PAAVOLAN VESI OY TOIMINTAKERTOMUS 2015

2 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus 0188688-6 VUOSIKERTOMUS 1.1.2015-31.12.2015 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4 YHTIÖKOKOUS, OSAKKAAT 4 HALLITUS 4 HENKILÖKUNTA 4 TARKASTUSTOIMINTA 5 JÄSENYYDET 5 LAITOKSEN TOIMINTA 5 ASIAKKAAT 5 LIIKEVAIHTO (MYYNTITUOTOT) 6 VEDENHANKINTA 6 POHJAVESITILANNE 7 VEDEN MYYNTI 8 TALOUSVEDEN TARKKAILU JA LAADUNVALVONTA 9 JÄTEVESI 10 RAKENNUSTOIMINTA JA KUNNOSSAPITO 12 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA 13 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 13 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 14 TASE TULOSLASKELMA TILINTARKASTUSKERTOMUS

3 PAAVOLAN VESI OY Y-tunnus 0188688-6 VUOSIKERTOMUS 1.1.2015-31.12.2015 Toimitusjohtajan katsaus Laskutetun veden määrä säilyi jotakuinkin edellisen vuoden tasolla, laskutetun jäteveden määrä kasvoi noin 2 %. Toimintavuoden aikana on panostettu vesi- ja jätevesiverkoston saneeraamisen. Vesijohtoverkoston vuotoveden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli verkostopituuden huomioon ottaen kohtuullinen, mutta sateisen kesän ja syksyn johdosta viemäriverkoston vuotovesimäärä kasvoi merkittävästi. Verkostovuodot keskittyvät osin samoille, rajatuille linjaosuuksille, joten näiden johto-osuuksien saneerausta tulee kiirehtiä. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymisen seurauksena tulevat jäteveden käsittelykustannukset nousemaan, mikä osaltaan vaikuttaa jäteveden taksan tarkistamistarpeeseen tulevina vuosina. Erityisesti kielto toimittaa orgaanista ainetta sisältäviä jätteitä jätekeskuksiin (kaatopaikat) aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia viemärilaitokseen liittyneille sekä jätevedenpuhdistamolle sakokaivolietettä toimittaville asiakkaille. Ympäristönsuojelumääräysten kiristymiseen liittyen yhtiö joutuu investoimaan Siikajoen kylän jätevedenpuhdistamon tehostamiseen vuoden 2016 aikana noin 400.000 - eli noin 2.000 jokaista liittynyttä kiinteistöä kohti. Puhdistamon tehostamistoimet sisältävät muun muassa jäteveden esi- ja lietteenkäsittelyyn tehtäviä toimenpiteitä sekä sähkö-, instrumentointi- ja automaatiojärjestelmän uusimisen. Tehostamistoimenpiteiden on tarkoitus valmistua vuoden 2016 kesällä Yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen on jatkettu pohjavesiselvitysten tekemistä Koivula 1 Keltala pohjavesialueilla. Pohjavesiselvitysten perusteella on löydetty useita uusia potentiaalisia kaivon paikkoja olemassa olevien vedenottamoiden yhteyteen. Mahdollisilla uusien vedenottamoiden paikoilla on suoritettu tarkentavia koepumppauksia vuoden 2015 aikana ja osa koepumppauksista jatkuu vuoden 2016 puolelle. Uusien vedenottopaikkojen rakentaminen ajoittuu vuoden 2016 puolelle. Pohjavesiselvityksillä pyritään varmistamaan se, että yhtiö voi toimittaa asiakkailleen riittävästi hyvälaatuista pohjavettä myös tulevaisuudessa. Toimintavuonna on saneerattu vanhaa verkostoa niin haja-alueella kuin asemakaava-alueellakin. Verkoston saneerausta tullaan jatkamaan enenevässä määrin myös tulevina vuosina..

4 Hallinto ja henkilöstö Yhtiökokous, osakkaat Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous pidettiin 20.2.2015. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 12 :ssä yhtiökokouksen päätettäväksi määrätyt asiat. Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluvat: Puheenjohtaja läänineläinlääkäri Anitta Massinen Siikajoen kylä Varapuheenjohtaja yrittäjä Mikko Karhumaa Luohua Jäsenet: sairaanhoitaja Päivi Eskola Karinkanta eläkeläinen Tauno Konola Paavola maanviljelijä Pekka Laaksonen Ruukki lähihoitaja Aini Matinlauri Revonlahti levyseppä Sami Nyman Ruukki tuoteryhmäneuvoja Kaisa Ranta Tuomioja Hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana 6 kertaa ja pöytäkirjoihin on kirjattu 102 käsiteltyä asiaa. Henkilökunta Toimitusjohtaja Toimistonhoitaja Työnjohtaja Vastaava laitoshoitaja Laitoshoitaja/asentaja Asentajat Raimo Lampi Marja Hirvonen Timo Haapala Hannu Kähkölä Seppo Rantoharju Jouni Salmenkangas Tuomo Soukka Matti Honkamaa 19.5.2015 9.10.2015

5 Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastusyhteisönä on toiminut Pricewaterhouse- Coopers Oy, vastuullisina tilintarkastajana Outi Kirvesoja. Rakentamisen tarkastuksesta on vastannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastajat Aarne Miettunen ja Juha Kangaskokko. Talousveden laadun tarkkailua on laitoksen ohella suorittanut Ramboll Analytics. Siikajoen yhteistarkkailuun kuuluvan Ruukin ja Siikajoen jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailun on suorittanut Ahma Ympäristö Oy. Jäsenyydet Yhtiö on ollut jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yrityksissä, yhteisöissä ja yhdistyksissä: Vesilaitosyhdistys Pohjois-Suomen Vesivaliokunta / OuKe työryhmä Metsäliitto Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus ry Raahe Golf Oy Veronmaksajain keskusliitto Laitoksen toiminta Asiakkaat Toimintavuoden aikana liittyi uusia asiakkaita vesi- ja viemärijohtoon 3 kpl, vesijohtoon 8 kappaletta ja viemäriin (liittyneet vesijohtoon jo aiemmin) 1 kpl. Vesilaitokseen on liittynyt 2.653 asiakaskiinteistöä ja näistä on myös viemäriin liittynyt 858 asiakaskiinteistöä.

6 Liikevaihto (myyntituotot) Vedenhankinta Kuva: Liikevaihdon (myyntituottojen) kehitys vuosina 1981 2015 Toimintavuonna pumpattiin yhtiön omaan verkostoon vettä eri lähteistä seuraavasti: Vedenottamo Vesimäärä m 3 /a Osuus Keltala 1+Taarinkangas 1 91 876 19 % Taarinkangas 2 9 326 2 % Koivula 4 13 318 3 % Koivula 3 87 913 18 % Koivula 1 100 633 20 % Vartti 1 116 493 24 % Ostettu Vihannin Vesi Oy:ltä 71 732 15 % Verkostoon pumpattu yhteensä 491 291 100 % Verkostoon pumpattu vesimäärä väheni noin 6 %.

7 Kuva: Verkostoon pumpattu vesimäärä kuukausittain vuonna 2015. Pohjavesitilanne Pohjaveden pinnankorkeus oli toimintavuoden aikana pohjavesialueilla koko toimintavuoden ajan tavanomaista korkeammalla. Kuva: Pohjavedenpinnan keskimääräinen vaihtelu Keltalan vedenottamon alueella 1982 2015.

8 Veden myynti Oman verkoston kautta laskutettu vesimäärä oli 457.208 m 3. Laskutetun veden määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2014. Kuva: Laskutettu vesimäärä (m 3 /vuosi) vuosina 1981-2015 Puhtaan veden ja jäteveden laskutuksen jakautuminen eri kuluttajaryhmille sekä kulutuksen muutos verrattuna aiempaan vuoteen oli seuraavan taulukon mukainen: Vesi Jätevesi[m 3 ] Osuus [m 3 ] Osuus Muutos Muutos Omakotikiinteistöt 122 511 23 % -1 % 59 738 45 % -2 % Maatalous 226 758 42 % -1 % 4 513 3 % -7 % Rivitalot 30 199 6 % 2 % 28 542 22 % 3 % Vapaa-ajan asunnot 7 668 1 % -16 % 683 1 % -9 % Liiketilat 11 658 2 % 18 % 7 241 6 % 8 % Julkiset rakennukset 33 276 6 % 1 % 26 861 20 % 3 % Teollisuus 23 224 4 % 13 % 3 739 3 % 79 % Muut vesilaitokset 1 914 0 % -31 % 0 0 % - Myynti Limingan Vesihuolto Oy:lle 83 046 15 % 59 % - - - Yhteensä 540 254 100 % 7 % 131 317 100 % 2 %

9 Veden myynti ja jäteveden laskutus jakautui eri kulutusalueille seuraavasti: 2015 2014 Muutos Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Kulutusalue m 3 m 3 m 3 m 3 Karinkanta 50 534 0 55 137 0-8 % - Luohua 29 345 0 28 916 0 1 % - Paavola kaava-alue 19 761 19 366 20 319 19 810-3 % -2 % Paavola haja-alue 26 752 1 337 26 503 1 170 1 % 14 % Revonlahti kaavaalue 11 738 11 635 13 045 12 988-10 % -10 % Revonlahti hajaalue 40 661 4 494 43 120 4 630-6 % -3 % Ruukki kaava-alue 69 264 63 969 67 296 60 358 3 % 6 % Ruukki haja-alue 62 502 2 419 60 855 2 063 3 % 17 % Saarikoski 21 175 0 19 807 0 7 % - Siikajoki kaava-alue 16 051 16 051 16 602 16 602-3 % -3 % Siikajoki haja-alue 81 523 12 046 80 963 11 399 1 % 6 % Tuomioja 27 902 0 24 267 0 15 % - Yhteensä 457 208 131 317 456 830 129 020 0,1 % 1,8 % Laskuttamattoman veden osuus verkostoon pumpatusta vedestä oli verkostopituus huomioon ottaen kohtuullinen 6,9 %. Laskuttamattomaan vedenkulutukseen kuuluvat vuotojen lisäksi mm. yleinen vedenkäyttö kuten verkoston huuhtelut. Talousveden tarkkailu ja laadunvalvonta Talousveden laadun seuranta ja käyttötarkkailu toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiseen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Toimintavuoden aikana otettiin noin 100 vesinäytettä vedenottamoilta ja verkostosta. Näytteet tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa. Jaettavan talousveden laatu on täyttänyt toimintavuoden aikana talousvesiasetuksen laatuvaatimukset tutkituilta osin. Muuttuja Tavoite arvo Ruukki Paavola Revonlahti Siikajoen kylä Siikajoki Karinkanta Koliformiset < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 bakteerit E. coli < 1 < 1 < 1 < 1 < 1 <1 ph 6,5-9,5 7,1 7,7 7,1 7,5 8,2 Väri Normaali Normaali Normaali Normaali Haju Normaali Normaali Normaali Normaali Rauta [µg/l] < 200 37 10 <10 <10 <10 Mangaani [µg/l] < 50 <1 <1 <1 <1 <1 Taulukko: Talousveden keskimääräinen laatu eri kulutusalueilla v. 2015

10 Jätevesi Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin toimintavuonna jätevettä seuraavasti: Ruukin jätevedenpuhdistamo 174 206 m 3 Siikajoen jätevedenpuhdistamo 34 028 m 3 Yhteensä 208 234 m 3 Laskutettu jätevesimäärä eri taajamissa oli seuraava: Paavola 20.703 m 3 Ruukki 66.388 m 3 Revonlahti 16.129 m 3 Yhteensä Ruukin puhdistamolle 103.220 m 3 Siikajoki 28.097 m 3 Yhteensä Siikajoen puhdistamolle 28.097 m 3 Laskutettu jätevesimäärä yhteensä 131.317 m 3 Laskutettu jätevesimäärä lisääntyi 1,8 %. Kuva: Laskutettu jätevesimäärä yhteensä (m 3 /vuosi) vuosina 1981 2015

11 Jätevedenpuhdistamoiden kokonaispuhdistusteho vuonna 2015 oli seuraava: RUUKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Puhdistusvaatimus Tulos 2015 vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > 90 95 % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 6,4 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > 90 94 % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 1,0 0,46 mg/l SIIKAJOEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Puhdistusvaatimus Tulos 2015 vuosikeskiarvona BOD7/ATU käsittelyteho [%] > 80 98 % BOD7/ATU lähtevä jätevesi [mg/l] < 20 5,3 mg/l Fosfori käsittelyteho [%] > 80 96 % Fosfori lähtevä jätevesi [mg/l] < 1,0 0,4 mg/l Puhdistamot täyttivät puhdistusvaatimukset kaikilta osin. Ruukin jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden kuormitus Siikajokeen vastaa noin 47 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä ja Siikajoen puhdistamon kuormitus noin 7 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä. Ruukin puhdistamon fosforikuormitus (0,19 kg/d) on noin 0,08 % ja Siikajoen puhdistamon fosforikuormitus (0,03 kg/d) noin 0,001 % Siikajoen kokonaisfosforin ainevirtaamasta (230 kg/vuorokausi). Ruukin jätevedenpuhdistamon jätevedet varastoidaan varastolammikkoon, joka tyhjennetään purkuvesistöön ylivirtaamakautena keväällä ja syksyllä. Keskikesällä, jolloin vedet ovat lämpimillään ja perustuotanto voimakasta, ei Ruukin jätevedenpuhdistamolta lasketa lainkaan jätevettä Siikajokeen eikä puhdistamolta näin ollen tuolloin pääse lainkaan lehvistölle käyttökelpoisia ravinteita. Yhteenveto veden- ja jäteveden analyysituloksista julkaistaan vuosittain Siikajoen kuntatiedotteessa sekä yhtiön www-sivuilla. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan yhtiön www-sivuilla sekä tarvittaessa sanomalehti-ilmoituksilla ja/tai suoraan asiakkaille jaettavalla tiedotteella.

12 Rakennustoiminta ja kunnossapito Vesi- ja viemäriverkostoa rakennettiin kokonaisuudessaan toimintavuoden aikana seuraavasti: Vesijohto PELM 40 (liittyjän tonttijohto) 921 m PEH 63-10 550 m Yhteensä 1.471 m Vesijohto saneeraus M 140 M 110 M 160 Yhteensä 188 m 315 m 2.160 m 2.663 m Viemäri PEM 50-10 (tonttiviemäri) 100 m PEH 63-10 (tonttiviemäri) - m PVC 110 (tonttiviemäri) 232 m PEH 75-10 (runkoviemäri) 550 m Yhteensä 882 m Viemäri saneeraus B 300 -> M 250 B 225 -> M 200 B 150 -> M110 Tarkastuskaivot Yhteensä 348 m 607 m 100 m 29 kpl 1.055 m Yhtiön vesijohtoverkoston pituus on toimintavuoden päättyessä 722 km. Vesijohtoverkoston on kokonaisuudessaan muoviputkea. Viemäriverkoston pituus on 95 km, josta 91 km on muoviviemäriä ja 2 km betoniviemäriä. Toimintavuonna jatkettiin runkovesijohtojen mekaanista puhdistusta, jota suoritettiin yhteensä 80 km:n pituudelta. Runkovesijohdon vuotoja korjattiin yhteensä 9 kappaletta. Verkostovuotojen pääasiallinen syy on ollut putkea painanut kivi sekä maan alla syöpyneet metalliset vesijohtokalusteet.. Runkoventtiileitä uusittiin 15 kpl, tonttisulkuventtiileitä uusittiin 25 kpl. Viemäritukoksia oli runkoviemäreissä 6 kappaletta. Runkoviemäreitä huuhdeltiin yhtiön omalla kalustolla keskimäärin kerran kuukaudessa. Merkittävimpiä hankkeita olivat: Vesijohdon saneeraus Kyyräntie, Ruukki Vesijohdon saneeraus osalla johto-osuutta Keltala - Tuomioja Viemärin saneeraus Pitkätie, Heikintie, Kauppatie, Kastellintie Siikajoen kylä Pohjavesiselvitykset Keltalan ja Taarinkankaan pohjavesialueilla Pohjavesialueen suojelutoimenpiteet Keltala 1 ja Keltala 2 vedenottamoiden alueella

13 Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa hyvin laaja-alaisia pohjavesiselvityksiä kaikilla Siikajoen kunnan alueen pohjavesialueilla. Pohjavesiselvitysten tarkoituksena on löytää hyvälaatuista vettä uusista vedenottamoista sekä olemassa olevien vedenottamoiden uusista kaivoista. Tällä pyritään turvaamaan se, että yhtiö voi jakaa riittävästi hyvälaatuista juomavettä asiakkailleen myös tulevaisuudessa. Suoritettujen pohjavesiselvitysten perusteella on viime vuosina rakennettu useita uusia kaivoja olemassa olevien vedenottamoiden yhteyteen. Parhaillaan on käynnissä koepumppaus kolmella vedenottamolla ja tulosten perusteella näyttää siltä, että vuoden 2016 aikana tullaan rakentamaan 2 3 uutta kaivoa olemassa olevien vedenottamoiden yhteyteen. Yhdessä eräiden naapurivesilaitosten kanssa toteutetaan vuoden 2016 aikana laaja-alainen vedenjakeluverkoston mallinnus, jossa tarkastellaan laajemman alueen verkoston toimintaa sekä mahdollisia kehitystarpeita. Yhtiö on yhdessä Siikajoen kunnan kanssa ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa Poski tutkimusprojektissa, missä on pyritty selvittämään maaainesten oton ja pohjaveden ottamisen yhteensovittamista. Riskit ja epävarmuustekijät Yhtiön veden jakeluverkosto on suhteessa liittyneiden asiakkaiden määrään suhteellisen laaja. Jakeluverkosto on vanhimmilta osiltaan 50 vuotta vanhaa, joten tulevina vuosina tulee varautua verkoston saneeraustarpeen merkittävään lisääntymiseen. Saneeraustarve on otettava huomioon myös yhtiön taksaa määrättäessä, sillä verkoston saneeraukseen ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulevaisuudessa enää mahdollista saada vesihuoltoavustuksia. Ympäristönsuojelumääräysten kiristyminen aiheuttaa lisäkustannuksia ennen kaikkea jätevedenpuhdistamoiden käyttökustannuksiin sekä lisääntyvää investointitarvetta jätevedenpuhdistamoiden käsittelylaitteisiin. Ympäristönsuojeluun liittyvien suojelualueiden laajeneminen yhtiön käytössä oleville pohjavesialueille aiheuttaa ongelmia uusien vedenottamoiden lupakäsittelyssä sekä mahdollisia rajoituksia myös olemassa olevien vedenottamoiden käyttöön. Edellisen seurauksena voidaan jo käytössä oleville vedenottamoille joutua tekemään merkittäviä investointeja vedenkäsittelylaitteisiin, mikäli ympäristönsuojelun nimissä rajoitetaan parempilaatuisten uusien vedenottopaikkojen käyttöä.

14 Yhtiön myymästä vedestä noin puolet menee maatalouskohteisiin. Mikäli maatalouden toimintaedellytykset syystä tai toisesta heikkenevät vähentää se yhtiön vedenmyynnistä saamia tuloja. Koska vesilaitostoiminnan kustannuksista valtaosa on kiinteitä kustannuksia, aiheuttaisi vedenmyyntitulojen merkittävä väheneminen korotuspainetta yhtiön taksaan. Yhtiön taloudellinen tulos on suhteellisen hyvä ja yhtiö on varautunut tuleviin investointeihin siten, että yhtiön taseessa on likvidiä varallisuutta eikä yhtiöllä ole yhtään pitkäaikaista velkaa. Yhtiön taloudellisessa tilassa ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tulevaisuuden näkymät Vuotovesien osuus viemäriverkostossa oli toimintavuonna kohtuullisen suuri, joten erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten viemäriverkoston osien saneeraukseen, joissa on ilmennyt poikkeuksellisen paljon vuotoja. Tiukentuvat ympäristönsuojelumääräykset asettavat tulevaisuudessa omat haasteensa jäteveden käsittelylle. Pahimmassa tapauksessa osa jätteistä joudutaan kuljettamaan käsiteltäväksi useamman sadan kilometrin päähän. Jätevedenpuhdistamoille joudutaan lisäksi mahdollisesti tekemään varsin merkittäviä lisäinvestointeja sinällään pienten jätemäärien käsittelyä varten, minkä seurauksena jätevesitaksaan voidaan joutua tekemään merkittäviä korotuksia. Siikajoen jätevedenpuhdistamon toimintaa joudutaan tehostamaan vuoden 2016 aikana tiukentuneen ympäristönsuojelulainsäädännön seurauksena uusimalla jäteveden esikäsittely, lietteenkäsittely sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmä Maatalouden käyttämän veden osuus on merkittävä ja Siikajoen kunnan alueelle suunnitellaan edelleen myös uusia suuria maatalouden tuotantoyksiköitä. Yhtiön on varauduttava osaltaan näiden uusien tuotantoyksiköiden aiheuttamaan lisäinvestointitarpeeseen koskien vedenjakelujärjestelmän kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Vaikka varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella olevien kuntien tilanne onkin haasteellinen, on Siikajoen kunnan toiminta jatkunut vakaana ja kunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa näyttävät vähintään yhtä hyviltä kuin naapurikunnissa. Hyvin hoidettu vesi- ja jätevesihuolto on osaltaan yksi perusedellytys tarkasteltaessa kuntien vetovoimaisuutta asutuksen ja yritystoiminnan kannalta. Paavolan Vesi Oy Hallitus