Häme Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonvarayksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/426/07.00/2011 LUV/359/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA YIT Rakennus Oy Jussilankatu 6 C 7 15680 LAHTI PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE Hämeenlinnantie 18 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Sopenkorpi Kiinteistörekisteritunnus: 398-26-601-10 Lahden kaupunki PL 202 15101 LAHTI VIREILLETULOAIKA 10.11.2011 MAKSU 1008 Ympäristönsuojelulaki 78 Laki ympäristönsuojelulain voimaanpanosta 22 Jätelaki 77 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa Sopenkorven kaupunginosassa rakennetussa kaupunkiympäristössä Hämeenlinnantien varressa Lahden kaupungin omistamalla tontilla. Kiinteistössä on vuokralla Rikave Oy. Kiinteistöllä on toiminut ennen huoltoasema. Entisessä huoltoasemarakennuksessa toimii nykyisin lounaskahvila Vanha Viikari sekä alakerrassa autojen huoltohalli ja pesuhalli. Yläpihalla on autonpesupaikka. Kiinteistöllä on maanalainen lämmitysöljysäiliö osittain rakennuksen alla. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkinnällä huoltoasematontti. Tontin maankäyttö on muuttumassa asuin- ja liikekäyttöön. Rikave Oy ja YIT Rakennus Oy ovat käynnistäneet uudisrakennushankkeen ja suunnitellun uudisrakennushankkeen yhteydessä puretaan nykyiset rakennukset ja rakenteet ja tilalle rakennetaan alustavien arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti asuin- ja liikerakennus. Kiinteistö rajoittuu katualueisiin; pohjoisessa Hämeenlinnantiehen, etelässä Kirveskatuun, idässä Sopenkorvenkatuun. Tontin länsipuolella on asuinkerrostalo, kuten myös etelässä Kirveskadun eteläpuolella. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla, vedenhankintaa varten tärkeällä I lk:n pohjavesialueella (Lahti), pohjaveden muodostumisalueella. Lahden kaupungin Urheilukeskuksen vedenottamo sijaitsee noin 300 m:n päässä kohteen pohjoispuolella ja Launeen vedenottamo noin 2 km:n etäisyydellä kohteesta kaakkoon. PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET Kohteessa on ollut huolto- ja polttoaineen jakeluasema vuodesta 1960, aluksi Oy Gulf-Oil Ab:n asemana, vuodesta 1974 Kesoil-verkostossa ja vuodesta 1998 Nesteen asemana vuoden 2000 loppuun, jolloin polttoaineiden jakelu liikenneasemalla päättyi. Maanpäälliset polttoaineiden jakelurakenteet ja mittarikatos, maanalaiset ajoneuvopolttoainesäiliöt ja polttonesteputkistot purettiin kesällä 2001. Hämeen ympäristökeskus antoi 23.5.2001 päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen johdosta. Huoltoasemakiinteistön öljyllä pilaantunutta maaperää puhdistettiin massanvaihdolla vuonna 2001. Bensiinillä pilaantuneen maaperän puhdistusta jatkettiin vv. 2001-2002. Massanvaihdolla puhdistettiin kiinteistön pohjoisosan maanalaisten säiliöiden aluetta rakenteiden poistamisen yhteydessä. Jakelumittari- ja säiliöalueella maaperää puhdistettiin myös huokosilmatekniikalla. Kiinteistön vanhan polttoöljysäiliön aluetta ei voitu tuolloin puhdistaa, koska säiliö sijaitsee rakennuksen rakenteiden alla. Polttoöljysäiliön alueelle jäi pilaantunutta maata. Vuosina 2004-2005 todettiin, että myös aiemmin tutkimaton huoltoasematontin eteläosan polttoaineenerotinkaivojen ja viemärien alue sekä Kirveskadun katualue ja jakeluasemakiinteistön eteläpuoleisen, Kirveskadun toisella puolella sijaitsevan tontin maaperä olivat pilaantunut polttoainehiilivedyillä huoltoasemasta peräisin. Hämeen ympäristökeskus antoi näiden alueiden pilaantuneen maaperän puhdistamisesta päätöksen 3.6.2005. Maaperää puhdistettiin massanvaihdolla huoltamorakennuksen eteläpuolella autohuoltohallin edustalla ja Kirveskatu 2:n tontilla v. 2005. Kirveskadun aluetta ja huoltohallin rakenteiden alapuolista maaperää puhdistettiin huokosilmatekniikalla syksystä 2005 kevääseen 2007. Huoltoasematontille jäi tässäkin puhdistuksessa öljy- ja bensiinihiilivedyillä pilaantunutta maata tontin eteläosaan alapihalle rakennuksen perustusten läheisyyteen, koska kaikkea pilaantunutta maata ei saatu poistettua rakenteita vaarantamatta. 2
TUTKIMUSTULOKSET Vanhan huoltoasemarakennuksen suunniteltu purkaminen mahdollistaa niiden pilaantuneiden alueiden puhdistamisen, joita ei voitu ennen kunnostaa rakennuksen ja rakenteiden alta ja perustusten juuresta. Maaperä on pilaantunut pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelun ja varastoinnin seurauksena. Maaperää ovat pilanneet öljy ja bensiini. Pilaantunutta maata on arviolta 1 400 tonnia. Tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 22.9.2011 laatimassa tutkimusraportissa. Tutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut bensiini- ja öljyhiilivedyillä maanalaisen polttoöljysäiliön alueella noin 4 m:n syvyyteen maanpinnasta. Laboratoriotutkimusten mukaan maaperän öljyhiilivetypitoisuus (C 10 -C 40 ) oli enimmillään 2 900 mg/kg. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 -C 21 ) pitoisuus oli enimmillään 2 600 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvotason. Lisäksi ko. alueen BTEX-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen kynnysarvotason. Tontin pohjoisosassa maaperän BTEX-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason mittarikentän alueella, minkä lisäksi kolikkopesupaikan alueella todettiin maaperässä öljyhiilivetyjä 430 mg/kg, eli yli kynnysarvotason. Tontin eteläosassa autojen huolto- ja pesuhallin alueella maaperän BTEX-pitoisuudet ylittävät kynnysarvotason n. 4 m:n syvyyteen maanpinnasta. Tontin maaperän raskaiden öljyjakeiden (C 21 -C 40 ) pitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason. Alueen pintamaakerrokset ovat täyttöhiekkaa/-soraa. Perusmaa täyttöhiekan alla on kerroksittaista sisältäen hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesi on kiinteistön alueella yli 20 m:n syvyydessä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt puhdistustarpeen arviointi, jonka ohjearvovertailun mukaan maaperä on pilaantunut maanalaisen polttoöljysäiliön alueella, missä maaperän keskiraskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Ilmoituksen kunnostustarvearvion mukaan tämä voimakkaasti öljyhiilivetyjen pilaama maaperä on tarkoituksenmukaista puhdistaa massanvaihdolla samassa yhteydessä, kun kiinteistölle rakennetaan asuin- ja liiketoimintaan tarkoitettu rakennus. Uudisrakentamisen ja vanhan rakennuksen purkamisen yhteydessä tullaan tekemään tontin pinta-alan suhteen laajahkoa maanrakennustyötä. Ilmoituksen puhdistustarvearvion mukaan kohteen pohjavesiolosuhteet eivät edellytä laajempaa maaperän puhdistustarvetta, kuin mitä tontin maankäyttö edellyttää. Haitta-aineet sijaitsevat maaperässä syvimmillään 4 m:n syvyydessä, maaperä on heikosti vettä ja epäpuhtauksia läpäisevää ja pohjavesi on yli 20 m:n syvyydellä. Ilmoituksen puhdistustarvearviossa esitetään puhdistettavaksi maaperä lisäksi tontin pohjoisosassa mittarikentällä ja kolikkopesupaikalla, jotka sijaitsevat alustavissa arkkitehtisuunnitelmissa suunnitellun uudisrakennuksen kohdalla. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT 3
Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi tulevan asuin- ja liikerakennuksen kohdalle esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista alempaa ohjearvotasoa seuraavasti: Öljyhiilivedyt (C 10 -C 21 ) Öljyhiilivedyt (C 21 -C 40 ) Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) MTBE TAME Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit 300 mg/kg 1 000 mg/kg 100 mg/kg 5 mg/kg 5 mg/kg 0,2 mg/kg 5 mg/kg 10 mg/kg 10 mg/kg Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi piha- ja pysäköintialueille sekä katualueelle esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista ylempää ohjearvotasoa seuraavasti: Öljyhiilivedyt (C 10 -C 21 ) Öljyhiilivedyt (C 21 -C 40 ) Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) MTBE TAME Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit 600 mg/kg 2 000 mg/kg 500 mg/kg 50 mg/kg 50 mg/kg 1 mg/kg 25 mg/kg 50 mg/kg 50 mg/kg PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Puhdistussuunnitelma on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa Ramboll Finland Oy:n 23.9.2011 laatimassa kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Alueelta poistetaan kaivamalla kaivinkoneella maa-aines, jonka pitoisuus ylittää puhdistuksen tavoitetasot. Pilaantunut maa-aines kuljetetaan kuorma-autoilla vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. tavalla pilaantunutta maa-ainesta. Jos kaivantoihin kertyy vettä, vähäiset vesimäärät poistetaan imuautolla. Jos kaivantoon kertyy vettä runsaasti, vedet kerätään ja esikäsitellään tarvittaessa öljynerottimella ja hiekanerottimella ja johdetaan jätevesiviemäriin Lahti Aqua Oy:n kanssa sovittavalla tavalla. Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi kevättalvella 2012. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan kunnostuksen aloitusilmoituksen yhteydessä. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Ennen kunnostuksen käynnistämistä tehdään kirjallinen aloitusilmoitus Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla ilmoitetaan pilaantuneen maa-aineksen käsittely- ja loppusijoitus- 4
paikka ja kunnostustöiden valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan nimi ja yhteystiedot sekä urakoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikan päällä ympäristötekninen asiantuntija. Valvojan tehtäviin kuuluvat mm. kenttähavainnot ja kenttäanalyysit, pilaantuneen maan lajittelu vastaanottavan laitoksen ohjeiden mukaisesti, sijoituskohteiden osoittaminen pois kuljetettaville maa-aineksille, tarvittavien pilaantuneiden maiden siirtoasiakirjojen laatiminen, kunnostustyön aikainen kirjanpito ja laboratorionäytteiden otto sekä loppuraportointi. Valvoja pitää kirjaa mm. pilaantuneen maan määristä ja sijoituskohteista, kenttäanalyyseistä sekä kaikista kunnostuksen aikana tehdyistä oleellisista havainnoista. Kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot merkitään karttapohjalle. Valvoja arkistoi siirtoasiakirjojen kaksoiskappaleet. Valvoja ohjaa pilaantuneen maan kaivua ja muuta kunnostustyön suoritusta ja annettujen viranomaismääräysten toteuttamista. Valvoja ottaa yhteyttä tilaajaan ja viranomaisiin, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, esim. pilaantuminen on merkittävästi laajempaa tai maa-aines on pilaantunut muilla haitta-aineilla, kuin kunnostussuunnitelmassa on ilmoitettu, valvoja ilmoittaa siitä välittömästi tilaajalle ja viranomaisille. Kaivettavan maa-aineksen kokonaishiilivetypitoisuuksia mitataan työn aikana kenttäanalysaattorilla (PetroFlag). Ympäristötekninen valvoja ohjaa työtä niin, että eriasteisesti pilaantuneet maa-aineserät pysyvät kunnostustyön aikana erillään. Pilaantuneet maat lajitellaan vastaanottopaikan pitoisuusluokituksen mukaisesti. Kenttäanalysaattorilla määritettyjen pitoisuuksien täyttäessä kunnostuksen tavoitearvot, kunnostusalueen kaivupohjalta ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusmaanäytteet laboratorioanalyyseja varten. Näytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä. Kaivannon seinämistä ja pohjasta otettavista koontinäytteistä analysoidaan laboratoriossa MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet, TVOC ja öljyhiilivetyjen (C 10 -C 40 ) pitoisuudet. Analyysituloksia verrataan kunnostustavoitteisiin, minkä perusteella päätetään kunnostuksen jatkamisesta tai lopettamisesta. Pilaantuneen maan poiskaivun jälkeen kaivantojen täyttö aloitetaan, kun puhdistukselle asetetut tavoitearvot on saavutettu. Kunnostustöiden päätyttyä tehdään raportti, joka toimitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Raporttiin kootaan seuraavat tiedot: mahdollisten työmaakokousten ja muiden palaverien tai katselmusten pöytäkirjat, kaivutyön toteuttaminen, kunnostetut alueet ja lopetusnäytteiden ottokohdat karttapiirustuksessa, tehtyjen kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset, kirjanpitotiedot poistetuista maamassoista ja tiedot kunnostustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy Työmaa sijaitsee kaupunkialueella. Kunnostustyöstä ei aiheudu normaalista maarakennustyöstä poikkeavaa melua ympäristöön. Työmaa-alue aidataan ja merkitään ulkopuolisten työmaalle pääsyn estämiseksi. Pilaantuneen maan leviämistä estetään välttämällä ylimääräistä läjitystä ja varastointia sekä liikennöintiä pilaantuneen maan yli. Kaivu ja kuormaus toteutetaan niin, ettei liikennöintiä pilaantuneella alueella tapahdu. Kuormausalue puhdistetaan, jos pilaantunutta maata varisee kuormauksen aikana. Kaivetut massat voidaan lyhytaikaisesti läjittää työmaa-alueelle kaivun sujuvuuden varmistamiseksi, lastauksen helpottamiseksi tai kenttämittausten tekemisen ajaksi. Pilaantunutta maata ei varastoida pidempiai- 5
ILMOITUKSEN KÄSITTELY kaisesti. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista. Kaikki pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt alueella tarkastuksen 21.11.2011. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. 2. 3. 4. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Kiinteistön 398-26-601-10 pilaantunut maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: Bensiinijakeet (C 5 -C 10 ) 100 mg/kg Keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 mg/kg Raskaat öljyjakeet (>C 21 -C 40 ) 600 mg/kg MTBE-TAME (summa) 5 mg/kg Bentseeni 0,2 mg/kg Tolueeni 5 mg/kg Etyylibentseeni 10 mg/kg Ksyleenit 10 mg/kg Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden pitoisuudet (MTBE, TA- ME, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet) on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa ongelmajätearvon. Ongelmajätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvon. 6
5. 6. 7. 8. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Ongelmajätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan ongelmajätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Pilaantuneen maan kaivun aikana kaivantoihin kertyvä pilaantunut vesi on toimitettava esim. säiliöautolla käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaavan jäteveden käsittelyyn tai johdettava esikäsiteltynä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Johtamisesta jätevesiviemäriin ei saa aiheutua haittaa viemäriverkossa, jätevedenpuhdistamolla eikä ympäristössä ja johtamisessa on noudatettava Lahti Aqua Oy:n ohjeita esikäsittelystä ja sen viemäriin johdettavalle jätevedelle asettamia raja-arvoja. 7
Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden seudun ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, pitoisuudet (MTBE, TAME, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet), käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi-asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on ongelmajätteeksi luokiteltavan maan osalta tehtävä siten, kuin valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä pitoisuuksista (MTBE, TAME, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, bensiinijakeet, keskitisleet ja raskaat öljyjakeet) on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristöja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon ilmoituksessa esitetystä poiketen koko kiinteistön alueella. Koska alueelle on suunniteltu asuinkäyttöä, on alue puhdistettava lähtökohtaisesti alempaan ohjearvotasoon. Rakennuspaikan lisäksi myös piha-alue on puhdistettava ilmoituksessa esitettyä tasoa puhtaammaksi, koska kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja maaperä sisältää BTEX-yhdisteitä, joiden aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski on tavanomaista suurempi jo alhaisissa pitoisuuksissa. Lisäksi tontin piha-alueen puhdistaminen alempaan ohjearvotasoon mahdollistaa myöhemmät muutokset rakennuspaikan ja päällystettyjen alueiden sijainnin suhteen. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Pilaantuneeseen maa-ainekseen sovellettavia ongelmajätearvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). 8
Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maa-aineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 6, 77 Jäteasetus 3 a Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1394/2010) perusteella 1008. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 21 h. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös YIT Rakennus Oy Juha Keiski Jussilankatu 6 C 7 15680 LAHTI saantitodistuksella 9
Jäljennös Lahden seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä) Ramboll Finland Oy, Mikko Ihonen, Terveystie 2, 15870 HOLLOLA Lahden kaupunki, PL 202, 15101 LAHTI Ilmoittaminen kunnassa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa diplomi-insinööri Olli Valo, puh. 040 842 2685 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Ulla-Maija Liski Diplomi-insinööri Olli Valo 10
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 010 3642611; faksi 010 3642760; aukioloaika: 8.00 16.15 e-mail: vaasa.hao@oikeus.fi 11