TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2017.

Transkriptio

1 Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA TAMPERE (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning (kokonaiset+ravistelu) (kolonni) Viite / Hänvisning TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2017. Asia / Ärende TUTKIMUSSELOSTE Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) laboratoriossa tutkittiin Tammervoima Oy:n yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevan pohjakuonan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta. Hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa määritettiin Valtioneuvoston asetuksen 591/2006 liitteen 2 (VNA 403/2009) mukaisesti ja kaatopaikkakelpoisuus VNA 331/2013 liitteen 2 mukaisesti. HUOM. tuloksia verrataan VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaisiin maarakennushyötykäyttöraja-arvoihin asiakkaan erillisestä pyynnöstä. Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva pohjakuona ei kuulu maarakennusasetuksen 591/2006 mukaisten jakeiden piiriin. Pohjakuonasta määritettiin mm. kokonaisorgaanisen hiilen (TOC), PCB- ja PAHyhdisteiden sekä tiettyjen raskasmetallien kokonaispitoisuudet. Myös haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritettiin. Haitta-aineiden liukoisuuksia tutkittiin perusmäärittelyssä kolonnitestillä standardin CEN/TS mukaisesti sekä perusmäärittelyn kanssa rinnakkain laadunvalvontakokeen evaluointia varten kaksivaiheiseen ravisteluun perustuvalla testillä (akkreditoitu menetelmä SFS-EN ). Testiohjelma on laadittu asiakkaan analyysipyyntöjen mukaiseksi. Näytteet on laboratoriotietokantaan kirjattu siten, että kokonaispitoisuudet & ravistelutesti sekä kolonnitesti on kirjattu eri tilauksiin. Tulokset on esitetty kahtena eri testausselosteena. Tämän vuoksi yllä on esitetty kaksi eri tilaus- ja selostenumeroa. Kokoomaselosteen varsinaisena selostenumerona näytetään kokonaispitoisuus- ja ravistelutestauksen selostenumeroa Tuloksia verrataan edellisten perusmäärittelyjen tuloksiin (TaVo 1/2015; KVVY:n tutkimusseloste ja TaVo 1/2016; KVVY:n tutkimusseloste ja TaVo 2/ ). Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan KVVY, laboratorio, PL 265, Tampere

2 NÄYTTEEN TAUSTATIEDOT, NÄYTTEENOTTO JA ESIKÄSITTELY 2/7 Tutkittava matriisi on Tammervoima Oy:n toimittamaa jätteenpolton pohjakuonaa. Tammervoima Oy:n pohjatuhkien käsittelylaitteisto on asiakkaan mukaan varustettu magneettisten metallien talteenottolaitteistolla, joten pohjakuona ei sisällä suuria metallikappaleita. Näytteet otettiin erillisen näytteenottopöytäkirjan mukaan kokoomana ajanjaksolla Kokoomanäyte valmistettiin Tammervoima Oy:n näytteenotto-ohjeistus ja näytteenottopöytäkirja on esitetty tämän selosteen erillisinä liitteinä. Näyte saapui laboratorioon Näytteet kirjattiin KVVY:n laboratoriossa seuraavin näytenumeroin: Taulukko 1. Näytenumerot Pohjakuona Kokonaispitoisuudet Kaksivaiheinen ravistelutesti 42411* (L/S 2 ja L/S 10) Perusmäärittelyn kolonnitestin CEN/TS frak- tiot (7 kpl) Fraktioiden kumulatiiviset näille ei annettu laskentatulokset (L/S 2 ja L/S 10) erillisiä näytenumeroita * = ravistelutestin molemmat suodokset annettu samalla näytenumerolla Ennen laboratoriotestauksia näyte homogenisoitiin. Saapumistilainen pohjakuona oli raekooltaan vaihtelevaa, harmaata, osin karkean hiekan/murskatun betonin kaltaista materiaalia. Kosteuspitoisuus määritettiin erillisestä osanäytteestä gravimetrisesti 105 ºC:ssa (akkreditoimaton menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN 14346). Saapumistilaisen näytteen kosteus oli 5,7 % (1/2015: 16 %, 1/2016: 15 % ja 2/2016: 1,7 %). LIUKOISUUSTESTIN JA ANALYYSIEN SUORITUS Kaksivaiheinen ravistelutesti (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ) tehtiin kuonalle testausohjeen mukaisesti laboratorion lämpötilassa Kolonnitesti CEN/TS tehtiin testausohjeen mukaisesti laboratorion lämpötilassa Testien ja määritysten teko ajoittui kokonaisuudessaan kirjausajankohdasta lukien aikavälille Kuvaus käytetyistä menetelmistä, menetelmien akkreditointi ja teettäminen alihankintana on esitetty erillisessä liitteessä (KVVY:n testausseloste). Käytetyille menetelmille ilmoitetaan tulosten pitoisuusalueita vastaavat mittausepävarmuudet, jos asiakas niitä tarvitsee. Mittausepävarmuudet on kuitenkin huomioitu tutkittujen jätteiden tulosten arvioinnissa. Arvio jätteiden hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. TESTAUKSEN TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Pohjakuonan sisältämien aineiden kokonaispitoisuudet sekä ravistelu- ja läpivirtaustesteissä liuenneet määrät tutkittuja aineita on esitetty liitteen 1 taulukossa 1 ja liitteen 2 taulukoissa 1-2. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty kokonaispitoisuus- ja ravistelutes- Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

3 3/7 titulokset. Liitteen 2 taulukossa 1 on lueteltu erikseen jokaisesta kolonnitestin fraktiosta määritetyt pitoisuudet sekä kolonnitestin kumulatiiviset laskentatulokset L/S 2- ja 10-suhteissa. Liitteen 2 taulukkoon 2 on koottu sekä ravistelutestin ja kolonnitestin liukoisuustulokset L/S-suhteessa 10 l/kg liukoisuustestien vertailtavuuden vuoksi. Aineiden pitoisuudet on ilmoitettu kuivaa jätenäytettä kohti laskettuna. Tulosten tulkinnan helpottamiseksi liitteen 1 taulukkoon 1 ja liitteen 2 taulukkoon 2 on koottu tuhkan maarakennushyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot kokonaispitoisuuksille VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaisesti ja L/S 10- suhteessa VNA 331/2013 liitteen 3 ja VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaisesti. KVVY:n testausselosteet ( ja ) menetelmä- ja akkreditointitietoineen on esitetty myös erillisinä liitteinä. Huom. Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva tuhka ei kuulu Valtioneuvoston asetuksen 591/2006 piiriin. Vertailu maarakennushyötykäyttöasetuksen mukaisiin rajaarvoihin tehdään asiakkaan erillisestä pyynnöstä. Kokonaispitoisuudet Yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevan pohjakuonanäytteestä tutkittujen metallien kokonaispitoisuuksista kuparin ± mg/kg (v. 2016/2: mg/kg, v. 2016/1: ± 240 mg/kg ja v. 2015: ± 560 mg/kg), lyijyn 680 ± 200 mg/kg (v. 2016/2: mg/kg, v. 2016/1: ± 300 mg/kg ja v. 2015: 540 ± 110 mg/kg) ja kadmiumin 33 ± 8,3 mg/kg pitoisuudet ylittivät VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaiset hyötykäyttökelpoisuusraja-arvot maarakentamisessa. Huom. tämänkertaisessa tutkimuksessa myös sinkin pitoisuus ± 750 mg/kg ylitti VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaisen hyötykäyttökelpoisuusraja-arvon maarakentamisessa. Sinkin pitoisuus oli selvästi suurempi kuin edeltävässä tutkimuksessa 2/2016, mutta samaa luokkaa kuin aiemmissa (v. 2016/2: mg/kg, v. 2016/1: ± 680 mg/kg ja v. 2015: ± 480 mg/kg). Jätteen luokittelu vaaralliseksi tai tavanomaiseksi jätteeksi arvioidaan jätteen sisältämien vaarallisten aineiden ja niistä aiheutuvien vaarallisten ominaisuuksien perusteella. Jätettä luokiteltaessa sille sovelletaan CLP-asetuksen (2008) liitteen VI vaarallisten aineiden taulukkojen 3.1 ja 3.2 mukaisia lausekkeita. Kaikille asetuksessa mainituille yhdisteille ei ole päivitetyssä taulukossakaan annettu H-lausekkeita, vaan ne ovat osittain vielä R-lausekkeita. Tällöin sovelletaan CLP-asetuksen liitteen VII mukaista muunnostaulukkoa. Jätteiden vaaraominaisuudet määräytyvät yhdisteen/yhdisteiden pitoisuuden/pitoisuuksien ja Komission asetuksen N:o 1357/2014 pohjalta. Komission asetuksessa EU N:o 1357/2014 on mainittu ominaisuudet, jotka tekevät jätteistä vaarallisia (HP 1-HP 8 ja HP 10-HP 15). Osalle kemikaalien/yhdisteiden mukaisista vaaralausekkeista H on myös komission asetuksessa annettu pitoisuusrajat, missä jäte luokitellaan vaaralliseksi. Jätteiden ympäristövaarallisuuden HP 14 suhteen ei kuitenkaan EU-tason arviointikriteereitä vielä ole, eikä niistä päästy EU-tasolla sopuun vielä keväällä Tämän vuoksi Suomessa sovelletaan ympäristövaarallisuuden suhteen vuonna 2002 voimassa olleen kemikaalilainsäädännön kriteereitä (esim. STM, 2001). Täten ns. vanha käytäntö jätteen ympäristövaarallisuuden määrittämiseen jatkuu Suomessa. Huom. mahdollista ympäristövaarallisuutta ei tässä tutkimuksessa osoitettu toksisuustestein. Kuparin kokonaispitoisuus oli mg/kg. EY:n CLP-asetuksen liitteen VI taulukon 3.2 mukaisessa vaarallisten aineiden luettelossa (EY 1272/2008) on esitetty mm. kupari(i)kloridi. Yhdisteelle on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2016 ja EU N:o 1357/2014): Acute Tox. 4, H302 (25 %), Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

4 4/7 Aquatic Acute 1 H400 (25 %), Aquatic Chronic 1 H410 (0,25 %). Jätteen liukoisuussuodos sisälsi kloridia riittävästi siten, että on mahdollista, että kupari esiintyy kloridimuodossaan. Jos kuonan sisältämä kupari lasketaan kokonaisuudessaan kupari(i)kloridiksi (CuCl), saadaan tälle yhdisteelle laskennallinen pitoisuus mg/kg (0,56 %). Laskennallisen kupari(i)kloridin pitoisuus ylittää vaaralliselle jätteelle annetun ympäristövaarallisuuden perusteella annetun raja-arvon mg/kg. Lyijyn kokonaispitoisuus oli 680 mg/kg. CLP-asetuksen liitteen VI taulukon 3.2 mukaisessa vaarallisten aineiden luettelossa (EY 1272/2008) on esitetty Lyijy-yhdisteet, joita ei ole mainittu muualla. Näytteen muiden tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa, että lyijy voisi esiintyä esim. kloridimuodossaan Pb(II)Cl 2. Tämän ryhmän yhdisteille on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2016 ja EU N:o 1357/2014): Repr. 1A; H360Df (0,3 %), Acute Tox. 4 (*); H332 (22,5 %), Acute Tox. 4 (*); H302 (25 %), STOT RE 2 (*); H373 (**)(10 %), Aquatic Acute 1; H400 (25 %), Aquatic Chronic 1; H410 (0,25 %). Jos kuonan sisältämä lyijy lasketaan kokonaisuudessaan lyijy(ii)kloridiksi (Pb(II)Cl 2 ), saadaan tälle yhdisteelle laskennallinen pitoisuus 910 mg/kg (0,09 %). Laskennallisen lyijy(ii)kloridin pitoisuus alittaa selvästi vaaralliselle jätteelle edellä annetun alimman raja-arvon mg/kg (0,25 %). Vastaavasti voidaan tehdä laskennallinen selvitys sinkille. Sinkkiä oli jätteessä mg/kg (2/2016: mg/kg, 1/2016: mg/kg). EY:n CLP-asetuksen (2008) liitteen VI vaarallisten aineiden taulukossa (2008) on mainittu sinkkioksidi. Yhdisteelle on annettu lausekkeet (suluissa vaaralliselle jätteelle sovellettava pitoisuusraja; Häkkinen, 2016 ja EU N:o 1357/2014): Aquatic Acute 1, H400 (25 %); Aquatic Chronic 1 H410 (0,25 %). CLP-asetuksen mukaan alin mahdollinen sinkkioksidipitoisuus, jolla jäte voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi, on ympäristövaarallisuuskriteerin perusteella 0,25 % (kts. edellä). Jos sakan kaikki sinkki lasketaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti sinkkioksidiksi, saadaan yhdisteelle laskennallinen pitoisuus mg/kg (0,37 %). Vaarallisen jätteen raja-arvo ylittyy myös tässä tapauksessa. Koska em. ympäristölle vaarallisten yksittäisten yhdisteiden (sekä kupari(i)kloridi että sinkkioksidi) pitoisuudet ylittävät vaaralliselle jätteelle asetetut raja-arvot, ei yhteenlaskukaavoja tässä tarvita. EY:n CLP-asetuksen liitteen VI taulukon mukaisen vaarallisten aineiden luettelon (EY 1272/2008), kemikaalilainsäädännön (STM, 2001) sekä Komission asetuksen N:o 1357/2014 sekä Häkkinen (2016) perusteella nyt tukittu pohjakuona voidaan luokitella vaaralliseksi jätteeksi ja se saa Komission asetuksen N:o 1357/2014 mukaisen vaaraominaisuuden HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte sekä sen kupari(i)kloridi että sinkkioksidipitoisuuksien perusteella. Jätteen luokittelu perustuu varovaisuusperiaatteeseen, eikä sen mahdollista ympäristövaarallisuutta ole todennettu toksisuustestein. Suomessa ei ole annettu ohjeita jätteiden luokittelussa käytettävästä ekotoksisuustestipatterista tai annettu pitoisuusrajoja testeille. HUOM. Erittäin alhaisten liukoisuuksien ja jätteen alkuperän perusteella todennäköistä kuitenkin on, että näytteen kupari-, lyijyja sinkkipitoisuudet ovat pääosin metallisessa muodossaan. Kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus oli edelleen pieni, 9 g/kg (v. 2/2016: 9 g/kg, v. 1/2016: 10 g/kg ja v < 5 g/kg). Se täytti VNA 331/2013 liitteen 3 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkaluokan raja-arvon. Hehkutushäviö (LOI) täytti VNA 331/ :n mukaisen raja-arvon 10 % tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sekä VNA 331/2013 liitteen 3 mukaisen raja-arvon 10 % vaarallisen jätteen kaatopaikalle. PAH- ja PCB-yhdisteiden laskennalliset kokonaispitoisuustasot täyttävät sekä Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

5 5/7 peitetylle että päällystetylle rakenteelle VNA 591/2006 liitteessä 1 (VNA 403/2009) annetut maarakennushyötykäyttökelpoisuusraja-arvot. Kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien perusteella kuona ei ole hyötykäyttökelpoista materiaalia peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa VNA 591/2006 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen kupari(i)kloridi että sinkkioksidipitoisuuksien perusteella kuona voidaan luokitella ympäristölle vaaralliseksi jätteeksi (HP 14). Ympäristöviranomainen voi kuitenkin käyttää tapauskohtaista harkintaa sen suhteen, että pohjakuonan metallipitoisuudet ovat jätteen alkuperä huomioiden suurella todennäköisyydellä metallista alkuperää. Tällöin jäte voidaan luokitella tavanomaiseksi jätteeksi. Liukoisuustestit Molempien liukoisuustestien tulosten tulee täyttää samat raja-arvot, eli kolonnitesti tai ravistelutesti yksinään ei riitä todentamaan tuhkan maarakennushyötykäyttökelpoisuutta tai kaatopaikkakelpoisuutta. A. Kolonnitestin fraktiojakauma Haitta-aineiden liukoisuudet pohjakuonan kolonnitestin eri fraktioissa olivat pääosin melko alhaiset. Liukoisuustestin ph oli läpi testin 12 (v testaukset: ph 12) ja sähkönjohtokyky vaihteli testin aikana välillä ,9 ms/m, ollen pienin testin viimeisessä fraktiossa F7. Tutkituista analyyteistä kromin, kuparin, molybdeenin, kloridin, sulfaatin ja orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat yli määritysrajan läpi koko kolonnitestin, lähes vastaavasti kuin edellisissä testauksissa 1 ja 2/2016. Haittaaineiden liukoisuudet fraktioissa olivat pääosin erittäin pieniä. Kuparin, molybdeenin, kloridin ja orgaanisen hiilen (DOC) liukoisuusmaksimit olivat kolmannessa fraktiossa, mutta kromin ja sulfaatin liukoisuudet neljännessä fraktiossa. Antimonin, bariumin ja fluoridin liukoisuudet olivat suurimmillaan seitsemännessä fraktiossa. Liukoisuudet ajan funktiona olivat kolonnitestissä voimakkaasti analyyttiriippuvaisia. B. Kolonnitesti ja ravistelutesti. Liukoisuustestien vertailu. Kolonnitestissä (CEN/TS 14405) liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet (L/S 10) ovat pääosin alhaiset ja tutkitut pitoisuudet alittavat VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaiset päällystetyn rakenteen maarakennushyötykäyttöraja-arvot antimonia ja kloridia lukuun ottamatta, vastaavasti kuten ravistelutestissä. Vastaava havaittiin edeltävissä kolmessa tutkimuksessa. VNA 331/2013 liitteen 3 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot täyttyvät kolonnitestissä tutkittujen analyyttien osalta. Näytteestä kaksivaiheisessa ravistelutestissä (akkreditoitu menetelmä, perustuu standardiin SFS-EN ) liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaiset päällystetyn rakenteen hyötykäyttörajaarvot, vastaavasti kuten kolonnitestissä, kloridia ja antimonia lukuun ottamatta (kuten tutkimuksessa 2/2016). Tutkittujen haitta-aineiden liukoiset pitoisuudet ravistelutestissä täyttävät VNA 331/2013 liitteen 3 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Pohjakuonan ns. kriittiset komponentit olivat molemmissa liukoisuustesteissä kloridi ja antimoni. Kun eri liukoisuustestien tuloksia verrataan keskenään, havaitaan, että pääosin tutkitut liukoisuudet ovat melko yhtenevät/samaa luokkaa (vertaa: liite 2 taulukko 2). Molempien liukoisuustestien perusteella voidaan antaa sama kaatopaikkakelpoisuusluokitus. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

6 6/7 Pohjakuonanäytteen ravistelutestin suodoksen (L/S 8) ph oli ravistelutestissä 12 (2/2016: 11 ja v. 1/2016: 12) ja kolonnitestin fraktioissa läpi koko 12. Kun happamuus alennettiin tutkimuksessa tasolle ph 4, saatiin ANC:lle lukuarvo 1,20 mol/kg (2/2016: 2,86 mol/kg). Jätteen puskurikyky on heikentynyt edelliseen näytteeseen verrattuna. Jätteellä on jonkin verran puskurikykyä happamuuden aiheuttamia muutoksia vastaan. Kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuuksien sekä ravistelu- ja kolonnitesteissä liukoisten kloridin ja antimonin pitoisuuksien perusteella nyt tutkittu pohjakuona ei ole hyötykäyttökelpoista materiaalia peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa Valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Pohjakuonan liukoisuudet täyttivät VNA 331/2013 liitteen 3 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Vastaavuus pohjakuonanäytteeseen TaVo 2/2016 Tulosten tarkastelun yhteydessä on esitetty jonkin verran tulosvertailua. Kokonaispitoisuusmuutokset eivät noudattaneet mitään selkeää trendiä. Havaitut muutokset olivat pieniä, tästä poikkeuksena kadmium-, sinkki- ja kuparipitoisuudet, jotka kasvoivat selvästi. Tulosten perusteella jäteluokka on kuitenkin edelleen sama kuin 1-2/2016, tosin hieman eri perustein. Liukoisuudetkin vastasivat hyvin 2/2016 pohjakuonaa sekä kolonni- että ravistelutestin osalta. Pitoisuudet olivat pääosin joko samaan luokka tai hieman suuremmat kuin edellisessä testauksessa. Kokonaisuutena pohjakuona saa saman jäte- ja kaatopaikkaluokituksen kuin testauksissa 1-2/2016. ARVIO YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTOSTA PERÄISIN OLEVAN POHJAKUONAN 1/2017 KAATOPAIKKAKELPOISUUDESTA SEKÄ HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUDES- TA MAARAKENTAMISESSA Tammervoima Oy:n toimittama yhdyskuntajätteen poltosta peräisin oleva pohjakuona voidaan luokitella varovaisuusperiaatteen ja yhteenlaskukaavan (Häkkinen, 2016) perusteella todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokitusnumerolla * "pohjatuhka ja kuona, jotka sisältävät vaarallisia aineita" Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 (VNA 86/2015) jäteluettelon mukaisesti. Jätenimike kuuluu jätenimikeryhmään "jätteiden poltossa ja pyrolyysissä syntyvät jätteet" (VNA 179/2012:n liite 4 VNA 86/2015). Pohjakuona saa Komission asetuksen N:o 1357/2014 mukaisen vaaraominaisuuden HP 14, ympäristölle vaarallinen jäte. Ympäristövaarallisuutta ei todennettu toksisuustestein. On kuitenkin pohjakuonan alkuperä huomioiden mahdollista, että jätteen metallit ovat pääasiassa metallisessa muodossaan. Tätä käsitystä puoltaa osaltaan metallien alhaiset liukoisuudet ravistelu- ja kolonnitesteissä. Ympäristöviranomainen voi tällä perusteella tarvittaessa luokitella pohjakuonan myös tavanomaiseksi jätteeksi nimikkeellä "muut kuin nimikkeessä mainitut pohjatuhka ja kuona Valtioneuvoston asetuksen jätteistä 179/2012 liitteen 4 (VNA 86/2015) jäteluettelon mukaisesti. Kadmiumin, kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuudet ylittivät asetuksessa eräiden jätteiden hyötykäytöstä maarakentamisessa (VNA 591/2006) liitteessä 1 (VNA 403/2009) asetetut raja-arvot. Pohjakuonan kolonni- ja ravistelutestien tuloksista antimonin ja kloridin liukoisuudet ylittivät hyötykäytölle päällystetyssä rakenteessa asetetut liukoisuusraja-arvot (Valtioneuvoston asetus 591/2006, liite 1 VNA 403/2009). Pohjakuonaa ei suositella hyötykäytettävän maarakennuksessa peitetyissä tai päällystetyissä rakenteissa ilmoitusmenettelyllä asetuksen 591/2006 mukaisesti edellä mainittujen raja-arvoylitysten vuoksi. VNA 331/2013 liitteen 3 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvot täyttyvät. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

7 7/7 Jätteen kokonaisorgaanisen hiilen pitoisuus TOC oli pieni ja se täytti VNA 331/2013 liitteen 3 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkaluokan raja-arvon, samoin liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet kolonni- ja ravistelutesteissä (L/S 10). Pitoisuudet täyttivät VNA 331/2013 liitteen 3 mukaisen pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Orgaanisen hiilen pitoisuudet eivät tällä perusteella muodosta estettä kaatopaikkasijoitukselle VNA 331/2013 mukaisille kaatopaikoille. Nyt tutkittu, vaaralliseksi jätteeksi varovaisuusperiaatteen pohjalta luokiteltu pohjakuona voidaan loppusijoittaa VNA 331/2013 mukaisille vaarallisen jätteen kaatopaikoille. Jätteen luokitteluun varovaisuusperiaatteen pohjalta tulee ympäristöviranomaisen ottaa kantaa. Jos oletetaan jätteen metallien (kupari ja sinkki) esiintyvän metallisessa muodossaan, on pohjakuona tällöin mahdollista luokitella tavanomaiseksi jätteeksi ja jäte on loppusijoitettavissa VNA 331/2013 mukaisille tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Tutkitut liukoisuudet kun täyttävät VNA 331/2013 liitteen 3 mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Päätöksen pohjakuonan hyötykäyttö- tai kaatopaikkakelpoisuudesta tekee tarvittaessa ympäristöviranomainen tämän lausunnon perusteella. Tarkempia tietoja nyt tehdyistä tutkimuksista antaa tarvittaessa kemisti Marika Kaasalainen puhelimitse tai sähköpostilla marika.kaasalainen@kvvy.fi. Kemisti Marika Kaasalainen Viitteet: Dahlbo, H Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi arvioinnin perusteet ja menetelmät. Ympäristöopas 98. Suomen ympäristökeskus. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures; ns. CLP-asetus) sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta. Taulukko 3.2 (voimaan ). Häkkinen, Eevaleena, Jätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2016. Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosasto. Helsinki, s. Komission asetus N:o 1357/2014 jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98 EY liitteen III korvaamisesta (voimaan ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (807/2001, liite 2) kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (voimaan ) ja sen muutosasetukset. Valtioneuvoston asetus 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (voimaan ). Valtioneuvoston asetus 403/2009 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Liitemuutos (voimaan ). Valtioneuvoston asetus 179/2012 jätteistä. Liite 4. Yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet (voimaan ), joka päivitettiin VNa 86/2015 (voimaan ); päivityksessä poistettiin mm. Jäteasetuksen liite 3. Valtioneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista (voimaan ) ja sen muutosasetukset. Wahlström et al Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2006. Ympäristöministeriö, 82 s. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoidulle näytteelle Selosteen saa kopioida vain kokonaan

8 LIITE 1. Tutkimusseloste Sivu 1(1) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Laboratorio PL Tampere Taulukko 1. Tammervoima Oy:n toimittaman pohjakuonan testaus. Haitta-aineiden kokonaispitoisuudet (näytenumero 42410), sekä kaksivaiheisessa ravistelutestissä liuenneiden haitta-aineiden pitoisuudet (näytenumero 42411; samalla näytenumerolla L/S 2 ja L/S 10-tulokset). Pitoisuudet laskettu kuiva-ainetta kohti. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNA 331/2013 liitteen 3 mukaisesti ja maarakennushyötykäyttökriteerit VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaisesti. HUOM. Maanrakennushyötykäyttökriteerit eivät ole suoraan sovellettavissa yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevalle tuhkalle. Raja-arvot on esitetty asiakkaan pyynnöstä. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNA 331/2013 VNA 403/ Yksikkö pysyvä tavanomainen vaarallinen jäte kokonaispitoi- peitetty päällystetty kokonaispitoi- L/S 2 L/S 10 Yksikkö jäte L/S 10 jäte, L/S 10 L/S 10 suudet rakenne L/S 10 rakenne L/S 10 suudet Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 0,06 0, ,10 0,34 mg/kg Antimoni Arseeni mg/kg 0, ,5 1,5 6,8 <0,05 <0,05 mg/kg Arseeni Barium mg/kg ,16 0,88 mg/kg Barium Kadmium mg/kg 0, ,04 0,04 33 <0,02 <0,02 mg/kg Kadmium Kromi mg/kg 0, ,5 3, ,86 1,1 mg/kg Kromi Kupari mg/kg ,0 6, ,0 3,2 mg/kg Kupari Lyijy mg/kg 0, ,5 1,5 680 <0,05 0,13 mg/kg Lyijy Molybdeeni mg/kg 0, ,5 6,0 10 1,3 1,5 mg/kg Molybdeeni Nikkeli mg/kg 0, ,4 1,2 63 <0,05 <0,05 mg/kg Nikkeli Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 0,1 0,5 0,29 <0,05 <0,05 mg/kg Seleeni Sinkki mg/kg ,05 0,34 mg/kg Sinkki Vanadiini mg/kg ,0 3,0 29 <0,05 <0,05 mg/kg Vanadiini Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 0,01 0,01 <0,005 <0,01 <0,01 mg/kg Elohopea Kloridi mg/kg mg/kg Kloridi Fluoridi mg/kg <0,1 <0,1 mg/kg Fluoridi Sulfaatti mg/kg mg/kg Sulfaatti DOC mg/kg mg/kg DOC ph > ph Sähkönjohtokyky ms/m ms/m Sähkönjohtokyky PAH-yhdisteet µg/kg pe/40 000pä <10 µg/kg PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet µg/kg <10 µg/kg PCB-yhdisteet TOC g/kg g/kg TOC ANC mol/kg kts. liite mol/kg ANC Hehkutushäviö % ,9 % Hehkutushäviö Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille. Hyötykäyttökelpoisuuskriteerit Päivämäärä: Tampereella Näytenumerot Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty erillisessä liitteessä. Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti. Puh

9 LIITE 2. Tutkimusseloste ja Sivu1(2) Taulukko 1. Tammervoima Oy:n pohjakuonan kaatopaikka- ja maarakennushyötykäyttökelpoisuustestaus (kolonni). Kolonnitestissä CEN/TS eri fraktioihin liuenneet pitoisuudet (näytenumerot ) sekä laskennalliset L/S 2- ja L/S 10-tulokset (ei näytenumeroa). Taulukoidut pitoisuudet ovat pyöristettyjä arvoja. Huom. L/S 2- ja L/S 10-arvojen laskennassa on käytetty raakatuloksia. Laskennalliset arvot on pyöristetty. Läpivirtaustesti CEN/TS Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Näytenumero Kolonnitesti Kolonnitesti Yksikkö F1 F2 F3 F4 F5 F6 F7 L/S 2 L/S 10 Antimoni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,06 0,10 0,10 0,26 Arseeni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Barium mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,19 0,35 0,09 0,63 Kadmium mg/kg <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 Kromi mg/kg 0,10 0,07 0,13 0,12 0,10 0,08 0,09 0,51 0,68 Kupari mg/kg 0,44 0,39 0,73 0,63 0,48 0,28 0,23 2,7 3,2 Lyijy mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,07 Molybdeeni mg/kg 0,17 0,15 0,30 0,27 0,22 0,15 0,09 1,1 1,3 Nikkeli mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Seleeni mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 Sinkki mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,06 0,14 Vanadiini mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,05 Elohopea mg/kg <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/kg Fluoridi mg/kg <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,57 0,88 <0,05 1,5 Sulfaatti mg/kg DOC mg/kg ph Sähkönjohtokyky ms/m ,9 Päivämäärä: Tampereella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti Laboratorio PL 265 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille Tampere Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty KVVY:n testausselosteessa.

10 Otakaari Espoo Tikkalantie Rauma Lämpömiehenkuja 3 J Espoo Nevantie Kärsämäki Otakaari Espoo Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite: PL Helsinki Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite: PL Helsinki Vuoksenniskantie Imatra Harjutie Kaustinen Sammonkatu Oulu Vuoksenniskantie Imatra Harjutie Kaustinen Sammonkatu Oulu Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p Tikkalantie Rauma Lämpömiehenkuja 3 J Espoo Nevantie Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Laskutusosoite: PL Helsinki Otakaari Espoo Vuoksenniskantie Imatra Harjutie Kaustinen Sammonkatu Oulu Tikkalantie Rauma Lämpömiehenkuja 3 J Espoo Nevantie Kärsämäki Asiakaspalvelu: maa p , vesianal. p , prosessianal , mikrobiologia p , päästömittaukset p LIITE 2. Tutkimusseloste ja Sivu2(2) Taulukko 2. Tammervoima Oy:n pohjakuonan ravistelu- ja kolonnitestaukset (laskennalliset L/S 10-arvot). Ravistelutesti (42410) ja kolonnitesti (ei näytenumeroa). Pitoisuudet laskettu kuiva-ainetta kohti. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit VNa 331/2013 liitteen 3 ja tuhkan maarakennushyötykäyttökriteerit VNA 591/2006 liitteen 1 (VNA 403/2009) mukaisesti. HUOM. Maanrakennushyötykäyttökriteerit eivät ole sovellettavissa yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevalle tuhkalle. Raja-arvot on esitetty asiakkaan pyynnöstä. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit Hyötykäyttökelpoisuuskriteerit Näytenumerot VNA 331/2013 VNA 403/ ei ole Yksikkö pysyvä tavanomainen vaarallinen jäte kokonaispitoi- peitetty päällystetty L/S 10 L/S 10 jäte L/S 10 jäte, L/S 10 L/S 10 suudet rakenne L/S 10 rakenne L/S 10 ravistelutesti kolonnitesti Antimoni mg/kg 0,06 0,7 5 0,06 0,18 0,34 0,26 Arseeni mg/kg 0, ,5 1,5 <0,05 <0,05 Barium mg/kg ,88 0,63 Kadmium mg/kg 0, ,04 0,04 <0,02 <0,02 Kromi mg/kg 0, ,5 3 1,1 0,68 Kupari mg/kg ,2 3,2 Lyijy mg/kg 0, ,5 1,5 0,13 0,07 Molybdeeni mg/kg 0, ,5 6 1,5 1,3 Nikkeli mg/kg 0, ,4 1,2 <0,05 <0,05 Seleeni mg/kg 0,1 0,5 7 0,1 0,5 <0,05 <0,05 Sinkki mg/kg ,34 0,14 Vanadiini mg/kg <0,05 0,05 Elohopea mg/kg 0,01 0,2 2 0,01 0,01 <0,01 <0,01 Kloridi mg/kg Fluoridi mg/kg <0,1 1,5 Sulfaatti mg/kg DOC mg/kg ph 6 12 Sähkönjohtokyky ms/m Päivämäärä: Tampereella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Raportoija: Marika Kaasalainen, kemisti Laboratorio PL 265 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatuille näytteille Tampere Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimusselosteen saa kopioida vain kokonaan. Testausseloste, menetelmätiedot ja menetelmien akkreditointi on esitetty KVVY:n testausselosteessa.

11 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 1 (7) Tammervoima Oy Mika Pekkinen Hyötyvoimankuja TAMPERE Tilausnro (X/S), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus TaVo pohjatuhka TaVo pohjatuhka,l/s10 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Kokonaiskosteus % 5,7 *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S10 *TOC g/kg ka 9 *Hehkutushäviö, jäte % 3,9 Haponneutralointikapasiteetti mol/kg kts. liite Antimoni (tot), aqua regia, MS mg/kg ka 44 *Arseeni (tot), aqua regia, MS mg/kg ka 6,8 *Barium (tot), aqua regia, OES mg/kg ka 1000 *Kadmium (tot), aqua regia, MS mg/kg ka 33 *Kromi (tot), aqua regia, OES mg/kg ka 160 *Kupari (tot), aqua regia, OES mg/kg ka 3600 *Elohopea (tot) mg/kg ka <0,005 *Molybdeeni(tot),aqua regia,ms mg/kg ka 10 *Nikkeli (tot), aqua regia,oes mg/kg ka 63 *Lyijy (tot), aqua regia, MS mg/kg ka 680 Seleeni (tot), aqua regia, MS mg/kg ka 0,29 *Sinkki (tot), aqua regia, OES mg/kg ka 3000 *Vanadiini (tot),aqua regia,ms mg/kg ka 29 Polyaromaattiset hiilivedyt µg/kg ka Ei todettu Naftaleeni (PAH) µg/kg ka <10 Asenaftyleeni (PAH) µg/kg ka <10 Asenafteeni (PAH) µg/kg ka <10 Fluoreeni (PAH) µg/kg ka <10 Fenantreeni (PAH) µg/kg ka <10 Antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(a)antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Kryseeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(b)fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(k)fluoranteeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(a)pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) µg/kg ka <10 Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) µg/kg ka <10 Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) µg/kg ka <10 Summa 16 EPA-PAH µg/kg ka <10 PCB-yhdisteet µg/kg ka Ei todettu PCB 28 µg/kg ka <10 Tehty Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 Y TAMPERE TAMPERE *(03) marika.kaasalainen@kvvy.fi

12 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 2 (7) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö PCB 52 µg/kg ka <10 PCB 101 µg/kg ka <10 PCB 118 µg/kg ka <10 PCB 138 µg/kg ka <10 PCB 153 µg/kg ka <10 PCB 180 µg/kg ka <10 PCB-7 summa µg/kg ka <10 *Antimoni, L/S 2 mg/kg ka 0,097 *Arseeni, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Barium, L/S 2 mg/kg ka 0,16 *Kadmium, L/S 2 mg/kg ka <0,02 *Kromi, L/S 2 mg/kg ka 0,86 *Kupari, L/S 2 mg/kg ka 3,0 Elohopea, L/S 2 mg/kg ka <0,01 *Molybdeeni, L/S 2 mg/kg ka 1,3 *Nikkeli, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Lyijy, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Seleeni, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Sinkki, L/S 2 mg/kg ka 0,051 *Vanadiini, L/S 2 mg/kg ka <0,05 *Kloridi, L/S 2 mg/kg ka 2700 *Fluoridi, L/S 2 mg/kg ka <0,1 *Sulfaatti, L/S 2 mg/kg ka 1300 *DOC, L/S 2 mg/kg ka 180 *ph, L/S 2 12 *Sähkönjohtavuus, L/S 2 ms/m 681 *Antimoni, L/S 10 mg/kg ka 0,34 *Arseeni, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Barium, L/S 10 mg/kg ka 0,88 *Kadmium, L/S 10 mg/kg ka <0,02 *Kromi, L/S 10 mg/kg ka 1,1 *Kupari, L/S 10 mg/kg ka 3,2 Elohopea, L/S 10 mg/kg ka <0,01 *Molybdeeni, L/S 10 mg/kg ka 1,5 *Nikkeli, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Lyijy, L/S 10 mg/kg ka 0,13 *Seleeni, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Sinkki, L/S 10 mg/kg ka 0,34 *Vanadiini, L/S 10 mg/kg ka <0,05 *Kloridi, L/S 10 mg/kg ka 3200 *Fluoridi, L/S 10 mg/kg ka <0,1 *Sulfaatti, L/S 10 mg/kg ka 1800 *DOC, L/S 10 mg/kg ka 200 *ph, L/S *Sähkönjohtavuus, L/S 10 ms/m 160 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

13 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 3 (7) LAUSUNTO Jäteuutteiden (ravistelu ja läpivirtaus) metallit on määritetty seuraavin menetelmin: - Sisäinen menetelmä KVVY LA116, perustuu SFS-EN ISO :2006, SFS-EN ISO :2005, ICP-MS - Sisäinen menetelmä KVVY LA76, perustuu SFS-EN ISO 11885:2009, ICP-OES. Marika Kaasalainen Kemisti Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

14 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 4 (7) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) *Kokonaiskosteus *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S10 *TOC *Hehkutushäviö, jäte Haponneutralointikapasiteetti Antimoni (tot), aqua regia, MS *Arseeni (tot), aqua regia, MS *Barium (tot), aqua regia, OES *Kadmium (tot), aqua regia, MS *Kromi (tot), aqua regia, OES *Kupari (tot), aqua regia, OES *Elohopea (tot) *Molybdeeni(tot),aqua regia,ms *Nikkeli (tot), aqua regia,oes *Lyijy (tot), aqua regia, MS Seleeni (tot), aqua regia, MS *Sinkki (tot), aqua regia, OES *Vanadiini (tot),aqua regia,ms Polyaromaattiset hiilivedyt Naftaleeni (PAH) Asenaftyleeni (PAH) Asenafteeni (PAH) Fluoreeni (PAH) Fenantreeni (PAH) Antraseeni (PAH) Fluoranteeni (PAH) Pyreeni (PAH) Bentso(a)antraseeni (PAH) Kryseeni (PAH) Bentso(b)fluoranteeni (PAH) Bentso(k)fluoranteeni (PAH) Bentso(a)pyreeni (PAH) Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) Summa 16 EPA-PAH PCB-yhdisteet PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB 180 PCB-7 summa *Antimoni, L/S 2 *Arseeni, L/S 2 *Barium, L/S 2 *Kadmium, L/S 2 *Kromi, L/S 2 *Kupari, L/S 2 Elohopea, L/S 2 *Molybdeeni, L/S 2 *Nikkeli, L/S 2 *Lyijy, L/S 2 *Seleeni, L/S 2 *Sinkki, L/S 2 SFS-EN 14346:2007 Method A (TL25) SFS-EN : 2002 (TL25) SFS-EN method A, 2001 (TL25) SFS-EN 15169:2007 (TL25) CEN/TS tai CEN/TS (TL700) SFS-EN 13657; 2003+ICP-MS mittaus (TL25) SFS-EN 13657; ICP-MS mittaus (TL25) SFS-EN 13657;2003 +ICP-OES mittaus (TL25) SFS-EN 13657; ICP-MS (TL25) SFS-EN 13657;2003+ mittaus ICP-OES (TL25) SFS-EN 13657;2003 +ICP-OES mittaus (TL25) Sis.menetelmä LA82 (perustuu EPA 7473,2007) (TL25) SFS-EN 13657; ICP-MS mittaus (TL25) SFS-EN 13657; ICP-OES mittaus (TL25) SFS-EN 13657; ICP-MS mittaus (TL25) SFS-EN 13657; ICP-MS mittaus (TL25) SFS-EN 13657; ICP-OES mittaus (TL25) SFS-EN ICP-MS mittaus (TL25) ISO 18287:2006 sekä SFS-EN 15527:2008 ja ISO 28540:2011 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) SFS-ISO 10382:2007, SFS-EN 15308:2008 (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis.men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis.men. KVVY LA76 (ICP-OES), sis. men. KVVY116 (ICP-MS) (TL25) SFS-EN ISO 17852;2008 (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

15 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 5 (7) MENETELMÄTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) Määritys *Vanadiini, L/S 2 *Kloridi, L/S 2 *Fluoridi, L/S 2 *Sulfaatti, L/S 2 *DOC, L/S 2 *ph, L/S 2 *Sähkönjohtavuus, L/S 2 *Antimoni, L/S 10 *Arseeni, L/S 10 *Barium, L/S 10 *Kadmium, L/S 10 *Kromi, L/S 10 *Kupari, L/S 10 Elohopea, L/S 10 *Molybdeeni, L/S 10 *Nikkeli, L/S 10 *Lyijy, L/S 10 *Seleeni, L/S 10 *Sinkki, L/S 10 *Vanadiini, L/S 10 *Kloridi, L/S 10 *Fluoridi, L/S 10 *Sulfaatti, L/S 10 *DOC, L/S 10 *ph, L/S 10 *Sähkönjohtavuus, L/S 10 Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN 1484: 1997 (TL25) SFS-EN ISO 10523:2012 (TL25) SFS-EN 27888: 1994 (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) SFS-EN ISO 17852; 2008 (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN 1484: 1997 (TL25) SFS-EN ISO 10523:2012 (TL25) SFS-EN 27888: 1994 (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus Tutkimuslaitoksen nimi TL25 KVVY/Tampere (FINAS T064) TL700 Eurofins Umwelt Ost GmbH MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Kokonaiskosteus 2017/42410 ±2 % *Kaksivaiheinen ravistelutesti L/S / *TOC 2017/42410 ±2,5 g/kg ka *Hehkutushäviö, jäte 2017/ Antimoni (tot), aqua regia, MS 2017/42410 ±30 % *Arseeni (tot), aqua regia, MS 2017/42410 ±25 % *Barium (tot), aqua regia, OES 2017/42410 ±30 % *Kadmium (tot), aqua regia, MS 2017/42410 ±25 % *Kromi (tot), aqua regia, OES 2017/42410 ±30 % *Kupari (tot), aqua regia, OES 2017/42410 ±30 % *Elohopea (tot) 2017/42410 Määritysrajan alitus *Molybdeeni(tot),aqua regia,ms 2017/42410 ±25 % *Nikkeli (tot), aqua regia,oes 2017/42410 ±25 % *Lyijy (tot), aqua regia, MS 2017/42410 ±30 % Seleeni (tot), aqua regia, MS 2017/42410 ±30 % *Sinkki (tot), aqua regia, OES 2017/42410 ±25 % Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

16 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 6 (7) MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Vanadiini (tot),aqua regia,ms 2017/42410 ±25 % Polyaromaattiset hiilivedyt 2017/ Naftaleeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Asenaftyleeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Asenafteeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Fluoreeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Fenantreeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Antraseeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Fluoranteeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Pyreeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Bentso(a)antraseeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Kryseeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Bentso(b)fluoranteeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Bentso(k)fluoranteeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Bentso(a)pyreeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Indeno(1,2,3-cd)pyreeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Dibentso(a,h)antraseeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Bentso(g,h,i)peryleeni (PAH) 2017/42410 Määritysrajan alitus Summa 16 EPA-PAH 2017/42410 Määritysrajan alitus PCB-yhdisteet 2017/ PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB /42410 Määritysrajan alitus PCB-7 summa 2017/42410 Määritysrajan alitus *Antimoni, L/S / *Arseeni, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Barium, L/S / *Kadmium, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Kromi, L/S / *Kupari, L/S / Elohopea, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Molybdeeni, L/S / *Nikkeli, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Lyijy, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Seleeni, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Sinkki, L/S / *Vanadiini, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Kloridi, L/S / *Fluoridi, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Sulfaatti, L/S / *DOC, L/S / *ph, L/S /42411 ±0,2 yks *Sähkönjohtavuus, L/S /42411 ±10 % *Antimoni, L/S / *Arseeni, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Barium, L/S / *Kadmium, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Kromi, L/S / *Kupari, L/S / Elohopea, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Molybdeeni, L/S / *Nikkeli, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Lyijy, L/S / Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

17 TESTAUSSELOSTE Ravistelutesti 2-vaiheinen #1 7 (7) MITTAUSEPÄVARMUUSTIEDOT (jatkoa edelliseltä sivulta) Määritys Näyte Tuloksen epävarmuus Määrityspvm. *Seleeni, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Sinkki, L/S / *Vanadiini, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Kloridi, L/S / *Fluoridi, L/S /42411 Määritysrajan alitus *Sulfaatti, L/S / *DOC, L/S / *ph, L/S / *Sähkönjohtavuus, L/S / Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

18 TESTAUSSELOSTE #1 1 (3) Tammervoima Oy Mika Pekkinen Hyötyvoimankuja TAMPERE Tilausnro (X/S), saapunut NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus TaVo pohjatuhka. F TaVo pohjatuhka. F TaVo pohjatuhka. F TaVo pohjatuhka. F TaVo pohjatuhka. F TaVo pohjatuhka. F TaVo pohjatuhka. F7 MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö *Läpivirtaustesti TS Tehty *Antimoni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Arseeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Barium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kadmium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 *Kromi, kolonnitestaus mg/kg ka 0,098 0,070 0,13 0,12 *Kupari, kolonnitestaus mg/kg ka 0,44 0,39 0,73 0,63 *Elohopea, kolonnitestaus mg/kg ka <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 *Molybdeeni, kolonnitestaus mg/kg ka 0,17 0,15 0,30 0,27 *Nikkeli, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Lyijy, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Seleeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Sinkki, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Vanadiini, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Kloridi, kolonnitestaus mg/kg ka *Fluoridi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 *Sulfaatti, kolonnitestaus mg/kg ka *DOC, kolonnitestaus mg/kg ka *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni ms/m Määritys Yksikkö *Läpivirtaustesti TS *Antimoni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 0,064 0,095 *Arseeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Barium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 0,19 0,35 *Kadmium, kolonnitestaus mg/kg ka <0,02 <0,02 <0,02 *Kromi, kolonnitestaus mg/kg ka 0,096 0,081 0,093 *Kupari, kolonnitestaus mg/kg ka 0,48 0,28 0,23 *Elohopea, kolonnitestaus mg/kg ka <0,01 <0,01 <0,01 Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Patamäenkatu 24 PL 265 Y TAMPERE TAMPERE *(03) marika.kaasalainen@kvvy.fi

19 TESTAUSSELOSTE #1 2 (3) MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET (jatkoa ed. sivulta) Määritys Yksikkö *Molybdeeni, kolonnitestaus mg/kg ka 0,22 0,15 0,092 *Nikkeli, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Lyijy, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Seleeni, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Sinkki, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Vanadiini, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 <0,05 <0,05 *Kloridi, kolonnitestaus mg/kg ka *Fluoridi, kolonnitestaus mg/kg ka <0,05 0,57 0,88 *Sulfaatti, kolonnitestaus mg/kg ka *DOC, kolonnitestaus mg/kg ka *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni ms/m ,9 Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. LAUSUNTO Jäteuutteiden (ravistelu ja läpivirtaus) metallit on määritetty seuraavin menetelmin: - Sisäinen menetelmä KVVY LA116, perustuu SFS-EN ISO :2006, SFS-EN ISO :2005, ICP-MS - Sisäinen menetelmä KVVY LA76, perustuu SFS-EN ISO 11885:2009, ICP-OES. Marika Kaasalainen Kemisti Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

20 TESTAUSSELOSTE #1 3 (3) MENETELMÄTIEDOT Määritys *Läpivirtaustesti TS *Antimoni, kolonnitestaus *Arseeni, kolonnitestaus *Barium, kolonnitestaus *Kadmium, kolonnitestaus *Kromi, kolonnitestaus *Kupari, kolonnitestaus *Elohopea, kolonnitestaus *Molybdeeni, kolonnitestaus *Nikkeli, kolonnitestaus *Lyijy, kolonnitestaus *Seleeni, kolonnitestaus *Sinkki, kolonnitestaus *Vanadiini, kolonnitestaus *Kloridi, kolonnitestaus *Fluoridi, kolonnitestaus *Sulfaatti, kolonnitestaus *DOC, kolonnitestaus *ph, kolonnitestaus *Sähkönjohtavuus, kolonni Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) SFS-EN 14405:2017 (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS), Sis. men. KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS), Sis. men. KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) SFS-EN ISO 17852: 2008 (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS), Sis. men. KVVY LA76 (ICP-OES) (TL25) Sis. men. KVVY LA116 (ICP-MS) (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN ISO :2009 (TL25) SFS-EN 1484: 1997 (TL25) SFS-EN ISO 10523:2012 (TL25) SFS-EN 27888: 1994 (TL25) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus Tutkimuslaitoksen nimi TL25 KVVY/Tampere (FINAS T064) Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

21 Näytenumero Päivämäärä Sivu 1 / 1 Tutkimustodistus AR-17-KF Í%R]'ÂÂ!6,~Î Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys Asiakasnro: KF Laboratorio PL TAMPERE Jakelu : Laboratorio (Laboratorio@kvvy.fi) FINLAND Näytteen tiedot: Näytekuvaus: 2017/42410 Tuhka Saapumispvm : Tutkimus alkoi : Tulos AN01C FR Kuiva-aine (105 C) ma.-% Menetelmä : EN (a) Kuiva-ainepitoisuus 95,7 % AN1H6 FR Happoneutralointikapasiteetti (ANC) 9 ph-arvossa Menetelmä : CEN/TS (a) ANC-tulokset Katso liite ALLEKIRJOITUS Miljamartta Yritys Analyysipalvelupäällikkö Huomautukset Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. (a) = Akkreditoitu menetelmä (MU) = Laajennettu mittausepävarmuus (k=2) FR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL Eurofins Scientific Finland Oy P.O. Box 1100 (Kemirantie 1) FI Kokkola FINLAND puhelin: s-posti: info@eurofins.fi

22 Test report to order No page 1 / 1 Project: PO-EUFIKO Acid and base neutralization capacity - DIN CEN/TS (FR-JE02) sample designation: Lab-ID#: Step Parameter Units sample mass g DS acid volume ml 30,1 18,3 16,2 13,5 9,0 5,1 2,8 nat xxx acid conentration mol/l nat xxx base volume ml xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx nat 8,8 base concentration mol/l xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx nat 1 H3O+ resp. OH- mol/kg DS 1,20 0,73 0,65 0,54 0,36 0,20 0,11 0 0,35 volume of leaching agent ml resulting L/S-relation l/kg 10,2 10,0 10,2 10,2 10,2 10,1 10,1 10,0 10,0 ph value t0 4,0 5,0 6,1 7,1 8,2 9,2 10,2 11,3 12,1 ph value t0+4h 4,0 5,0 6,1 7,1 8,2 9,2 10,3 11,3 12,0 ph value t0+44h 4,1 5,1 6,0 7,0 8,1 9,1 10,2 11,3 12,0 ph value t0+48h 4,1 5,1 6,0 7,1 8,1 9,1 10,2 11,3 12,0 pretest for Lab-ID ph ,5 0,0 0,5 1,0 1,5 ANC in mol/kg DS Annotation: Explanations on Locations and Accreditations The parameters identified by FR have been performed by the laboratory EUROFINS Umwelt Ost GmbH (Bobritzsch-Hilbersdorf). The accreditation code JE02 identifies the parameters accredited according to DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL

23

24 OHJE/MP HYÖTYVOIMALAITOKSEN POHJATUHKAN NÄYTEENOTTO Pohjatuhkan näyte otetaan pohjatuhkan kuljettimen hihnalta (kuva 1) tai kuonabunkkerista (kuva 2) voimalaitoksen tarkastuskierroksen yhteydessä 3-4 kertaa viikossa. Näytteet otetaan 1 litran suuruisella näytteenottokauhalla ja ne varastoidaan näytteenottotynnyriin (kuva 3). Hyötyvoimalaitoksella ylläpidetään näytteenottopöytäkirjaa, johon merkitään näytteenottaja, näytteenottopäivämäärä ja näytteenottopaikka. Tammervoiman pohjatuhkien käsittelylaitteisto on varustettu magneettisten metallien talteenottolaitteistolla, joten pohjatuhkanäytteet eivät sisällä suuria metallikappaleita. Kuva 1. Kuljettimen hihna Kuva 2. Kuonabunkkeri, jossa magneettisten metallien erottelu Kuva 3. Näytteenottotynnyri Näytteenottotynnyristä koostetaan määrävälein pohjatuhkan laboratorionäyte sekoittamalla tynnyriä riittävästi edustavan kokoomanäytteen keräämiseksi (kuva 4). Näytteet kootaan ja toimitetaan Tammervoiman toimesta tutkimuslaboratorioon analysoitavaksi 6 litran näyteastiassa. Vastaava kokoomanäytteen vertailunäyte varastoidaan voimalaitokselle ja säilytetään 5 vuoden ajan. Kuva 4. Kokoomanäyteen valmistaminen Analyysitulosten perusteella jokaisesta kokoomanäytteestä laaditaan tutkimuseloste ja lausunto pohjatuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Hyötykäyttökelpoisuus maarakentamisessa määritellään Valtioneuvoston asetusten 591/2006 ja 403/2009 mukaisesti ja kaatopaikkakelpoisuus VNa 331/2013 mukaisesti.