoivapalveluja tuottava yritys. Yhtiökumppaninsa kanssa Petteri Kivistö omistaa yrityksen puoliksi. Petteri vastaa kiinteistöhuollosta ja yhtiökumppani rakentamisesta. Yhtiön liikevaihto on yli miljoona euroa ja työntekijöitä keskimäärin 20. Rakentaminen on sekä uudisrakentamista että peruskorjausta. Rakennuskohteet ovat omakoti- ja rivitalot sekä vapaa-ajanasunnot. Kiinteistöhuoltotöitä tehdään kerrostaloissa, kauppakeskuksissa, liike- ja rivitaloissa. Työt ovat piha-alueisiin ja sisätiloihin kohdistuvia siivous-, huolto- ja pienkorjaustöitä ja niitä tehdään Asikkalan, Vääksyn ja Padasjoen taajamissa. Koti- ja hoivapalvelut tehdään asiakkaiden kotona, ja tässä työssä on oma vastuuhenkilö ja oma hoivahenkilöstö. 300 000 m 3 kiveä Petteri Kivistö ja lähialueen maanviljelijä, agrologi Kalle Tero perustivat yhteisyrityksen A-Murske Oy:n ja ostivat sille 300 000 m 3 kalliolouhetta. Yhtiön tarkoitus on murskauttaa kivilohkareet kivirouheeksi ja toimitta sitä rakennusliikkeille. Arvion mukaan raaka-ainetta tulee riittämään kymmeneksi vuodeksi. Uutta yritystoimintaa on Petteri Kivistölle edelleen tulossa. Yhdeksän henkilön perustama Hämeen Biodiesel Oy on aloittamassa biodieselin valmistuksen ensi syksynä. Yhtiössä on mukana kolme agrologia, kaksi agronomia, diplomi-insinööri ja kolme maanviljelijää. Osaamista tältä joukolta tulee varmasti löytymään. Teksti ja kuvat Matti Värri Agrologiperhe Agrologiperhe Pirjo Matilainen ja Petteri Kivistö asuvat ja viljelevät Petterin kotitilaa ja harjoittavat siinä monipuolista yritystoimintaa. Pirjo on syntynyt Lapualla, Petteri Asikkalassa. Agrologiksi Petteri valmistui Mustialasta v. 1994 ja Pirjo (AMK) myös Mustialasta v. 1998. Perheessä on kaksi lasta, 6-vuotias Leevi ja 3-vuotias Lotta. Yritystoiminta vie Petterin ajan lähes täysin, mutta toki vapaa-aikaakin jää, jolloin hän harrastaa moottoripyöräilyä, veneilyä ja golfia. Golf tekeekin parhaillaan kovaa nousua ja on temmata miehen mukaansa. Kevättalvisin Lapin rinteet kutsuvat koko perheen hiihdon pariin. Myös Pirjolla oli omaa yritystoimintaa; Lahdessa sijainnut kukkakauppa ja yritysposti. Jäätyään äitiyslomalle hän myi yrityksensä ja keskittyi perheeseen ja omaan harrastukseen, ratsastukseen. Vanha navetta on remontoitu talliksi, jossa on nyt seitsemän hevosta, joista viisi hoitohevosta ja kaksi omaa. Pirjon ja Petterin on siis mahdollisuus vaikkapa yhdessä karauttaa pitkin tilusteitä. AGROLOGI 1/2007 13

Agrologien kesäpäivät Asikkalassa 30.6. 1.7.2007 Tervetuloa Asikkalaan! 53. Agrologien kesäpäivät järjestetään Päijänteen rannalla Koulutuskeskus Salpauksessa Asikkalassa. Edellisen kerran kesäpäivät järjestettiin samassa paikassa v. 1988. Tuolloin oppilaitoksen nimenä oli Päijät-Hämeen maatalousoppilaitos. Oppilaitoksen läheisyydessä kävelymatkan etäisyydellä sijaitsevat Asikkalan miljoonan tiilen kirkko ja kotiseutumuseo. Vierailla on mahdollisuus tutustua Päijänteen kansallispuistoon Pulkkilanharjulla ja Vääksyssä kanavaan sekä Päijänne-talon näyttelyyn ja vaikka risteillä Etelä-Päijänteellä. Lahden seudun agrologit ry:n puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi ja Koulutuskeskus Salpaus Asikkalan opettaja Jari Laine kertovat, että kesäpäivien ohjelmaa on tarjolla koko perheelle. Ohjelma on keskitetty oppilaitoksen alueelle. Harrastepuistossa on ohjattua toimintaa perheen pienimmille ja Olavi mainitsee erityisesti lapsiparkin, joka toimii aamusta päivälliseen saakka. Vieraat voivat päivän aikana tutustua monipuolista luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta järjestävän Koulutuskeskus Salpaus Asikkalan ja koulutilan toimintaan. Jari kertoo, että majoituspaikan ikkunasta avautuu hämäläinen harju- ja järvimaisema. Kesäpäivävieraiden majoitus on järjestetty Päijänteen rannalla sijaitsevissa opiskelijaasuntoloissa. Perinteisten valtakunnallisten taitomestaruuskilpailujen päätteeksi järjestetään illalla Etelä-Päijänteen rannalla koko perheen ohjelmalliset hämäläiset pidot, jotka jatkuvat myöhään iltaan. Asikkalaan vaikka kurssitapaamisen merkeissä. Lahden seudun agrologit ry kannustaa agrologikurssien puuhamiehiä ja -naisia kutsumaan oman kurssinsa agrologit koolle Asikkalaan. Kesäpäivien järjestäjät lupaavat apua kokoontumistilajärjestelyissä. Lisätiedot: Jari Laine puhelin 0400 498 169 tai sähköposti jari.laine@salpaus.fi 14 AGROLOGI 1/2007

MATKA RIIKAAN 18. 21.7.2007 Matkaohjelma ke 18.7. Lähtö Särkisalmelta (pysäkit ryhmän toiveiden mukaan) 10:30 Tallinkin TallinkFast lähtee Länsiterminaalista 12:30 saapuminen Tallinnaan, jatketaan matkaa kohti Pärnua 15:00 ruokailu matkan varrella Pärnussa ravintola Postipoiss Trahterissa, saapuminen Riikaan ja majoittuminen Reval hotel Latvijaan to 19.7. Aamiainen hotellissa Kaksi maatalouskohdetta Etelä-Latviassa Bauskan ympäristössä perheviljelmä ja Terveten maatalousyhtiö pe 20.7. Aamiainen hotellissa 09:30 11:30 suomeksi opastettu kaupunkikierros, lähtö hotellilta, pieni kiertoajelu joen toisella puolen ja vanhan kaupungin kävelykierros, oppaana Ms. Marija Butikova (+371 2594 7734) 11:30 ruokailu ravintola Alus Arsenalissa, la 21.7. Aamiainen hotellissa 09:00 lähtö Riiasta kohti Tarttoa 13:30 ruokailu ravintola Püssirohukelderissa, 19:30 Tallinkin AutoExpress lähtee Tallinnasta D-terminaalista 21:10 saapuminen Helsinkiin kotimatka Lappeenrantaan välittömästi aluksen saapumisen jälkeen Reval Hotel Latvija Elisabets iela 55, 1010 Riga, www.revalhotels.com/fin/latvija Reval hotel Latvija sijaitsee upealla paikalla Riian ydinkeskustassa. Hotelli on rakennettu vuonna 1978 ja remontoitu vuonna 2001. Hotellissa on 382 huonetta, hissi, ravintola, baareja, yökerho, kasino, kauneushoitola, myymälöitä, kuntosali, sauna, valuutanvaihto, tallelokerot, pesula, lasten leikkihuone, parkkipaikka ja kokoustiloja maksimissaan 1000 hengelle. Standard-luokan kahden hengen huoneissa on suihku/ amme, wc, hiustenkuivaaja, puhelin, satelliitti-tv, internet (WiFi), minibaari, kokolattiamatto ja ilmastointi. Huoneissa on parivuode tai erilliset vuoteet. Osaan huoneista mahtuu yksi lisävuode. Hotellissa on myös perhe-, allergia- ja invahuoneita. Terveten maatalousyhtiö http://www.tervete.lv/index. php?p=parmums Matkan hinta 2 hengen huoneessa puolihoidolla 410 euroa/hlö edellyttäen vähintään 28 lähtijää (E-K:n Agrologit tukevat jäseniään 30 eurolla) Hintaan sisältyy: tilausajokuljetus Särkisalmelta alkaen laivaylitykset Helsinki Tallinna Helsinki kansipaikoin majoitus Riiassa Reval hotel Latvijassa 2-hengen huoneessa aamiaisin kahden tunnin suomeksi opastettu kaupunkikierros Riiassa paluu Tarton kautta (lyhyt pysähdys ruokailua varten) Lisämaksusta yhden hengen huone 115 euroa puolihoito alla mainituista ryhmämenuista valiten Rundalenin palatsin sisäänpääsy 7,5 euroa/hlö, ruokailu palatsissa 18 20 euroa/hlö, kylän tavernassa 11 12 euroa/hlö Kaikki Latviaan matkustavat 7-vuotta täyttäneet tarvitsevat oman passin tai 1.3.1999 jälkeen myönnetyn EU-henkilökortin. Ilmoittautuminen maaliskuun loppuun mennessä Eino Heinolalle Etelä-Karjalan Agrologit Eino Heinola 0400-358 668 AGROLOGI 1/2007 15

Yrittäjyys säilyy, vaikka yrityksestä luopuisikin Betonin valmistaminen lähti Kraappalassa liikkeelle samoihin aikoihin kuin broilerinkasvatus. Ensimmäinen broilerihalli rakennettiin betonielementeistä vuonna 1987. Broilerinkasvatusta laajennettiin vuosina 1996 ja 1998. Aikaisemmin tilalla kasvatettiin myös sikoja, mutta niistä luovuttiin vuonna 2000. Agrologi Eeva Korimäki ja Heikki Laaksonen myivät runsas vuosi sitten yrityksensä, Marttilan Betonirakennuksen. Itse perustetusta yrityksestä luopuminen on vaatinut myös surutyötä, mutta nyt puolisoilla on enemmän aikaa keskittyä perheeseen ja maatilan kehittämiseen. Marttilan Betonirakennus Oy eli MBR on Heikki Laaksosen vuonna 1989 luoma perheyritys. Yrityksen alku oli hyvin vaatimaton. Betonia tehtiin tasomyllyllä omille kuivuri- ja broilerihallityömaille. Siitä syntyi ajatus, että betonin valmistamista voisi laajentaa ja kehittää edelleen. Ensimmäiset betonikuormat ajettiin asiakkaille tavallisella kuorma-autolla. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, joten betonin valmistus muuttui pian tehdasmaiseksi, ja kuljetuksiin hankittiin oikeita betoniautoja. Yrityksen markkina-alue oli laaja ulottuen Vakka-Suomesta läntiselle Uudellemaalle. Maatilat olivat huomattava asiakaskunta MBR:lle. Varsinkin aluksi lähes koko tuotanto meni maatilojen tarpeeseen. Vuosien aikana suurimpia yksittäisiä hankkeita olivat betonin toimittaminen Paimio-Muurla moottoritietyömaan siltoihin. - Töitä riitti ja ihmeen hyvin pääsimme käsiksi suuriinkin toimituksiin, muistelee Eeva Korimäki. Pahimpaan kilpailijaansa, Lohja Rudukseen, verrattuna MBR oli pieni ja ketterä. Kun MBR myytiin 19.12.2005, yrityksellä oli kolme betoniasemaa ja 25-30 työntekijää. Yrityksen osti ruotsalainen Peab-konserni, joka on yksi Pohjoismaiden suurimpia rakennuskonserneja. Peab osti samoihin aikoihin myös toisen varsinaissuomalaisen betoniyrityksen, paimiolaisen ASV-Betonin. Sen liiketoiminta liitettiin MBR:een, joten nyt yrityksen nimen alla toimii viisi betoniasemaa. Vanhastaan asemia oli Marttilassa, Salossa ja Lohjalla, ja uudet asemat sijaitsevat Naantalissa ja Liedossa. Yrityskaupassa sovittiin, että Heikki Laaksonen toimii MBR:n palkattuna toimitusjohtajana kolme vuotta, joista nyt on takana ensimmäinen vuosi. Sopimukseen kuului myös, että Eeva Korimäki toimii yrityksen talouspäällikkönä. Aikaisemmin toimisto oli perheen maatilan alakerrassa, mutta yrityskaupan jälkeen toimistotilat hankittiin Marttilan keskustasta 7 km:n päästä. Molempien puolisoiden tavoitteena on lähivuosina irtaantua MBR:stä. Muutos yrittäjästä palkansaajaksi suuri Yrityksen myyminen tuli eteen yllättäen, kun ruotsalainen konserni halusi ostaa MBR:n. - Aluksi tuntui ihan ihmeelliseltä, kuinka joku iso ruotsalainen konserni voi olla meidän yrityksestämme kiinnostunut. MBR alkoi niin pienestä, ja koska itse on ollut mukana koko ajan, niin yrityksen kasvaminen ja kehittyminen ei ole tuntunut niin suurelta asialta, kertoo Eeva Korimäki. - Meillä ei ollut ajatuksena myydä yritystämme. Ruotsalaisten ilmaistua kiinnostuksensa aloimme kuitenkin vakavasti miettiä irtaantumista. Meille tuli olo, että tämä on nyt nähty. Ostajat olivat kiinnostuneita ostamaan, ja meistä tuntui, että tämä osa elämää on nyt tullut valmiiksi. Nyt voi tehdä jotain muuta, kertaa Eeva silloisia ajatuksiaan. - Yrityskauppa ei ole kaduttanut yhtään, mutta MBR on vieläkin itselle läheinen, kuin oma. Kestää aikansa, että ajatusmaailma muuttuu yrittäjästä palkkatyöntekijäksi, sanoo Eeva Korimäki. Välillä häntä harmittaa, kun Heikki vastaa aina puhelimeen, soi se mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Yrittäjänä he kuitenkin tottuivat siihen, että he olivat aina vastuussa. Lisäksi yritys on seutukunnalla edelleen vahvasti henkilöitynyt Heikkiin, yrityskaupasta huolimatta. Omasta yrityksestä luopumiseen liittyy myös surutyötä. - MBR on ollut minulle melkein kuin neljäs lapsi, sanoo kolmen lapsen äiti Eeva Korimäki. Vaikka yrityskaupasta on jo yli vuosi aikaa, hän murehtii vieläkin yrityksen asioita. - Luopuminen on ollut minulle kovempi paikka kuin Heikille, tunnustaa Eeva. Luopumista ei tee helpommaksi se, että Marttilan betoniasema on maatilan pihapiirissä, ja siten aina silmissä. Kotipiha, maatalouspiha ja MBR on pyritty erottamaan toisistaan rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Osa betoniaseman liikenteestä kulkee kuitenkin muutaman kymmenen metrin päästä kotitalosta, joten se muistuttaa ajoittain olemassaolostaan. - Kun kelaa asioita jälkeenpäin, näkee 16 AGROLOGI 1/2007

selvemmin, mikä oli se juttu, jolla me pärjäsimme, pohdiskelee Eeva Korimäki. MBR: n menestys perustui siihen, että yrittäjäpariskunta oli toimiva tiimi, jonka jäsenillä oli eri vahvuudet. - Toiselta on löytynyt se, mikä toiselta puuttuu, kiteyttää Eeva Korimäki. Puolisoiden välinen työnjako oli selkeä. Heikki hoiti käytännön työt ja Eeva toimistotyöt. Heikki on omimmassa elementissään asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Eevalla puolestaan oli taito pitää paperityöt hyppysissään. Hän vastasi yrityksen rahaliikenteestä, laskutuksesta ja palkanlaskennasta. Tarjouksia puolisot laskivat yhdessä. Toinen tärkeä menestystekijä oli 100 % asialle antautuminen. Yrittäjät eivät säästäneet itseään eivätkä aikaansa. - Työntekijöidenkin motivaatio säilyi korkeana, kun työnantajat osallistuivat töihin rintarinnan palkatun työvoiman kanssa. Aamulla Heikki meni töihin ensimmäisenä ja palasi sieltä illalla viimeisenä. Hän näki vaivaa ja teki kaikkea työtä, muistelee Eeva kiireisiä vuosia. Tärkeä syy menestykseen oli myös ensimmäisen betoniaseman sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella. Turku-Hämeenlinna -tie kulkee muutaman sadan metrin päästä, ja Salo-Aura -tiellekin on matkaa vain muutama kilometri. - Pienyrityksessä työnantajana toimiminen on hyvin kokonaisvaltaista, mikä on mukavaakin, toteaa Eeva. Luottamuksen on oltava hyvä puolin ja toisin. Hän on auttanut työntekijöitä mm. näiden yksityisissä paperitöissä, milloin apua on pyydetty. - Välillä sai olla sosiaalityöntekijänä ja välillä avioliittoneuvojana. Nyt on toisenlaista, kun ollaan pörssiyhtiön tytäryhtiö, toteaa Eeva. Kolmen yrityksen yrityskulttuurien ja tietojärjestelmien yhdistäminen ei ole käynyt käden käänteessä. Ruotsalainen yrityskulttuuri on hidasta ja jahkailevaa. Päätöksenteko ottaa aikansa, sillä joka vaiheessa asioista keskustellaan ja palaveerataan perusteellisesti. Se toimintatapa ei aina sovi käytännönläheiselle alalle. - Yksityisyrittäjänä totuimme tekemään päätökset tässä ja nyt, ja sen jälkeen toteuttamaan tehtyjä päätöksiä ripeästi. Osana suurta konsernia tätä tapaa on pitänyt muuttaa, kertoo Eeva. - Elämä muuttui yrityskaupan myötä enemmän kuin osasin ennakolta ajatellakaan, kertoo Eeva Korimäki. Hän toimii edelleen MBR:n palveluksessa, mutta siirtää tehtäviä seuraajilleen. Jotain naisen työtaakasta kertoo se, että hänen lisäkseen toimistoon on palkattu kolme työntekijää. - Kun on itse yrittäjänä, ei laske työtunteja. Pitämättä jäivät äitiyslomat ja hoitovapaat kolmesta lapsesta, sekä muut lomat, naurahtaa Eeva Korimäki. Sekä Eevan että Heikin tavoitteena on irtaantua kokonaan MBR:stä. - Tulevaisuutemme on jossain muualla kuin MBR:ssä, toteaa Eeva. Maatilan vuoro Menneinä vuosina perhe on kehittänyt maatilaa ja betoniyritystä rinta rinnan. Nyt yrityskaupan jälkeen he voivat keskittyä enemmän maatilakokonaisuuteen, johon kuuluvat molempien puolisoiden kotitilat. Perhe asuu Heikin kotitilalla Kraappalassa Loven kylässä. Eevan kotitilalle, Heikolan kylässä sijaitsevaan Korimäkeen, on matkaa vain 8 km. Perheenjäsenten lisäksi maatiloilla työskentelee 2-3 ulkopuolista työntekijää. Maatilojen pelloilla viljellään kauraa ja vehnää omien eläinten rehuksi. Kraappalassa kasvatetaan broilereita ja Korimäessä kalkkunoita. Maallikko luulisi, että linnut ovat melko samanlaisia kasvatettavia, mutta Eeva oikaisee tämän harhakäsityksen. Kalkkuna on kasvatuksen alkutaipaleella vaativampi hoidokki. Broileri hakeutuu jo untuvikkona ruuan ääreen, mutta kalkkunan on lähes törmättävä ruokaan. Lintujen teuraspainoissa on myös suuri ero. Broilerit teurastetaan noin 1,5-kiloisina, mutta kalkkunat kasvatetaan kymmenen kertaa suuremmiksi. Tällä hetkellä maatilalla on meneillään lämpökeskusprojekti. Kraappalan tilalla aletaan lämmittää broilerihalleja, kotia ja - Muutos on päivän sana. Siihen on jo totuttu, että mikään ei ole pysyvää. Meillä ei ole muutosvastarintaa. Heikki on ennakkoluuloton ideoitsija, ja minä toppuuttelen. Täydennämme siinäkin toisiamme, linjaa Eeva Korimäki. kahta lämmintä hallia kotimaisella polttoaineella. Tähän asti niitä on lämmitetty öljyllä, mutta öljylaskut ovat nousseet päätähuimaaviksi. Luottamustoimet harrastuksena - Lapset ovat vielä siinä iässä, että he kelpuuttavat vanhemmat seurakseen, naurahtaa Eeva. Perheessä on kolme lasta, 10-vuotias Katri, 8-vuotias Simo ja 6-vuotias Reetta. Yrittäjyysvuosien aikana lomat jäivät pitämättä, mutta nyt sitä paikataan sekä matkustelemalla että mökkeilemällä. Perhe Marttilan Betonirakennus Oy on iso työllistäjä. Tällä hetkellä sen palkkalistoilla on noin 40 henkilöä. AGROLOGI 1/2007 17

Eeva Korimäki ja Heikki Laaksonen saivat talon oven pielessä näkyvän Pro-maaseutu palkinnon vuonna 1995. Heille myönnettiin myös yrittäjäpalkinto vuonna 2003. - Palkinnot lämmittävät mieltä, Eeva Korimäki myöntää. on myös löytänyt uusia harrastuksia. Koko perhe on alkanut lasketella. Lisäksi isä ja 8-vuotias Simo kiertävät karting-kisoissa kesäviikonloppuisin. Simo lienee perinyt ajotaidot isältään, sillä Heikillä on aikaisemmilta vuosilta komea rivi ajamalla saatuja palkintopokaaleja. Leikkimielisesti voisi sanoa, että Eeva harrastaa lasten kuskaamista harrastuksiin. Lapset harrastavat sählyä, tanhua, kuorolaulua, soittamista ja liikuntaa. Vain lauantai on vapaapäivä lasten harrastuksista. Itse Eeva harrastaa liikuntaa ja luottamustoimia. Hän hoitaa kuntoa kävelylenkeillä ja kuntosalissa. Luottamustoimia on aktiiviselle naiselle ollut tarjolla useammaltakin suunnalta. Hän on toiminut mm. Varsinais-Suomen agrologien puheenjohtajana ja sihteerinä, Marttilan maaseutunuorten puheenjohtajana ja seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton Marttilan osaston hallituksessa ja MTK-Marttilan johtokunnan jäsenenä.tämän hetken mieluisin luottamuspesti on kuitenkin Marttilan koululautakunnan puheenjohtajuus. Eeva ei ole aktiivisesti ollut mukana politiikassa, mutta hänelle tarjottiin kuitenkin lautakunnan puheenjohtajuutta. - Olen aina ollut koulumyönteinen ihminen ja pitänyt itsekin koulunkäynnistä. Haluan hoitaa yhteisiä asioita ja kouluasiat ovat nyt ajankohtaisia, sillä omat lapsemme ovat kouluiässä, kertoo Eeva. - Luottamustoimet ovat aina olleet lähellä sydäntä, mutta niihin osallistuminen ei olisi onnistunut ilman läheisten apua. Tukiverkko on ollut korvaamattomana apuna, antaa Eeva tunnustusta vanhemmilleen. Lähipiirin tuki on ollut myös yrittäjätaipaleella ja viljelijänä hyvin tärkeää. Apu on ollut arjessa auttamista, kuten lastenhoitoapua ja käytännön apua, esimerkiksi kalkkunahalleilla käyntiä. Eevan vanhemmat asuvat lähellä, joten kanssakäyminen heidän kanssaan on mutkatonta ja jokapäiväistä. Heikin vanhemmat ovat jo siirtyneet ajasta iäisyyteen. Mustialasta suoraan yrittäjäksi Eevan lapsuuden haaveammatti oli opettajana toimiminen. Se ei toteutunut, sillä Turun opettajakoulutuslaitokseen pääsy jäi pienestä kiinni. Eeva olikin aluksi hyvin pettynyt, kun joutui tyytymään kakkosvaihtoehtoon, Mustialaan. Opinnot alkoivat puolivuotisella maatilaharjoittelulla maitotilalla. Kokemus oli niin positiivinen, että haaveet opettajanurasta jäivät. Mustialan jälkeen Eeva ei enää ehtinyt muita opintoja ajatellakaan, koska elämäntilanne oli jo muuttunut. MBR ja Heikin kotitilan työt pitivät nuoren naisen kiireisenä. MBR toimi jo pienimuotoisesti Eevan opiskellessa Mustialassa. Hänellä oli joskus opistossa mukana kuormakirjoja, joista hän kirjoitti laskuja kirjoituskoneella itsejäljentäville lomakkeille. Opistossa käsiteltiin lyhyesti mm. palkanlaskennan perusteita, mutta vasta käytännön työ antoi perusteelliset opit. Osa opista tuli myös kantapään kautta, sillä joka alalla on oma työehtosopimuksensa. Eeva valmistui agrologiksi Mustialan markkinointilinjalta jouluna 1993. - Agrologi tietää kaikesta vähän, muttei mistään kaikkea, vitsailee Eeva. Opinnot antoivat sinänsä hyvän pohjan yrittäjyyteen, vaikka joskus tuntuikin siltä, että yrittäjän pitäisi olla yhtäaikaa lakimies ja kauppatieteiden maisteri. Nyt Eevan elämäntilanne on taas muuttunut, mutta ainakaan vielä opintosuunnitelmia ei ole tehty. - Tällä hetkellä aika menee rutiinien pyörittämiseen. Toisaalta sitä miettii, voisiko tehdä vielä jotain muuta. Olen nyt 35-vuotias. Monet vasta aloittavat opiskelut tässä iässä, pohtii Eeva. Jatkuvaan kiireeseen tottunut nainen lähes potee huonoa omaatuntoa siitä, että tällä hetkellä ei ole niin kiireinen kuin tähän asti. - Nyt kun osaisi hyödyntää tämän uuden tilanteen, huokaa Eeva. Yrittäjällä työ ja vapaa-aika eivät erotu toisistaan. Eeva on tottunut siihen, vaikkei se aina olekaan mukavaa. Toisaalta kiireinenkin yrittäjä on suhteellisen vapaa päättämään omista aikatauluistaan. Eeva koki oman talon alakerrassa sijainneen toimiston lähes ylellisyytenä, sillä hän saattoi olla läsnä lasten arjessa. Pitkät päivät toimistossa olivat mahdollisia, sillä lasten- ja kodinhoidosta huolehti siihen palkattu henkilö. Toisen palveluksessa toimiminen ja säännöllinen työaika eivät Eevaa houkuttele. - En ehkä sopeutuisi käymään töissä kahdeksasta neljään. Olen kuitenkin tottunut olemaan oman itseni herra, sanoo yrittäjä Eeva Korimäki. Teksti ja kuvat: Helena Anttila-Lindeman 18 AGROLOGI 1/2007

Vihdin hiihtävät agrologit Hiihtoneuvoksen arvokkaan tittelin saa, kun on hiihtänyt pitkän Finlandia-hiihdon 15 kertaa. Siihen saavutukseen on yltänyt noin 2000 henkilöä. Tuoreimpia hiihtoneuvoksia ovat vihtiläiset agrologit Pekka Anttonen ja Ossi Vuorenmaa. Vihdissä asuu myös kolmas aktiivihiihtäjäagrologi, Worldloppet Master Jaakko Luukkonen. Finlandia-hiihto kuuluu Worldloppethiihtotapahtumien sarjaan. Siihen kuuluu 14 hiihtotapahtumaa ympäri maailmaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Hiihtäjä nimitetään Worldloppet Masteriksi, kun hän on hiihtänyt 10 eri Worldloppet -hiihtoa. Niistä vähintään yksi pitää olla hiihdetty toisella mantereella. Suomalaisia mastereita on noin 200. Yksi heistä on vihtiläinen agrologi Jaakko Luukkonen, joka on osallistunut Worldloppet-hiihtoihin Euroopan lisäksi USA:ssa, Kanadassa ja Japanin Sapporossa. Luukkonen suunnittelee hiihtävänsä kaikki Worldloppet-hiihdot. Nyt hänellä on joidenkin hiihtojen osalta menossa jo toinen kierros. Seuraava koitos on Norjan Birkebeinerrennet, joka on hänelle tuttu tapahtuma jo kolmen vuoden takaa. Ladulla on niin suuret korkeuserot, että matkalla voi joutua voitelemaan sukset uudestaan olosuhteiden vaihtuessa. Maailmalla hiihtäminen miellyttää Luukkosta, koska siinä yhdistyvät hiihtäminen ja matkustelu. Hän kiertää hiihtotapahtumia 10-20 -henkisessä seurueessa. Samanhenkisessä porukassa on mukava matkustaa, ja seurueesta löytyy aina joku, joka osaa paikallista kieltä. Ainoastaan Sapporossa paikallista murretta taitavaa ei ollut, mutta siellä asiat hoituivat sutjakkaasti englanniksi. - Teemme aikataulut väljiksi. Varaamme matkaan riittävästi aikaa, jolloin voimme olla pidempään paikanpäällä. Niin teimme viime talvenakin, jolloin hiihdimme Ranskassa ja Itävallassa, Jaakko Luukkonen kertoo. Luukkonen hiihtää pitääkseen kuntoa yllä, mutta hänestä löytyy myös kilpailuviettiä. Ulkomaisissa massahiihdoissa tulokset annetaan ikäryhmittäin, jolloin omaa hiihtoaikaa on mukava verrata muihin samanikäisiin. 63-vuotias Luukkonen myöntää, että tyydytystä tuo myös se, kun puolta nuoremmat hiihtäjät tulevat 10 km ennen maalia selkä edellä vastaan. Luukkonen hiihtää mielellään sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla. Tänä vuonna hän hiihti Finlandia-hiihdon kahteen kertaan, lauantaina perinteisellä hiihtotavalla ja seuraavana päivänä vapaalla. Samoin teki vain kymmenkunta henkilöä. Nopea palautuminen pitkästä hiihdosta on vaativa rasti, joka vaatii oman kehonsa tarkkaa tuntemista. Pitkän hiihdon aikana energiaa kuluu yli 6000 kcal, joten energian tankkaaminen on tärkeää sekä ennen hiihtoa että matkalla. Luukkonen harrastaa kesällä lähinnä hyötyliikuntaa, sillä hän viljelee luomuerikoiskasveja, lähinnä perunaa. Talvella sitä kunnostetaan ja pakataan, mutta aikaa järjestyy myös hiihtämiseen. Pitkät hiihtomatkat tarvitsevatkin pohjalle riittävästi harjoituskilometrejä. Viime talvina latua on jäänyt selän taakse jopa 1300 km vuosittain. Luukkonen myöntää, että tässä mitassa hiihtoharrastus vaatii myötämielistä suhtautumista muulta perheeltä. Kun Jaakko on maailmalla hiihtämässä, vaimo on kotimiehenä. - Ei siitä mitään tulisi, jos molemmat hiihtäisivät, Jaakko Luukkonen myöntää. Hiihto kepittää juoksun Pekka Anttonen on harrastanut isänsä innostamana pitkän matkan hiihtoja jo nuorukaisesta asti. Vaikka hiihtäminen onkin mieluisampaa, hän juoksee myös 1-2 maratonia kesässä. Ensimmäisen Finlandiahiihtonsa Anttonen hiihti 16 vuotta sitten. Sen jälkeen väliin ei olekaan jäänyt yhtään Finlandiaa. Lisäksi hän on hiihtänyt kuusi Uudet hiihtoneuvokset saavat neuvoksen arvonsa Finlandia-hiihtoa edeltävänä päivänä pidettävässä tilaisuudessa. Ossi Vuorenmaa ja Pekka Anttonen saavat onnittelut hiihtäjälegenda Juha Miedolta. Kuva: Pekka Anttosen valokuva-albumi. eri Worldloppet-hiihtoa. Tuoreimpana niistä maaliskuun alussa hiihdetty 90 km mittainen Vasaloppet Ruotsin Sälenistä Måraan. - Tunnelma on käsinkosketeltava, kun 16000 hiihtäjää lähtee yhteislähtönä liikkeelle. Ruuhka on aikamoinen ja lisäksi kuvaajien helikopterit pörräävät yläpuolella. Ensimmäinen kolme km oli nousua, ja siihen kului aikaa yli tunti, kertoo Anttonen. Kaikkiaan hiihtoon kului aikaa yli 8,5 tuntia. Anttonen sijoittui reilusti keskivälin paremmalle puolelle. Sijoitukset tai ajat eivät ole Anttoselle kuitenkaan tärkeitä, vaan ladulle ajaa hiihtäminen itsessään. Liikunnan harjoittaminen ympäri vuoden tuo hyvän peruskunnon. Silloin voi hyvin ja jaksaa paremmin työssäkin Kiskon Osuuspankin toimitusjohtajana. Anttonen hiihtää noin 1000 km talvessa. Luonnonlatujen lisäksi kilometrejä karttuu hiihtoputkissa. Hän kannattaakin lämpimästi hiihtoputkien lisärakentamista. - Aktiiviliikkujien määrä lisääntyy koko ajan. Uimahalleja ja jäähallejakin on rakennettu. Vastaavien harjoittelumahdollisuuksien suominen hiihtäjillekin on loppujen lopuksi halpaa terveydenhoitoa, korostaa Anttonen. Jaakko Luukkonen on samoilla linjoilla. - Jos kaikki varttuneet kuntoilisivat hiihtämällä, he olisivat paljon terveempiä. Ikä ei välttämättä pidentyisi, mutta viimeisten vuosien elämänlaatu kylläkin, toteaa Luukkonen. TEKSTI HELENA ANTTILA-LINDEMAN AGROLOGI 1/2007 19

Maatilojen muutostenhallintaan kaksi uutta neuvontaohjelmaa Pilottihankkeista saatuihin kokemuksiin perustuen on maatilojen käyttöön valmistumassa kaksi uutta neuvontaohjelmaa, voimavarariihi ja maaseudun muutoksen-hallinta. Voimavarariihi -neuvontaohjelma on tarkoitettu käytettäväksi ensisijaisesti suurten investointipäätösten, sukupolvivaihdostilanteiden tai muiden suurten ratkaisujen yhteydessä, kertoo ProAgrian kehityspäällikkö Hannu Heikkilä. Voimavarariihi -neuvontaohjelma sopii myös osaksi investoivan tilan palvelutiimi toimintaa. Maaseudun muutoksen-hallinnan valmennusohjelma on puolestaan suunniteltu maataloudesta joko kokonaan tai osittaista luopumista suunnitteleville tiloille. - Sen tavoitteena on luoda muutostilanteessa oleval- le maatilalle toimintamalli, jossa viljelijäpariskunnalle annetaan sekä henkilökohtaista että vertaisryhmä tukea, heidän pohtiessa muutoksen lähtökohtia, omaa työuraansa, suunnitelmiensa toteuttamista sekä niiden seuraamuksia, Hannu Heikkilä selventää. -Muutostarpeen heräämiseen on olemassa monia eri syitä. Siihen ovat saattaneet johtaa joko halu hakea elämään jotakin uutta tai maatalouden mittavat investointitarpeet, sairastuminen, työuupumus, maatalouden heikko kannattavuus jne. Molempia neuvontaohjelmia on käytännössä kokeiltu joko projekti- tai hankeohjelmana. Voimavarariihen toimivuutta mitattiin ProAgria Etelä-Savon projektissa vuoden 2006 ajan. Saatujen tulosten pohjalta ovat ProAgria ja Mela työstäneet siitä neuvontamallin, jota lähdetään nyt valtakunnallisesti toteuttamaan. Maaseudun muutoksen -hallinta käynnistyi puolestaan hankeohjelmana Kaakkois- Suomessa jo vuoden 2005 alusta. Hankkeessa on aloitteellinen ollut MTK, joka onnistui saamaan hankerahoitusta sekä TE -keskukselta että KTM:ltä. Hankkeeseen osallistui 122 viljelijää. Hanketulokset osoittautuivat rohkaiseviksi ja myös tämä toimintamalli ProAgria Etelä-Savon kehityspäällikkö, agrologi Pekka Häkkinen esitteli Voimavarariihi-projektin tuloksia Melan järjestämässä Työhyvinvointi -seminaarissa Espoon Tapiolassa. valtakunnallisesti käyttöön sopivaksi. Maaseudun muutoksen -hallinnan neuvontaohjelma käynnistyy jo tämän kevään kuluessa. Liikkeelle lähdetään Kainuusta, jossa MTK, ProAgria ja TE -keskus ovat päättäneet neuvonnan käynnistämisestä. Voimavarariihi sukupolvenvaihdostilanteisiin Voimavarariihi -neuvontaohjelma on kehitetty käytettäväksi ensisijaisesti sukupolvenvaihdostilanteissa tai muiden Maaseudun muutoksen -hallinnan valmennusohjelman suoritti loppuun 80 maatalousyrittäjää. Heistä 51 saa edelleen pääasiallisen tulonsa maataloudesta ja 29 maatalouden ulkopuolelta, kertoo muutosohjaajana toiminut agrologi Anni Kekki. 20 AGROLOGI 1/2007