AP MANNINEN, LVM LVM on julkaissut laajakaistan toimeenpano-ohjelman 1.6.2016 huippunopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien edistämiseksi. Lähtökohtana markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalisuus. Digi2- kärkihankkeen tavoitteena luoda suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille Kattavan kuituverkon rakentuminen Suomeen edellyttää kuluttajakysynnän lisääntymistä Kuiturakentaminen Suomessa tapahtunut pääosin markkinaehtoisesti Poikkeuksena Nopea laajakaista hanke, jonka puitteissa on rakennettu 17 300 kilometria laajakaistaverkkoa Luotettava, häiriötön ja tehokas verkko on tulevaisuuden vaatimus FiComin jäenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera sitoutuivat rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8-10 vuoden aikana ELYn lupaviidakkoa selkiytetään (mm. lupamenettelystä osittain ilmoitusmenettelyyn) Lupahakemuksia digitalisoidaan Heinäkuussa voimaantullut yhteisrakentamislaki, tarkoituksena on alentaa infranverkon rakentamiskustannuksia VM tietopiste: aloittaa vuoden 2017 alusta Matkaviestiteknologia, jonka arvioidaan olevan käytössä 2020 luvulla 5G testiluvilla testataan Laajakaistatukilain muuttamisen valmistelu on käynnistetty lieventää tukiehtoja ja poistetaan ns. punaisia alueita Luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään ensi viikolla pe 25.11. klo 18.00 kuulemistilaisuus ja huhtikuussa päätökseen Toimeenpano-ohjelman toteutumisesta keskustellaan sidosryhmien kanssa puolen vuoden välein Kansalaisten ja yhteiskunnan viestiminen: miten heidät herätetään. Yhteiskunnan vanhemmille ihmisille, miten kerrotaan ja miten konkreettisia asioita viedään paikalliselle tasolle. Kaikkien tehtävä. PEKKA LAUKKARINEN, TOIMITUSJOHTAJA SAVON KUITU Haaste: rahoittajan näkökulmasta ongelmana on, että rakennettavan verkkoinfran vakuusarvo. Tiedonsiirtopalveluiden hinta on laskenut 58 % vuodesta 2008 Käyttöpääoma: tietoliikennepalveluissa on suomi EU-maiden 15. halvin. Liiketoimintamalli ja sen kannattavuus on aina tapauskohtaisesti laskettava auki. NETPLAZA OY Netplaza on Suomen johtava seutuverkkopalvelujen tuottaja ja kasvu on vahvaa myös tulevaisuudessa. Netplaza takaa palvelujen saatavuuden koko Suomessa. Yrityksellä on tällä hetkellä 14 seutuverkkoasiakasta sekä yli 8000 kytkettyä loppukäyttäjää lähes koko Suomen alueella. Vuoteen 2020 asiakkaiden kokonaismäärä nousee 20 000. Tällä hetkellä 1,7 miljoonaa kotitaloutta, niin haja-asutusalueella kuin lähiöissäkin, ovat tilanteessa, jossa halutaan nopeampia yhteyksiä, mutta rakentajaa ei löydy. Valokuidun kysyntä lisääntyy koko ajan ja tulevina vuosina seutuverkkohankkeita syntyy lisää. Netplazan asiakkaat ovat huipputyytyväisiä. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausten keskiarvo oli 5/6 ja 90% asiakkaista suosittelee yhteistyötä muille. Nämä arvosanat mahdollistaa yrityksen asiakaslähtöinen, tehokas ja joustava toimintamalli. Palvelujen sisältö ratkaisee, ei se, mikä operaattori on kyseessä. Netplazan etuna on myös edullinen ja selkeä hinnoittelu. Avoin kuitu mallissa loppuasiakashinta on lähes 40% edullisempi kuin perinteisessä toimintamallissa. Netplazan Seutunetti tarjoaa räätälöitävät palvelut kaiken kokoisille seutuverkoille. Palvelut ovat saatavilla kaikkialla. Palveluihin kuuluvat mm. 100 päivää vuodessa käytössä oleva Mökkiläisliittymä sekä Hybrid Open Acccess, jossa kuluttajalla on vapaus valita liittymän toimittaja. 1
DAIMLER FINLAND Daimler Finland toimittaa korkeatasoisia verkko- ja tietoliikenneratkaisuja operaattorien, yrityksien sekä kuluttajien viestintätarpeisiin. Saatavilla on kuituverkkoratkaisut monenlaisiin tarpeisiin ja suunnittelu-, asennus- ja ylläpitopalveluita. Tällä hetkellä Daimlerilla on 15 aktiivista kumppaniverkkoa. Palveluihin kuuluvat myös WiFi/WLAN-verkot, joille erityisesti kunnissa on kysyntää. Toimivia verkkoja tarvitaan erityisesti koulumaailmassa sekä terveydenhuollon palveluissa. Daimler on toteuttanut muun muassa Joensuun seudulla Suomen suurimpia WiFi/WLAN-verkkoja, joissa on 1300-1400 access pointia. CASE LOUNEA, VELI-MATTI VIITANEN Lounean vahvuus löytyy vahvasti paikallisesta omistajastrategiasta. Asiakkaiden luottamus paikalliseen yhtiöön on korkea. Trendibisneksen luonne pakottaa teleoperaattorit laajentumaan ja etsimään uusia toimintamalleja. Lounealla pilotoidaan nyt myös älykotihankkeita. Lounea Oy konserniin kuuluvat Lounais-Suomen alueella toimiva teleoperaattori Lounea sekä PC-verkkokauppa Jimm s. Liikevaihto ja tehokkuus konsernissa ovat kehittyneet suotuisasti jo usean vuoden ajan. Jimm s PC-Store on Suomessa johtava räätälöityjen tietokoneiden valmistaja. Jimm s on luotettu brändi pelaajien ja asiantuntijoiden keskuudessa. Sen liikevaihto ylittää 40 miljoonan euron rajan tänä vuonna ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Suomessa perustettiin 1800-1900-lukujen taitteessa puhelinyhtiöitä, sillä lennättimet eivät liikuttaneet tietoa riittävän nopeasti. Silloin ymmärrettiin, että yhteiskunnan kilpailukykyä piti parantaa tietoa välittämällä. Nyt tilanne on samankaltainen valokuidun kanssa. Alueelliset toimijat rakentavat itse alueensa kuituverkot. Valokuituverkkoja pitää saada alueiden kilpailukyvyn takaamiseksi. Lounean omistajastrategia on vahvasti paikallinen. Lounean osakkeista yli 80% ja osakkaista 90% ovat paikallisia. Toiminnan ja omistuksen pääpaino nähdään alueellisena ja toimintaa jatketaan yksityisenä. Asiakkaat luottavat paikalliseen yhtiöön. He osaavat vaatia hyvää, joustavaa ja asiallista asiakaspalvelua paikallisesti. Uusille alueille voidaan kasvaa orgaanisesti tai yrityskaupoin, mikäli ne tukevat nykyliiketoimintaa. Yritykset eivät voi toimia, mikäli kiinteät verkot alueelta lähtevät. Lounea toimii seuduilla, joissa ei luonnostaan synny verkkoa. Teleoperaattoribisnes on trendibisnestä ja omien alueiden ulkopuolelle on pakko laajentua. Kupariverkon kävijämäärä putosi rajusti 2010 alkaen, kun samalla valokuituverkkojen määrä alkoi kasvaa voimakkaasti. Mobiilin rajoitteista johtuen kilpailun voimakkuus mobiilin kanssa vaihtelee eri alueilla ja eri käyttötarkoituksissa. Selvää on, että maaseudulla ja taajamissa tarvitaan valokuitua. Pilotointivaiheessa Lounealla on Lounea Älykoti hanke. Lounea älykodissa voidaan seurata perheen lapsia, ohjata valaistusta, pitää huolta kodin turvallisuudesta sekä taloudellisuudesta. OMASeniori on turvapalvelu yksin asuville senioreille. Palvelun avulla seniorin on mahdollista asua ja elää turvallisesti omassa kodissa pidempään. CASE LPONET Paikallisesta puhelinosuuskunnasta paikalliseksi kuituosuuskunnaksi LPO palasi osuuskuntajuurilleen ja on nyt paikallinen ja asiakkaittensa omistama yritys. Kilpailuetu mobiiliverkkoja vastaan löytyi valokuidusta. Valokuidun aika on nyt. Sen suosio on ohittanut jo ADSL:n huippuvuodet. Loviisan ensimmäinen puhelinjohto rakennettiin 1883. Tällöin Suomessa operoi tsaarin lennätinlaitos, joka päätti ettei Suomeen rakenneta puhelinverkkoja. Tarve tälle kuitenkin oli, joten suomalaiset itse perustivat joka kylään puhelinyhtiöitä. Samankaltainen tilanne on nykypäivänä valokuidun kanssa valtakunnalliset 2
toimijat eivät halukkaita rakentamaan, vaikka kysyntää on. LPOnetin historia alkaa vuonna 1887 Loviisassa perustetussa puhelinosakeyhtiössä, josta myöhemmin erkaantui Loviisan puhelinosuuskunta LPO vuonna 1931. Historiansa aikana osuuskunta on rakentanut alueelleen kaapeliverkon, Radiolinjan GSM-tukiasemat ja ADSL-verkon. Vuonna 2007 ryhdyttiin panostamaan valokuituun. Samaan aikaan LPO halusi erottaa vuokra- ja osuuskuntaliittymät ja palasi vahvemmin paikallisuuteen. Aiemmin investoinneille palvellut yhtiö palasi yhtiömuodon mukaisille juurille. Nykyisin liittymät ja palvelut on kytketty omistajuuteen osuuskuntaperiaatteiden mukaisesti. Samalla tehtiin päätös jatkaa paikallisena kiinteän verkon toimittajan ja yritys erkaantui DNA:sta. Nykyisin LPO:lla on alueellaan luonnollinen monopoliasema. Kilpailuetu mobiiliverkkoja vastaan löytyi valokuidusta, ja LPO päätti korvata kerralla kupariverkko ja kaapeliverkko valokuidulla. Yritys totesi, että pitkällä tähtäimellä on kustannustehokkaampaa korvata aiemmat verkkoratkaisut kerralla kuidulla. Vuoteen 2020 mennessä koko kuparivekko on korvattu valokuidulla. Valokuituverkkojen kasvulle on tilaa, sillä alueella on paljon alueita, joilla verkkoa kaivataan. LPO:n Avoin kuitu malli on paikallinen ja täysin asiakasomisteinen. Jos asiakas ja omistaja ovat sama taho, ei ole tarvetta veloittaa ylimitoitettua katetta. Jos kunta omistaa infran, se on helposti piiloverotuksen kohde. Tästä syystä osuuskuntamuoto on todettu LPO:ssa parhaaksi toimintamalliksi. Lankapuhelinten aikakausi on eittämättä päättymässä, samoin ADSL:n. KaapeliTV:llä on edelleen paljon asiakkaita, mutta signaali kulkee valokuidussa. Toiminta on tärkeä fokusoida nyt vain valokuituun. LPO:n alueella on ylitetty tänä vuonna 4000 valokuituliittymän raja, kun kupariverkon liittymiä enimmilläänkin oli vain 2400. SEUTUVERKOT KUNNISSA Valokuitu on kuntien elinvoimaisuuden lisäämisen avaintekijä. Kiinteä verkko mahdollistaa elämisen ja yrittämisen myös haja-asutusalueella. Valokuitu tulee nähdä osana kuntien infrastruktuuria siinä missä sähkö, vesi ja lämpö. TARJA HOSIASLUOMA, KARVIAN KUNTA Karviassa ymmärrettiin 2009 loppupuolella, että verkkoyhteydet eivät toimi, kuten pitäisi. Kunnan alueelta kerättiin pois kupariverkkoja ja valokuitu oli korvaavana vaihtoehtona. Karvia hankkiutuikin pilottikunnaksi Pohjois-Satakunnan kuituhankkeeseen. Liikkeelle lähdettiin, vaikka tietoa ja osaamista ei löytynyt. Kuntalaisten ja luottamushenkilöiden tuki hankkeelle synnytti luottamuksen koko kunnassa. Suupohjan seutuverkko kiersi kyläilloissa mukana kertomassa hankkeesta. Alueella asuu paljon ikäihmisiä, mutta he omaksuivat tilanteen heti: valokuitu on osa intraa siinä missä sähkö tai vesi. Nyt valokuidun päässä on koko kunta ja mukaan on helppo päästä kohtuukustannuksin. Valokuitu mahdollistaa elämisen ja yrittämisen Karviassa. Hyvät verkkoyhteydet näkyvät alueen demografisessa kehityksessä. Nuoria perheitä on jäänyt kuntaan ja paluumuuttajia on paljon. Kunta on maatalousvaltainen ja siellä on myös paljon metalli- ja rakennusalan yrityksiä. Toimiakseen sekä yritykset että maatilat tarvitsevat toimivat kiinteät yhteydet. Kuidun käyttö on vielä tavanomaista kotien käyttöä, mutta Karviassa tiedostetaan yhteyksien tarjoamat mahdollisuudet. Kunnan varoista 60% menee sote-menoihin. Monia sote-palveluita voitaisiin siirtää verkkoon, mikä tarjoaisi säästöjä myös kunnan budjetissa. Valokuidusta halutaan ottaa kaikki irti hyödyntämättömiä voimavaroja on paljon niin sote-palvelujen, kuin koulutuksen ja yrittämisen tukipalvelujenkin osalta. Valokuituverkkoja pitää olla, niitä pitää rakentaa ja kannattaa rakentaa. Näin tehdään valmiiksi valtatietä tulevaisuutta varten valmiiksi. 3
KARI KUUSELA, IIN ENERGIA OY Iin Energia Oy on Iin kunnan 100% omistama satavuotias sähköyhtiö. Valokuituverkkohanketta Iissa käynnisteli aiemmin toiminut kuituverkko-osuuskunta. Ennakkotilauksia osuuskunta sai nelisensataa, joista puolet liittymävarauksia. Iin kunta päätti siirtää hankkeen Iin Energialle syyskuussa 2015. Huhtikuussa 2016 hanke sai luvan maakuntahallitukselta. Elokuussa 2016 liittymiä oli myyty noin 700 kpl ja maksavia asiakkaita oli jo noin 900. Kesällä valittiin operaattori ja käynnistettiin suunnittelijan kilpailutus. Nyt vielä edessä on urakoitsijan kilpailutus. Viestintäviraston tukihakemusta täydennetään loppuvuonna. Seuraavaksi Iin Energia perustaa tytäryhtiö valokuitutoimintaa varten. Tavoitteena on alkaa rakentaa verkkoa keväällä 2017. Iin kunta haluaa olla voimakkaasti mukana rakentamassa kuituverkkoa. Kunnan tehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja luoda edellytyksiä hyvään elämään ja kannattavaan yritystoimintaan. Kuituverkko on osa infraa se on must-asia. Kaupalliset toimijat eivät ole valmiina tekemään verkkoja haja-asutusalueelle, joten kunta haluaa olla mukana varmistamassa valokuituverkon saatavuuden koko kunnan alueella. Kunnan palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon ja sähköisiä palveluita lisätään se on helpompaa, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. NOPEA LAAJAKAISTA MITÄ EHTII 2019 MENNESSÄ? PÄIVI PELTOLA-OJALA Valokuidun kysyntä lisääntyy koko ajan. Jo pienikin verkon laajennus tavoittaa suuren väkijoulun. Liikenne- ja viestintäministeriö haluaa lieventää laajakaistarakentamisen tukiehtoja ja tämän kautta parantaa nopean laajakaistan saatavuutta etenkin pientalo- ja haja-asutusalueella. Vuoden 2015 lopussa 52% kotitalouksista on alueella, joihin on mahdollista saada 100 Mbit/s nopea laajakaista. Ennusteen mukaan vuoteen 2019 mennessä 250 metrin laajentaminen tarkoittaisi rakennetun verkon kattavuuden 77% kotitalouksista. Vaihtoehtoisessa tulevaisuuden skenaariossa rakennetun verkon laajeneminen kahdella kilometrillä tarkoittaisi sitä, että verkko kauttaisi 90% kotitalouksista vuonna 2019. Valokuidun kiinnostavuus lisääntyy koko ajan. Taajamissa neliökilometrillä on satoja kotitalouksia. Pienikin verkon laajeneminen tarkoittaa ison väkijoukon tavoittamista nopean laajakaistan piiriin. Saatavuus lähtee kasvamaan nopeasti, kun verkkoa kasvatetaan. Jo 500 metrin laajenemisella saadaan aikaan dramaattinen kasvu. Valmistelu laajakaistatukilain muuttamiseksi käynnissä Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun laajakaistatukilain muuttamiseksi. Tarkoituksena on lieventää laajakaistarakentamisen tukiehtoja ja tämän kautta parantaa nopean laajakaistan saatavuutta etenkin pientalo- ja haja-asutusalueella. Viestintävirastossa tämä lakiuudistus on tervetullut. Lakimuutos muuttaa tukihaun prosessia. Jotta hanke voidaan ottaa tukeen mukaan, pitää hankealueen määrittely ja markkina-analyysi tehdä ensin, jolloin maakuntaliitto voi aloittaa hakumenettelyn. Kunnan tulee sitoutua hankkeeseen. Vasta sitten tukihakemus voidaan käsitellä ja päätökset valmisteluun. Maksuhakemus, päätös ja maksu pitää olla toteutettu 2019 mennessä. Verkkohanke pitää olla hyvissä ajoin 2019 kesällä valmis. Mikäli lakimuutos etenee, on syytä pohtia, onko käynnissä olevien hakumenettelyjen keskeyttämistä ja uudelleen käynnistämistä. Viestintäviraston tulee tietää, minne hankkeita lähdetään tekemään, jotta markkina-analyysit Viestintävirastossa saadaan valmiiksi. Käytännössä heti alkuvuodesta pitää saada hankealueet tietoon, jossa alkukeväällä voidaan toteuttaa markkina-analyysit ja kuulemiset. Tukihakemus pitää olla jätettynä ennen kun hankkeen rakentaminen ja kustannusten kertyminen alkaa. Kriittiset tekijät onnistuneeseen laajakaistahankkeeseen Realistinen liiketoimintasuunnitelma, joka kantaa myös verkon rakentamisen jälkeen. Liittymien myynnin onnistuminen ja myyntityön jatkuvuus Hinnoittelu Kulurakenne ja hankkeen resurssit Rahoituksen markkinahinta > vakuudet ja järkevä takaisinmaksu Kuntien sitoutuminen hankkeeseen. Verkon käyttö kunnan palvelujen toteuttamiseen. 4
Verkon hyötyjen lisääminen, verkkoyhtiön ja investoinnin tekijän kannattavuus. Valtion tuki ei saa olla peruste hankkeeseen lähtemiselle, vaan valokuidun tarve ja hankkeen elinkelpoisuus ilman tukea tulee myös varmistaa. THE STORY OF VÄSTERBOTTEN AC NET, IDA LAESTANDER Västerbottenin maakunnassa Ruotsissa toimiva AC-Net on laajakaistarakentamisen edelläkävijä. Maakunnanlaajuisen verkon myötä lisätään kuntien elinvoimaisuutta, yrittämisen mahdollisuuksia ja palvelujen saavutettavuutta. Västerbottenin maakunnassa Ruotisssa on 15 kaupunkia, 260 00 asukasta, 132 200 kotitaloutta. Koko maakunnassa toimii AC-Netin ylläpitämä maailmanluokan laajakaistayhteys. Laajakaistayhteys on avaintekijä maakunnan elinvoimaisuudessa nyt ja tulevaisuudessa. Ilman yhteyttä sosiaaliset palvelut, koulutus sekä työskentely ja yrittäminen eivät toimi. Västerbottenin alue on johtavassa asemassa tältä osin Ruotsissa. Tämän hetkinen kattavuus on 76% ja alueellinen peittotavoite vuoteen 2020 mennessä on 95%. Kaikki alkoi, kun kunnissa haluttiin edullisempia puhelinyhteyksiä. 1990-luvun alussa, aikana jolloin harva tiesi laajakaistayhteyksistä, alkoi maakunnan laajuinen laajakaistaprojekti. Olemassaolevia puhelinverkkoja ryhdyttiin korvaamaan valokuituverkoilla. Samanaikaisesti Ruotsin elinkeinoministeriö asetti tavoitteeksi, että koko Ruotsissa tulisi olla laajakaista. Ministeriö käynnisti useita laajoja laajakaistaprojekteja ja näin myös AC- Net perustettiin Västerbotteniin. AC-Netin missiona on tarjota alueellinen laajakaistaverkko kaikkiin alueen kuntiin. Yritys haluaa myös mahdollistaa avoimen verkoston operaattoreille sekä tarjota verkon kautta uusia toimintamahdollisuuksia alueen yrityksille. Avaintekijät Västerbottenin onnistuneessa laajakaistahankkeessa ovat olleet alueen kaikkien kuntien koordinointi ja yhteistyö yritysten ja päättävien elinten välillä. Rohkeus ja halu tehdä ovat kannatelleet AC-Netin toimintaa alkuajoista lähtien. Strategisia painopisteitä AC-Netillä on kolme. Tärkeänä painopisteenä on erinomaisen laajakaistayhteyden tarjoaminen alueellisesti investoimalla, kehittämällä ja laajentamalla yhteyksiä koko ajan. Turvallisuustekijöihin panostetaan jatkuvasti enemmän. Tavoitteena on lisätä laajakaistatietoutta niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin Ruotsissa. Yritys haluaa lisätä tietoutta siitä, miksi alueilla kannattaa investoida valokuituinfrastruktuuriin sekä tuoda myös Västerbottenin alueelle tietoutta muualta. AC-Net on ja pyrkii jatkossakin olemaan entistä vahvempi tuotemerkki, joka nähdään tärkeänä ja luotettuna tekijänä Västerbottenin alueella. 5