alotussivu Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 2/2002 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Kissatalo majoittaa myös orvot kissat Holtiton väärinkäyttö lopettaa jätepisteet Taas säästetään energiaa Laskeutusallas vähentää Loppijärven ravinnekuormaa Koti löytyy orvoille kissoille, ei väärille jätteille Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen Näin rakennat kompostikäymälän eli huussin Jätehuolto toimii Hausjärvellä näin Lopen siirtoviemäri valmistumassa Matkailun vesi- ja viemäriasiat hallintaan Näin käsittelet puutarhajätteet Riihimäellä Ympäristökilpailu yrityksille Ruoppaukseen tarvitaan aina lupa Yky-hankkeen koulutusta yrityksille Ympäristöluentoja yleisölle Luontoon liikkumaan! Vantaanjoen Käräjäkosken luontopolku valmistunut Jättiputki uhka luonnolle ja ihmisille Puhelinmarkkinoinnin voi kieltää Hausjärvi sai ympäristösihteerin Lapista Näin pääset eroon romuautosta Ongelmana suuret jätteet Esihistoriaa löytyi lisää Riihimäen seudulla Ympäristöalan tapahtumia Anna juttuvinkki! Toimitus ja ilmoitukset Aikaisemmat lehdet Ekokaari 1/2002 Ekokaari 2/2001 Ekokaari 1/2001 Ekokaari 2/2000 http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/index.htm2.11.2004 17:56:27
Kissatalo majoittaa myös orvot kissat Kissatalo majoittaa myös orvot kissat Yksinäisen ihmisen kissa saattaa jäädä heitteille Kotoaan laitokseen hoidettavaksi siirtyneen ikäihmisen hoitajaa vaille jääneestä kotieläimestä on viime aikoina tullut yhä yleisempi hoidettava Eläintenauttajat ry:n kissatalossa Arolammella. Läheskään kaikilla ikäihmisillä ei ole omaisia tai läheisiä, jotka voisivat ottaa emännättä tai isännättä jääneen kissan tai koiran hoitoonsa. Tapaukset ovat tuntuvasti lisääntyneet viime aikoina, selvittää Eläintenauttajat ry:n rahastonhoitaja Riitta Lehtinen yhdistyksen työhön tullutta lisäpiirrettä. Hoitajaa vaille jääneestä kotieläimestä kyselevät ja ilmoittavat yleensä laitosten hoitajat, kodinhoitajat, sosiaaliviranomaiset tai naapurit, ja usein kysymys on kissasta. Kissataloon saattaa tällä tavoin päätyä jopa yli kymmenvuotiaita kissoja. Joskus huomaamme lehdestä, että hoidossamme olevan eläimen omistaja on kuollut, Riitta Lehtinen kertoo. Tällaiset orpokissat saavat kissatalossa tietenkin samanlaista hoitoa kuin muutkin kodittomat eläimet. Yhä useampi kissa päätyy kissataloon, kun emäntä on viety sairaalaan tai hoitolaitokseen Eläinsuojelukeskus Herajoelle Eläintenauttajien suuri hanke, eläinsuojelukeskus, on edennyt siihen pisteeseen, että Riihimäen kaupunki on varannut hankkeelle tontin Herajoen pienteollisuusalueelta läheltä Havia. Kuluvan vuoden aikana yhdistys hankkii tarvittavat luvat, ja sen jälkeen tehdään kaupat. Taloon sijoitetaan hoitotilat kodittomille kissoille, koirille, kilpikonnille, marsuille, kaneille ja muille eläimille. Taloon sijoitetaan mahdollisesti myös eläinhotelli. Tarkoitus on palkata eläintenhoitaja. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/kissatalo.htm (1 / 2)2.11.2004 17:56:28
Kissatalo majoittaa myös orvot kissat http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/kissatalo.htm (2 / 2)2.11.2004 17:56:28
Holtiton väärinkäyttö lopettaa jätepisteet Holtiton väärinkäyttö lopettaa jätepisteet Riihimäen kaupungin haja-asutusalueella on yhteensä yksitoista jätteen yhteiskeräyspistettä. Näistä viidessä pisteessä on myös hyötyjätteen keräysastiat. Ongelmana on koko ajan ollut pisteiden väärinkäyttö. Niihin tuodaan sinne kuulumatonta jätettä: akkuja, öljykanistereita ja muuta ongelmajätettä, kylmälaitteita sekä suurikokoista rakennusjätettä ja huonekaluja. Pisteitä joudutaan siivoamaan pahimpina aikoina keväällä ja syksyllä lähes viikoittain. Ongelmista johtuen nyt on päädytty siirtämään pois pahimmin roskaantuvat pisteet Paalijärven uimarannalta, ajoharjoitteluradan luota sekä Kouluntieltä. Uusien sijoituspaikkojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja siirrot on tarkoitus tehdä vielä kuluvan syksyn aikana. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/vaarinkaytto.htm2.11.2004 17:56:29
Taas säästetään energiaa Taas säästetään energiaa Joka syksyistä Motiva Oy:n organisoimaa energiansäästöviikkoa vietetään jälleen 7.-13.10. Viikon aikana tempaistaan koko Suomessa energiankäytön tehostamiseksi ja säästämiseksi. Energiansäästöviikon tavoitteena on tehdä säästämisestä pikemmin vakiintunut tapa kuin yhden viikon harrastus. Kannattaa muistaa, että vähemmällä saa enemmän ja ulottaa energiansäästötoimet vuoden jokaiselle päivälle. Energiansäästöteemat vaihtuvat tuttuun tapaan viikon kuluessa päivittäin. Maanantai on omistettu lämmölle ja lämmitykselle. Tiistaina pohditaan liikkumista ja liikennettä. Keskiviikkona keskustellaan vedestä ja vedenkäytöstä. Torstaina tuumitaan, miten hankinnoilla voi vaikuttaa energian säästöön. Perjantaina perehdytään sähkönkulutukseen ja viikonloppuna kierrätetään ja kierrellään kirpputoreilla. Lisätietoja energiansäästöviikosta löydät vaikkapa Motiva Oy:n nettisivuilta osoitteesta http:// www.motiva.fi/ Tietoa kierrätyksestä, hyötykäytöstä sekä jätteiden välttämisestä löytyy kaupungin kierrätyskeskuksesta, joka sijaitsee Mattilan teollisuusalueella, Kylänraitti 7. Kierrätyskeskus on auki näin syksyllä tiistaista perjantaihin klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-13. Elina Mäenpää http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/energiansaasto.htm2.11.2004 17:56:29
Laskeutusallas vähentää Loppijärven ravinnekuormaa Laskeutusallas vähentää Loppijärven ravinnekuormaa Helppo juttu eikä edes kallis Lopen kirkonkylän uimarannan luoteispuolelle on entisen metsitetyn pellon paikalle ilmestynyt 14 metriä leveä ja 60 metriä pitkä allas. Sen avulla on tarkoitus vähentää Loppijärven ravinnekuormaa ja siten estää rehevöitymistä. Asialla ovat olleet aktiiviset kyläläiset. Loppijärven vesi on kirkasta ja veden laatu hyvää, uimakelpoista, mutta ongelmana on rantakasvillisuus: järvikorte, -ruoko, -kaisla ja osmankäämi. Järven ranta-asukkaista ja kesäasukkaista koostuva Loppijärven Ystävät ry alkoi kiinnittää huomiota järvensä tilaan ja päätti tehdä jotakin. Marja Ukkolan kädessä ovat paperit, joiden pohjalta Kirkonkylän uimarannan läheistä laskeutusallasta ryhdyttiin rakentamaan. Kiitos kyläläisten aktiivisuuden hankkeesta tuli totta eikä homma ollut edes kallis, kunhan ympäristöviranomaiset saatiin vakuuttuneeksi asiasta. Idea on yksinkertainen. Kiintoaine painuu altaan pohjaan eikä jatka matkaansa järveen, Loppijärven Ystävien puheenjohtaja, maanviljelijä Marja Ukkola selvittää. Tämä nimenomainen allas kerää vedet 50 hehtaarin valuma-alueelta. Laskeutusallas on kooltaan 840 m 2. Sen laskuojan puoleinen osa on kaksi metriä syvä, ja kiintoaine laskeutuu sinne pohjalle. Altaan matalampaan, metrin syvyiseen, osaan istutetaan vesikasveja, jotka sitovat muun muassa typpeä. Vesi purkautuu neljän metrin levyisen sorapohjaisen ojan kautta viittä kampaojaa pitkin neljän metrin levyisen maakannaksen läpi purkuojaan ja järveen. Tarkoitus on, että veden virtaama vähenee. Loppi kuuluu laajempaan Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen hankkeeseen, mutta juuri tämä kyseinen Kirkonkylän laskeutusallas toteutettiin EU-rahalla, jota saatiin maaseudun hankkeisiin osoitettuna Ylisetin kautta. Koko hanke saatiin toteutettua todella vähällä rahalla ja yksinkertaisin menetelmin. Edes ympäristöviranomaisen vaatimat suunnitelmat eivät tulleet kalliiksi, sillä ne tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulussa oppilastyönä, Marja Ukkola kertoo. Ympäristökeskus lähemmäs käytännön elämää! Marja Ukkola kaipaa ympäristöviranomaisilta käytännönläheisempää otetta. Nyt Ympäristökeskus suorastaan panttaa tietoa ja vaatii kaikkea kierrätettäväksi itsensä kautta sellaisella tasolla, että jo suunnitelmien hinta torpedoi monet hankkeet alkuunsa, varsinkin kun rahojen maksu tapahtuu jälkikäteen. Sen sijaan Ylisetiä Marja Ukkola kiittelee: rahat saatiin heti myönteisen päätöksen jälkeen, joten yhdistyksellä oli rahaa maksaa kaivinkoneen kuljettajalle ja hankkeesta tuli totta. Hän kiittelee myös maanviljelijä Tuomas Pietilää, joka sattui omistamaan sopivan kosteikkopellon http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/laskeutusallas.htm (1 / 2)2.11.2004 17:56:30
Laskeutusallas vähentää Loppijärven ravinnekuormaa juuri sopivassa paikassa, ja joka suostui luovuttamaan maksutta peltonsa altaan paikaksi. Kyläläiset ovat olleet altaalla jo useissa talkoissa. Lopen lukion biologian opiskelijat valmistavat opettajansa Harri Korhosen opastuksella altaalle informaatiotaulut, istuttavat lisää kasvillisuutta ja ryhtyvät seuraamaan altaan toimintaa. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/laskeutusallas.htm (2 / 2)2.11.2004 17:56:30
Koti löytyy orpokissoille, ei väärille jätteille Koti löytyy orpokissoille, ei väärille jätteille Pääkirjoitus Moni vanhus on yksinäinen ja ottaa seuralaisekseen kissan tai koiran. Niin kauan kaikki sujuu mainiosti, kun voidaan asua kotona. Vanhuksen kunto huononee jonakin päivänä, ja edessä on muutto sairaalaan tai muuhun laitokseen, jolloin eläin saattaa joutua heitteille. Ehkä jonkinlainen merkki ajasta on, että tällaisten orpojen, ilman hoitajaa jääneiden kissojen määrä on viime aikoina tuntuvasti lisääntynyt. Ilmeisesti on lisääntynyt myös yksinäisten vanhusten määrä. Yhä useampi ikäihminen on vailla omaisia tai läheisiä, jotka voisivat ottaa hoitajaa vaille jääneen eläimen hoitoonsa. Moni huonokuntoinen vanhus murehtii varmaankin kovasti sitä, miten rakkaalle lemmikille käy, jos hän itse joutuu laitokseen. On turvallista tietää, että tälläkin tavalla kodittomiksi jääneille eläimille löytyy koti. Eläintenauttajat eivät auta ainoastaan eläimiä, vaan tarjoavat turvallista tunnetta myös eläinten ikääntyville omistajille. * * * Eläimet saattavat joutua heitteille omistajan sitä tarkoittamatta, mutta jätteiden holtittomalle väärään paikkaan jättämiselle ei ole olemassa minkäänlaisia puolusteluja. Tiedostakaan ei luulisi olevan puutetta, niin paljon asiasta on vuosien mittaan tiedotettu. Riihimäellä ollaan nyt tilanteessa, jossa muutamaan haja-asutusalueen kotitalouksista tulevaa sekajätettä varten perustettuun yhteiskeräyspisteeseen on kasattu viimeinen pisara ja säiliöt siirretään pois. Nämä säiliöt on tarkoitettu samankaltaiselle tavaralle, jota kaupunkilaiset kiikuttavat oman pihansa jätesäiliöön. Kun niihin päätyy kuitenkin miltei mitä tahansa, usein suurta ja vaikeasti hävitettävää, on pakko uskoa, että moni ei joko ymmärrä lukemaansa tai ei välitä. Akkujen, öljykanistereiden ja muun ongelmajätteen, kylmälaitteiden, suurikokoisen rakennusjätteen tai huonekalujen paikka ei siis ole kaupungin reuna-alueen yhteiskeräyspiste! Esimerkiksi kotikunnan puhelinvaihteesta voi kysellä mistä saa ohjeita oikeasta osoitteesta ellei satu muistamaan, että se on ongelmajätteen keräyspiste tai Kiertokapula. Urpu-Kaarina Yli-Laurila http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/orpokissat.htm2.11.2004 17:56:30
Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen Kevään Ekokaaressa uutisoitiin järvikunnostushankkeesta, jossa kahdeksan Kanta-Hämeen alueella toimivaa järvien suojeluyhdistystä yhteistyössä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston ja sijaintikuntien ympäristöyksiköiden kanssa ovat valmistelleet EU-rahoitteista vesistökunnostushanketta vuosille 2002-2005. Nyt hanke on saanut rahoituspäätöksen Hämeen ympäristökeskukselta. Rahoitusratkaisut tehdään vuosittain, Hämeen ympäristökeskuksen budjettivaltuuksien mukaisesti. Tästä johtuen päätös koskee vain vuotta 2002, mutta periaatetasolla päätös tarkoittaa koko nelivuotisen hankkeen hyväksymistä. Vuodelle 2002 on myönnetty 73 600 euroa, kuitenkin siten, että rahoitus on enintään 50 prosenttia toteutuneista menoista. Lopen alueelta hankkeessa ovat mukana Loppijärvi ja Kesijärvi, Riihimäen alueelta Paalijärvi. Hankkeen käytännön toimet aloitetaan kuluvana syksynä muun muassa tarvittavien valumaaluekohtaisten lisäselvitysten tekemisellä. Kunnostustoimenpiteiden painopiste ajoittuu vuosille 2003-2005. Veden parantaminen kohentaa hyvinvointia Hankkeen yleistavoitteena on järvien vedenlaadun parantaminen ja säilyttäminen hyvänä sekä väestön hyvinvoinnin edistäminen. Näihin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi järviin tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehtävillä selkeytys- ja kosteikkoaltailla, peltojen suojavyöhykkeillä sekä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien tarkkailulla ja tehostamisella. Järvialtaissa pyritään toteuttamaan limnologisia hoitotoimenpiteitä, joita ovat muun muassa vesikasvillisuuden niitto ja tehokalastusten jatkaminen. Lisätietoja hankkeesta on saatavissa Loppijärven Ystävät ry:ltä, Kesijärven ja Paalijärven suojeluyhdistyksiltä sekä Lopen ja Riihimäen ympäristöyksiköistä. Juha Viinikka http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/jarvet.htm2.11.2004 17:56:31
Näin rakennat kompostikäymälän eli huussin Näin rakennat kompostikäymälän eli huussin Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen. Asianmukaisesti jälkikompostoituna myös käymäläjätteen ravinteet saadaan puutarhassa hyötykäyttöön. Kompostikäymälän voi rakentaa haja-asutusalueelle, kunhan varmistaa, ettei käymälästä tai jätteen kompostoinnista aiheudu haittaa naapureille eikä valumia ympäristöön etenkään pohjavesialueella. Kahden kerroksen astiat Vanhanaikaista ulkohuussia voi parantaa käyttämällä kahta astiaa: ylemmän saavin pohja rei itetään ja alempaan laakeaan altaaseen laitetaan pohjalle turvetta sitomaan saavin läpi valuvia nesteitä. Kiinteä jäte jää siten ylempään astiaan, ja vesi haihtuu alemmasta altaasta. Ylempi astia kannattaa hajuhaittojen ehkäisemiseksi sijoittaa tiiviiseen tilaan, josta johdetaan ilmanvaihtoputki käymälän katolle. Sade- ja valumavesien joutuminen käymäläjätteen sekaan tulee estää (katto, ilmanvaihtoputken hattu, maan kaltevuudet ja ojitukset). Sijoita käymälä riittävän kauas rannasta, kaivosta ja naapurin rajasta! Kuiviketta, mutta ei kalkkia! Käymäläjätteen sekaan tulee joka käyttökerran jälkeen lisätä reilusti (n. ½ litraa) kuiviketta, esim. kariketta, kuoriketta, haketta, turvetta tai näiden sekoitusta. Tämä pitää kompostin ilmavana ja hajuttomana. Älä heitä käymälään kompostoitumista häiritseviä materiaaleja, kuten siteitä tai vaippoja. Kompostikäymälään ei myöskään saa laittaa kalkkia. Kalkki pysäyttää kompostoitumisen ja hajuhaitat ovat melkoiset. Käymälän ylempi säiliö tulee tyhjentää aina tarvittaessa ja alempi allas vähintään kerran vuodessa. Kompostikäymälän jäte tulee aina jälkikompostoida, ei koskaan haudata maakuoppaan. Kompostoinnissa tulee haju- ym. haitat estää varmistamalla massan ilmavuus ja kattamalla kasa. Umpinainen kompostori on tietyissä ympäristöissä ainoa mahdollinen ratkaisu. Kaupoissa runsas tarjonta! Sisä- ja etenkin ympärivuotiseen käyttöön tuleviin käymäläratkaisuihin kannattaa perehtyä tarkasti. Markkinoilta löytyy mm. virtsan erottelevia kompostoivia käymälöitä, suursäiliöllisiä käymälöitä ja sähköllä toimivia vessoja. Mallin valintaa helpottaa aiheesta julkaistu kirjallisuus ja myös käyttökokemuksia kannattaa etukäteen kysellä. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/kaymala.htm (1 / 2)2.11.2004 17:56:32
Näin rakennat kompostikäymälän eli huussin Kompostikäymälä ei ole yhtä vaivaton kuin vesivessa. Pienestä vaivannäöstä on kuitenkin palkintona puhtaampi ympäristö, hyvä mieli ja arvokas ravinnelisä puutarhaan ja pihamaalle. Käymälän perustamiseen ja jätteen kompostointiin liittyvissä kysymyksissä auttavat kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiset. Ihminen tuottaa käymäläjätettä vuodessa 520 kg. Tästä ulostetta on 70 kg ja virtsaa 450 kg. Käymäläjätteen sisältämän ravinnemäärän kierrättäminen riittäisi 250 viljakilon kasvattamiseen. Mirkka Anttalainen http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/kaymala.htm (2 / 2)2.11.2004 17:56:32
Jätehuolto toimii Hausjärvellä näin Jätehuolto toimii Hausjärvellä näin Hausjärvi selvittää jätteenkuljetuksesta luistavat Hausjärvi niin kuin Loppi ja Riihimäkikin kuuluvat Kiertokapula Oy:n toimialueeseen, mutta Hausjärven jätehuollossa on eräitä ominaispiirteitä. Jätteiden keräyksessä biojätteet lajitellaan mustiin ja muu kaatopaikkakelpoinen jäte eli kuivajäte muun värisiin muovipusseihin. Koko Hausjärven kunta on järjestetyn jätteenkuljetuksen aluetta. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla oma jäteastia sekä sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa jäteastian tyhjentämisestä. Hausjärvellä on meneillään kartoitustyö, jonka tarkoituksena on selvittää, onko olemassa kiinteistöjä, jotka eivät ole tehneet sopimusta jätteiden kuljetuksesta eivätkä hakeneet siitä vapautusta. Kartoituksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkuun mennessä. Jätehuoltomääräysten mukaan yhteiskeräysastia, johon kerätään sekä mustat että muun väriset pussit, tulee tyhjentää kesäaikana vähintään kahden viikon välein ja 1.11.-31.3. välisenä aikana vähintään 4 viikon välein. Pelkästään kuivajätteelle tarkoitettu jäteastia voidaan tyhjentää ympäri vuoden vähintään 4 viikon välein. Ei talousjätettä yleisiin hyötyjätepisteisiin Hausjärvellä on 14 hyötyjätepistettä jätelasille, jätepaperille, pienmetallille sekä ongelmajäteparistoille. Hyötyjätepisteisiin ei saa tuoda talousjätettä. Painavien ja isokokoisten jätteiden kuljetuksesta on sovittava erikseen jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kodinkoneet on toimitettava itse Kapulan kaatopaikalle, Kapulasillantie 10, Hyvinkää. Neuvoja eri jätelajien oikeista toimituskohteista voi kysyä Kiertokapula Oy:n jäteneuvojilta, puh. 426 2211. Ongelmajätteet keskusvarastolle Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan vastaan kunnan keskusvarastolla olevassa ongelmajätteiden keräilypisteessä, Vanha Valtatie 25, joka on avoinna ma-ke klo 7-15.30, to klo 7-14.45 sekä pe klo 7-14.30. Ongelmajätepisteessä ei oteta vastaan rakennusjätteitä eikä kodinkoneita, vaan ne on toimitettava suoraan Kapulan kaatopaikalle Kompostointi on suositeltava vaihtoehto biojätteen keräykselle. Ruokajätteen kompostointi kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tarkoitukseen sopivassa, lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Puutarhajätettä saa kompostoida myös kehikossa tai aumassa. Lisätietoja jätehuollosta ja jätehuoltomääräyksistä saa ympäristösihteeriltä, puh. 7861 226. Minna Karhunen http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/jatehuolto.htm (1 / 2)2.11.2004 17:56:32
Jätehuolto toimii Hausjärvellä näin http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/jatehuolto.htm (2 / 2)2.11.2004 17:56:32
Lopen siirtoviemäri valmistumassa Lopen siirtoviemäri valmistumassa Lopella on valmistumassa EU-hankkeena siirtoviemärilinja, jonka kautta johdetaan Launosten, Kirkonkylän ja Läyliäisten taajamien jätevedet Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samalla on rakennettu siirtoviemärin viereen yhdysvesijohtolinja, joka parantaa alueellisesti puhtaan veden jakeluvarmuutta kriisi- ja häiriötilanteissa. Linjojen rakentaminen on tehty kahdessa vaiheessa siten, että Riihimäeltä Launosten kautta Jokiniemeen kulkeva linja valmistui alkuvuodesta 2002, jolloin Launosten ja Kirkonkylän taajamien jätevedet ohjattiin siirtoviemärissä Riihimäen jätevedenpuhdistamolle ja taajamien vanhojen puhdistamoiden toiminta päättyi. Siirtoviemärilinjan varteen on noussut siistejä pikkumökkejä, kuten tämäkin Sajaniemeen. Ne ovat pumppaamon suojakoppeja. Toisessa vaiheessa on rakennettu linjat Jokiniemestä Läyliäisiin. Yhdysvesijohto on jo valmistunut ja siirtoviemäri on viimeistelyvaiheessa. Läyliäisten taajaman jätevedet ohjataan Riihimäen jätevedenpuhdistamolle syyskuussa 2002 ja Läyliäisten vanha puhdistamo poistuu käytöstä. Valmistuttuaan siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtolinja mahdollistaa taajamien lisäksi myös linjan varrella olevan haja-asutuksen liittämisen viemäriin ja vesijohtoon. Kiinteistönomistajat ovatkin olleet melko kiinnostuneita tarjolla olevasta kunnallistekniikasta. Jonkin verran liittymissopimuksia on jo tehty ja sivuhaaroja sekä viemäristä että vesijohdosta on rakennettu. Teksti ja kuva: Juha Viinikka http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/siirtoviemari.htm2.11.2004 17:56:33
Matkailun vesi- ja viemäriasiat hallintaan Matkailun vesi- ja viemäriasiat hallintaan Uutta vesihuoltohanketta aloitetaan Räyskälässä Lopella on käynnistämässä toinen laaja vesihuoltohanke kunnan länsiosassa, Kaartjärven ympäristössä. Tarkoituksena on rakentaa paikallinen siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtolinja Vojakkalan kylästä Räyskälän kylän kautta Kaartjärven itäpuolelle, jonne rakennetaan jätevedenpuhdistamo. Tarkoituksena on saattaa Räyskälän alueen kasvavan matkailutoiminnan vesihuolto sellaiselle tasolle, että jätevesistä ei aiheudu ympäristöhaittaa. Lisäksi halutaan turvata puhtaan käyttöveden saanti. Samalla siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtolinja mahdollistaa linjan varrella sijaitsevien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen liittymisen kunnallistekniikkaan. Hanke on edennyt siten, että alustavat suunnitelmat valmistuivat keväällä 2002, jolloin Räyskälässä pidettiin tiedotustilaisuus kiinteistönomistajille. Linjaston yksityiskohtainen suunnittelu ja pohjavedenottamon paikan etsintä ovat käynnissä. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy vastaa suunnittelutyöstä. Jätevedenpuhdistamon ja linjan vesistöalituksen vaatimien lupien hakemukset ovat käsittelyssä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Hämeen ympäristökeskus tulee esittämään hanketta vuonna 2003 toteutettavaksi valtion vesihuoltotyöksi, jolloin rahoitus muodostuu siten, että valtio vastaa työkustannuksista ja perustettava vesihuoltoyhtiö materiaalikustannuksista. Yhtiöön kuuluvat alkuvaiheessa Lopen kunta ja Riihimäen kaupunki. Juha Viinikka http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/matkailu_vesi.htm2.11.2004 17:56:33
Näin käsittelet puutarhajätteet Riihimäellä Näin käsittelet puutarhajätteet Riihimäellä Kompostoimalla ravinteet palautuvat luontoon Ehdottomasti paras tapa käsitellä maatuvia puutarhajätteitä on kompostoida ne ja näin palauttaa kasvien ravinteet maaperään. Hyvin hoidettu komposti ei haise, roskaa ympäristöä eikä aiheuta muutakaan haittaa. Talousjäte on haittojen ehkäisemiseksi kompostoitava aina jyrsijä- ja lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Puutarhajätteen voi sen sijaan kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kompostikehikossa. Lisää kompostointiohjeita saat kaupungin kierrätyskeskuksesta tai ympäristönsuojeluyksiköstä. Puutarhajätteiden vastaanottopaikat Riihimäellä: Riihimäkeläiset voivat toimittaa puutarhajätteitään joko Korttionmäen maankaatopaikalle - veloituksetta pienet määrät (henkilöauton peräkärryllinen) - vain puiden lehtiä ja ruohonleikkuujätettä, ei oksia tai risuja - avoinna ma-to klo 7-16 ja pe klo 7-14 tai Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueelle - kaikkia puutarhajätteitä, myös oksia ja risuja - avoinna ma-pe klo 7-19. Huomaa: 5.-26.10. myös la klo 9-14 - myös Hausjärven ja Lopen asukkaille. Puutarhajäte järjestetyssä jätteenkuljetuksessa - pakattava mustiin, korkeintaan 75 litran kokoisiin muovipusseihin - jäteastian ulkopuolelle jätetyistä muovipusseista kaupunki perii taksan mukaisen irtojätemaksun, suuret erät kuljetettava itse. Puutarhajätteiden avopoltto - sallittu vain taajama-alueen ulkopuolella. Ilmoitettava ennen polton aloittamista Riihimäen paloasemalle virka-aikana, puh. 741 7678. Elina Mäenpää http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/puutarhajatteet.htm (1 / 2)2.11.2004 17:56:34
Näin käsittelet puutarhajätteet Riihimäellä http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/puutarhajatteet.htm (2 / 2)2.11.2004 17:56:34
Ympäristökilpailu yrityksille Ympäristökilpailu yrityksille Riihimäen kaupungin koordinoima EU-hanke yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämiseksi (YKY) järjestää yrityksille ympäristökilpailun. Se on avoin, vapaaehtoinen ja maksuton kaikille Riihimäen, Hausjärven ja Lopen pk-yrityksille. Ympäristökilpailuun osallistuvalle yritykselle tehdään luottamuksellinen ympäristökatselmus. Katselmuksen myötä yritys saa valmiuksia ympäristöasioiden huomioimiseen toiminnassaan, esimerkiksi ympäristöjärjestelmän rakentamiseen tai laatujärjestelmän täydentämiseen ympäristöasioilla. Jokainen kilpailuun osallistuva saa myös todistuksen. Kilpailuun osallistuminen ei velvoita toteuttamaan kehittämisuosituksia, vaan yritys voi edetä omaan tahtiinsa. Ympäristökatselmukset toteuttaa ympäristökonsulttitoimisto Polstop Oy. Kilpailu alkaa syksyllä 2002, ja kevään 2003 aikana kilpailuun osallistuvissa yrityksissä tehdään loppukatselmukset ja yritykset pisteytetään. Kilpailun voittaja palkitaan keväällä 2003 järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Lisätietoja yritysten ympäristökilpailusta: Riihimäen kaupunki, Yky-hanke, Tarinka Ringvall, puh. (019) 741 558 tai Polstop Oy, Raimo Inkinen, puh. (09) 696 2710. http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/ymparistokilpailu.htm2.11.2004 17:56:34
Ruoppaukseen tarvitaan aina lupa Ruoppaukseen tarvitaan aina lupa Ohjeita ruoppaukseen ja niittoon Ruoppaus ja muut vesirakennustoimenpiteet saattavat vaikuttaa haitallisesti vesistöön, joten ne tulee suunnitella siten, että niiden kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Jotta näiden toimenpiteiden tekemistä voitaisiin vesilain mukaisesti valvoa, tulee kaikista ruoppauksista tehdä ilmoitus ympäristöviranomaiselle. Suuriin ruoppauksiin tarvitaan ympäristölupaviraston lupa. Samalle vesialueelle suunnitellut erilliset työt on saatava yhtäaikaiseen käsittelyyn, koska kokonaisuus voi vaatia ympäristölupaviraston luvan. Ilmoittamisen tarkoituksena on myös ohjata toimenpiteitä sellaisille alueille, joilla ei ole Naturatai muita suojelukohteita, eikä harvinaisia kasveja, ja jotka eivät ole kalankudulle merkittäviä. Lupalomakkeita saa netistäkin Koneellisesta ruoppauksesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan ympäristöviranomaiselle vähintään kuukautta ennen työn suunniteltua alkamista. Lomakkeita ruoppausilmoituksen tekemiseen saa ympäristöviranomaisilta sekä internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi/ palvelut/lomake/vesirak/vesirak.pdf Merkitykseltään suuremmista vesirakennustöistä, joissa poistetaan ruoppausmassaa yli 200 m 3, niiton pinta-ala on yli 1 ha tai alue kuuluu Naturaan tai on muuten suojeltu, on tehtävä samanlainen ilmoitus vähintään kuukautta ennen työn aloittamista vesialueen omistajalle, kalastuskunnalle sekä Hämeen ympäristökeskukselle. Maamassat sijoitettava huolella Ruoppausmassat tulee poistaa vesialueelta omalle maalle tai omistajan luvalla toisen maalle. On muistettava, että ruoppausmassoista saattaa läjityksen jälkeen valua suuria määriä vettä, joka ei saa kulkeutua esimerkiksi naapurin tontille. Ruoppausmassalla ei saa muuttaa luonnollista rantaviivaa. Läjitysaltaaksi on varattava riittävän suuri alue, joka ei saa joutua veden alle tulva-aikanakaan. Työn lopuksi massat tulee tasoittaa ja ranta maisemoida. Syksy ja talvi ovat ruoppausaikaa Ruoppaus samentaa aina vettä ja vapauttaa pohjaan sedimentoituneita ravinteita. Ruoppaus tulisi tehdä loppusyksyllä tai jään päältä talvella lukuun ottamatta alueita, joiden lähellä on muikun tai siian kutualueita. Ajankohta tulee valita niin, että toimenpiteestä on mahdollisimman vähän haittaa vesistölle, kalastolle ja muille vesieläimille. Öljytuotteiden käsittelyn ja koneen kunnon on oltava sellainen, että öljyvahinkojen vaara on mahdollisimman pieni; ruoppaajassa voi esimerkiksi käyttää hajoavaa rypsipohjaista öljyä. Toimenpiteen mahdollisesti aiheuttama haitta kalastukselle, maisemalle tms. on korvattava. Rantaviivaa muuttava vesirakentaminen vaatii vesioikeudellisen luvan. Lisätietoa http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/ruoppaus.htm (1 / 2)2.11.2004 17:56:34
Ruoppaukseen tarvitaan aina lupa vesirakentamisesta saa kunnan ympäristösihteeriltä tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Minna Karhunen http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/ruoppaus.htm (2 / 2)2.11.2004 17:56:34
Yky-hankkeen koulutusta yrityksille Yky-hankkeen koulutusta yrityksille Riihimäen-Hyvinkään alueen yrityksille tarjotaan lyhyitä, iltapäivän mittaisia luentotilaisuuksia ajankohtaisista ympäristöaiheista. Koulutusiltapäivät on suunniteltu ja ne järjestetään yhdessä Suomen ympäristöopisto SYKLIN kanssa. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Ne järjestetään Riihimäen kauppaoppilaitoksessa, Kalevankatu 5-11. Tilaisuuksien ajankohdat ja aiheet ovat seuraavat: 17.9.2002 klo 13-16 Ympäristöjärjestelmä ja jatkuva parantaminen 8.10.2002 klo 13-16 Energiansäästö, energiakatselmukset 19.11.2002 klo 13-16 Jätehuolto ja kierrätys Koulutustilaisuudet jatkuvat keväällä 2003, joilloin aiheina ovat ympäristöviestintä, elinkaariajattelu ja ekotehokkuus sekä yrityksen yhteiskuntavastuu. Koulutuksista tiedotetaan pääasiassa Yky-hankkeen kotisivuilla www.hyrinet.fi/yky sähköpostitse ja Hyrinetin tapahtumakalenterissa www.hyrinet.fi. Tarinka Ringvall Yky-hanke, Riihimäen kaupunki PL 125, 11101 RIIHIMÄKI puh. (019) 741 558, gsm 050 352 8036 tarinka.ringvall@riihimaki.fi http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/yky_hanke.htm2.11.2004 17:56:35
Ympäristöluentoja yleisölle Ympäristöluentoja yleisölle Riihimäen kansalaisopisto järjestää yhdessä Ryti- ja Yky-hankkeiden kanssa syksyllä 2002 kaksi yleisöluentoa. Liikenteen päästöistä Keskiviikkona 18.9.2002 aiheena on "Liikenteen päästöt - päästäänkö niistä?" Luento on maksuton, ennakkoilmoittautumista ei tarvitse. Luentopaikka ja aika on Riihimäen Kauppaoppilaitos, auditorio, klo 18-19.30. Tilaisuuden luennoitsijat ja heidän aiheensa ovat Lauri Virrankoski, tutkija, LT-Konsultit Oy: "Liikenne ja terveys", Markku Ikonen, tutkija, VTT Prosessit, Moottorit ja Ajoneuvot: "Ajoneuvojen uudet tekniikat ja polttoaineet", Pertti Isokangas, kaupungininsinööri, Riihimäen kaupunki: "Voidaanko liikennesuoritetta vähentää kaupunkisuunnittelun keinoin?" kaupunkiluontoon Keskiviikkona 2.10.2002 luennon aiheena on "Näkökulmia kaupunkiluontoon". Luento on maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Luentopaikka on Riihimäen Kauppaoppilaitos, auditorio, klo 18-19.30. Luennoitsijoina ja aiheina Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja: "Kuvia ja ajatuksia Riihimäen kaupunkiluonnosta", Sanna Koskinen, tutkija, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK, Teknillinen korkeakoulu: "Lasten kaupunkiluonto", Matti Nissinen, kaupungin geodeetti, Riihimäen kaupunki sekä Lasse Heikkinen, puistopuutarhuri, Riihimäen kaupunki: "Riihimäen metsät ja puistot". Lisätietoja luentojen ohjelmista ja mahdollisista muutoksista löytyy Riihimäen kansalaisopiston internet-sivuilta www.riihimaki.fi/kansalaisopisto/ Hausjärvellä ja Lopella tullaan myös järjestämään ympäristöaiheiset yleisöluennot. Tilaisuuksien ohjelmasta ja ajanohdasta tiedotetaan myöhemmin. Tarinka Ringvall Yky-hanke, Riihimäen kaupunki PL 125, 11101 RIIHIMÄKI puh. (019) 741 558, gsm 050 352 8036 tarinka.ringvall@riihimaki.fi http://kunta.hyrinet.fi/ekokaari_2_2002/luentoja.htm2.11.2004 17:56:35