CITTASLOW KRISTIINANKAUPUNKI KRITEERIT
Innehåll A. YMPÄRISTÖTYÖN PERIAATTEET... 5 1. Ilman, veden ja maaperän laadun varmistaminen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.... 5 2. Suunnitelmat jätteenlajittelun ja -keräyksen edistämiseksi ja kehittämiseksi, kaupunkijäte ja erikoisjätteet mukaan lukien.***... 5 3. Teollisen ja kotitalouskompostoinnin edistäminen ja kehittäminen.... 5 4. Kaupungin tai osuuskunnan harjoittama jätevedenpuhdistamo.... 5 5. Kunnallinen energiansäästösuunnitelma, jossa tarkastellaan erityisesti vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä (uusiutuva energia, vihreä vety, pienvesivoimalat) sekä lämmön tuottaminen kiinteästä yhdyskuntajätteestä ja biomassasta.***... 6 6. Geenimuunneltujen organismien käytön kieltäminen maataloudessa ***... 6 7. Kunnallinen suunnitelma kaupallisten mainosten ja liikennemerkkien ulkoasun säätelemiseksi.... 6 8. Elektromagneettisen saasteen valvontajärjestelmä.... 6 9. Ohjelma äänisaasteen valvomiseksi ja vähentämiseksi.... 7 10. Valosaasteen valvontaohjelmat ja -järjestelmät.***... 7 11. Ympäristönhallintajärjestelmien soveltaminen (EMAS ja ECOLABEL tai ISO 9001; ISO 14000, SA 8000 sekä osallistuminen Agenda 21 -hankkeisiin). ***... 7 B. INFRASTRUKTUURIN PERIAATTEET... 8 1. Suunnitelmat historiallisten keskusten ja/tai kulttuurisesti tai historiallisesti arvokkaiden kohteiden parantamiseksi ja entisöimiseksi.... 8 2. Suunnitelma turvallisen liikenteen ja liikkumisen toteuttamiseksi.... 8 3. Kouluihin ja julkisiin rakennuksiin johtavat pyörätiet.... 8 4. Suunnitelmat, joiden avulla voidaan tuoda esille joukkoliikennettä ja kannustaa sen käyttöä yksityisautoilun tilalla (pysäköintipaikat joukkoliikenteen pysäkkien yhteydessä, liukuportaat ja -käytävät, kisko- tai kaapelirakenteet, pyörätiet, jalkakäytävät kouluihin, työpaikoille jne.).***... 9 5. Sen varmistaminen, että julkiset paikat ovat myös liikuntarajoitteisten käytettävissä, ettei niissä ole arkkitehtuuriin liittyviä rajoitteita ja että niissä on saatavilla tarvittavat tekniset ratkaisut. ***... 9
6. Ohjelmia perhe-elämän ja paikallisten aktiviteettien edistämiseksi (virkistys, urheilu, koulun ja kotien välinen toiminta, vanhuksille ja kroonisesti sairaille suunnattu kotiapu, sosiaalikeskukset, kunnanvirastojen säännölliset aukioloajat, yleiset WC:t). ***... 9 7. Terveyskeskus.... 10 8. Korkealaatuiset viheralueet, jotka täyttävät ao. standardien asettamat vaatimukset (väliin jäävät viheralueet, leikkikentät jne.)... 10 9. Luonnontuotteiden myyntikeskusten luominen ja tavaroiden jakelusuunnitelma.... 10 10. Sopimus kauppiaiden kanssa siitä, että myymälässä autetaan pulaan joutuneita asukkaita, nk. "friendly shops.... 11 11. Ränsistyneiden rakennusten kunnostaminen ja elvyttäminen.... 11 12. Ohjelma kaupungin ilmeen säilyttämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. ***... 11 13. Asukkaille tarkoitettu monipalvelukeskus ja Cittaslow-toimisto. ***... 12 C. KAUPUNKIMILJÖÖSEEN LIITTYVÄT TEKNISET RATKAISUT... 13 1. Ekologisen rakentamisen toimija. Ohjelmat ekologisesta rakentamisesta tiedottavien henkilöiden kouluttamiseksi ja siten ekologisen rakentamisen markkinoimiseksi***... 13 2. Kaupungin varustaminen optisella kuitukaapelilla ja langattomilla järjestelmillä.... 13 3. Sähkömagneettisten kenttien valvontaan käytettyjen järjestelmien soveltaminen.... 13 4. Ympäristöön sulautuvien roska-astioiden käyttö ja niiden tyhjentämien tietyn aikataulun mukaisesti.... 13 5. Julkisille ja yksityisille paikoille tarkoitettu istutussuunnitelma, jossa käytetään ympäristöön ja maisemaan sopivia, varsinkin kotoperäisiä kasveja.... 13 6. Suunnitelma, jonka avulla asukkaat opetetaan käyttämään kunnan palveluja internetin kautta.... 14 7. Suunnitelma meluhaittojen valvomiseksi erityisesti melulle alttiilla alueilla.... 14 8. Rakennusten väriä koskeva suunnitelma.... 14 9. Etätyön markkinointi.... 14 D. PAIKALLISEN TUOTANNON VAALIMINEN... 15 1. Suunnitelma luomuviljelyn kehittämiseksi.... 15 2. Käsityö- ja taidekäsityötuotteiden laatusertifiointi. ***... 15 3. Ohjelmia katoamisuhan alla olevien käsityötuotteiden ja taidekäsitöiden säilyttämiseksi. ***... 15 4. Perinteisten työmenetelmien ja katoamisuhan alla olevien ammattien säilyttäminen. ***... 15 5. Ekologisten ja paikallisten tuotteiden käyttö sekä paikallisten perinteiden vaaliminen ravintoloissa, kouluissa ja kahviloissa. ***... 15
6. Ohjelma maku- ja ravinto-opin toteuttamiseksi kouluissa yhteistyössä Slow Food -liikkeen kanssa.***... 16 7. Viinejä ja gastronomisen Slow Food -liikkeen mukaisia tuotteita korostavien toimenpiteiden edistäminen ja uhanalaisten lajien ja valmistusmenetelmien säilyttäminen. ***... 16 8. Alueen paikallisten tuotteiden luettelointi, niiden kaupallistamisen edistäminen sekä sopivien myyntipaikkojen järjestäminen. ***... 16 9. Kaupungin puukannan inventoiminen ja suurten tai "historiallisten" puiden arvon parantaminen.... 16 10. Paikallisten kulttuuritapahtumien ylläpitäminen ja edistäminen. ***... 17 11. Kotoperäisten kasvien ja perinteisten viljelymenetelmien käytön edistäminen kaupungin ja koulujen puutarhoissa.... 17 E. VIERAANVARAISUUS... 18 1. Matkailutietouden ja vieraanvaraisuuden opettaminen asukkaille***.... 18 2. Kansainvälisten matkailukylttien käyttö historiallisissa kohteissa, joissa järjestetään myös opastettuja kierroksia. ***... 18 3. Matkailijoiden vastaanotto-ohjeet, joiden avulla matkailijoille voidaan tarjota tietoa palveluista (pysäköinti, aukioloajat jne.) sekä erilaisista tapahtumista.... 18 4. "Hitaiden" kulkureittien suunnittelu, tiedotus mm. esitteessä ja kunnan verkkosivuilla.... 18 5. Matkailutoimijoiden ja kauppiaiden tietoisuus näkyvän hinnoittelun merkityksestä sekä näyteikkunoissa että markkinointimateriaalissa.... 19 F. TIETOISUUS... 19 1. Kampanjat, joiden avulla asukkaille tiedotetaan Cittaslow-tavoitteista ja -toimenpiteistä sekä siitä, mihin kaupunki pyrkii Cittaslow-jäsenyyden avulla... 19 2. Ohjelma, jonka avulla yhteiskunta ja sen asukkaat sitoutetaan "Cittaslow"-filosofiaan ja Cittaslowhankkeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuspuutarhoihin ja -puistoihin, kirjastoihin ja lajien säilyttämiseen. ***... 19 3. Ohjelmat Cittaslow- ja Slow Food -tiedotuksen järjestämiseksi. ****... 19
A. YMPÄRISTÖTYÖN PERIAATTEET 1. Ilman, veden ja maaperän laadun varmistaminen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Seuraavien laadun varmistus: 1. Ilma: Kristiinankaupunki on mukana yhteisöistä ja liikeyrityksistä koostuvassa yhteistyöryhmässä. Ryhmän jäseninä on ympäristöluvan saaneita toimijoita. Ryhmä päättää mittauksista yhdessä. 2. Vesi: Edellä mainitun yhteistyöryhmän jäsenet ovat velvollisia valvomaan toimiensa vaikutuksia alueen vesistöön. Viranomaiset tekevät tarvittaessa testejä. Ympäristönsuojelun piirissä tehdään ympäristönsuojelusuunnitelmien mukaiset testaukset. 3. Maaperä: Jos maaperän epäillään saastuneen, saastumisen todennäköisimmin aiheuttanut osapuoli on luonnonsuojelulain mukaan velvollinen teettämään maaperäanalyysin. Joissakin tapauksissa analyysin teettävät viranomaiset. 2. Suunnitelmat jätteenlajittelun ja -keräyksen edistämiseksi ja kehittämiseksi, kaupunkijäte ja erikoisjätteet mukaan lukien.*** Kristiinankaupunki kuuluu seitsemän muun kunnan kanssa alueellisen Botniarosk-jätehuoltoyhtiön (www.botniarosk.fi) piiriin. Tavoitteena on muuntaa kaikki kierrätettävä jäte joko uusiomateriaaliksi tai energiaksi. Ekopisteissä vastaanotetaan lasia, paperia, metallia ja paristoja. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte sijoitetaan kaatopaikalle. Yritykset, järjestöt, laitokset ja kunnalliset toimijat voivat viedä Kristiinankaupungin hyötykäyttöasemalle ongelmajätettä, elektroniikkaa, metallia, puuta (myös painekyllästettyä), polystyreeniä, asbestia, pahvia, tiiliä, sementtiä, ikkunalasia jne. Jätteistä peritään yleensä hinnaston mukainen maksu. Yksityishenkilöt voivat viedä ongelma- ja hyötyjätteitä hyötykäyttöasemalle maksutta. Jätehuoltoyhtiö tilastoi vastaanotetut jätteet tarkasti vuosittain. Kesäasukkaita muistutetaan joka vuosi ekopisteiden sijainnista. 3. Teollisen ja kotitalouskompostoinnin edistäminen ja kehittäminen. Kaupungin useimmat asukkaat kompostoivat talousjätteensä ja kompostointia opetetaan kouluissa. Lisäksi kompostointia pyritään koko ajan kehittämään edelleen. 4. Kaupungin tai osuuskunnan harjoittama jätevedenpuhdistamo.
Kristiinankaupungissa on hyvin toimiva vesi- ja jätevesilaitos. Nykyisen suunnitelman mukaan kaikki kylät kytketään kaupungin verkostoon, eli kyliin vedetään vesi- ja viemäriputket. Sitä ennen on kuitenkin ratkaistava muutamia teknisiä yksityiskohtia. Kristiinankaupunki käynnisti yhdessä naapurikuntiensa kanssa tammikuussa 2011 kaksivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on tarjota suunnittelu- ja toteutusapua maalla asuvien asukkaiden jätevesien käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä. Yksityiset puhdistuslaitokset noudattavat Suomen lainsäädäntöä. 5. Kunnallinen energiansäästösuunnitelma, jossa tarkastellaan erityisesti vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöä (uusiutuva energia, vihreä vety, pienvesivoimalat) sekä lämmön tuottaminen kiinteästä yhdyskuntajätteestä ja biomassasta.*** Kristiinankaupunkiin suunnitellaan 100 200 tuulivoimalan rakentamista. Tiedämme olevamme energiatehokkuudessa vielä tavoitteista jäljessä, tässä suhteessa meillä on vielä paljon tekemistä. Kunnan kiinteistöt on kytketty kaukolämpöverkkoon. Osa kaukolämmöstä tuotetaan kaupungin omista metsistä peräisin olevalla puumateriaalilla. Kunnan tekninen keskus on vuodesta 2011 lähtien kiinnittänyt erityistä huomiota kunnan kaikkien kiinteistöjen energiansäästöön, esimerkiksi parantamalla rakennusten eristystä. Maalämmön, lämpöpumppujen sekä paikallisten tuulivoimaloiden käyttö yleistyy nopeasti. Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön alueen ilmastostrategia päivitetään osana 2,5-vuotista Biowindhanketta, joka käynnistyi tammikuussa 2011. Katuvalaistuksen lamput vaihdetaan EU-määräysten mukaisesti. 6. Geenimuunneltujen organismien käytön kieltäminen maataloudessa *** Kristiinankaupunki noudattaa geenimuunneltujen organismien käytössä EU-direktiivien ohjeita. Kristiinankaupungissa ei tällä hetkellä käytetä geeniviljelyä, mutta jos asia tulee ajankohtaiseksi, kunnan viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin. Esimerkiksi kauppojen on varustettava kaikki geeniviljellyt tuotteet ao. merkinnällä. 7. Kunnallinen suunnitelma kaupallisten mainosten ja liikennemerkkien ulkoasun säätelemiseksi. Liikennemerkit ja opasteet noudattavat Suomen ja EU:n määräyksiä. Pysyvät kaupalliset kyltit ovat sallittuja tavanomaisten lupien puitteissa. Siten varmistetaan, etteivät kyltit aiheuta muutoksia kaupunkiympäristöön. Kunnassa on käynnistetty keskustan ulkopuolista ympäristöä koskeva suunnittelutyö. 8. Elektromagneettisen saasteen valvontajärjestelmä.
Elektromagneettisen saasteen valvonta. Sähköjohdot aiheuttavat elektromagneettista säteilyä. Viranomaiset laativat säteilyarvoraportteja ja -tiedotteita. Sähköjohtojen ympärille on jätettävä riittävän kokoinen turvavyöhyke. 9. Ohjelma äänisaasteen valvomiseksi ja vähentämiseksi. Melutasojen valvonta. Liikkeenharjoittajaa/tapahtumanjärjestäjää voidaan vaatia mittaamaan melutaso tarvittaessa. Paikalliselta ympäristönsuojeluviranomaiselta voi tarvittaessa vuokrata melutason mittaamiseen tarvittavat tarkat välineet. Kunnan käyttämät instrumentit antavat vain ohjeellisen ja lyhytkestoisen arvion. 10. Valosaasteen valvontaohjelmat ja -järjestelmät.*** Valosaasteen valvonta. Kasvihuoneet eivät aiheuta juurikaan ongelmia, koska niitä on Kristiinankaupungissa vain muutamia. Kristiinankaupungissa ei myöskään ole suuria valaistuja mainoskylttejä. 11. Ympäristönhallintajärjestelmien soveltaminen (EMAS ja ECOLABEL tai ISO 9001; ISO 14000, SA 8000 sekä osallistuminen Agenda 21 -hankkeisiin). *** Kristiinankaupunki noudattaa yhteistyössä naapurikaupunkien Kaskisten ja Närpiön kanssa kestävän kehityksen strategia- ja toimintaohjelmaa Agenda 21. Aloite laatujärjestelmän soveltamisesta kunnan toimintaan tehtiin kaupungintalolla helmikuussa 2011.
B. INFRASTRUKTUURIN PERIAATTEET 1. Suunnitelmat historiallisten keskusten ja/tai kulttuurisesti tai historiallisesti arvokkaiden kohteiden parantamiseksi ja entisöimiseksi. Kristiinankaupunki voi kertoa seuraavaa historiallisista ja kulttuurisesti arvokkaista keskuksista ja kohteista: Museoviraston mukaan Kristiinankaupungissa on maan parhaiten säilynyt 1600-luvun ruutukaavakeskusta. Kristiinankaupungin kokopäiväisesti työskentelevä museotoimenjohtaja pyrkii säilyttämään kaupungin mahdollisimman alkuperäisenä. Hän antaa (yhdessä rakennustarkastajan kanssa) neuvoja ja tietoa asukkaille rakennusten entisöinnistä ja perinteisistä rakennusmenetelmistä. Noin 220 rakennusta on museolain mukaan suojeltuja. Museotoimenjohtaja laatii mielenkiintoisia retkiä kaikenikäisille kävijöille, esim. "Ajan jälkiä". Lisäksi hän pitää luentoja asiaan liittyvistä aiheista. Lisää esimerkkejä on oheisissa liitteissä "Kristiinankaupunki elävä museo ja "Susiluola elämää ennen jääkautta. Museot ja monet lähikylissä olevat muistomerkit ovat hyväkuntoisia. Kunnan virkamiesten lisäksi myös monet asukkaat ja yhdistykset (esim. Kristiina Seura ja Merihistorian yhdistys) kunnostavat ja entisöivät kohteita ja tiedottavat työstään ja parantavat siten kohteiden saatavuutta. Suurin osa asukkaista pyrkii kaikin keinoin säilyttämään kaupungin tuleville sukupolville mahdollisimman alkuperäisenä. Kristiinankaupunki anoo nyt Cittaslow-verkoston jäsenyyttä. Jäsenyys parantaisi merkittävästi historiallisen kaupungin säilyttämismahdollisuuksia. Kristiinankaupunki anoi Museoviraston kannustamana tammikuussa 2011 myös paikkaa UNESCOn maailmanperintökohteiden listalla. 2. Suunnitelma turvallisen liikenteen ja liikkumisen toteuttamiseksi. Kristiinankaupungissa kehitetään turvallista liikenneympäristöä. Esimerkiksi keskustan liikenneturvallisuutta on parannettu selkeillä viitoituksilla ja torin ympäristössä tehdyillä muutostöillä. Lålbyn tasoristeys muutettiin alikulkuristeykseksi muutama vuosi sitten. Kunnan halki kulkevaa valtatietä 8 levennettiin vuosina 2008 2009. 3. Kouluihin ja julkisiin rakennuksiin johtavat pyörätiet. Kunnan kouluihin ja julkisiin rakennuksiin on pyörätiet, joitakin kylissä olevia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kristiinankaupungin vuoden 2011 talousarviossa on varattu määrärahaa pyöräteiden rakentamiseen eri puolille kuntaa. Paljon keskustelua aiheuttaneen vanhan rautatiesillan kohtalo on vielä epävarma. Jos sillan vahvistus- ja parannustyöt toteutetaan lähivuosien aikana, siihen sisältyy myös uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä.
4. Suunnitelmat, joiden avulla voidaan tuoda esille joukkoliikennettä ja kannustaa sen käyttöä yksityisautoilun tilalla (pysäköintipaikat joukkoliikenteen pysäkkien yhteydessä, liukuportaat ja -käytävät, kisko- tai kaapelirakenteet, pyörätiet, jalkakäytävät kouluihin, työpaikoille jne.).*** Kaupungissa on mm, kouluihin ja julkisiin rakennuksiin johtavat pyörätiet, kylissä olevia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kylien ajoväylät ovat kuitenkin melko rauhallisia ja turvallisia. Kristiinankaupunki järjestää koulukuljetuksia ja vuodesta 2010 lähtien myös reittiliikennettä kyliltä keskustaan, jolloin kylän asukkailla on mahdollisuus hoitaa asioitaan kaupungin keskustassa. Kristiinankaupungin ulkopuolella työskentelevät asukkaat voivat ostaa julkisin varoin tuettuja lippuja "pääkohteisiin" Kauhajoelle, Seinäjoelle ja Vaasaan. Parhaillaan ollaan laatimassa koko Pohjanmaan maakuntaa koskevaa julkisen liikenteen suunnitelmaa. Esimerkiksi kokousmatkoilla käytetään usein yhteisautoja. Yhteisautoilun lisäämiseksi tulisi kuitenkin kehittää varaus- ja tiedotusjärjestelmä (2011 12). Julkisen liikenteen järjestelyistä keskustellaan usein kylillä pidetyissä kokouksissa. Kristiinankaupungin alue on suuri ja harvaan asuttu, joten täällä ei juurikaan esiinny esimerkiksi pysäköinti- tai muita liikenneongelmia. 5. Sen varmistaminen, että julkiset paikat ovat myös liikuntarajoitteisten käytettävissä, ettei niissä ole arkkitehtuuriin liittyviä rajoitteita ja että niissä on saatavilla tarvittavat tekniset ratkaisut. *** Suomen lainsäädännön mukaan kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla myös liikuntarajoitteisten käytettävissä. Käytettävyyttä parannetaan myös kunnostustöiden yhteydessä. Liikuntarajoitteiset pystyvät kulkemaan terveyskeskuksessa, uudessa uimahallissa ja useimmissa kouluissa. Raatihuoneelle on suunnitteilla hissi ja kaupungin keskustan jalkakäytäviä on levennetty. Valintamyymälät ja useimmat liikkeet Kristiinankaupungissa ovat kaikkien asiakkaiden ulottuvilla. Lähiluola ja muut ravintolat toivottavat tervetulleiksi myös liikuntarajoitteiset asiakkaat. Leirintäalueen hoitaja suunnittelee rantaan johtavan rullatuolille sopivan polun rakentamista. Kunta tekee aktiivisesti yhteistyötä Vammaisneuvoston kanssa. Terveydenhuoltosektori pyrkii edistämään liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuutta elää yhdenvertaista elämää kunnan muiden asukkaiden kanssa ja poistamaan rajoitteisia henkilöitä haittaavia esteitä. 6. Ohjelmia perhe-elämän ja paikallisten aktiviteettien edistämiseksi (virkistys, urheilu, koulun ja kotien välinen toiminta, vanhuksille ja kroonisesti sairaille suunnattu kotiapu, sosiaalikeskukset, kunnanvirastojen säännölliset aukioloajat, yleiset WC:t). *** Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta ja koulutuslautakunta tarjoavat yhdessä kansalaisopiston kanssa runsaasti erilaista ohjelmaa ja tapahtumia kaiken ikäisille ja lähes ympäri vuoden (tietoa löytyy kunnan verkkosivuilta ja sanomalehdistä). Yksi esimerkki ovat ikäihmisille järjestetyt tietokonekurssit. Helmikuussa 2011 Kristiinankaupungissa järjestettiin tarjolla olevia harrastuksia esittelevät messut, jotka
houkuttelivat runsaasti yleisöä. Koti- ja koulu -yhdistykset ja kylien toimikunnat luovat yhteyden koulun ja kotien välille. Monet virkeät eläkeläiset vierailevat kouluissa "isoäidin" tai "isoisän" roolissa kertoen menneistä ajoista ja tavoista. Tämä lähentää eri sukupolvia toisiinsa ja auttaa viemään perinteitä eteenpäin, koska kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia. Terveyskeskus huolehtii kaikista asukkaista, myös kylissä asuvista, tarjoamalla kotiapua ja kotiterveydenhoitoa. Läheistään kotona hoitava henkilö saa työstään korvauksen. Palvelujen saatavuus varmistetaan järjestämällä säännöllisiä kuljetuksia kyliltä keskustaan. 7. Terveyskeskus. Nykyaikainen terveyskeskus, ks. yllä. Kristiinankaupunki käynnisti yhdessä muutaman yhteistyökumppanin ja asiantuntijan kanssa vuonna 2010 kolmivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda innovatiivinen hoito- ja hoivamalli Kristiinankaupungille ja sen ympäristölle. Tammikuussa 2011 Kristiinankaupunki osti hankkeen toteuttamiseksi sairaalakiinteistön (terveyskeskuksen vierestä). Tilojen avulla pystyään kehittämään ja uudelleenjärjestämään kaikkein tärkeimmät palvelut nk. elinkaarimallin mukaisesti. 8. Korkealaatuiset viheralueet, jotka täyttävät ao. standardien asettamat vaatimukset (väliin jäävät viheralueet, leikkikentät jne.) Kristiinankaupungissa on useita hyvälaatuisia viheralueita. Kristiinankaupungissa on tarjolla paljon virkistysalueita: saaristo, Pyhävuori, Storholmen ja Pärus-Fors, Skata-Björkskärsudden, eläintila, Härkmeren kulttuurimaisema-alue, perinteiset biotooppialueet jne. Myös lähiseudulla on virkistysalueita, suuria kaupungin omistamia metsiä, joitakin vanhoja metsiä (luonnonsuojeluarvo), Susiluola, Kiilin kotiseutumuseo, Kanuunalahti, melontaan sopivia jokia, rantoja, puistoja, lintutorneja ja meri! Lisäksi täällä on monia Natura 2000 -luonnonsuojelualueita, kuten Kristiinankaupungin saaristo, Pyhävuori, Pohjoislahti, Tiilitehtaanmäki, joitakin järviä ja soita jne. 9. Luonnontuotteiden myyntikeskusten luominen ja tavaroiden jakelusuunnitelma. Luontaistuote- ja lahjapuoti sekä torikauppiaat myyvät luontaistuotteita kaupungin keskustassa. Paikallisia tuotteita ja satoa myydään Kiilin käsityöläispäivillä heinäkuussa ja Vanhanajan toripäivänä syyskuussa. Joulukuussa 2010 käynnistettiin 2-vuotinen hanke, jonka tarkoituksena on tehdä Kristiinankaupungista houkutteleva joulukaupunki 1800-luvun perinteitä noudattaen. Liikkeissä myydään mm. paikallisten taiteilijoiden valmistamia käsitöitä ja maalauksia.
10. Sopimus kauppiaiden kanssa siitä, että myymälässä autetaan pulaan joutuneita asukkaita, nk. "friendly shops. Kristiinankaupungin myymälät tarjoavat yleisesti ottaen hyvää henkilökohtaista palvelua, ja useimmissa tapauksissa myös eri kielillä. Käynnissä oleva hanke "Markkinat ympäri vuoden" sekä Kristiinankaupungin Yrittäjäyhdistys ja Elinkeinokeskus kannustavat myymälöitä parantamaan asiakaspalveluaan entisestään. 11. Ränsistyneiden rakennusten kunnostaminen ja elvyttäminen. Kaupungilla on pitkän aikavälin suunnitelma ränsistyneiden rakennusten kunnostamiseksi ja entisöimiseksi. Ohjeita annetaan mm. seuraavissa asiakirjoissa: 1. Kristiinankaupungin rakennusjärjestys ja Kristiinankaupunki Rakennustapaohjeisto 2. Vanhan kaupungin julkisen ympäristön suunnitteluohje Suomen rakentamismääräyskokoelmasta löytyvät tietenkin lakisääteiset rakennusohjeet. Äskettäin toimintansa uudelleen aloittanut Kristiina Seura pyrkii toiminnallaan säilyttämään rakennuksia ja niiden ympäristöä ja parantamaan niitä. Seuran työ on luonnollisesti hyvin pitkäjänteistä. Kun ottaa huomioon, että yli 200 kaupungin rakennuksista on suojelukohteita, viranomaisilla on tietty vastuu ympäristöstä. Kauppatorilta lähtevät kiinteistöjen edustalla kulkevat kadut kunnostetaan tulevaisuudessa, yksi kerrallaan. Torin kattaukseen saatetaan myöhemmin käyttää myös mukulakiviä. Kaupunginlahden rantoja koskeva suunnitelma julkistetaan 2012. Kaupungin on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä museotoimen ja rakennustarkastuksen kanssa. 12. Ohjelma kaupungin ilmeen säilyttämiseksi ja nykyaikaistamiseksi. *** Kun kaikessa rakentamisessa noudatetaan kohdassa 11 mainittuja ohjeita, kaupungin ilme säilyy ennallaan. Esimerkiksi kaupunkiin ohjeiden mukaan rakennettu valintamyymälä näyttää ulkoapäin vanhalta rakennukselta. Rakennustarkastus vaatii ohjeiden noudattamista hyvin tarkasti, poikkeuksia ohjeista ei juurikaan hyväksytä. Siipyyssä sijaitsevan Kiilin virkistysalueen pieni satama ruopattiin, minkä jälkeen veneet pääsevät taas kulkemaan satamaan, ja alueelle on suunnitteilla konferenssitilat sisältävä saunarakennus. Vaikka Kristiinankaupunki näyttääkin "vanhalta", myös nykyaika on tervetullutta. Kuitulaajakaista on käytössä koko kaupungissa, myös kylissä. Sen avulla mm. arkkitehdit, kääntäjät, freelance-toimittajat, suunnittelijat jne. voivat tehdä täältä käsin etätöitä ja nauttia kaupungin tarjoamasta inspiroivasta asuinmiljööstä. Kristiinankaupungin strategiassa 2020 kiinnitetään erityistä huomiota asuinmahdollisuuksien parantamiseen. Kehitettävää: merellisyyden tulisi olla nykyistä tärkeämmässä asemassa, esimerkiksi Kaupunginlahdella voisi olla kahvilana/ravintolana toimiva laiva ja kesäisin tulisi olla saatavilla veneretkiä järjestävä toimija.
Finns i detaljplaneläggning och byggnadsbeskrivningar. Gamla stans historiska karaktär är en given utgångspunkt för den fortsatta planeringen. Bebyggelsen i den gamla rutstaden är skyddad. Den kommunala förvaltningen och Kristinasällskapet samarbetar kring detta. Kommunen undersöker möjligheten att upptas på Unescos världsarvslista. 13. Asukkaille tarkoitettu monipalvelukeskus ja Cittaslow-toimisto. *** Jos Kristiinankaupungille myönnetään Cittaslow-jäsenyys, kansalaisille tarkoitettu tiedotustoimisto sijoitetaan matkailuinfon yhteyteen, joka on auki säännöllisesti ympäri vuoden.
C. KAUPUNKIMILJÖÖSEEN LIITTYVÄT TEKNISET RATKAISUT 1. Ekologisen rakentamisen toimija. Ohjelmat ekologisesta rakentamisesta tiedottavien henkilöiden kouluttamiseksi ja siten ekologisen rakentamisen markkinoimiseksi*** Koulutusohjelmia ei ole järjestelmällisesti saatavilla, mutta henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja saa tietoa ekologisesta rakentamisesta. Uusien talojen rakentamisessa, vanhojen talojen kunnostamisessa ja kaikissa rakennusten ylläpitotöissä energiatehokkuutta pyritään parantamaan nykypäivän vaatimuksia paremmaksi. Näissä pyrkimyksissä käytetään hyväksi myös automaatiota. Tarvittaessa järjestetään pilottihankkeita. 2. Kaupungin varustaminen optisella kuitukaapelilla ja langattomilla järjestelmillä. Osuuskunta KrsNET rakentaa, ylläpitää ja omistaa optisen FiberToTheHome -kuituverkon (sis. langattomat tietojärjestelmät). Kunta ja kaupungin asukkaat ovat osuuskunnan jäseniä. Kansalliset teleoperaattorit omistavat langattoman verkon (3G). 3. Sähkömagneettisten kenttien valvontaan käytettyjen järjestelmien soveltaminen. Sähkömagneettisia kenttiä ei valvota Kristiinankaupungissa. 4. Ympäristöön sulautuvien roska-astioiden käyttö ja niiden tyhjentämien tietyn aikataulun mukaisesti. Sijainniltaan ja ulkonäöltään usein ympäristöönsä sopivien roska-astioiden säännöllinen tyhjentäminen. Astiat tyhjennetään aikataulun mukaisesti ja ekopisteet on suunniteltu sopimaan vanhaan puukaupunkiin. 5. Julkisille ja yksityisille paikoille tarkoitettu istutussuunnitelma, jossa käytetään ympäristöön ja maisemaan sopivia, varsinkin kotoperäisiä kasveja. Kristiinankaupungin kunta on istuttanut puita, koristekasveja ja muita kasveja, ja valinnut ensisijaisesti ympäristöömme luonnostaan kuuluvia kasveja. Alueelle tyypillisiä kasveja kasvaa kaupungin alueella metsissä, rannoilla, joissa ja soilla. Kaupungissa on myös joitakin harvinaisia lajeja, kuten Pyhävuorella kasvava Siperian kärhö. Tässä kannattaa myös mainita Peruksen Storholmen, josta löytyy erityisiä muualta kulkeutuneita kasveja, jotka ovat peräisin täällä Venäjän vallan aikana liikkuneiden laivojen painolastista. Alueella on paljon tuolta ajalta peräisin olevia kasveja. Kesäkuussa järjestettävä Avointen porttien päivä, jolloin monet kaupunkilaiset avaavat puutarhansa vierailijoille, on tässä suhteessa hyvin mielenkiintoinen.
Monissa puutarhoissa on vanhoja perinnekasveja. Puutarhoissa kasvaa kuitenkin myös alueelle kuulumattomia puita. 6. Suunnitelma, jonka avulla asukkaat opetetaan käyttämään kunnan palveluja internetin kautta. Kansalaisopisto järjestää tietokoneiden ja internetin käyttöä opettavia kursseja sekä kaikenikäisille että erityisille ikäryhmille, mm. ikäihmisille. Kunnalliset palvelut, kuten rekisteröinti ja lomakkeet, siirtyvät yhä enenevässä määrin Internetiin. 7. Suunnitelma meluhaittojen valvomiseksi erityisesti melulle alttiilla alueilla. Äänisaasteen määrää valvotaan meluhaitoille erityisesti alttiilla alueilla. Pohjolan Voiman hiilivoimalaitos sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Voimalaitoksella otetaan parhaillaan käyttöön uusia tekniikoita uusiutuvien energianlähteiden käyttöä varten. Voimalaitos vastaa valvonnasta viranomaismääräysten mukaisen omavalvonnan avulla. 8. Rakennusten väriä koskeva suunnitelma. Rakennusten väritystä varten on laadittu ohjeet. Rakennusten alkuperäisten värien tunnistustyötä tehdään kaiken aikaa. Kaupungin valaistus on epäjohdonmukainen, käytössä on 15 eri valaisintyyppiä. Epäkohta korjataan vähitellen valaistusta uudistettaessa. 9. Etätyön markkinointi. Etätyön markkinointi. Tähän mennessä ei ole ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin, mutta uuden strategian mukaisesti etätyön markkinointia tehostetaan. Markkinoinnissa korostetaan Kristiinankaupungin erikoisuuksia sekä Cittaslow-kaupungin ominaisuuksia. Asumisen lisäksi korostetaan Kristiinankaupungille tunnusomaisia seikkoja, joita ovat mm. - saaristo, meri, joet - kaupungin metsät ja suojelualueet: vapaaehtoinen entistäminen, kestävä metsänhoito, erikoiset lajit, (linnut, kasvit, jäkälät jne.) - vanhat teiden varsilla kasvavat perinnekasvit, joilla jokaisella on oma tarinansa
D. PAIKALLISEN TUOTANNON VAALIMINEN 1. Suunnitelma luomuviljelyn kehittämiseksi. Kristiinankaupunki ei tällä hetkellä suunnittele luomuviljelyn kehittämistä. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (joka huolehtii valtion kehittämisohjelmien alueellisesta toteutuksesta) suunnittelee luomuviljelyn kehittämistä Pohjanmaalla. Kristiinankaupunki voi osallistua tähän ohjelmaan. 2. Käsityö- ja taidekäsityötuotteiden laatusertifiointi. *** Käsityötuotteiden laatua ei tällä hetkellä sertifioida millään tavalla. Alueella kuitenkin valmistetaan käsityötuotteita ja taidekäsitöitä (maalauksia, lasitöitä, keramiikkaa sekä taiteilijan omien lampaiden villasta valmistettuja villatuotteita). 3. Ohjelmia katoamisuhan alla olevien käsityötuotteiden ja taidekäsitöiden säilyttämiseksi. *** Käsityöperinteiden säilyttämiseksi tähtääviä ohjelmia ei tällä hetkellä ole. Kotiseutuyhdistys suunnittelee kuitenkin sellaisen laatimista. Siipyyn kylässä järjestetään joka vuosi heinäkuussa suuret Kiilin käsityöläispäivät, jolloin monet paikalliset käsityöläiset esittelevät tuotantomenetelmiään ja myyvät valmistamiaan tuotteita. Käsityötaitoja opetetaan myös erilaisilla leireillä ja kansalaisopiston järjestämillä kursseilla. 4. Perinteisten työmenetelmien ja katoamisuhan alla olevien ammattien säilyttäminen. *** Perinteisiä työmenetelmiä esitellään edellä mainituilla vuotuisilla käsityöläispäivillä. Vanhemmat henkilöt (isoäidit ja -isät) käyvät kouluissa kertomassa ja esittelemässä entisajan työtapoja. Niitä opetetaan myös erilaisilla leireillä ja kansalaisopiston järjestämillä kursseilla. 5. Ekologisten ja paikallisten tuotteiden käyttö sekä paikallisten perinteiden vaaliminen ravintoloissa, kouluissa ja kahviloissa. *** Kouluissa järjestetään syksyisin lähiruokaviikko. Oppilailla on tällöin mahdollisuus maistaa esimerkiksi erilaisten vihanneksien lisäksi myös harvinaisempia vihanneksia ja koulukeittiöissä käytettäviä perusraakaaineita, Peruselintarvikkeet ostetaan koulukeittiöihin pääasiassa paikallisilta tuottajilta. Paikallisissa ravintoloissa käytetään paikallisia vihanneksia ja kulloinkin saatavilla olevaa kalaa.
6. Ohjelma maku- ja ravinto-opin toteuttamiseksi kouluissa yhteistyössä Slow Food - liikkeen kanssa.*** Kouluissa opetetaan monipuolisen ravinnon merkitystä ja sitä, miten syöminen voi olla rauhallinen ja sosiaalinen tapahtuma. Paikallisissa ravintoloissa käytetään paikallisia vihanneksia ja kulloinkin saatavilla olevaa kalaa. 7. Viinejä ja gastronomisen Slow Food -liikkeen mukaisia tuotteita korostavien toimenpiteiden edistäminen ja uhanalaisten lajien ja valmistusmenetelmien säilyttäminen. *** Kauppatorilla myydään joka lauantai ja varsinkin syyskuussa järjestettävänä vanhanajan toripäivänä paikallisia maatalous- ja luonnontuotteita. Yksi gastronomisista tapahtumista on hapansilakkaensi-ilta, joka järjestetään Kiilin kalasuolaamossa joka vuosi elokuun kolmantena lauantaina. Ateria nautitaan tällöin hitaasti ja hyvässä seurassa, Slow Food - hengessä! 8. Alueen paikallisten tuotteiden luettelointi, niiden kaupallistamisen edistäminen sekä sopivien myyntipaikkojen järjestäminen. *** Alueelle tyypillisiä tuotteita ovat perunat ja vihannekset. Lisäksi täällä viljellään joitakin viljalajeja. Koska Kristiinankaupunki sijaitsee meren rannalla, kalatuotteet ovat yleisiä, kuitenkin kulloisenkin kalasaaliin mukaan. Kesällä täällä poimitaan erilaisia marjoja ja sieniä ja sato pakastetaan käytettäväksi tulevan vuoden aikana. Veden laatu on erinomainen (oma pohjavesi). Paikallisten tuotteiden kaupallistamista tehostetaan erilaisten hankkeiden avulla (esim. parhaillaan käynnissä oleva perunahanke). 9. Kaupungin puukannan inventoiminen ja suurten tai "historiallisten" puiden arvon parantaminen. Kaupungintalon viereisessä puistossa kasvaa vanhoja lehmuksia. Kristiinankaupungissa korostetaan puiden ja kasviston kulttuurimerkitystä, ne ovat alueen "perinnekantaa". Puita on usein vaikea istuttaa vanhojen puiden läheisyyteen, uusi kasvisto jää silloin liian varjoon. Yleisimpiä puita ovat koivut, pihlajat, vaahterat, kuuset ja männyt. Kristiinankaupungin puutarhuri huolehtii kaupungin kasveista ja kukkaistutuksista, puista, puistoista ja alueiden koristelusta (kaupunki koristellaan jouluksi, pääsiäiseksi, vapuksi ja juhannukseksi). Puistojen puiden kunto kartoitetaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla ja vanhat lahonneet puut korvataan uusilla taimilla.
10. Paikallisten kulttuuritapahtumien ylläpitäminen ja edistäminen. *** Kylien ja kaupungin keskustan tapahtumia markkinoidaan paikallisesti. Uudet, ympärivuotiset tapahtumat ja vuorovaikutuksen lisääminen (inspiroimalla, tukemalla ja kehittämällä sisällöntuotantoa ja uusia yhteistyömuotoja) lisäävät kiinnostusta kulttuuritapahtumia kohtaan. Sosiaalisen median lisäksi käytetään perinteistä "tapahtumakalenteria", lehti-ilmoituksia ja julisteita. Paikallisista kulttuuritapahtumista tiedotetaan lisäksi verkostoitumisen avulla. Kylien ja kaupungin keskustan tapahtumia markkinoidaan paikallisesti. Uudet, ympärivuotiset tapahtumat ja interaktiivisuuden lisääminen (inspiroimalla, tukemalla ja kehittämällä sisällöntuotantoa ja uusia yhteistyömuotoja) lisäävät kiinnostusta kulttuuritapahtumia kohtaan. Sosiaalisen median lisäksi käytetään perinteistä "tapahtumakalenteria", lehti-ilmoituksia ja julisteita. Paikallisista kulttuuritapahtumista tiedotetaan lisäksi verkostoitumisen avulla. Sosiaalisen median lisäksi käytetään perinteistä "tapahtumakalenteria", lehti-ilmoituksia ja julisteita. Paikallisista kulttuuritapahtumista tiedotetaan lisäksi verkostoitumisen avulla. 11. Kotoperäisten kasvien ja perinteisten viljelymenetelmien käytön edistäminen kaupungin ja koulujen puutarhoissa. Kristiinankaupungilla on joitakin puutarhapalstoja, mutta niille etsitään parempi sijoituspaikka (parempi maaperä). Joillakin kyläkouluilla viljellään mm. yrttejä, porkkanoita ja sipuleita omaan käyttöön.
E. VIERAANVARAISUUS 1. Matkailutietouden ja vieraanvaraisuuden opettaminen asukkaille***. Kristiinankaupungin matkailutoimiston henkilöstö on läpäissyt matkailualan Laatutonni-laatuohjelman. Lisäksi henkilöstö on osallistunut Visitkvarken-hankkeen kautta TourQuality-koulutukseen. Kaupungin yrittäjät ovat osallistuneet asiakaspalvelu- ja laatukoulutukseen. Vuosina 2011 2012 käynnissä oleva yrittäjille tarkoitettu hanke "Markkinat ympäri vuoden" pyrkii parantamaan entisestään yrittäjien vieraanvaraisuutta. 2. Kansainvälisten matkailukylttien käyttö historiallisissa kohteissa, joissa järjestetään myös opastettuja kierroksia. *** Kaupungin historialliset kohteet on varustettu kansainvälisillä kylteillä ja niissä järjestetään opaskierroksia. Tärkeimmät kohteet on merkitty torilla olevaan opasteeseen. Kristiinankaupungin opaskerho järjestää opaskierroksia suomen, ruotsin, englannin, viron, espanjan ja ranskan kielillä. Opaskirja "Kurkistuksia Kristiinankaupunkiin" antaa tietoa suomen, ruotsin, englannin ja saksan kielellä. 3. Matkailijoiden vastaanotto-ohjeet, joiden avulla matkailijoille voidaan tarjota tietoa palveluista (pysäköinti, aukioloajat jne.) sekä erilaisista tapahtumista. Matkailijoille tiedotetaan pysäköintiin, aukioloaikoihin ja tapahtumiin liittyvistä seikoista. Kauppojen asiakkaat voivat pysäköidä ilmaiseksi koko kaupungin alueella. Kaupungin tapahtumakalenteri löytyy internetistä ja matkailutoimiston ilmoitustaululla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Lisäksi kaupungin torille voidaan pystyttää ilmoitustaulu. 4. "Hitaiden" kulkureittien suunnittelu, tiedotus mm. esitteessä ja kunnan verkkosivuilla. "Hitaiden" ja maisemallisesti kauniiden reittien luominen. Porista Vaasaan johtava rantatie sekä Ikaalisista Kristiinankaupunkiin johtava vanha tie kulkevat kauniin maiseman keskellä. Parhaillaan laaditaan pyörätie- ja vaelluskarttoja. Kaupungissa järjestetään erityisiä opaskierroksia, mm. lapsille tarkoitettu "Kissojen kujilla" sekä kaikille tarkoitettu esihistoriallinen kierros "Ajan jälkiä".
5. Matkailutoimijoiden ja kauppiaiden tietoisuus näkyvän hinnoittelun merkityksestä sekä näyteikkunoissa että markkinointimateriaalissa. Kauppiaat merkitsevät hinnat myymälöissä selkeästi. Yhteistyössä Yrittäjäyhdistyksen kanssa varmistetaan, että hinnat näkyvät hyvin myös näyteikkunoissa. F. TIETOISUUS 1. Kampanjat, joiden avulla asukkaille tiedotetaan Cittaslow-tavoitteista ja -toimenpiteistä sekä siitä, mihin kaupunki pyrkii Cittaslow-jäsenyyden avulla. Cittaslow-jäsenyydestä tiedotetaan ja toimintaa kehitetään erityisen hankkeen avulla. "Kristiinankaupunki kohti Cittaslow-statusta" toteutetaan ajalla 1.1.2011 31.12.2012. Hankkeen tavoitteena on kehittää profilointi- ja markkinointityökaluja, joiden avulla voidaan tiedottaa asukkaille Cittaslow-tavoitteista ja -toiminnasta ja Cittaslow-jäsenyyden mukanaan tuomista jäsenyyden edellyttämistä kriteereistä. Hankkeen avulla täydennetään hakemuksen pohjana olevia kriteereitä sekä luodaan Cittaslow-verkosto ja solmitaan kontakteja pohjoismaiseen ja kansainväliseen Cittaslowverkostoon. Työ kohdistetaan kolmelle pääkohderyhmälle: vierailijat, asukkaat ja yrittäjät. Hankkeen yleisenä tavoitteena on pyrkiä saamaan Kristiinankaupungille Suomen ensimmäinen Cittaslowjäsenyys ja siten täyttää suurin osa statuksen edellyttämistä 52 kriteeristä. Työssä käytetään kaupungin omaa markkinointi- ja viestintäorganisaatiota. Hankesuunnitelma on ohessa liitteenä. 2. Ohjelma, jonka avulla yhteiskunta ja sen asukkaat sitoutetaan "Cittaslow"-filosofiaan ja Cittaslow-hankkeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuspuutarhoihin ja -puistoihin, kirjastoihin ja lajien säilyttämiseen. *** Edellä mainittuun viestintäsuunnitelmaan (ohjelma) on koottu kaupungin erityisominaisuudet. Suunnitelma perustuu vuosina 2009 2010 järjestettyjen työpajojen tuloksiin. Asukkaat osallistuivat pajoihin ahkerasti. Asiakirjaa on käsitelty viidessä kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa ja lisäksi se on ollut lausuntokierroksella kesällä 2010. Valmistelutyö helpottaa Cittaslow-konseptin jalkauttamista asukkaiden keskuuteen. Keskeinen tavoite on laadukkaiden raaka-aineiden varmistaminen ja työ tasapainoisen ja kestävän kehityksen hyväksi sekä hyvän elämän puolesta. Tähän sisältyy mm. kansalaisopiston järjestämiä kursseja. Kaupungille luotua brandia viestitetään ja markkinoidaan myöhemmin eri painopistealueilta valituille kohderyhmille. 3. Ohjelmat Cittaslow- ja Slow Food -tiedotuksen järjestämiseksi. **** Vuonna 2011 ryhdytään markkinointi- ja viestintätoimiin, mm. laaditaan yksityiskohtainen ohjelma Cittaslow-konseptin sisältävän strategian toteuttamiseksi, tämä mainittiin kahdessa aikaisemmassa
vastauksessa. Näillä toimilla tiedotetaan Cittaslow-jäsenyyden edellyttämistä kriteereistä ja hankkeen tavoitteista. Asukkaille tarkoitetusta sisäisestä sekä ulkoisesta markkinoinnista voimme tällä hetkellä todeta seuraavaa: Kristiinankaupunkia esittelevät Imago Flash -demoelokuvat 1) Yritysvierailu 2) Asuminen ja 3) Yrittäjyys / toimeentulo. Kehitteillä on videosarja, jota voidaan käyttää sosiaalisissa medioissa ja omalla verkko-tvkanavalla. - Kristiinankaupungin markkinapäivä: suuri vuotuinen kokous marraskuussa, jolloin esitellään tulevan vuoden viestintä- ja markkinointiohjelma - Kesävieraiden vastaanoton valmistelu: tilaisuus matkailuyrittäjille ja -tuottajille - Kaupungin verkkosivut ja extranet-verkko - Uutiskirje kerran kuussa - Muut sisäiset kokoukset ja workshopit - Paikalliset sanomalehdet, paikallis-tv "Paikallinen strategia 2010 2020" on lähetetty Kristiinankaupungin kaikkiin kotitalouksiin joulukuussa 2010, tarkoituksena on helpottaa suunnitelman toteuttamista.