Ohje valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen täytäntöönpanosta

Työvoima- ja elinkeinokeskukset Päivämäärä 19.1.2009 Dnro 1949/051/2008 TEM Ohje valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen täytäntöönpanosta Voimassa toistaiseksi 26.1.2009 lukien TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 www.tem.fi

2 TIEDOKSI Työ- ja elinkeinoministeriö - kansliapäällikkö Erkki Virtanen - valtiosihteeri Katariina Poskiparta - valtiosihteeri Mikko Alkio - työllisyys- ja yrittäjyysosaston ryhmät - alueiden kehittämisyksikkö - innovaatio-osasto - konserniohjausyksikkö - konsernipalvelujen kehittämiskeskus/henkilöasiakkaan palvelut - konsernipalvelujen kehittämiskeskus/yritysasiakkaan palvelut - säädösvalmistelun kehittämisyksikkö - tarkastusyksikkö - työelämä- ja markkinaosasto

3 Ohjeen tarkoitus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (675/2007) tulivat voimaan 18.6.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut tämän ohjeen työvoima- ja elinkeinokeskuksille kyseisten säädösten täytäntöönpanon ohjaamiseksi. Ohjeeseen on koottu eräitä tärkeitä säädösten täytäntöönpanoon liittyviä asioita, mutta ohje ei kuitenkaan sisällä kaikkia niitä normeja, joita työvoima- ja elinkeinokeskusten on noudatettava avustusten myöntämisessä. Esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittamista hankkeista on hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysyksikön toimesta annettu erilliset rakennerahastosäädöksiin pohjautuvat hallintoviranomaisen ohjeet, jotka löytyvät osoitteesta www.rakennerahastot.fi.

4 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 4 1 AVUSTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 1.1 HAKEMUKSEN JÄTTÄMINEN...8 1.2 ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT JA ASIAMIEHEN KÄYTTÖ...8 1.3 MYÖHÄSTYNEENÄ JÄTETYN HAKEMUKSEN KÄSITTELY...9 1.4 VIRKAMIEHEN ESTEELLISYYS JA SEN VAIKUTUS...9 1.5 ASIAKIRJAJULKISUUS...9 1.5.1 Yleistä...9 1.5.2 Avustushakemuksen vireilletuloa koskevat tiedot...10 1.5.3 Avustushakemus...10 1.5.4 Hankeselvitysraportti...11 1.5.5 Lausunto...11 1.5.6 Avustuspäätös...11 1.5.7 Avustuksen maksamista koskeva hakemus ja päätös...11 1.5.8 Maksatuksen keskeyttämistä koskeva päätös...11 1.5.9 Avustuksen maksatuksen lopettamista ja takaisinperintää koskeva päätös...11 1.5.10 Muutoksenhakua koskevat asiakirjat...12 1.5.11 Hankkeen julkinen nimi ja tiivistelmä EAKR -osarahoitteisissa hankkeissa...12 1.6 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN...12 1.7 HAKIJAN KUULEMINEN...13 1.8 HAKEMUKSEN PERUUTTAMINEN...13 1.9 AIEMMIN MYÖNNETTYJEN AVUSTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN...14 1.10 KILPAILUNÄKÖKOHTIEN HUOMIOON OTTAMINEN...14 1.11 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN NÄKEMYSTEN HYÖDYNTÄMINEN...14 1.12 PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN...15 1.12.1 Toimivalta päätöksenteossa...15 1.12.2 Hankkeen toteuttamisaika ja sen pidentäminen...16 1.12.3 Maksatuspäätöksen tekeminen...16 1.12.4 Maksatuksen keskeyttäminen...16 1.12.5 Päätöksen perusteleminen...16 1.12.6 Soveltuvuus EU-ohjelmiin...17 1.12.7 Päätökseen liittyvät lisäehdot...18 1.12.8 EU-hankkeisiin liittyvät lisäehdot...18 1.12.8.1 Kirjanpitoaineiston säilyttäminen...18 1.12.8.2 EAKR-osarahoitteisten hankkeiden tiedotusvaatimukset...19 1.12.9 Päätöksen tiedoksianto...19 1.13 MUUTOKSENHAKU U...20 1.14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO...21 2 AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEITA... 21 2.1 YLEISTÄ...21 2.2 KESKEISET TARKASTUSTOIMENPITEET AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISVAIHEESSA...21 2.3 AVUSTETTAVAA TOIMINTAA JA YRITYSKOKOA KOSKEVAT MÄÄRITELMÄT...22 2.3.1 Avustettava toiminta...22 2.3.2 Avustuksen myöntäminen perustettavan yrityksen lukuun...23 2.3.3 Yrityskokomääritelmät...23 2.3.3.1 Yleistä...23 2.3.3.2 Yritystyypit: riippumattomat yritykset, omistusyhteysyritykset, sidosyritykset24 2.3.3.3 Julkisyhteisöjen omistamat yritykset (suosituksen 3 artiklan 4 kohta)...26 2.3.3.4 Yrityksen tietojen määräytyminen...26 2.3.3.5 Yrityskoon määrittelyhetki...27

5 2.3.3.6 Yrityskokoluokan saavuttaminen tai menettäminen / kahden tilivuoden siirtymäsääntö...27 2.3.3.7 Komission suositus ja ilmoitusmalli...28 2.4 JATKUVAN KANNATTAVAN TOIMINNAN EDELLYTYSTEN TOTEAMINEN...28 2.5 JULKISTEN TUKIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ...28 2.6 ARVONLISÄVERON HUOMIOON OTTAMINEN (VALTIONEUVOSTON ASETUS RAKENNERAHASTOISTA OSARAHOITETTAVIEN MENOJEN TUKIKELPOISUUDESTA 1079/2007, 12 )...29 2.7 PROJEKTIKIRJANPITO...29 2.8 AIEMMIN MYÖNNETYN AVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄ JA UUDEN AVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN...29 2.9 YRITYKSEN VASTUUHENKILÖIDEN JA OMISTAJIEN AIEMPIEN KONKURSSIEN JA AIEMMASSA TOIMINNASSA ESIINTYNEIDEN EPÄSELVYYKSIEN HUOMIOON OTTAMINEN AVUSTUSTA MYÖNNETTÄESSÄ...30 3 YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUS... 31 3.1 YLEISTÄ...31 3.2 YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN INVESTOINTEIHIN...31 3.2.1 Avustuksen perusteena oleviin hankintamenoihin ei hyväksytä...31 3.2.2 Osamaksukaupalla hankittu omaisuus...32 3.2.3 Leasingsopimus...32 3.2.4 Julkisen rahoituksen osuus...33 3.2.5 Käytettyjen koneiden ja laitteiden hankinta (valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta, 11 )...33 3.2.6 Avustuksen myöntäminen yrityksen ostoon...34 3.2.7 Avustuksen myöntäminen konkurssin jälkeen toimintaa jatkavalle yritykselle...34 3.2.8 Avustuksen myöntäminen rakennusten osalta yrityksen tai sen osan siirtyessä paikkakunnalla tai paikkakunnalta toiselle...34 3.2.9 Avustuksen myöntäminen kunnalle tai sellaiselle kiinteistöyhtiölle, jossa kunta on omistajana...34 Myynti...35 Julkisten hankintojen kilpailuttaminen...35 3.3 YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN MUIHIN KEHITTÄMISTOIMENPITEISIIN...36 3.3.1 Avustuksen myöntämisen lähtökohta...36 3.3.2 Avustuksen myöntämisen keskeisiä edellytyksiä...37 3.3.2.1 Ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvien menojen hyväksyminen avustuksen piiriin...37 Lähtökohta...37 Ulkopuolisia palveluja koskeva tarjous...38 Palvelun tarjoajan riippumattomuus...38 3.3.2.2 Palkkamenojen hyväksyminen avustuksen piiriin...39 Uuden avainhenkilön palkkaaminen...39 Olemassa olevan henkilön palkkojen hyväksyminen...39 3.3.2.3 Matkamenojen hyväksyminen avustuksen piiriin...40 3.3.3 Kehittämistoimenpiteet ja niihin liittyvät hyväksyttävät menot...40 3.3.3.1 Liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen...40 Lähtökohta...40 Hyväksyttävät menot...41 3.3.3.2 Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen...43 Lähtökohta...43 Hyväksyttävät menot...43 3.3.3.3 Yrityksen perustamis- ja toimintaedellytysten selvittäminen...45 Lähtökohta...45 Hyväksyttävät menot...45 3.3.4 Avustuksen myöntäminen yritysten yhteishankkeisiin...45 3.3.5 Avustuksen myöntäminen suurelle yritykselle muihin kehittämistoimenpiteisiin...47

6 3.4 YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN VALMISTELURAHOITUKSENA...48 3.4.1 Avustuksen myöntämisen lähtökohtia...48 3.4.2 Rahoituspäätöksen perusteet...50 3.4.3 Avustuksen myöntämisen keskeisiä edellytyksiä...50 3.4.3.1 Ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvien menojen hyväksyminen avustuksen piiriin...51 Lähtökohta...51 Ulkopuolisia palveluja koskeva tarjous...51 Palvelun tarjoajan riippumattomuus...52 3.4.3.2 Palkkamenojen hyväksyminen avustuksen piiriin...52 Uuden avainhenkilön palkkaaminen...52 Olemassa olevan henkilön palkkojen hyväksyminen...52 3.4.3.3 Matkamenojen hyväksyminen avustuksen piiriin...53 3.5 YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAMENOIHIN...53 3.5.1 Yksinyrittäjän määritelmä...53 3.5.2 Karenssiajan pituus...54 3.5.3 Hakemuksen jättäminen...54 3.5.4 Metsätaloutta ja maataloutta palveleva yritystoiminta...54 3.5.5 Kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen...54 3.5.6 Avustuksen myöntäminen yritysjärjestelyissä...55 3.5.7 Työsuhteen ennenaikainen päättyminen...55 4 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUS... 55 4.1. AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA...55 Avustuksen saaja...55 Avustuksen myöntämisen edellytyksiä...56 Avustuksen kohteena olevat hankkeet...56 Avustuksen myöntäminen seudullisten yrityspalvelujen ja yrityshautomopalvelujen kehittämishankkeisiin...56 Avustuksen myöntäminen valtion virastoille ja laitoksille...57 Ohjausryhmän asettaminen...57 4.2 AVUSTUKSEN PIIRIIN HYVÄKSYTTÄVÄT MENOT...57 4.2.1 Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palvelujen käytöstä aiheutuvat menot...58 4.2.2 Palkkamenot...58 4.2.3 Matkamenot...59 4.2.4 Käyttöomaisuuden hankinnasta tai niiden vuokraamisesta aiheutuvat menot...59 Koneet ja laitteet...59 Rakennukset ja niihin liittyvät maa-alueet...60 Koneiden ja laitteiden sekä tilojen vuokrat...60 4.2.5 Yleiskustannukset...60 4.2.6 Toimintaympäristön kehittämisavustuksella rahoitetun palvelun markkinointimenojen hyväksyminen...60 4.2.7 Avustuksen piiriin ei hyväksytä muun muassa seuraavia menoja...61 Ostot intressitahoilta...61 Muita menoja...61 4.3 TULOJEN VÄHENTÄMINEN HYVÄKSYTTÄVISTÄ MENOISTA EU- OSARAHOITTEISISSA HANKKEISSA...61 4.4 TUETTUUN TOIMINTAYMPÄRISTÖHANKKEESEEN LIITTYVIEN HANKINTOJEN KILPAILUTTAMINEN...61 4.5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN TUKITASO...62 4.6 AVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN PÄÄOMASIJOITUSTOIMINTAAN...62 5 AVUSTUSTEN MAKSATUS... 63 5.1 TOIMIVALTA MAKSATUSPÄÄTÖKSISSÄ...63

7 5.2 MAKSATUKSEN EDELLYTYKSIEN TARKISTAMINEN...63 Aiemmin myönnetyn avustuksen takaisinperintä ja avustuksen maksaminen...64 Kokonaisrahoitus...64 Yhtiömuodon muutoksen vaikutus...64 Maksu perustettavan yhtiön lukuun...65 Maksatushakemuksen käsittelyyn liittyviä tarkistuksia...65 Konkurssiuhan, selvitystilan ja yrityssaneerauksen vaikutus...66 5.3 MYÖNNETYN AVUSTUKSEN MAKSAMINEN TOISELLE AVUSTUKSEN HAKIJALLE...66 5.4 MYÖNNETYN AVUSTUKSEN MAKSAMINEN, KUN YRITYKSEN SIJAINTIPAIKKAKUNTA MUUTTUU...67 5.5 MYÖNNETYN AVUSTUKSEN MAKSAMINEN, KUN YRITYKSEN OMISTUS MUUTTUU...67 5.6 AVUSTUKSEN MAKSAMINEN...67 6. AVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄ... 68 6.1 AIEMPIEN YRITYSTUKILAKIEN MUKAISET PÄÄTÖKSET...68 6.2 AVUSTUSTEN TAKAISINPERINNÄN PERUSTEISTA JA TOIMIVALLASTA...68 6.3 VALVONTA, ASIAN SELVITTÄMINEN JA MAHDOLLISEN LAUSUNNON ANTAMINEN...70 6.4 AVUSTUSTEN PALAUTTAMINEN ILMAN TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖSTÄ...71 6.5 VELVOLLISUUS INVESTOINTIIN KOHDISTUNEEN AVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄÄN...72 6.5.1 Takaisinperintään johtavat muutokset avustuspäätöksessä asetettuna käyttöaikana...72 6.5.2 Toiminnan lopettaminen tai supistaminen sekä toiminnan tai avustetun omaisuuden omistus- tai hallintaoikeuden luovuttaminen toiselle...73 Yleistä...73 Toiminnan jatkaminen (samalla tukialueella)...73 Toiminnan jatkaminen muulla tukialueella...74 Yritysjärjestelyt...75 Toiminnan jatkajan avustuskelpoisuutta koskevat edellytykset...75 Asian ratkaiseminen päätöksellä...76 6.5.3 Konkurssiin asettaminen...76 6.5.4. Takaisinperintä vahinkotapahtuman johdosta...77 6.6. AVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄ MUILLA PERUSTEILLA...78 6.6.1. Velvollisuus avustuksen takaisinperintään lain 27 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella...78 6.6.2. Velvollisuus avustuksen takaisinperintään lain 27 :n 1 momentin 2-4 kohtien perusteella...79 6.6.3. Avustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä lain 27 :n 3 momentin perusteella...80 6.7. KORON JA VIIVÄSTYSKORON PERIMINEN...81 6.8. MAHDOLLINEN KOHTUULLISTAMINEN TAKAISINPERINTÄPÄÄTÖSTÄ TEHTÄESSÄ...81

8 1 AVUSTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELY 1.1 HAKEMUKSEN JÄTTÄMINEN Kirjallinen hakemus avustuksen saamiseksi on toimitettava ennen hankkeen aloittamista työvoima- ja elinkeinokeskukseen (jäljempänä TE-keskus). Hakemuksen katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, kun se on toimitettu johonkin viidestätoista TE-keskuksesta. Mikäli hakemusta ei ole toimitettu TE-keskukselle, jonka toimivaltaan hakemuksen ratkaiseminen kuuluu, TE-keskuksen on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen TEkeskukselle. Siirrosta on ilmoitettava hakemuksen lähettäjälle. Avustushakemus on jätettävä kyseessä olevaa avustusmuotoa koskevalle hakemuslomakkeelle laadittuna. TE-keskuksen on välittömästi merkittävä (leimattava) sille toimitettuun hakemukseen ja sen liitteisiin hakemuksen saapumispäivä ja tämän jälkeen TE-keskuksen on merkittävä hakemus asianomaiseen rekisteriin/diaariin (TUKI2000 järjestelmään). Siinä tapauksessa, että hakemus on laadittu vapaaseen muotoon TE-keskuksen on pyydettävä hakijaa tekemään hakemus mahdollisimman pian hakemuslomakkeelle. Sama koskee tilanteita, joissa hakija on hakenut avustusta toisen avustusmuodon hakemuslomakkeella. Avustushakemukset, niihin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja annetut lisäselvitykset, lausunnot sekä tehdyt päätökset tulee kirjata/rekisteröidä ja arkistoida viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja arkistolain (831/1994) edellyttämällä tavalla. Arkistoinnissa ja rekisteröinnissä tulee niin ikään noudattaa TE-keskuksen arkistonmuodostussuunnitelmaa. Avustushakemuksen liitemateriaalin, joka toimitetaan TE-keskukseen hakemuksen jättämisen jälkeen, kirjaaminen ja päivämäärämerkinnät tulee tehdä vastaavalla tavalla kuin alkuperäisen hakemuksen osalta materiaalin tosiasiallisen jättöhetken todentamista varten. 1.2 ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT JA ASIAMIEHEN KÄYTTÖ Hakemusten tulee olla asianmukaisesti allekirjoitettuja. Hakemuksen tekemiseen ja sen täydentämiseen ovat yrityksen puolesta oikeutettuja vain nimenkirjoitusoikeuden omaavat henkilöt. Oikeus nimenkirjoittamiseen on tarkistettava kaupparekisteriotteesta. Siinä tapauksessa, että yritys käyttää asiamiestä (hakemuksen jättämis- tai neuvotteluvaiheessa), TE-keskuksen on vaadittava asiamieheltä valtakirja, josta ilmenevät asiamiehen tarpeelliset yhteystiedot. 1 Valtakirja on arkistoitava hakemusasiakirjojen yhteyteen ja siitä on tehtävä merkintä asianomaiseen rekisteriin/diaariin. Asiamiehen tai avustajan käyttämisestä hallintomenettelyssä säädetään mm. hallintolain 12 ja 13 :ssä. 1 Asiamies on henkilö, joka on yrityksen puolesta allekirjoittanut hakemuksen tai muuten käyttää puhevaltaa yrityksen puolesta olematta asemansa perusteella yrityksen virallinen edustaja.

9 1.3 MYÖHÄSTYNEENÄ JÄTETYN HAKEMUKSEN KÄSITTELY Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 16 :n 1 momentin mukaan kirjallinen hakemus avustuksen saamiseksi on toimitettava ennen hankkeen aloittamista työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Mikäli avustushakemus on toimitettu TE-keskukseen vasta hankkeen aloittamisen jälkeen, hakemus on hylättävä liian myöhään jätettynä. Hankkeen aloittamisen arviointi perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, mutta ainakin seuraavien toimien on katsottava merkitsevän hankkeen aloittamista: 1) hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen, 2) hankinnan toimitus tai 3) hanketta koskevan maksun suorittaminen. Myönnettäessä yrityksen kehittämisavustusta investointeihin, avustuksen piiriin voidaan kuitenkin hyväksyä ennen hakemuksen jättämistä syntyneet suunnittelukustannukset, arkkitehdin palkkio, rakennuspiirustus-, sähkösuunnittelu- ja lvi-suunnittelukustannukset. Myönnettäessä yrityksen kehittämisavustusta ulkomailla pidettäville messuille tai näyttelyyn osallistumisen perusteella, messu- tai näyttelypaikan varaamiseksi suoritettavan ennakko- tai varausmaksun maksamista ei yleensä katsota hankkeen aloittamiseksi, vaikka se olisi maksettu ennen avustushakemuksen jättämistä. Ennen hakemuksen jättämistä suoritettua ennakko- tai varausmaksua ei kuitenkaan voida hyväksyä avustukseen oikeuttavien menojen piiriin. Katso tältä osin tarkemmin kohtaa 3.3.3.1. 1.4 VIRKAMIEHEN ESTEELLISYYS JA SEN VAIKUTUS Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että virkamies on käsiteltävään asiaan, sen asianosaisiin tai asiassa tehtävän ratkaisun vaikutuspiiriin muuten kuuluviin henkilöihin sellaisessa suhteessa, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Pääsääntönä on, että esteellisenä ei saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Asian käsittelyyn osallistuvalla on velvollisuus ottaa huomioon esteellisyytensä ja vetäytyä asian käsittelystä. Virkamiehellä tarkoitetaan tässä yhteydessä muitakin kuin varsinaisia virkamiehiä eli myös niitä henkilöitä, jotka muuten kuin virkamiehinä käsittelevät asioita viranomaisessa (esim. työsopimussuhteiset). Esteellisyysperusteet ja esteellisyyden vaikutus on säännelty yksityiskohtaisesti hallintolain (434/2003) 27 30 :ssä. 1.5 ASIAKIRJAJULKISUUS 1.5.1 Yleistä Sen lisäksi, mitä laissa valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi säädetään oikeudesta tietojen saamiseen (22 ) ja tietojen luovuttamisesta (23 ) sovelletaan julkisuuslakia eli lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja asetusta viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintotavasta (1030/1999). Julkisuuslaki ja asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta sääntelevät viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa. Oikeusministeriön www-sivuilla osoitteessa:

10 http://www.om.fi/etusivu/perussaannoksia/julkisuuslaki kerrotaan lain sisällöstä ja valmistelusta. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä ovat muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa (24 1 mom. 20 kohta). Julkisuuslain 10 :ssä säädetään tiedon antamisesta asiakirjasta, joka sisältää salassa pidettäviä tietoja. Usein salassapitovelvollisuus koskee vain osaa asiakirjasta. Tieto asiakirjan julkisesta osasta on annettava, jos se voi tapahtua niin, että salassa pidettävä osa ei tule tietoon. Tämä edellyttää, että asiakirjan salassa pidettävä osa on selvästi eroteltavissa julkisesta osasta ja että asiakirja on salassa pidettävien osien peittämisen jälkeenkin sellainen, että asiakirjan sisältö on ymmärrettävissä oikein. Asiakirjasta voidaan antaa kopio esimerkiksi poistamalla asianosaisen nimi ja muut tunnistetiedot tai korvaamalla ne symboleilla. Hakemusten käsittelyssä keskeisen salassa pidettävyyden perusteen muodostaa se, että jokin asia on katsottava liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluvaksi joko yksityisen henkilön tai yhteisön kannalta. Liike- ja ammattisalaisuuden osalta salassa pidettävyys on lainsäädännössä määritelty siten, että asiakirjat, jotka sisältävät viranomaisen virkatoiminnassaan hankkimia tai saamia tietoja ja selvityksiä yksityisestä liike- tai elinkeinotoiminnasta, elinkeinon ja ammatin harjoittamisesta taikka yksityisen taloudellisesta asemasta, on pidettävä salassa. Lainkäytössä liike- ja ammattisalaisuuskäsitettä on tulkittu laajasti ja sen osapuolen eduksi, jonka hyväksi salassa pidettävyys on säädetty. Liike- ja ammattisalaisuuksiksi on tällöin yleensä katsottu kaikki sellaiset liike- ja ammattitoimintaa koskevat tiedot, jotka eivät nimenomaan ole julkisia. On kuitenkin huomattava, että se, jonka suojaksi salassa pidettävyys on säädetty, voi myös vapaasti luopua lain hänelle suomasta suojasta. Julkisuuslain mukaan asiakirjan julkisuus määräytyy asiakirjakohtaisesti. Asiakirja on julkinen, jollei se sisällä salassa pidettäviä tietoja. Arvio yksittäisen asiakirjan julkisuudesta tehdään konkreettisen asiakirjapyynnön perusteella. Julkisuutta ja salassa pidettävyyttä tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Epäselvissä tapauksissa TE-keskus voi kysyä ministeriön näkemystä asiassa. 1.5.2 Avustushakemuksen vireilletuloa koskevat tiedot Kun avustushakemus on saapunut TE-keskukseen, siitä voidaan antaa muille kuin asianosaisille seuraavat niin sanotut diaaritiedot: hakijan nimi, hakemuksen jättöpäivä sekä avustuslaji (yrityksen kehittämisavustus / yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus). 1.5.3 Avustushakemus Hakemus on yleensä asianosaisjulkinen eli vain asianosaisella on oikeus saada itseään koskeva asiakirja käyttöönsä, koska hakemus sisältää liikesalaisuuden piirissä olevia asioita. Poikkeuksena voi olla yritysten toimintaympäristön kehittämisavustushakemus, jossa avus-

11 tuksen hakijana on yleensä tutkimuslaitos, oppilaitos, kunta tai muu julkinen yhteisö. Tällöin hakemusasiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, koska ne eivät välttämättä sisällä salassa pidettäviä asioita. 1.5.4 Hankeselvitysraportti Hankeselvitysraportti on lähtökohtaisesti vain asianosaisjulkinen. Asianosaisella on oikeus saada itseään koskeva asiakirja käyttöönsä siltä osin kuin se ei sisällä muita tahoja koskevia salassa pidettäviä tietoja. 1.5.5 Lausunto Lausuntoja ovat esimerkiksi ministeriön tai muiden viranomaisten toisilleen antamat lausunnot. Lausunto on julkinen asiakirja siltä osin kuin se ei sisällä salassa pidettäviä tietoja. Annettaessa lausunnosta tietoja asianosaiselle, on huolehdittava siitä, ettei samalla anneta tietoja esimerkiksi lausunnossa käsitellystä kilpailijasta. 1.5.6 Avustuspäätös TE-keskuksen tai ministeriön myönteinen avustuspäätös on julkinen asiakirjakirja siltä osin kuin se ei sisällä salassa pidettäviä tietoja. Noudatetun käytännön mukaan avustuspäätöksistä on yleensä ilmoitettu muille kuin asianosaisille seuraavat tiedot: yrityksen nimi, avustusmuoto, avustuksen määrä ja avustuksen prosenttiosuus. Kielteinen avustuspäätös ei ole julkinen, jos tiedon antaminen asiakirjasta aiheuttaisi taloudellista vahinkoa päätöksensaajalle. 1.5.7 Avustuksen maksamista koskeva hakemus ja päätös Avustuksen maksamista koskeva hakemus on yleensä vain asianosaisjulkinen ja pidettävä salassa, koska hakemus sisältää lähes aina liike- tai ammattisalaisuuden piirissä olevia asioita. Poikkeuksena voi olla yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen maksamista koskeva hakemus siltä osin kuin se ei sisällä salassa pidettäviä asioita. Maksatuspäätös on julkinen asiakirjakirja siltä osin kuin se ei sisällä salassa pidettäviä asioita. Kielteinen maksatuspäätös ei ole julkinen asiakirja, jos tiedon antaminen aiheuttaisi taloudellista vahinkoa päätöksensaajalle. 1.5.8 Maksatuksen keskeyttämistä koskeva päätös Maksatuksen keskeyttämistä koskeva päätös on julkinen asiakirjakirja siltä osin kuin se ei sisällä salassa pidettäviä tietoja. Maksatuksen keskeyttämispäätös sisältää kuitenkin usein muun muassa liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. 1.5.9 Avustuksen maksatuksen lopettamista ja takaisinperintää koskeva päätös Avustuksen maksatuksen lopettamista ja takaisinperintää koskeva päätös on julkinen asiakirjakirja siltä osin kuin se ei sisällä salassa pidettäviä asioita.

12 1.5.10 Muutoksenhakua koskevat asiakirjat Muutoksenhakua koskevat asiakirjat, kuten oikaisuvaatimus, päätös oikaisuvaatimuksen johdosta, valitus hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle sekä TEkeskuksen muutoksenhakuun liittyvät lausunnot saattavat sisältää salassa pidettäviä asioita. 1.5.11 Hankkeen julkinen nimi ja tiivistelmä EAKR -osarahoitteisissa hankkeissa Täytäntöönpanoasetuksessa (EY) N:o 1828/2006 edellytetään tuensaajien listan julkistamista. Kaikista EU-hankkeista on julkistettava vuosittain tuensaajan nimi, hankkeen nimi ja tiivistelmä sekä tuen määrä. Edellä mainitut tiedot julkistetaan EU-ohjelmien tietojärjestelmän EURAn julkisessa tietopalveluosiossa osoitteessa www.eura2007.fi. Tuensaajan nimi ja tuen määrä ovat olleet yritystukihankkeissa julkista tietoa jo aiemmin. Uusina tietoina hakijoilta kysytään hakemuslomakkeessa hankkeen nimi sekä hankkeen tiivistelmä, jotka voidaan julkistaa. Tuenhakija määrittelee itse, minkä verran ja millaista tietoa hankkeesta voidaan julkistaa. Hakijalle on tärkeää korostaa, että hankkeen nimi ja tiivistelmä tulevat näkyville EURAn julkiseen tietopalveluosioon, josta kuka tahansa voi katsoa tietoa internetissä. Hankkeen julkinen nimi voi olla hyvinkin lyhyt, esimerkiksi vain yksi sana. Hankkeille ei tarvitse keksiä lyhennelmänimiä, vaan hankkeen nimenä voi olla esimerkiksi Tuotantojärjestelmän kehittäminen Hankkeen tiivistelmän tarkoituksena on lisätä EU-tukien läpinäkyvyyttä kertomalla, mitä hankkeissa tehdään, huomioiden kuitenkin liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvat asiat. Sen vuoksi sekä hankkeen nimi että tiivistelmä pyydetään hakijalta, joka määrittelee itse, minkä verran ja millaista tietoa hankkeesta voidaan julkistaa. Tiivistelmät voivat olla tarvittaessa vain yleisellä tasolla, esimerkiksi Hankkeessa kehitetään ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä uusimalla laitteistoja tai Yrityksen kansainvälistymisedellytyksiä parannetaan kehittämällä vientiosaamista. Tiivistelmäksi riittää 1-2 lauseen lyhyt kuvaus erityisesti yrityskohtaisissa investointi- ja kehittämishankkeissa, kun taas toimintaympäristöhankkeissa voi hakija hyvin esitellä laajemminkin esimerkiksi hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. 1.6 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Hallintolain 22 :n mukaan, mikäli viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä. Asianosainen eli avustuksen hakija voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.

13 Jos hakemuksessa olevat tiedot eivät ole riittäviä hakemuksen käsittelyä varten, TEkeskuksen tulee pyytää hakijaa toimittamaan yritysosaston asettamassa, asian laatuun nähden riittävän pitkässä määräajassa tarvittavat lisätiedot. Samalla on hakijalle ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä ratkaisemasta asiaa. Asetettu määräaika voi olosuhteista riippuen vaihdella yleensä kahdesta viikosta kuukauteen. Mikäli hakija ei määräajassa toimita pyydettyjä lisätietoja, TE-keskus voi tilanteen mukaan antaa yritykselle vielä lisäaikaa tietojen toimittamista varten. Jos yritykseltä ei asetetun määräajan eikä mahdollisen lisämääräajan kuluessa ole saatu pyydettyjä selvityksiä, hakemus käsitellään käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Mikäli hakemus on hyvin puutteellinen, voidaan eräissä tapauksissa tehdä myös päätös asian tutkimatta jättämisestä sen jälkeen, kun hakijalle on ensin varattu tilaisuus täydentää hakemustaan ja hakija ei ole toimittanut pyydettyjä tietoja. 1.7 HAKIJAN KUULEMINEN Asianosaiselle on hallintolain 34 :n mukaisesti ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asianosaiselle on hallintolain 36 :n mukaisesti ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika. Kuulemista koskevassa pyynnössä on tarvittaessa yksilöitävä, mistä seikoista selitystä pyydetään. Asianosaiselle on toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin. Asianosaiselle on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi muun muassa ennen avustuksen takaisinperintäpäätöksen tai maksatuksen keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä. Kuuleminen on yleensä tarpeen myös tilanteissa, joissa avustus- tai maksatushakemus ollaan joko kokonaan tai osittain hylkäämässä sellaisen aineiston perusteella, jota avustuksen hakija itse ei ole toimittanut TE-keskukselle. Tällaista aineistoa voivat olla esim. toiselta viranomaiselta saadut selvitykset ja lausunnot sekä luottotietorekisteristä saadut tiedot hakijayrityksen tai sen vastuuhenkilöiden taloudellisesta asemasta. 1.8 HAKEMUKSEN PERUUTTAMINEN Hakija voi peruuttaa hakemuksensa kirjallisella ilmoituksella, jolloin asiassa tehdään päätös tutkimatta jättämisestä. Hakija voi peruuttaa hakemuksensa siihen asti, kunnes TE-keskus on tehnyt päätöksen avustusta koskevassa asiassa. Mikäli hakija haluaa peruuttaa hakemuksensa, hänen on toimitettava asiaa koskeva vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus TEkeskukselle. Hakemuksen peruuttamista koskeva ilmoitus on arkistoitava asiaa koskevien muiden asiakirjojen kanssa.

14 1.9 AIEMMIN MYÖNNETTYJEN AVUSTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun asetuksen 26 :n mukaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain tai sen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten (laki ja asetus yritystoiminnan tukemisesta) nojalla myönnetyn avustuksen vaikutukset on arvioitava kirjallisesti uutta avustushakemusta käsiteltäessä, jos avustuksen myöntämisestä on kulunut enintään viisi vuotta. TE-keskusten tulee tämän asetuskohdan perusteella tarkastella avustusten vaikutuksia hankeselvitysraportissa. Mikäli yritykselle on aiemmin myönnetty avustusta ja avustuksen myöntämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet huonosti, tulee avustuksen myöntämiseen suhtautua pidättyvästi. TE-keskusten huomiota kiinnitetään myös siihen, että avustusten myöntäminen samalle yritykselle useita kertoja edellyttää erityisen painavia perusteita ja nämä perusteet on tuotava esille joko hankeselvitysraportissa taikka päätöksen perusteluissa. 1.10 KILPAILUNÄKÖKOHTIEN HUOMIOON OTTAMINEN Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 1 :n 2 momentissa todetaan, että avustusten myöntämisessä tulee ottaa huomioon kilpailunäkökohdat siten kuin valtionavustuslain 7 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetään. Mainitussa valtionavustuslain kohdassa todetaan, että valtionavustusta voidaan myöntää, jos valtionavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Esimerkiksi avustuksen myöntäminen useita kertoja samalle yritykselle lyhyen ajan kuluessa saattaa johtaa kilpailun ja markkinoiden toiminnan vääristymiseen sekä vaikeuttaa muiden samalla toimialalla toimivien yritysten asemaa. 1.11 TOIMIALAPÄÄLLIKÖIDEN NÄKEMYSTEN HYÖDYN- TÄMINEN Investointi- ja kehittämishankkeiden käsittelyssä tulee ottaa huomioon toimialapäälliköiden avustuksen suuntaamiseen liittyvät esitykset ja näkemykset. Toimialakohtaista tietoa saa mm. Toimiala Online-tietopalvelusta, toimialaraporteista ja toimialapäälliköiden rahoitusnäkemyspapereista, joista ilmenee mm. alan yleinen kehitys ja suhdannenäkymät sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukemisen suuntaamiseen liittyviä kannanottoja. Lisäksi on suositeltavaa neuvotella toimialapäällikön kanssa tapauskohtaisesti avustuksen suuntaamiseen liittyvistä erityiskysymyksistä, kuten alan tai alueen kapasiteetista, käyttöasteesta ja kilpailutilanteesta sekä teknologiakysymyksistä. TE-keskuksen täytyy lähettää toimialapäällikölle kopio hakemuksesta sekä muista tarvittavista asiakirjoista, joista selviää riittävä kuvaus hankkeesta, mikäli investointihankkeen kustannusarvio on yli 1 200 000 euroa (hakijan esittämä arvio).

15 Hakijan esittämän kustannusarvion mukaan yli 1 200 000 euron investointihankkeen osalta toimialapäällikön täytyy TE-keskuksen pyynnöstä antaa aina erillinen lausunto, joka liitetään hakemusasiakirjoihin. Jos TE-keskuksen tarkoituksena on kuitenkin tehdä hankkeeseen kielteinen päätös käyttäen perusteena muuta kuin toimialaperustetta, toimialapäällikön lausuntoa ei tarvitse pyytää. Mikäli käsiteltävän hankkeen toimialalla ei ole toimialapäällikköä, on asia syytä todeta hankeselvityksessä. Yritystutkijan tulee keskustella toimialapäällikön kanssa hyvissä ajoin TE-keskuksen kannasta hankkeeseen. Toimialapäällikön antama lausunto tulee liittää aina TE-keskuksen esitykseen ministeriölle. Yritystutkijan tulee olla myös yhteydessä toimialapäällikköön sellaisista yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeista, jotka liittyvät tietyn toimialan pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen. 1.12 PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN 1.12.1 Toimivalta päätöksenteossa Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 17 :n mukaan avustuksesta päättää se TE-keskus, jonka alueella avustettava hanke pääosin toteutetaan. Ministeriö voi yksittäistapauksessa siirtää asian toimivaltaiselta TE-keskukselta toiselle TEkeskukselle, kun hanke toteutetaan useamman kuin yhden keskuksen alueella. Yrityksen kehittämisavustuksesta päättää ministeriö, jos avustuksen perusteena olevien menojen määrä ylittää neljä miljoonaa euroa (tarkoittaa menoja, joista avustus myönnetään tai voitaisiin myöntää). TE-keskuksen tulee siis lähettää työ- ja elinkeinoministeriön (jäljempänä ministeriön) päätettäväksi myös kielteinen tai hakijan esittämää hanketta suppeampi päätösesitys sellaisesta hankkeesta, jonka avustuksen piiriin periaatteessa hyväksyttävissä olevat menot ylittävät neljä miljoonaa euroa. Ministeriö voi pidättää päätösvallan myös tätä pienemmissä hankkeissa, jos päätöksellä on erityistä merkitystä tämän lain soveltamisen kannalta. Ennen kuin ministeriö voi tehdä päätöksen hankkeeseen, johon on haettu yrityksen kehittämisavustusta yli 1,7 miljoonaa euroa, hankkeen osalta tulee saada valtioneuvoston asettaman yritystukineuvottelukunnan lausunto. Jos yritystukineuvottelukunta puoltaa myönnettäväksi hankkeeseen avustusta vähintään 5 miljoonaa euroa, ministeriö voi tehdä päätöksen hankkeeseen vasta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon jälkeen. Kunnan ja yrityksen samaan hankekokonaisuuteen liittyvien hakemusten osalta päätösvalta ratkaistaan yksittäisen hakemuksen perusteella. TE-keskus tekee siis kunnan ja yrityksen sellaisista hakemuksista päätöksen, joissa yrityksen kehittämisavustuksen perusteena olevien menojen määrä hakemuksissa erikseen alittaa, mutta yhteenlaskettuna ylittää neljä miljoonaa euroa. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuspäätöksen tekee aina TE-keskus. Avustusta ei voi myöntää euromääräisesti enempää kuin sitä on haettu. Jos hakemukseen tehdään muutoksia, on se mahdollista vain yrityksen kirjallisen muutoshakemuksen perusteella.

16 1.12.2 Hankkeen toteuttamisaika ja sen pidentäminen Hankkeen toteuttamiselle määritetään päätöksessä tapauskohtaisesti mahdollisimman realistiseksi arvioitu toteuttamisaika. EAKR -osarahoitteisten hankkeiden toteuttamisajassa on myös huomioitava niin sanottu n+2 sääntö, mikä edellyttää, että tietyn vuoden ao. EAKRohjelman kehyksen mukaisesta valtuudesta tehdyt päätökset on pääsääntöisesti oltava maksettu ko. EAKR-kehystä seuraavien kahden vuoden aikana (eli kehysvuosi+2 vuotta). Toteuttamisajan mahdollinen pidentäminen edellyttää, että hakija jättää perustellun kirjallisen hakemuksen TE-keskukselle ennen toteuttamisajan umpeutumista. Avustuspäätöksen voimassaoloajan pidentämisestä päättää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 17 :n nojalla se TE-keskus, jonka alueella avustettava hanke pääosin toteutetaan. TE-keskus tekee avustuspäätöksen voimassaoloajan jatkamista koskevan päätöksen myös niissä tapauksissa, joissa avustuksen myöntämispäätöksen on tehnyt ministeriö. Voimassaoloajan pidentämisestä tehdään kirjallinen muutospäätös, joka lähetetään hakijalle. 1.12.3 Maksatuspäätöksen tekeminen Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 18 :n nojalla TE-keskus maksaa avustuksen erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan, myöntämispäätöksessä asetettujen tarkempien ehtojen ja hyväksyttävän selvityksen perusteella. TE-keskus tekee maksatuspäätöksen myös kaikista työllisyysmäärärahoista myönnetyistä investointiavustuksista. 1.12.4 Maksatuksen keskeyttäminen Maksatuksen keskeyttämisestä säädetään valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 25 :ssä. Pykälän mukaan työvoima- ja elinkeinokeskus voi päätöksellään määrätä avustuksen maksamisen keskeytettäväksi siten kuin valtionavustuslain 19 :ssä säädetään. Maksatuksen keskeyttämispäätös on turvaamistoimi, jolla maksatus tilapäisesti keskeytetään asian tarkemman selvittämisen ajaksi. Selvittämisen jälkeen on tehtävä joko päätös maksatuksen jatkamisesta tai maksatuksen lopettamisesta ja takaisinperinnästä. Maksatuksen keskeyttämispäätöstä ei saa tehdä vain tosiasiallisesti keskeyttämällä maksatus, vaan keskeyttämistilanteissa on aina tehtävä kirjallinen päätös. Keskeyttämispäätös on tehtävä välittömästi, kun keskeyttämisperuste on tullut TE-keskuksen tietoon. Ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä on avustuksen saajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi asian johdosta. On syytä huomioida, että keskeyttämispäätös voidaan tehdä vain valtionavustuslain 19 :ssä mainituilla perusteilla. Maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 32 :ssä säädetään. 1.12.5 Päätöksen perusteleminen Hallintopäätöksen perustelemisesta säädetään hallintolain 45 :ssä. Pykälän mukaan päätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Näin ollen myös valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain ja asetuksen nojalla tehdyt päätökset on perustel-

17 tava. On syytä huomata, että edellä mainittujen säädösten nojalla myönnetyt avustukset ovat harkinnanvaraisia eli päätökset perustuvat monesti suurelta osin tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei päätöksiä tulisi perustella asianmukaisesti. Perusteluina tulisi esittää seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun eli niin sanotut tosiasiaperustelut. Tämän lisäksi päätöksestä tulee käydä ilmi kaikki ne säännökset, määräykset tai muut päätökset (esim. TE-keskuksen rahoituslinjaukset), joihin nyt tehty päätös pohjaa. Perusteluita tarkastelemalla asianosaisen olisi kyettävä arvioimaan päätöksen oikeellisuutta ja hänen tarvettaan hakea muutosta. Perustelemisvelvollisuuden tarkoituksena on lisäksi auttaa viranomaista kontrolloimaan toimintaansa, kiinnittämään huomiota epäjohdonmukaisuuksiin ja arvioimaan tosiasiatietoja tarkasti. Tosiseikat on jo perusteluvaiheessa erotettava oikeussäännöistä. Pelkkä oikeussääntöihin perustuva perustelu on liian yleinen, koska siinä ei yksilöidy juuri käsiteltävän asian tosiasiaperusta. Päätöksestä tulisi siis käydä ilmi, kuinka oikeussääntöä on sovellettu juuri tässä yksittäistapauksessa. Viranomaisen harkintavalta jaetaan tavallisesti oikeusharkintaan ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeusharkinnasta on kysymys, jos tapaukseen sovellettava säädös käytännöllisesti katsoen yksiselitteisesti määrää, miten viranomaisen on asia ratkaistava. On huomattava, että oikeusharkinta sisältää myös normaalin oikeudellisen tulkinnan mahdollisuuden. Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa viranomainen valitsee lain suomista ratkaisuvaihtoehdoista sen, joka parhaiten toteuttaa hallinnon tarkoitusperiä (tavoiteharkintaa). Tarkoituksenmukaisuusharkinnassakin on huomioitava hallinnon oikeusperiaatteet, jotka on lueteltu hallintolain 6 :ssä seuraavalla tavalla: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Päätöksen perusteluita laadittaessa on myös syytä huomioida, että perusteluissa on esitettävä kaikki ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Näin ollen viranomaisen mahdollisessa muutoksenhakuvaiheessa antama lausunto on tarkoitettu ainoastaan selventämään perustelua, ei korvaamaan niitä. On myös syytä huomata, että kielteisen päätöksen perustelujen on yleensä oltava tarkemmat ja laajemmat kuin edun suovan, myönteisen päätöksen perustelujen. Sama koskee myös osittain kielteistä päätöstä eli esimerkiksi myöntämispäätöstä, jossa avustus on myönnetty alhaisemmalla avustusprosentilla kuin hakija on hakenut tai maksatuspäätöstä, jossa osa hakijan esittämistä menoista on hylätty. 1.12.6 Soveltuvuus EU-ohjelmiin Hankeselvitysraportissa tulee perustella hankkeen soveltuvuus EU-ohjelmaan. Esitetyt perustelut siirretään hankkeen muiden tietojen mukana EURAan. Perusteluksi ei riitä pelkkä EU-ohjelman ja toimintalinjan mainitseminen, vaan hankkeen soveltuvuutta tulee perustella

18 laajemmin. Keskeisimpinä perusteina ovat EU-ohjelman ja toimintalinjan tavoitteet, sisällölliset painotukset ja valintakriteerit, mukaan lukien kunkin ohjelman seurantakomitean vahvistamat kriteerit. Perusteina voivat olla myös maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman linjaukset sekä maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitut rahoituksen suuntaamisen periaatteet. Lisäksi hankkeet voivat tukea kansallisten erityisohjelmien (esimerkiksi osaamiskeskusohjelma ja aluekeskusohjelma) toteuttamista. 1.12.7 Päätökseen liittyvät lisäehdot TE-keskus sekä ministeriö voivat liittää ehtoja ja rajoituksia myöntämäänsä avustukseen (lain 19 ). Asetettavat lisäehdot tulee selkeästi ilmaista päätöksessä. Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 19 :n 2 momentissa tarkoitettua 3 ja 5 vuoden käyttöaikaa voi ministeriö tai TE-keskus avustuksen myöntämispäätökseen sisällytettävällä ehdolla erityisestä syystä pidentää. Pidemmän käyttöajan asettaminen voi olla tarpeen esimerkiksi tapauksissa, joissa avustusta myönnetään matkailukäyttöön tarkoitettujen lomamökkien rakentamiseen. 1.12.8 EU-hankkeisiin liittyvät lisäehdot 1.12.8.1 Kirjanpitoaineiston säilyttäminen Rahoitusta myöntävän viranomaisen on muistutettava hakijalle, että kaikki asianomaisen EU-ohjelman menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet ovat komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan toimenpideohjelman sulkemisen jälkeen. Varmaa päivämäärää asiakirjojen säilyttämiselle ei tässä vaiheessa voida antaa, mutta esim. EAKR-rahoituspäätöksen ehtoihin on käytännön syistä merkitty, että hankkeen asiakirjoja on säilytettävä vähintään 31.12.2021 saakka. Tämä päivämäärä on riittävän kaukana myös siinä tapauksessa, että ohjelmien sulkemisen yhteydessä ilmenisi ongelmia, joiden vuoksi loppumaksun maksaminen viivästyisi suunnitellusta ajankohdasta. Vastuuviranomaisella tulee olla myös hankkeen päättymisen tai yrityksen toiminnan lopettamisen jälkeen tai mahdollisessa konkurssitilanteessa tieto hankkeen asiakirjojen säilytyspaikasta ja hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot, jotta hankkeen toteutuksen kaikki vaiheet voidaan vaikeuksitta myös jälkikäteen selvittää. Jos kyseessä on luonnollinen henkilö eli yksityisyrittäjä, säilytysvelvoite pysyy yrityksen lopettamisen jälkeenkin tällä henkilöllä. Jos kyseessä on toimintansa lopettanut yritys, säilytysvelvoite on yrityksen viimeisimmällä pääomistajalla tai viimeisimpänä eronneella hallituksen puheenjohtajalla. Konkurssitapauksissa vastuu voi olla esim. konkurssipesänhoitajalla. Hankkeen asiakirjoja tulee säilyttää yhdessä paikassa paloturvallisessa arkistossa. Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä. Sähköistä tai optista säilyttämistä selventää komission asetus 2355/2002, jossa todetaan että: Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäiskappaleina tai ne on tallennettava yleisesti hyväksyttyjä tietojärjestelmiä käyttäen. Yleisesti hyväksyttyjä tietojärjestelmiä ovat erityisesti seuraavat:

19 valokopiot alkuperäisistä asiakirjoista mikrofilmit alkuperäisistä asiakirjoista optisiin tietojärjestelmiin (kuten CD-romille, kovalevylle tai magneettilevykkeelle) tallennetut alkuperäisten asiakirjojen sähköiset versiot ainoastaan sähköisessä muodossa olevat asiakirjat. Kansallisten viranomaisten on vahvistettava menettely, jolla todistetaan yleisesti hyväksyttyjä tietojärjestelmiä käyttäen tallennettujen asiakirjojen yhdenmukaisuus alkuperäisen asiakirjan kanssa, ja tällä menettelyllä on taattava, että tallennetut versiot täyttävät kansallisen lainsäädännön velvoitteet ja että niihin voidaan luottaa tarkastuksia varten. Jos asiakirjat ovat saatavilla ainoastaan sähköisessä muodossa, atk-järjestelmän, johon sähköiset versiot on tallennettu, on täytettävä hyväksytyt turvastandardit, joilla taataan, että tallennetut versiot täyttävät kansallisen lainsäädännön velvoitteet ja että niihin voidaan luottaa tarkastuksia varten.". Käytännössä kaikki Suomessa käytössä olevat, tilintarkastajan hyväksymät järjestelmät täyttävät yllämainitut vaatimukset. Säilytysvelvoite koskee hankkeen kaikkia asiakirjoja eli hankkeen asiakirja-aineistoa, kirjanpitoa ja alkuperäisiä tositteita. Säilytysvelvoite koskee myös palkkatositteita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että palkansaajakohtainen seuranta hankkeen henkilöstökuluista tulostetaan paperille ja liitetään hankkeen asiakirjoihin. 1.12.8.2 EAKR-osarahoitteisten hankkeiden tiedotusvaatimukset EAKR-tukea saaneiden hankkeiden toteuttajille on laadittu tiedotusohje sekä sitä koskevat internet-sivut www.tem.fi/hankeohje. TE-keskuksissa tiedotusohje tulostuu automaattisesti TUKI2000-järjestelmästä kaikkien myönteisten EAKR-rahoituspäätösten liitteeksi. Mikäli kyseessä on rakentamista tai infrastruktuuri-investointeja sisältävä, yli 500 000 euroa tukea saava hanke, kuten esimerkiksi tuotantotilojen laajennus, hankkeen toteuttajaa on hyvä erikseen muistuttaa rakennusaikaisen mainostaulun pystyttämisestä. Lisäksi yli 500 000 euroa tukea saaneille, aineellisia investointeja sisältäville hankkeille jaetaan hanketarra, joka vastaa asetuksessa mainittua tietokylttiä. 1.12.9 Päätöksen tiedoksianto Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain nojalla tehty päätös voidaan lain 31 :n mukaan antaa tiedoksi hallintolain 59 :ssä säädettyä tavallista tiedoksiantoa käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätökset voidaan lähettää vastaanottajalle postitse tavallisena kirjeenä. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen viranomaisen eli esimerkiksi avustusta hakeneen kunnan tietoon kirjeen saapumispäivänä.

20 Jatkossakin voidaan käyttää tiedoksiantotapana saantitodistusmenettelyä. Saantitodistuksen käyttäminen on suositeltavaa esimerkiksi maksatuksen keskeyttämistä ja lopettamista koskevissa päätöksissä sekä takaisinperintäpäätöksissä. Laadukas asiakaspalvelu puoltaa monesti sitä, että etenkin kielteisistä päätöksistä tiedotetaan ensin puhelimitse sen lisäksi, että niistä tiedotetaan kirjallisesti. 1.13 MUUTOKSENHAKU Muutoksenhausta säädetään valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 32 :ssä seuraavasti: Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa valittamalla hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Muutoksenhaun ensivaiheena on oikaisuvaatimusmenettely. Oikaisuvaatimusmenettelyssä päätöksen tehnyttä viranomaista eli TE-keskusta tai ministeriötä voidaan pyytää tarkastamaan päätöksensä laillisuus. Oikaisuvaatimusmenettelyn etuina ovat sen nopeus ja joustavuus, koska selvissä tapauksissa viranomainen voi muuttaa oman päätöksensä tarvittaessa hyvinkin nopeasti ja näin voidaan välttää asian tarpeeton käsittely valitusasteissa. Viranomaisen on liitettävä antamiinsa päätöksiin oikaisuvaatimusosoitus. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle eli ministeriölle tai työvoimaja elinkeinokeskukselle. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä avustusta koskevassa asiassa asianosaisena oleva taho. Asianosaisen käsite määrittyy pykälää sovellettaessa hallintolainkäyttölain 6 :n ja sen tulkintakäytännön mukaisesti. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta hallintolainkäyttölaissa säädetyllä tavalla. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen tulee viranomaisen liittää valitusosoitus. TE-keskuksen tekemästä oikaisuvaatimuspäätöksestä voi valittaa ensivaiheessa hallintooikeuteen ja hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Ministeriön tekemästä oikaisuvaatimuspäätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen ja valittaa voidaan vain sillä perusteella, että ministeriön tekemä päätös on lain vastainen.