Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde Monimuotoinen kenttä Valuma-alueet- purot uittojoet - patoaltaat Nykyinen rahoitus 3 M /v, josta ekologista tilaa parantaviin toimiin <2 M? Toimintakenttä nopeasti muuttumassa, esim. ELYjen roolin muutos, säätiöt & yhdistykset & osakaskunnat tilalle, tekemisestä avustamiseen Kalanhoidossa siirtyminen luonnonlisääntymiseen
VHS ja virtavesien kunnostus (KRStiimin loppuraportti) Nykykäytännön mukaiset 4,8 M lisätoimet 5,3 M vuosina 2010-15 ( suunn. 60+ tot. 45 kpl) Kalatiet 6,5 M, lisätoimet 5,6 M (s. 78+t. 31 Pienvedet 1,2 M ja 5,2 M (kasvanee jatkossa) Valuma-alueet luvut vesiensuojelun puolella kasvussa
Vesistöjen kunnostusstrategia - virtavedet Kunnostusstrategiassa paljon virtavesikunnostukseen vaikuttavia linjauksia: uudet toimijat ja rahoitusmuodot jne. (Vrt. H. Nyroosin esitys), seuraavassa muutamia poimintoja: Monitavoitteisilla kunnostushankkeilla parannetaan vesistöjen käytettävyyttä sekä tulva- ja kuivuusriskien hallintaa. Esim. kosteikoilla voidaan edistää maatalouden ravinteiden pidättymistä, tulvavesien viivyttämistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja riistanhoidon tavoitteita. Säännöstellyissä vesistöissä virtaamien vaihtelu ja ekologiset virtaamat ovat tärkeitä. Virtavesikunnostuksessa tarvitaan luontaisiin prosesseihin tukeutuvia menetelmiä. Kun kalaston hoidossa siirrytään istutuksista luontaisen lisääntymisedellytysten parantamiseen, tarvitaan voimakkaasti muutetuissa vesissä entisiä koskia korvaavia lisääntymisalueita esimerkiksi kalateiden yhteyteen. VHS:ssa tulee ottaa huomioon perusteella Natura -alueet, jotka ovat merkittäviä vedestä riippuvaisten elinympäristöjen ja lajien suojelun kannalta (luonto- ja lintudirektiivi) Tarvitaan monipuolista ja pitkäaikaista tutkimustietoa erityyppisistä kunnostuskohteista, jotta toimenpiteiden vaikutuksista virtavesiin pystytään luotettavasti arvioimaan ja valittavien toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuutta lisäämään. Tavoitteen saavuttamiseksi on syytä lisätä tutkijoiden ja kunnostajien vuorovaikutusta.
Vesistöjen kunnostusstrategia virtavesiin liittyviä asioita Hallinnonalat edistävät kalatiestrategian toimeenpanoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vesienhoidon toisella suunnittelukierroksella vesienhoitotyö sovitetaan yhteen tulva- ja kuivuusriskien hallintaan. Tulvariskien hallinnassa pyritään ensisijaisesti käyttämään muita kuin tulvasuojelu-rakenteisiin perustuvia menetelmiä. Tulvasuojeluun ja kuivatustoimintaan pyritään yhdistämään myös monimuotoisuuden säilyttämistä palvelevia tavoitteita.
Alueellisen kalataloushallinnon kehittämisryhmän loppuraportti Työryhmä esittää, että kalataloudellisten kunnostusten suunnittelua ja toteutusta ulkoistetaan Palveluja ei kaikkien Elyjen alueella vielä ole Muutaman ELYyn jää kunnostusten suunnittelun ja toteuttamisen osaamista
ELYjen infrahankintojen kehittäminen Toiminnan ulkoistaminen, säästöt, henkilöstön vähentäminen Alkaa 2013 alusta, valmis 2015 alussa, omasta tuotannollisesta toiminnasta pääosin luovutaan Ylijohtajan alainen hankintayksikkö hoitaa suunnittelun ja rakennuttamisen, Y/L yhteistyö avainasemassa Osasuoritusten hankinnasta, kokonaisuuksien hankkimiseen ja vaikutusten ostamiseen (onko realistista kunnostuksissa?) Yksittäisistä hankinnoista puite- ja palvelusopimuksiin Erikoistuminen ja alueellinen yhteistyö: tulossa?
Erikoistuminen POPELY/Y tarjoutunut v. 2011 erikoistumaan virtavesikunnostuksiin/kalatieasioihin, jos saa resursseja MMM:n kanssa on sovittu, että asiaa selvitetään vesistökunnostusverkoston perustamisen yhteydessä Edellyttää nykytilanteessa POPELYn johdon hyväksyntää (HESU) POPELYssä oleva virtavesikunnostusten ja kalatiehankkeiden vankka osaaminen olisi hyödynnettävissä valtakunnallisestikin. Kalatalousryhmää POPELY:ssä ei ole (KAIELY hoitaa) Kalateihin liittyen yhteistyötä 3:n pohjoisen ELYn kesken tehdään Muitakin kiinnostuneita virtavesierikoistumiseen lienee (?)
Miten virtavesikunnostuksia pitäisi käsitellä vesistökunnostusverkoston perustamisen yhteydessä Miten virtavesikunnostukset ovat mukana vesistökunnostusverkoston toiminnassa Miltä osin tehtäviä on järkevää keskittää (ei lainkaan, pelkkä neuvonta, suunnitteluttaminen & rakennuttaminen) Alueellisesti vai valtakunnallisesti, SYKE:n rooli Jatkosuunnittelun järjestäminen ja aikataulu Miten VHS:n tavoitteet voidaan parhaiten turvata (supistuvien resurssien järkevä käyttö) Tulisiko asia ottaa huomioon ELYjen hankintatointa kehitettäessä?