TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2016.

Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 22.6.2016 16-7987 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-7988 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 258510 (kokonaiset+ravistelu) 258608 (kolonni) Viite / Hänvisning TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2016. Asia / Ärende TUTKIMUSSELOSTE Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) laboratoriossa tutkittiin Tammervoima Oy:n yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevan pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta. Hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa määritettiin Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 (sis. raja-arvot) mukaisesti ja kaatopaikkakelpoisuus VNa 331/2013 mukaisesti. HUOM. tuloksia verrataan VNa 403/2009 mukaisiin maarakennushyötykäyttöraja-arvoihin asiakkaan erillisestä pyynnöstä. Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva pohjakuona ei kuulu asetuksen 403/2009 piiriin. Pohjakuonasta määritettiin mm. kokonaisorgaanisen hiilen (TOC), PCB- ja PAHyhdisteiden sekä tiettyjen raskasmetallien kokonaispitoisuudet. Myös haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritettiin. Haitta-aineiden liukoisuuksia tutkittiin perusmäärittelyssä kolonnitestillä standardin CEN/TS 14405 mukaisesti sekä perusmäärittelyn kanssa rinnakkain laadunvalvontakokeen evaluointia varten kaksivaiheiseen ravisteluun perustuvalla testillä (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN 12457-3). Testiohjelma on laadittu asiakkaan analyysipyyntöjen mukaiseksi. Näytteet on laboratoriotietokantaan kirjattu siten, että kokonaispitoisuudet & ravistelutesti sekä kolonnitesti on kirjattu eri tilauksiin. Tulokset on esitetty kahtena eri testausselosteena. Tämän vuoksi yllä on esitetty kaksi eri tilaus- ja selostenumeroa. Kokoomaselosteen varsinaisena selostenumerona näytetään kokonaispitoisuus- ja ravistelutestauksen selostenumeroa 16-7987. Tuloksia verrataan edellisen perusmäärittelyn tuloksiin (TaVo 1/2015; KVVY:n tutkimusseloste 16-134). Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan KVVY, laboratorio, PL 265, 33101 Tampere www.kvvy.fi

NÄYTTEEN TAUSTATIEDOT, NÄYTTEENOTTO JA ESIKÄSITTELY 2/7 Tutkittava matriisi on Tammervoima Oy:n toimittamaa jätteenpolton pohjakuonaa. Tammervoima Oy:n pohjatuhkien käsittelylaitteisto on asiakkaan mukaan varustettu magneettisten metallien talteenottolaitteistolla, joten pohjakuona ei sisällä suuria metallikappaleita. Näytteet otettiin erillisen näytteenottopöytäkirjan mukaan ajanjaksolla 13.1.-9.5.2016. Tammervoima Oy:n näytteenotto-ohjeistus ja näytteenottopöytäkirja on esitetty tämän selosteen erillisinä liitteinä. Näyte otettiin kokoomana. Näyte saapui laboratorioon 19.5.2016. Näytteet kirjattiin KVVY:n laboratoriossa 20.5.2016 seuraavin näytenumeroin: Taulukko 1. Näytenumerot Pohjakuona Kokonaispitoisuudet 24075 Kaksivaiheinen ravistelutesti 24076* (L/S 2 ja L/S 10) Perusmäärittelyn kolonnitestin 24318-24324 CEN/TS 14405 frak- tiot (7 kpl) Fraktioiden kumulatiiviset näille ei annettu laskentatulokset (L/S 2 ja L/S 10) erillisiä näytenumeroita * = ravistelutestin molemmat suodokset annettu samalla näytenumerolla Ennen laboratoriotestauksia näyte homogenisoitiin. Saapumistilainen pohjakuona oli melko homogeenista, kosteaa, harmaata, karkean hiekan kaltaista materiaalia. Kosteuspitoisuus määritettiin erillisestä osanäytteestä gravimetrisesti 105 ºC:ssa (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin ISO 11465). Saapumistilaisen näytteen kosteus oli 15 % (edellinen tutkimus v. 2015 16 %). LIUKOISUUSTESTIN JA ANALYYSIEN SUORITUS Kaksivaiheinen ravistelutesti (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN 12457-3) tehtiin kuonalle testausohjeen mukaisesti laboratorion lämpötilassa 23.- 24.5.2016. Kolonnitesti CEN/TS 14405 tehtiin testausohjeen mukaisesti laboratorion lämpötilassa 19.5-13.6.2016. Testien ja määritysten teko ajoittui kokonaisuudessaan kirjausajankohdasta lukien aikavälille 19.5-21.6.2016. Kuvaus käytetyistä menetelmistä, menetelmien akkreditointi ja teettäminen alihankintana on esitetty erillisessä liitteessä (KVVY:n testausseloste). Käytetyille menetelmille ilmoitetaan tulosten pitoisuusalueita vastaavat mittausepävarmuudet, jos asiakas niitä tarvitsee. Mittausepävarmuudet on kuitenkin huomioitu tutkittujen jätteiden tulosten arvioinnissa. Arvio jätteiden hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

TESTAUKSEN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3/7 Pohjakuonan sisältämien aineiden kokonaispitoisuudet sekä ravistelu- ja läpivirtaustesteissä liuenneet määrät tutkittuja aineita on esitetty liitteen 1 taulukossa 1 ja liitteen 2 taulukoissa 1-2. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty kokonaispitoisuus- ja ravistelutestitulokset. Liitteen 2 taulukossa 1 on lueteltu erikseen jokaisesta kolonnitestin fraktiosta määritetyt pitoisuudet sekä kolonnitestin kumulatiiviset laskentatulokset L/S 2- ja 10-suhteissa. Liitteen 2 taulukkoon 2 on koottu sekä ravistelutestin ja kolonnitestin liukoisuustulokset L/S-suhteessa 10 l/kg liukoisuustestien vertailtavuuden vuoksi. Aineiden pitoisuudet on ilmoitettu kuivaa jätenäytettä kohti laskettuna. Tulosten tulkinnan helpottamiseksi liitteen 1 taulukkoon 1 ja liitteen 2 taulukkoon 2 on koottu tuhkan maarakennushyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot kokonaispitoisuuksille (VNa 403/2009) ja L/S 10-suhteessa (VNa 331/2013 ja VNa 403/2009). KVVY:n testausselosteet (16-7987 ja 16-7988) menetelmä- ja akkreditointitietoineen on esitetty myös erillisinä liitteinä. Huom. Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva tuhka ei kuulu Valtioneuvoston asetuksen 403/2006 piiriin. Vertailu maarakennushyötykäyttöasetuksen mukaisiin rajaarvoihin tehdään asiakkaan erillisestä pyynnöstä. Kokonaispitoisuudet Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevan pohjakuonanäytteestä tutkittujen metallien kokonaispitoisuuksista kuparin 1 200 ± 240 mg/kg (v. 2015: 2 800 ± 560 mg/kg), lyijyn 1 500 ± 300 mg/kg (v. 2015: 540 ± 110 mg/kg) ja sinkin 3 400 ± 680 mg/kg (v. 2015: 2 400 ± 480 mg/kg) pitoisuudet ylittivät VNa 403/2009 mukaiset hyötykäyttökelpoisuusraja-arvot maarakentamisessa. Mittausepävarmuudet eivät riitä selittämään näitä raja-arvoylityksiä. Jätteen luokittelu vaaralliseksi tai tavanomaiseksi jätteeksi arvioidaan jätteen sisältämien vaarallisten aineiden ja niistä aiheutuvien vaarallisten ominaisuuksien perusteella. Jätettä luokiteltaessa sille sovelletaan CLP-asetuksen (2008) liitteen VI vaarallisten aineiden taulukkojen 3.1 ja 3.2 mukaisia lausekkeita. Kaikille asetuksessa mainituille yhdisteille ei ole päivitetyssä taulukossakaan annettu H-lausekkeita, vaan ne ovat osittain vielä R-lausekkeita. Tällöin sovelletaan CLP-asetuksen liitteen VII mukaista muunnostaulukkoa. Jätteiden vaaraominaisuudet määräytyvät yhdisteen/yhdisteiden pitoisuuden/pitoisuuksien ja Komission asetuksen N:o 1357/2014 pohjalta. Komission asetuksessa EU N:o 1357/2014 on mainittu ominaisuudet, jotka tekevät jätteistä vaarallisia (HP 1-HP 8 ja HP 10-HP 15). Osalle kemikaalien/yhdisteiden mukaisista vaaralausekkeista H on myös komission asetuksessa annettu pitoisuusrajat, missä jäte luokitellaan vaaralliseksi. Jätteiden ympäristövaarallisuuden HP 14 suhteen ei kuitenkaan EU-tason arviointikriteereitä vielä ole, vaan säädökset annettaneen aikaisintaan v. 2016 (Häkkinen, 2016). Tämän vuoksi Suomessa sovelletaan ympäristövaarallisuuden suhteen vuonna 2002 voimassa olleen kemikaalilainsäädännön kriteereitä (esim. STM, 2001). Täten ns. vanha käytäntö jätteen ympäristövaarallisuuden määrittämiseen jatkuu Suomessa. Huom. mahdollista ympäristövaarallisuutta ei tässä tutkimuksessa osoitettu toksisuustestein. Kuparin kokonaispitoisuus oli 1 200 mg/kg. EY:n CLP-asetuksen liitteen VI taulukon 3.2 mukaisessa vaarallisten aineiden luettelossa (EY 1272/2008) on esitetty mm. kupari(i)kloridi. Yhdisteelle on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2016 ja EU N:o 1357/2014): Acute Tox. 4, H302 (25 %), Aquatic Acute 1 H400 (25 %), Aquatic Chronic 1 H410 (0,25 %). Jätteen liukoi- Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

4/7 suussuodos sisälsi kloridia riittävästi siten, että on mahdollista, että kupari esiintyy kloridimuodossaan. Jos kuonan sisältämä kupari lasketaan kokonaisuudessaan kupari(i)kloridiksi (CuCl), saadaan tälle yhdisteelle laskennallinen pitoisuus 1 900 mg/kg (0,19 %). Laskennallisen kupari(i)kloridin pitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvon 2 500 mg/kg. Lyijyn kokonaispitoisuus oli 1 200 mg/kg. CLP-asetuksen liitteen VI taulukon 3.2 mukaisessa vaarallisten aineiden luettelossa (EY 1272/2008) on esitetty Lyijyyhdisteet, joita ei ole mainittu muualla. Näytteen muiden tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että lyijy voisi esiintyä esim. kloridimuodossaan Pb(II)Cl 2. Tämän ryhmän yhdisteille on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2016 ja EU N:o 1357/2014): Repr. 1A; H360Df (0,3 %), Acute Tox. 4 (*); H332 (22,5 %), Acute Tox. 4 (*); H302 (25 %), STOT RE 2 (*); H373 (**)(10 %), Aquatic Acute 1; H400 (25 %), Aquatic Chronic 1; H410 (0,25 %). Jos kuonan sisältämä lyijy lasketaan kokonaisuudessaan lyijy(i)kloridiksi (Pb(II)Cl 2 ), saadaan tälle yhdisteelle laskennallinen pitoisuus 1 600 mg/kg (0,16 %). Laskennallisen lyijy(ii)kloridin pitoisuus alittaa vaaralliselle jätteelle edellä annetun alimman raja-arvon 2 500 mg/kg. Vastaavasti voidaan tehdä laskennallinen selvitys sinkille. Sinkkiä oli jätteessä 3 400 mg/kg. EY:n CLP-asetuksen (2008) liitteen VI vaarallisten aineiden taulukossa (2008) on mainittu sinkkioksidi. Yhdisteelle on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2016 ja EU N:o 1357/2014): Aquatic Acute 1, H400 (25 %); Aquatic Chronic 1 H410 (0,25 %). CLP-asetuksen mukaan alin mahdollinen sinkkioksidipitoisuus, jolla jäte voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi, on ympäristövaarallisuuskriteerin perusteella 0,25 % (kts. edellä). Jos sakan kaikki sinkki lasketaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti sinkkioksidiksi, saadaan yhdisteelle laskennallinen pitoisuus 4 200 mg/kg (0,42 %). Vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyy ja jätteelle voidaan tällä perusteella antaa Komission asetuksen N:o 1357/2014 mukainen vaaraominaisuus HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte. Yhteenlaskukaavoja ei tässä ole sovellettu, sillä luokitus on selvä esim. jo pelkästään sinkkioksidin osalta. Mahdollista ympäristövaarallisuutta ei tässä tutkimuksessa todennettu toksisuustestein. HUOM. Suomessa ei ole annettu ohjeita jätteiden luokittelussa käytettävästä ekotoksisuustestipatterista tai annettu pitoisuusrajoja testeille. Luokitus perustuu ainoastaan varovaisuusperiaatteeseen. EY:n CLP-asetuksen liitteen VI taulukon mukaisen vaarallisten aineiden luettelon (EY 1272/2008), kemikaalilainsäädännön (STM, 2001) sekä Komission asetuksen N:o 1357/2014 perusteella nyt tukittu pohjakuona voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja se saa Komission asetuksen N:o 1357/2014 mukaisen vaaraominaisuuden HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte laskennallisen sinkkioksidin pitoisuuden perusteella. Jätteen luokittelu perustuu varovaisuusperiaatteeseen, eikä sen mahdollista ympäristövaarallisuutta ole todennettu toksisuustestein. HUOM. Erittäin alhaisten liukoisuuksien ja jätteen alkuperän perusteella todennäköistä kuitenkin on, että näytteen kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat pääosin metallisessa muodossaan. Kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus oli edelleen hyvin pieni, 10 g/kg (v. 2015 < 5 g/kg). Se täytti VNa 331/2013 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkaluokan rajaarvon. PAH- ja PCB-yhdisteiden laskennalliset kokonaispitoisuustasot täyttävät sekä peitetylle että päällystetylle rakenteelle VNa 403/2009:ssa annetut maarakennushyötykäyttökelpoisuusraja-arvot. Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien perusteella kuona ei ole hyötykäyttökelpoista materiaalia peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa VNa 591/2006 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Varovaisuusperiaatetta Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

5/7 noudattaen laskennallisen sinkkioksidin pitoisuuden perusteella kuona voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Ympäristöviranomainen voi kuitenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa sen suhteen, että pohjakuonan osin suuret metallipitoisuudet ovat jätteen alkuperä huomioiden suurella todennäköisyydellä metallista alkuperää. Tällöin jäte voidaan luokitella tavanomaiseksi jätteeksi. Liukoisuustestit Molempien liukoisuustestien tulosten tulee täyttää samat raja-arvot, eli kolonnitesti tai ravistelutesti yksinään ei riitä todentamaan tuhkan maarakennushyötykäyttökelpoisuutta tai kaatopaikkakelpoisuutta. A. Kolonnitestin fraktiojakauma Haitta-aineiden liukoisuudet pohjakuonan kolonnitestin eri fraktioissa olivat pääosin melko alhaiset. Liukoisuustestin ph oli läpi testin 12 (kuten v. 2015) ja sähkönjohtokyky vaihteli testin aikana välillä 1 690-146 ms/m, ollen pienin testin viimeisessä fraktiossa F7. Tutkituista analyyteistä kuparin, molybdeenin, kloridin, sulfaatin ja orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat yli määritysrajan läpi koko kolonnitestin (v. 2015 kloridin ja sulfaatin). Haitta-aineiden liukoisuudet fraktioissa olivat pääosin erittäin pieniä. Kuparin, molybdeenin, kloridin, sulfaatin ja orgaanisen hiilen liukoisuusmaksimit olivat kolmannessa fraktiossa ja fluoridin kuudennessa. Antimonin, bariumin, lyijyn ja sinkin liukoisuudet olivat suurimmillaan seitsemännessä fraktiossa. Liukoisuudet ajan funktiona olivat kolonnitestissä voimakkaasti analyyttiriippuvaisia. B. Kolonnitesti ja ravistelutesti. Liukoisuustestien vertailu. Kolonnitestissä (CEN/TS 14405) liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet (L/S 10) ovat pääosin alhaiset ja tutkitut pitoisuudet alittavat päällystetyn rakenteen maarakennushyötykäyttöraja-arvot (VNa 403/2009) kloridia lukuun ottamatta, kuten v. 2015. Kloridimäärityksen mittausepävarmuus 3 400 ± 890 mg/kg ei riitä selittämään VNa 403/2009 mukaisen päällystetyn rakenteen raja-arvon 2 400 mg/kg ylitystä, vaikka se huomioitaisiin alarajalla. Vastaava havaittiin vuoden 2015 näytteessä. VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot täyttyvät kolonnitestissä tutkittujen analyyttien osalta. Näytteestä kaksivaiheisessa ravistelutestissä (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN 12457-3) liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNa 403/2009 mukaiset päällystetyn rakenteen hyötykäyttöraja-arvot kloridia (kuten kolonnissa) ja antimonia lukuun ottamatta. Kun antimonin mittausepävarmuus 0,32 ± 0,08 mg/kg huomioidaan, havaitaan, että VNa 403/2009 mukainen päällystetyn rakenteen raja-arvo 0,18 mg/kg ylittyy, vaikka mittausepävarmuus huomioitaisiin alarajalla. Tutkittujen haitta-aineiden liukoiset pitoisuudet ravistelutestissä täyttävät VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Pohjakuonan ns. kriittinen komponentti oli molemmissa liukoisuustesteissä kloridi ja ravistelutestissä lisäksi antimoni. Kun eri liukoisuustestien tuloksia verrataan keskenään, havaitaan, että pääosin tutkitut liukoisuudet ovat melko yhtenevät/samaa luokkaa (vertaa: liite 2 taulukko 2). Molempien liukoisuustestein perusteella voidaan antaa sama kaatopaikkakelpoisuusluokitus. Pohjakuonanäytteen ravistelutestin suodoksen (L/S 8) ph oli ravistelutestissä 12 ja kolonnitestin fraktioissa läpi koko testin 12. Jätteen haponneutralointikapasiteetti (ANC) on kohtuullisen hyvä. Kun happamuus alennettiin tutkimuksessa tasolle ph 4, saatiin ANC:lle lukuarvo 3,2 mol/kg (v. 2015: 2,4 mol/kg). Pohjakuonalla on todennäköisesti kohtuullisen hyvä puskurikyky happamuuden aiheuttamia muutoksia vastaan. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

6/7 Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien ja ravistelu- ja kolonnitesteissä liukoisen kloridin ja ravistelutestissä liukoisen antimonin pitoisuuksien perusteella nyt tutkittu pohjakuona ei ole hyötykäyttökelpoista materiaalia peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Pohjakuonan liukoisuudet täyttivät VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Vastaavuus pohjakuonanäytteeseen TaVo 1/2015 Kokonaispitoisuudet eivät noudattaneet mitään selkeää trendiä. Kuparipitoisuus pienentyi merkittävästi (2 800 1 200 mg/kg) ja lyijypitoisuus kasvoi (540 1 500 mg/kg), samoin sinkkipitoisuus (2 400 3 400 mg/kg). Pääosin muutokset olivat pieniä. Tulosten perusteella jäteluokka on sama kuin v. 2015. Liukoisuudet vastasivat hyvin vuoden 2015 pohjakuonaa sekä kolonni- että ravistelutestin osalta. Kokonaisuutena pohjakuona saa saman jäte- ja kaatopaikkaluokituksen kuin v. 2015. Huomioitavaa, vaikkei luokituksiin vaikuttavaa, on orgaanisen kokonaishiilen (TOC) ja liukoisen hiilen (DOC) pitoisuuksien kasvu. ARVIO YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTOSTA PERÄISIN OLEVAN POHJAKUONAN KAATOPAIKKAKELPOISUUDESTA SEKÄ HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUDESTA MAARAKENTAMISESSA Tammervoima Oy:n toimittaman yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva pohjakuona voidaan luokitella varovaisuusperiaatteen mukaisesti laskennallisen sinkkioksidin (ZnO) pitoisuuden perusteella todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokitusnumerolla 19 01 11* "pohjatuhka ja kuona, jotka sisältävät vaarallisia aineita" Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 (VNa 86/2015) liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. Jätenimike kuuluu jätenimikeryhmään 19 01 "jätteiden poltossa ja pyrolyysissä syntyvät jätteet" (VNa 179/2012 ja muutosasetus VNa 86/2015). Pohjakuona saa laskennallisen sinkkioksidipitoisuuden perusteella jäteasetuksen mukaisen vaaraominaisuuden HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte. Ympäristövaarallisuutta ei todennettu toksisuustestein. On kuitenkin pohjakuonan alkuperä huomioiden todennäköistä, että jätteen metallit ovat pääasiassa metallisessa muodossaan. Tätä käsitystä puoltaa osaltaan metallien alhaiset liukoisuudet ravistelu- ja kolonnitesteissä. Ympäristöviranomainen voi tällä perusteella tarvittaessa luokitella pohjakuonan myös tavanomaiseksi jätteeksi nimikkeellä 19 01 12 "muut kuin nimikkeessä 19 01 11 mainitut pohjatuhka ja kuona Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 (VNa 86/2015) liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuudet ylittivät asetuksessa eräiden jätteiden hyötykäytöstä maarakentamisessa (VNa 403/2009) asetetut raja-arvot. Pohjakuonan kolonni- ja ravistelutestien tuloksista kloridin liukoisuudet ylittivät hyötykäytölle päällystetyssä rakenteessa asetetut liukoisuusraja-arvot (Valtioneuvoston asetus 403/2009). Lisäksi ravistelutestissä liukoisen antimonin pitoisuus ylittää VNa 403/2009 mukaiset peitetyn ja päällystetyn rakenteen hyötykäyttöraja-arvot. Ylityksiä ei voida selittää mittausepävarmuuksilla. Pohjakuonaa ei suositella hyötykäytettävän maarakennuksessa peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa ilmoitusmenettelyllä asetuksen 591/2006 mukaisesti edellä mainittujen raja-arvoylitysten vuoksi. VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot täyttyvät. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

7/7 Jätteen kokonaisorgaanisen hiilen pitoisuus TOC oli alhainen ja se täytti VNa 331/2013 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkaluokan raja-arvon, samoin liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus kolonni- ja ravistelutesteissä. Pitoisuudet täyttivät VNa 331/2013 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Orgaanisen hiilen pitoisuudet eivät tällä perusteella muodosta estettä kaatopaikkasijoitukselle VNa 331/2013 mukaisille kaatopaikoille. Nyt tutkittu pohjakuona voidaan loppusijoittaa VNa 331/2013 mukaisille vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Jätteen luokitteluun varovaisuusperiaatteen pohjalta tulee ympäristöviranomaisen ottaa kantaa. Jos oletetaan jätteen metallien (kupari, sinkki) esiintyvän metallisessa muodossaan, on pohjakuona tällöin mahdollista luokitella tavanomaiseksi jätteeksi ja jäte on loppusijoitettavissa VNa 331/2013 mukaisille tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Tutkitut liukoisuudet täyttävät VNa 331/2013 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Päätöksen pohjakuonan hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuudesta tekee tarvittaessa ympäristöviranomainen tämän lausunnon perusteella. Tarkempia tietoja nyt tehdyistä tutkimuksista antaa tarvittaessa kemisti Marika Kaasalainen puhelimitse 040 714 6319 tai sähköpostilla marika.kaasalainen@kvvy.fi. Kemisti Marika Kaasalainen Viitteet: Dahlbo, H. 2002. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi arvioinnin perusteet ja menetelmät. Ympäristöopas 98. Suomen ympäristökeskus. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures; ns. CLP-asetus) sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta. Taulukko 3.2 (voimaan 20.1.2009). Häkkinen, Eevaleena, 2016. Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2016. Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosasto. Helsinki, 2016. 140 s. Komission asetus N:o 1357/2014 jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98 EY liitteen III korvaamisesta (voimaan 1.6.2015). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (807/2001, liite 2) kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (voimaan 1.10.2001) ja sen muutosasetukset. Valtioneuvoston asetus 179/2012 jätteistä. Liite 4. Yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet (voimaan 1.5.2012), joka päivitettiin VNa 86/2015 (voimaan 1.6.2015); päivityksessä poistettiin mm. Jäteasetuksen liite 3. Valtioneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista (voimaan 1.6.2013) ja sen muutosasetukset. Wahlström et al. 2006. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2006. Ympäristöministeriö, 82 s. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

LIITE 1. Tutkimusseloste 16-7987 Sivu 1(1) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Laboratorio PL 265 33101 Tampere Taulukko 1. Tammervoima Oy:n toimittaman pohjakuonan testaus. Haitta-aineiden kokonaispitoisuudet (näytenumero 24075), sekä kaksivaiheisessa ravistelutestissä liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet (näytenumero 24076; samalla näytenumerolla L/S 2 ja L/S 10-tulokset). Pitoisuudet laskettu kuiva-ainetta kohti. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 mukaisesti ja maarakennushyötykäyttökriteerit VNa 403/2009 mukaisesti. HUOM. Maanrakennushyötykäyttökriteerit eivät ole suoraan sovellettavissa yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevalle tuhkalle. Raja-arvot on esitetty asiakkaan pyynnöstä. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 VNa 403/2009 24075 24076 24076 Yksikkö pysyvä tavanomainen vaarallinen jäte kokonaispitoi- peitetty päällystetty kokonaispitoi- L/S 2 L/S 10 Yksikkö jäte L/S 10 jäte, L/S 10 L/S 10 suudet rakenne L/S 10 rakenne L/S 10 suudet Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 0,06 0,18 1,8 0,10 0,27 mg/kg Antimoni Arseeni mg/kg 0,5 2 25 50 0,5 1,5 8,4 <0,05 <0,05 mg/kg Arseeni Barium mg/kg 20 100 300 3 000 20 60 1 200 0,08 0,72 mg/kg Barium Kadmium mg/kg 0,04 1 5 15 0,04 0,04 2,1 <0,02 <0,02 mg/kg Kadmium Kromi mg/kg 0,5 10 70 400 0,5 3,0 170 0,14 0,21 mg/kg Kromi Kupari mg/kg 2 50 100 400 2,0 6,0 1 200 2,4 2,5 mg/kg Kupari Lyijy mg/kg 0,5 10 50 300 0,5 1,5 1 500 0,085 0,12 mg/kg Lyijy Molybdeeni mg/kg 0,5 10 30 50 0,5 6,0 11 1,1 1,3 mg/kg Molybdeeni Nikkeli mg/kg 0,4 10 40 0,4 1,2 74 <0,05 <0,05 mg/kg Nikkeli Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 0,1 0,5 0,27 <0,05 <0,05 mg/kg Seleeni Sinkki mg/kg 4 50 200 2 000 4 12 3 400 0,29 0,57 mg/kg Sinkki Vanadiini mg/kg - - - 400 2,0 3,0 25 <0,05 <0,05 mg/kg Vanadiini Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 0,01 0,01 0,007 <0,01 <0,01 mg/kg Elohopea Kloridi mg/kg 800 15 000 25 000 800 2 400 2 600 3 100 mg/kg Kloridi Fluoridi mg/kg 10 150 500 10 50 <0,1 2,1 mg/kg Fluoridi Sulfaatti mg/kg 1 000 20 000 50 000 1 000 10 000 680 1 100 mg/kg Sulfaatti DOC mg/kg 500 800 1 000 500 500 150 170 mg/kg DOC ph > 6 12 12 ph Sähkönjohtokyky ms/m - - - 743 160 ms/m Sähkönjohtokyky PAH-yhdisteet µg/kg 40 000 20 000pe/40 000pä 11 µg/kg PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet µg/kg 1 000 1 000 <10 µg/kg PCB-yhdisteet TOC g/kg 30 50 60 10 g/kg TOC ANC mol/kg 3,2 mol/kg ANC Hehkutushäviö % 3,5 % Hehkutushäviö Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Hyötykäyttökelpoisuuskriteerit Päivämäärä: Tampereella 15.6.2016 Näytenumerot Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty erillisessä liitteessä. Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti. Puh. 040 714 6319.

LIITE 2. Tutkimusseloste 16-7987 ja 16-7988 Sivu1(2) Taulukko 1. Tammervoima Oy:n pohjakuonan kaatopaikka- ja maarakennushyötykäyttökelpoisuustestaus (kolonni). Kolonnitestissä CEN/TS 14405 eri fraktioihin liuenneet pitoisuudet (näytenumerot 24318-24324) sekä laskennalliset L/S 2- ja L/S 10-tulokset (ei näytenumeroa). Taulukoidut pitoisuudet ovat pyöristettyjä arvoja. Huom. L/S 2- ja L/S 10-arvojen laskennassa on käytetty raakatuloksia. Laskennalliset arvot on pyöristetty. Läpivirtaustesti CEN/TS 14405 Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Kolonnitesti Kolonnitesti 24318 24319 24320 24321 24322 24323 24324 Yksikkö F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 L/S 2 L/S 10 Antimoni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,06 0,09 0,18 Arseeni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Barium mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,07 0,78 1,5 0,12 2,4 Kadmium mg/kg <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 Kromi mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,02 Kupari mg/kg 0,33 0,34 0,83 0,60 0,30 0,13 0,14 2,4 2,7 Lyijy mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,06 0,12 0,14 0,16 0,42 Molybdeeni mg/kg 0,12 0,13 0,36 0,26 0,14 0,07 0,17 1,0 1,3 Nikkeli mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Seleeni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Sinkki mg/kg <0,05 <0,05 0,10 0,10 0,10 0,16 0,18 0,37 0,71 Vanadiini mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Elohopea mg/kg <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/kg 340 310 850 740 470 390 310 2 700 3 400 Fluoridi mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,32 <0,05 <0,05 0,32 Sulfaatti mg/kg 61 65 170 130 0,24 29 48 430 510 DOC mg/kg 19 20 57 42 24 11 13 160 190 ph 12 12 12 12 12 12 12 Sähkönjohtokyky ms/m 1 630 1 690 1 550 888 429 186 146 Päivämäärä: Tampereella 21.6.2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti Laboratorio PL 265 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. 33101 Tampere Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty KVVY:n testausselosteessa.

Otakaari 3 02150 Espoo Tikkalantie 2 26100 Rauma Lämpömiehenkuja 3 J 02150 Espoo Nevantie 21 86710 Kärsämäki Otakaari 3 02150 Espoo Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite: PL 280 00101 Helsinki Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite: PL 280 00101 Helsinki Vuoksenniskantie 35 55800 Imatra Harjutie 14 69600 Kaustinen Sammonkatu 8 90570 Oulu Vuoksenniskantie 35 55800 Imatra Harjutie 14 69600 Kaustinen Sammonkatu 8 90570 Oulu Asiakaspalvelu: maa p.02074 79102, vesianal. p.02074 79106, prosessianal. 02074 79111, mikrobiologia p.02074 79116, päästömittaukset p.02074 79115 Tikkalantie 2 26100 Rauma Lämpömiehenkuja 3 J 02150 Espoo Nevantie 21 86710 Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p.02074 79102, vesianal. p.02074 79106, prosessianal. 02074 79111, mikrobiologia p.02074 79116, päästömittaukset p.02074 79115 Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite: PL 280 00101 Helsinki Otakaari 3 02150 Espoo Vuoksenniskantie 35 55800 Imatra Harjutie 14 69600 Kaustinen Sammonkatu 8 90570 Oulu Tikkalantie 2 26100 Rauma Lämpömiehenkuja 3 J 02150 Espoo Nevantie 21 86710 Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p.02074 79102, vesianal. p.02074 79106, prosessianal. 02074 79111, mikrobiologia p.02074 79116, päästömittaukset p.02074 79115 LIITE 2. Tutkimusseloste 16-7987 ja 16-7988 Sivu2(2) Taulukko 2. Tammervoima Oy:n pohjakuonan ravistelu- ja kolonnitestaukset (laskennalliset L/S 10-arvot). Ravistelutesti (24076) ja kolonnitesti (ei näytenumeroa). Pitoisuudet laskettu kuiva-ainetta kohti. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 ja tuhkan maarakennushyötykäyttökriteerit VNa 403/2009 mukaisesti. HUOM. Maanrakennushyötykäyttökriteerit eivät ole sovellettavissa yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevalle tuhkalle. Raja-arvot on esitetty asiakkaan pyynnöstä. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit Hyötykäyttökelpoisuuskriteerit Näytenumerot VNa 331/2013 VNa 403/2009 24076 ei ole Yksikkö pysyvä tavanomainen vaarallinen jäte kokonaispitoi- peitetty päällystetty L/S 10 L/S 10 jäte L/S 10 jäte, L/S 10 L/S 10 suudet rakenne L/S 10 rakenne L/S 10 ravistelutesti kolonnitesti Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 0,06 0,18 0,27 0,18 Arseeni mg/kg 0,5 2 25 50 0,5 1,5 <0,05 <0,05 Barium mg/kg 20 100 300 3 000 20 60 0,72 2,4 Kadmium mg/kg 0,04 1 5 15 0,04 0,04 <0,02 <0,02 Kromi mg/kg 0,5 10 70 400 0,5 3 0,21 0,02 Kupari mg/kg 2 50 100 400 2 6 2,5 2,7 Lyijy mg/kg 0,5 10 50 300 0,5 1,5 0,12 0,42 Molybdeeni mg/kg 0,5 10 30 50 0,5 6 1,3 1,3 Nikkeli mg/kg 0,4 10 40 0,4 1,2 <0,05 <0,05 Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 0,1 0,5 <0,05 <0,05 Sinkki mg/kg 4 50 200 2 000 4 12 0,57 0,71 Vanadiini mg/kg - - - 400 2 3 <0,05 <0,05 Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 0,01 0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/kg 800 15 000 25 000 800 2 400 3 100 3 400 Fluoridi mg/kg 10 150 500 10 50 2,1 0,32 Sulfaatti mg/kg 1 000 20 000 50 000 1 000 10 000 1 100 510 DOC mg/kg 500 800 1 000 500 500 170 190 ph 6 12 Sähkönjohtokyky ms/m - - - 160 Päivämäärä: Tampereella 21.6.2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti Laboratorio PL 265 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. 33101 Tampere Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty KVVY:n testausselosteessa.

TESTAUSSELOSTE 15.6.2016 16-7987 #1 1 (4) Tammervoima Oy Mika Pekkinen Hyötyvoimankuja 1 33680 TAMPERE Tilausnro 258510 (X/S), saapunut 19.5.2016 NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 24075 TaVo-1.2016 24076 TaVo-1.2016, L/S10 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 24075 24076 *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S10 *TOC g/kg ka 10 *Hehkutushäviö, jäte % 3,5 *Haponneutralointikapasiteetti mol/kg ka 3,2 *Antimoni (tot) ICP-MS mg/kg ka 1,8 *Arseeni (tot) ICP-MS mg/kg ka 8,4 *Barium (tot) ICP-OES mg/kg ka 1200 *Kadmium (tot) ICP-MS mg/kg ka 2,1 *Kromi (tot) ICP-MS mg/kg ka 170 *Kupari (tot) ICP-OES mg/kg ka 1200 *Elohopea (tot) mg/kg ka 0,007 *Molybdeeni (tot) ICP-MS mg/kg ka 11 *Nikkeli (tot) ICP-MS mg/kg ka 74 *Lyijy (tot) ICP-OES mg/kg ka 1500 *Seleeni (tot) ICP-MS mg/kg ka 0,27 *Sinkki (tot) ICP-OES mg/kg ka 3400 *Vanadiini (tot) ICP-MS mg/kg ka 25 Polyaromaattiset hiilivedyt µg/kg ka Todettu Naftaleeni (PAH) µg/kg ka 11 Asenaftyleeni (PAH) µg/kg ka <10 Asenafteeni (PAH) µg/kg ka <10 Fluoreeni (PAH) µg/kg ka <10 Fenantreeni (PAH) µg/kg ka <10 Antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(a)antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Kryseeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(b)fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(k)fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(a)pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) µg/kg ka <10 Summa 16 EPA-PAH µg/kg ka 11 PCB-yhdisteet µg/kg ka Ei todettu PCB 28 µg/kg ka <10 PCB 52 µg/kg ka <10 Tehty Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 Y 0214391-0 33900 TAMPERE 33101 TAMPERE *(03) 2461111 marika.kaasalainen@kvvy.fi

TESTAUSSELOSTE 15.6.2016 16-7987 #1 2 (4) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö 24075 24076 PCB 101 µg/kg ka <10 PCB 118 µg/kg ka <10 PCB 138 µg/kg ka <10 PCB 153 µg/kg ka <10 PCB 180 µg/kg ka <10 PCB-7 summa µg/kg ka <10 *Antimoni, L/S 2 mg/kg ka 0,096 *Arseeni, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Barium, L/S 2 mg/kg ka 0,076 *Kadmium, L/S 2 mg/kg ka <0,02 *Kromi, L/S 2 mg/kg ka 0,14 *Kupari, L/S 2 mg/kg ka 2,4 *Elohopea, L/S 2 mg/kg ka <0,01 *Molybdeeni, L/S 2 mg/kg ka 1,1 *Nikkeli, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Lyijy, L/S 2 mg/kg ka 0,085 *Seleeni, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Sinkki, L/S 2 mg/kg ka 0,29 *Vanadiini, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Kloridi, L/S 2 mg/kg ka 2600 *Fluoridi, L/S 2 mg/kg ka <0,1 *Sulfaatti, L/S 2 mg/kg ka 680 *DOC, L/S 2 mg/kg ka 150 *ph, L/S 2 12 *Sähkönjohtavuus, L/S 2 ms/m 743 *Antimoni, L/S 10 mg/kg ka 0,27 *Arseeni, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Barium, L/S 10 mg/kg ka 0,72 *Kadmium, L/S 10 mg/kg ka <0,02 *Kromi, L/S 10 mg/kg ka 0,21 *Kupari, L/S 10 mg/kg ka 2,5 *Elohopea, L/S 10 mg/kg ka <0,01 *Molybdeeni, L/S 10 mg/kg ka 1,3 *Nikkeli, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Lyijy, L/S 10 mg/kg ka 0,12 *Seleeni, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Sinkki, L/S 10 mg/kg ka 0,57 *Vanadiini, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Kloridi, L/S 10 mg/kg ka 3100 *Fluoridi, L/S 10 mg/kg ka 2,1 *Sulfaatti, L/S 10 mg/kg ka 1100 *DOC, L/S 10 mg/kg ka 170 *ph, L/S 10 12 *Sähkönjohtavuus, L/S 10 ms/m 160 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Marika Kaasalainen Kemisti Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

TESTAUSSELOSTE 15.6.2016 16-7987 #1 3 (4) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S10 SFS-EN 12457-3, 2002 (TL25) *TOC SFS-EN 13137 method A, 2001 (TL25) *Hehkutushäviö, jäte SFS 3008, 1990 (TL25) *Haponneutralointikapasiteetti NEN 7341:1995 (TL25) *Antimoni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Arseeni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Barium (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3-haj+icp-oes mittaus) (TL25) *Kadmium (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Kromi (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Kupari (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj. +ICP-OES-mittaus) (TL25) *Elohopea (tot) Sis.menetelmä LA82 (perustuu EPA 7473,2007) (TL25) *Molybdeeni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Nikkeli (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Lyijy (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (TL25) *Seleeni (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) *Sinkki (tot) ICP-OES SFS-EN ISO 11885, 2009 modif. (HNO3 haj. + ICP-OES-mittaus) (TL25) *Vanadiini (tot) ICP-MS SFS-EN ISO 17294-1;2006 ja SFS-EN ISO 17294-2;2005 (TL25) Polyaromaattiset hiilivedyt ISO 18287:2006 sekä SFS-EN 15527:2008 ja ISO 28540:2011 (TL25) Naftaleeni (PAH) Asenaftyleeni (PAH) Asenafteeni (PAH) Fluoreeni (PAH) Fenantreeni (PAH) Antraseeni (PAH) Fluoranteeni (PAH) Pyreeni (PAH) Bentso(a)antraseeni (PAH) Kryseeni (PAH) Bentso(b)fluoranteeni (PAH) Bentso(k)fluoranteeni (PAH) Bentso(a)pyreeni (PAH) Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) Summa 16 EPA-PAH PCB-yhdisteet SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 28 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 52 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 101 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 118 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 138 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 153 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB 180 SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) PCB-7 summa SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) *Antimoni, L/S 2 *Arseeni, L/S 2 *Barium, L/S 2 *Kadmium, L/S 2 Sis. menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO 15587-2:2002) (TL25) *Kromi, L/S 2 *Kupari, L/S 2 *Elohopea, L/S 2 SFS-EN ISO 17852;2008 (TL25) *Molybdeeni, L/S 2 *Nikkeli, L/S 2 *Lyijy, L/S 2 *Seleeni, L/S 2 Sis.menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO 15587-2,2002) (TL25) *Sinkki, L/S 2 *Vanadiini, L/S 2 Sis,menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO 15587-2:2002) (TL25) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

TESTAUSSELOSTE 15.6.2016 16-7987 #1 4 (4) MENETELMÄTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) Määritys *Kloridi, L/S 2 *Fluoridi, L/S 2 *Sulfaatti, L/S 2 *DOC, L/S 2 *ph, L/S 2 *Sähkönjohtavuus, L/S 2 *Antimoni, L/S 10 *Arseeni, L/S 10 *Barium, L/S 10 *Kadmium, L/S 10 *Kromi, L/S 10 *Kupari, L/S 10 *Elohopea, L/S 10 *Molybdeeni, L/S 10 *Nikkeli, L/S 10 *Lyijy, L/S 10 *Seleeni, L/S 10 *Sinkki, L/S 10 *Vanadiini, L/S 10 *Kloridi, L/S 10 *Fluoridi, L/S 10 *Sulfaatti, L/S 10 *DOC, L/S 10 *ph, L/S 10 *Sähkönjohtavuus, L/S 10 Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) Sis. menetelmö KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja -2, 1995) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA110 ( SFS-EN ISO 10304-1 ja-2 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA112 (SFS-EN 1484, 1997) (TL25) SFS-EN 3021, 1979 (TL25) SFS-EN 27888, 1994 (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (SFS-EN ISO 15587-2:2002) (TL25) SFS-EN ISO 17852; 2008 (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA112 (SFS-EN 1484, 1997 (TL25) SFS-EN 3021, 1979 (TL25) SFS-EN 27888, 1994 (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus Tutkimuslaitoksen nimi TL25 KVVY/Tampere (FINAS T064) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

TESTAUSSELOSTE 21.6.2016 16-7988 #1 1 (3) Tammervoima Oy Mika Pekkinen Hyötyvoimankuja 1 33680 TAMPERE Tilausnro 258608 (X/S), saapunut 19.5.2016 NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 24318 TaVo-1.2016, F1 24319 TaVo-1.2016, F2 24320 TaVo-1.2016, F3 24321 TaVo-1.2016, F4 24322 TaVo-1.2016, F5 24323 TaVo-1.2016, F6 24324 TaVo-1.2016; F7 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö 24318 24319 24320 24321 *Läpivirtaustesti TS 14405 Tehty *Antimoni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Arseeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Barium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kadmium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 *Kromi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kupari, kolonnitestaus mg/kg ka 0,33 0,34 0,83 0,60 *Elohopea, kolonnitestaus mg/kg ka <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 *Molybdeeni, kolonnitestaus mg/kg ka 0,12 0,13 0,36 0,26 *Nikkeli, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Lyijy, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Seleeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Sinkki, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 0,10 0,099 *Vanadiini, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kloridi, kolonnitestaus mg/kg ka 340 310 850 740 *Fluoridi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Sulfaatti, kolonnitestaus mg/kg ka 61 65 170 130 *DOC, kolonnitestaus mg/kg ka 19 20 57 42 *ph, kolonnitestaus 12 12 12 12 *Sähkönjohtavuus, kolonni ms/m 1630 1690 1550 888 Määritys Yksikkö 24322 24323 24324 *Läpivirtaustesti TS 14405 *Antimoni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 0,058 *Arseeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Barium, kolonnitestaus mg/kg ka 0,068 0,78 1,5 *Kadmium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,02 <0,02 <0,02 *Kromi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Kupari, kolonnitestaus mg/kg ka 0,30 0,13 0,14 *Elohopea, kolonnitestaus mg/kg ka <0,01 <0,01 <0,01 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 Y 0214391-0 33900 TAMPERE 33101 TAMPERE *(03) 2461111 marika.kaasalainen@kvvy.fi

TESTAUSSELOSTE 21.6.2016 16-7988 #1 2 (3) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö 24322 24323 24324 *Molybdeeni, kolonnitestaus mg/kg ka 0,14 0,071 0,17 *Nikkeli, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Lyijy, kolonnitestaus mg/kg ka 0,056 0,12 0,14 *Seleeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Sinkki, kolonnitestaus mg/kg ka 0,10 0,16 0,18 *Vanadiini, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Kloridi, kolonnitestaus mg/kg ka 470 390 310 *Fluoridi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 0,32 <0,05 *Sulfaatti, kolonnitestaus mg/kg ka 0,24 29 48 *DOC, kolonnitestaus mg/kg ka 24 11 13 *ph, kolonnitestaus 12 12 12 *Sähkönjohtavuus, kolonni ms/m 429 186 146 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Marika Kaasalainen Kemisti Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

TESTAUSSELOSTE 21.6.2016 16-7988 #1 3 (3) MENETELMÄTIEDOT Määritys *Läpivirtaustesti TS 14405 *Antimoni, kolonnitestaus *Arseeni, kolonnitestaus *Barium, kolonnitestaus *Kadmium, kolonnitestaus *Kromi, kolonnitestaus *Kupari, kolonnitestaus *Elohopea, kolonnitestaus *Molybdeeni, kolonnitestaus *Nikkeli, kolonnitestaus *Lyijy, kolonnitestaus *Seleeni, kolonnitestaus *Sinkki, kolonnitestaus *Vanadiini, kolonnitestaus *Kloridi, kolonnitestaus *Fluoridi, kolonnitestaus *Sulfaatti, kolonnitestaus *DOC, kolonnitestaus *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) CEN/TS 14405 (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) SFS-EN ISO 17852;2008 (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA116 (ICP-MS) tai KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja-2, 1995) (TL25) Sis.menetelmä KVVY LA110 (SFS-EN ISO 10304-1 ja- 2, 1995) (TL25) SFS-EN 1484, 1997 (TL25) SFS-EN 3021, 1979 (TL25) SFS-EN 27888, 1994 (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus Tutkimuslaitoksen nimi TL25 KVVY/Tampere (FINAS T064) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

OHJE/MP 9.10.2015 HYÖTYVOIMALAITOKSEN POHJATUHKAN NÄYTEENOTTO Pohjatuhkan näyte otetaan pohjatuhkan kuljettimen hihnalta (kuva 1) tai kuonabunkkerista (kuva 2) voimalaitoksen tarkastuskierroksen yhteydessä 3-4 kertaa viikossa. Näytteet otetaan 1 litran suuruisella näytteenottokauhalla ja ne varastoidaan näytteenottotynnyriin (kuva 3). Hyötyvoimalaitoksella ylläpidetään näytteenottopöytäkirjaa, johon merkitään näytteenottaja, näytteenottopäivämäärä ja näytteenottopaikka. Tammervoiman pohjatuhkien käsittelylaitteisto on varustettu magneettisten metallien talteenottolaitteistolla, joten pohjatuhkanäytteet eivät sisällä suuria metallikappaleita. Kuva 1. Kuljettimen hihna Kuva 2. Kuonabunkkeri, jossa magneettisten metallien erottelu Kuva 3. Näytteenottotynnyri Näytteenottotynnyristä koostetaan määrävälein pohjatuhkan laboratorionäyte sekoittamalla tynnyriä riittävästi edustavan kokoomanäytteen keräämiseksi (kuva 4). Näytteet kootaan ja toimitetaan Tammervoiman toimesta tutkimuslaboratorioon analysoitavaksi 6 litran näyteastiassa. Vastaava kokoomanäytteen vertailunäyte varastoidaan voimalaitokselle ja säilytetään 5 vuoden ajan. Kuva 4. Kokoomanäyteen valmistaminen Analyysitulosten perusteella jokaisesta kokoomanäytteestä laaditaan tutkimuseloste ja lausunto pohjatuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa määritellään Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 mukaisesti ja kaatopaikkakelpoisuus VNa 331/2013 mukaisesti.