- 1 - Pelicans2000 Hollola ry: n pelisäännöt 1. Lukijalle 2. Lasten ja nuorten vanhemmille 3. Pelicans2000 Hollola ry: n organisaatio 4. Seuran toimihenkilöt 5. Ohjaus- ja urheilutoiminta 5.1 Luistelukoulu 5.1.1 Luistelukoulun tavoitteet 5.1.2 Luistelukoulun järjestäminen 5.1.3 Ohjaustoiminta 5.2 F - D - juniorijoukkueet 5.2.1 F - D - juniorijoukkueiden tavoitteet 5.3 C - ja vanhemmat juniorijoukkueet 5.3.1 C - ja vanhempien juniorijoukkueiden tavoitteet 6. Jääkiekon sinettiseurojen lupaukset 7. Taloudenhoidon periaatteet 7.1 Seuran varainhankinta 7.2 Yksittäisen joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito 7.2.1 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus 7.2.2 Joukkueen hankinnat 7.2.3 Joukkueen rahat ja omaisuus
- 2-7.2.4 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä 7.2.5 Pelaajan lopettaminen seurassa 7.2.6 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen 7.2.7 Ongelmien ratkaiseminen 8. Kysymykset ja ongelmanratkaisumenetelmä 9. Pelicans2000 Hollola ry:n valmennuksellinen linjaus 9.1 Nousujohteinen harjoittelu 9.1.1 Lajiharjoitussisällöt eri ikäluokilla 10. Pelicans2000 Hollola ry:n jäänjakoperusteet 10.1 Jääharjoituskauden aloittaminen 10.2 Jääharjoittelumäärät ja niiden seuranta 10.3 Harjoitusajat 11. Logo ja edustusasut
- 3-1. Lukijalle Pelicans 2000 Hollola ry on jääkiekon erikoisseura, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman taitotasonsa ja halunsa mukaisesti kilpa- ja harrastetasolla. Toiminta tapahtuu ensisijaisesti Hollolan jäähallissa. Tämä aapinen on tehty kaikille toiminnassa mukana oleville ja mukaan tuleville perheille. Kirjasen tarkoituksena on kuvata tapaamme toimia, joukkueiden ja seuran eri toimihenkilöiden tehtäviä sekä seura keskeisiä toimintaperiaatteita. Tuntemalla periaatteet jokainen harrastaja ja hänen vanhempansa tietävät, mihin toiminnassa pitää sitoutua. Näin vältämme ennakolta mahdollisimman hyvin niitä ristiriitatilanteita joita harrastuksen yhteydessä saattaa syntyä. 2. Lasten ja nuorten vanhemmille Pelicans2000 -juniorijääkiekkoseura on asiasta innostuneiden ihmisten yhteenliittymä, joka yhdessä järjestää toimintaa lapsista aikuisiin. Pelicans2000 - seuraa ei olisi ilman lasten vanhempia. Voit valita oman tapasi toimia seurassa; miten tahansa valitsetkin, Sinun roolisi urheilevan lapsen vanhempana on joka tapauksessa tärkeä. V älitä lapsesta, aseta rajat. A nna lapsen yrittää ja oppia, myös erehtyä ja epäonnistua. N oudata yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. H yväksy lapsi tuloksista riippumatta. E lä mukana, näytä esimerkkiä. M alta mielesi, anna ohjaajan ohjata ja tuomarin tuomita. P uhu positiivisesti, kehu lasta. I nnosta ja kannusta. 3. Pelicans2000 Hollola ry: n organisaatio Pelicans2000 on yhdistyslain mukainen rekisteröity yhdistys, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Seuralla on syys- ja kevätkokous ja lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä kokouksia. Syyskokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä johtokunnan jäsenten valinta. Kevätkokouksen keskeinen asia on tilinpäätöksen käsittely. Seuran hallitus kokoontuu kuukausittain käsittelemään ajankohtaisia asioita. Seuran toiminnasta vastaa johtokunta, jossa on 4 8 jäsentä. Seuran johtokunta on yhdistyslaissa mainittu seuran hallitus. Valmennuksen järjestämisestä ja yhteensovittamisesta vastaa valmennuspäällikkö, joka toimii johtokunnan alaisena. Nuori Suomi - vastaava vastaa ensisijaisesti pelisääntöjen noudattamisen ohjaamisesta ja valvonnasta. Seuralla on ongelmanratkaisuelin joka voi antaa suosituksen yksittäisessä erimielisyystapauksessa. Syyskokous valitsee seuralle tilintarkastajan ja varatilintarkastajan. Jokaisella joukkueella on yksi tai useampi joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja.
4. Seuran toimihenkilöt - 4 - Valmennuspäällikkö osoittaa jokaiselle joukkueelle ohjaajat / valmentajat. Seura vastaa ohjaajien ja valmentajien kouluttamisesta. Seura myös ohjaa valmentajia valtakunnalliseen koulutukseen. Ohjaajat ja valmentajat tekevät seuran kanssa kirjallisen sopimuksen, jonka seuran puolesta allekirjoittaa seuran puheenjohtaja tai valmennuspäällikkö. Joukkueen vastuuvalmentajan vastuulla on yhdessä vanhempainkokouksen kanssa oman joukkueensa taustaorganisaation luominen. Taustaorganisaatioon kuuluvat valmentajat, apuvalmentajat, joukkueenjohtaja, joukkueen huoltajat, rahastonhoitaja sekä kahviovastaava. Seuran ja joukkueen toimihenkilöt omalla käytöksellään vaikuttavat siihen kuvaan joka joukkueista, seurasta ja koko jääkiekkoväestä syntyy. Jokaisella toimihenkilöllä on tässä aapisessa esitettyjen velvoitteiden lisäksi myös toimenkuvaan liittyviä erityisvelvoitteita. Seuraavassa lyhyt luettelo näistä erityisvelvoitteista kunkin toimihenkilön osalta. Valmentajien erityisvelvoitteet: - Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta yhdessä valmennuspäällikön kanssa - Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen - Yksittäisten harjoitteiden minuuttikohtainen suunnittelu - Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin - Otteluiden ja harjoitusten johto - Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueenjohtajan kanssa - Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu yhdessä valmennuspäällikön kanssa - Joukkueen kasvatuksellinen ohjaus yhdessä muiden joukkueen toimihenkilöiden kanssa - Läsnäolovelvollisuus joukkueen tapahtumissa - Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen johdon kanssa - Osallistumisvelvollisuus seuran järjestämiin valmennuksellisia asioita käsitteleviin tilaisuuksiin sekä tarvittaessa joukkueiden vanhempainkokouksiin - Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana - Valmentajan tulee kaikissa toimissaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti - Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen ja kasvatuksellisen toiminnan johtaja
- 5 - Joukkueenjohtajan erityisvelvoitteet: - Laatii joukkueen toimintasuunnitelman yhdessä valmentajan kanssa - Laatii joukkueen budjetin yhdessä joukkueen rahastonhoitajan kanssa - Vastaa rahastonhoitajan kanssa toiminta- ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana - Mahdollistaa vuosisuunnitelman toteutumisen - Hyväksyy joukkueen maksut - Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä. Toiminnallaan hän tukee valmentajien työrauhaa. - Vastaa joukkueen omatoimisen sekä seuran yhteisten varainhankintojen suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan - Vastaa kaikesta tiedottamisesta - Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla - Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä huoltajien kanssa - Vastaa joukkueen kasvatuksellisesta ohjauksesta yhdessä joukkueen muiden toimihenkilöiden kanssa - Hoitaa ottelujärjestelyt, ottelutulosilmoitukset, tuomarit, vierasjoukkueille tiedottamisen, toimitsijat, kuuluttajat, musiikin, pöytäkirjat jne. - On läsnä otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa - Osallistumisvelvollisuus joukkueenjohtajien kokouksiin - Huolehtii seuran antamista muista tehtävistä - Tuntee vastuunsa joukkueensa pelaajista - Omalla käytöksellään vaikuttaa myös joukkueen käytökseen ja siihen kuvaan, joka joukkueesta, seurasta ja koko jääkiekkoväestä syntyy Huoltajan erityisvelvoitteet: - Vastaa joukkueen varustelaatikon ja varustelaukun kunnosta ja täydennyksistä - Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta - Huolehtii luistinten teroittamisesta ja joukkueen varusteiden sopivuudesta sekä pelipaidoista - Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja otteluissa - Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa
- 6 - - Edellyttää pelaajilta asianmukaista huolellisuutta ja siisteyttä - Vastaa osaltaan kurinpidosta Rahastonhoitajan erityisvelvoitteet: - Osallistumisvelvollisuus seuran järjestämiin taloushallinnon koulutustilaisuuksiin - Huolehtii joukkueen kirjanpidosta ja taloushallinnosta - Toimii joukkueen yhteyshenkilönä pankkiin - Vastaa laskujen oikeellisuuden tarkastamisesta ja maksamisesta - Vastaa myyntilaskujen laatimisesta ja lähettämisestä - Vastaa saatavien valvonnasta - Vastaa käteisvaroista - Vastaa tositeaineiston lajittelusta, tositenumeroinnista ja tiliöinnistä - Vastaa tulosteiden tarkastuksesta 5. Ohjaus- ja urheilutoiminta Kaikkein nuorimpien ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat : - Tasapuolisuus, hauskuus yhdessä, onnistumiset ja elämykset jääkiekon parissa. 5.1 Leijona - Luistelukoulu 5.1.1 Luistelukoulun tavoitteet Urheilulliset tavoitteet: - Perusluistelutaidon oppiminen Kasvatukselliset tavoitteet: - Oppia toimimaan ryhmässä - Oppia ottamaan huomioon kaverit ja kanssaihmiset - Oppia avuliaisuuteen ja kohteliaisuuteen Seuratavoitteet: - Positiivisen ilmapiirin luominen - Innostaminen jääkiekon pelaamiseen - Myönteisten liikuntakokemusten tarjoaminen
- 7 - - Pelicans 2000 -myönteisyyden vahvistaminen - Toimiminen lapsen ehdoilla - Jokaisen luistelukoululaisen huomioonottaminen 5.1.2 Luistelukoulun järjestäminen Luistelukoulun järjestämisestä vastaa seuran valmennuspäällikkö. Luistelukouluun muodostetaan vuosittain. Ryhmä jaetaan tarvittaessa ikäjakauman mukaan kahteen - kolmeen osaan. 5.1.3 Ohjaustoiminta Valmennuspäällikkö osoittaa luistelukoulun harjoitusryhmille ohjaajat. Seura osallistuu ohjaajien kulukorvauksiin ja vastaa heidän kouluttamisestaan. Ohjaajat sitoutuvat auttamaan parhaan kykynsä mukaan kaikkia ryhmissä harjoittelevia tyttöjä ja poikia kehittymään tasapuolisesti. Toimintavuoden aikana luistelukoululla on jääharjoitukset pääsääntöisesti kerran viikossa. Leijona Kiekkokoulu Luistelukoulun toinen ja kolmas vuosi jatkuu pääsääntöisesti Leijona - Kiekkokoulussa. Kiekkokoulussa opetellaan jääkiekon perustaitoja kunkin ryhmän lähtötasosta riippuen. Kiekkokoulu on kerran viikossa. Kiekkokoulun valmennuksesta vastaa seuran valmennuspäällikkö ja hän nimeää ryhmälle vetäjät. Tarvittaessa valmennuspäällikkö ohjaa kiekkokoulussa. Kiekkokoululaisista muodostetaan vuosittain seuraavana kautena seurassa aloittava F-junioriryhmä. 5.1.3.1 Pelaaminen ja peluuttaminen Kiekkokoulu ei pelaa varsinaisia otteluita. Mahdollisista harjoituspeleistä eri ryhmien kesken sovitaan tilanteen mukaan ohjaajien, Nuori Suomi -vastaavan ja valmennuspäällikön kanssa. Keväällä kiekkokoululaisille järjestetään päätösturnaus, jossa kaikki lapset pääsevät kokeilemaan opittuja taitoja. 5.1.3.2 Poissaolosta ilmoittaminen Mahdollisesta poissaolosta luistelu- tai kiekkokoulusta ei tarvitse ilmoittaa. Jos pelaaja kuitenkin lopettaa luistelukoulun kesken kauden, pelaajan tai hänen huoltajansa on ilmoitettava tästä ryhmän vastuuohjaajalle. 5.1.3.3 Ongelmien ratkaiseminen Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee seuran valmennuspäällikkö yhdessä Nuori Suomi - vastaavan kanssa. Heidän päätöksensä on lopullinen. Tarvittaessa seuran ongelmanratkaisuelin ottaa kantaa asiaan valmennuspäällikön pyynnöstä.
- 8-5.2 F - D - juniorijoukkueet Seurassa perustetaan vuosittain yksi uusi aloittava F-juniorijoukkue kiekkokoulun pohjalta. Seuran valmennuspäällikkö vastaa F - D junioreiden valmennuksesta nimeämällä joukkueisiin vastuuvalmentajat ja tekee heidän kanssaan kauden valmennukselliset suunnitelmat. Valmennuspäällikkö seuraa joukkueiden toimintaa läpi kauden osallistuen harjoituksiin tarvittaessa, kehittää valmentajia seuran ja liiton puitteissa sekä kehittää pelaajia yhdessä valmentajien kanssa seuran pelaajapolun mukaisesti. Seura edellyttää, että kaikkien F - D - juniori-ikäisten joukkueiden kauden ensimmäisessä vanhempainpalaverissa laaditaan joukkueen pelisäännöt, jotka liitetään palaverin pöytäkirjaan. Kopio pöytäkirjasta on toimitettava valmennuspäällikölle. Lisäksi ko. ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan vastaavat pelisäännöt, joista informoidaan johtoryhmiä ja valmentajia. 5.2.1 F - D - juniorijoukkueiden tavoitteet Kasvatukselliset tavoitteet: - Positiivisen ilmapiirin luominen - Onnistumisten ja elämyksien takaaminen - Lasten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen - Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen - Minä - kuvan vahvistaminen - Pelaajien sosiaalisuuden, yhteistyökyvyn sekä toisen arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen - Urheilulliseen ja terveeseen elämäntapaan kasvaminen - Omista tehtävistä, varusteista ja hygieniasta huolehtiminen - Sääntöjen ja normien noudattaminen Pelaajatavoitteet: - Pelicans2000 - seurassa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton eri ikäluokkia koskevia suosituksia oppimistavoitteissa ja harjoittelun ohjelmoinnissa. - Pelaajan jääkiekkoilullisten perustaitojen opettaminen ja kehittäminen o o o Teknisten taitojen opettaminen ja kehittäminen Pelillisten taitojen perusteiden opettaminen Laajojen motoristen taitojen luominen
- 9 - - Joukkueiden kilpailulliset ja toiminnalliset tavoitteet: o o o Osallistuminen aluesarjoihin AAA - ja AA - joukkueilla E - D junioreissa Taata kaikille halukkaille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa Taata kaikille joukkueen pelaajille oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus AAA - ja AA - joukkueissa Seura ei aseta mitään kilpailullisia tulostavoitteita vaan tärkeintä on pelaajien kehittäminen ja tarjota heille riittävä määrä olosuhteita, jotta he voivat kehittyä pelaajina. 5.2.1. 1 Joukkueiden muodostaminen Joukkueiden muodostamisen päättää seuran johtokunta valmennuspäällikön ja Nuori Suomi - vastaavan esityksestä. Riippuen ikäluokkien pelaajamääristä on F1 - ja F2 - joukkueissa 2-3 tasoltaan tasaväkistä peliryhmää. Harjoituksissa peliryhmät jaetaan omiin harjoitusryhmiin, jotta jokainen saa itselleen haasteellista toimintaa. E1 -, E2 -, D1 - ja D2 -junioreissa muodostetaan pelaajamääristä riippuen AAA - ja AA - joukkueet. Mikäli pelaajamäärä ei riitä kahden joukkueen muodostamiseen, päättää valmennuspäällikkö muodostettavan joukkueen sarjatason. Harjoitusryhmät muodostetaan keväällä. Joukkueita muodostettaessa katsotaan lasten sen hetkinen taitotaso ja valmiudet pelata AAA - ja AA - sarjatason joukkueessa. Päätökset pelaajien sijoittamisesta tekee joukkueen valmentaja yhdessä valmennuspäällikön kanssa. Pelaajilla on mahdollisuus pelata AAA - ja AA - joukkueissa kauden aikana oman kehittymisensä edellyttävällä tavalla Suomen Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaisesti. 5.2.1.2 Ohjaustoiminta Valmennuspäällikkö osoittaa joukkueille vastuuohjaajat / valmentajat. Vastuuohjaajat / valmentajat vastaavat koko ikäryhmän valmennuksesta yhdessä apuvalmentajiensa sekä valmennuspäällikön kanssa. Vastuuvalmentaja käy kauden aikana säännöllistä vuoropuhelua valmennuspäällikön kanssa harjoittelun edistymisestä ja pelaajien kehittymisestä. Valmennuspäällikkö nimeää vastuuvalmentajien lisäksi apuvalmentajia joukkueille. Seura vastaa heidän kouluttamisestaan. Ohjaajien / valmentajien tehtävänä on auttaa parhaan kykynsä mukaan kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Ohjaustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja siinä korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. 5.2.1.3 Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jääajat. Jäänjaosta vastaa seuran valmennuspäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Joukkueilla voi olla kauden aikana yhteisiä jääharjoituksia, jotka ovat jaetulla kentällä. Harjoituksia voi olla myös luonnonjäällä. 5.2.1.4 Pelaaminen ja peluuttaminen Seura osallistuu F1 -, F2 -, E1 -, E2 -, D1 - ja D2 - joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton Hämeen alueen näille osoittamiin sarjoihin ja noudattaa näin ollen alueen ja sarjan sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata harjoitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaan kauden aikana.
- 10 - Seura sitoutuu siihen, että E - F- junioreissa pelaajia peluutetaan koko pelikauden aikana tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee kaikkia kauden aikana pelattuja otteluita. Tasapuolisuutta mitataan kauden aikana pelattujen otteluiden kokonaismäärällä. Peliajan saamisen edellytyksenä on, että pelaaja osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja noudattaa joukkueen yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä ( pelisääntöjä ). Pelipaikkoja kierrätetään valmentajien näkemyksen mukaisesti siten, että jokaista pelaajaa pyritään kehittämään aktiiviseen pelitilanneroolikohtaiseen ( kiekollinen ja kiekoton hyökkääjä / kiekollista häiritsevä ja kiekotonta vartioiva puolustaja ) pelaamiseen. Pelaajat ovat myös osa Pelicanstietä, jonka puitteissa teemme yhteistyötä alueen muiden seurojen kanssa. Pelaajilla on mahdollisuus pelata kauden aikana lisäpelejä yhteistyöseurasopimuksen puitteissa alueen muissa seuroissa. Näistä lisäpeleistä päättävät joukkueen valmentajat yhdessä valmennuspäällikön kanssa. 5.2.1.5 Poissaoloista ilmoittaminen Pelaajan tulee ilmoittaa poissaolostaan niin pian kuin se on tiedossa ja mahdollista. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti muille toimihenkilöille. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla. 5.2.1.6 Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu yhteistyössä pelaajan, hänen vanhempiensa, joukkueiden valmentajien, valmennuspäällikön ja Nuori Suomi -vastaavan kanssa jääkiekkoliiton siirtosääntöjen puitteissa. Värväystoiminta seuran joukkueesta toiseen on ehdottomasti kiellettyä. 5.2.1.7 Pelaajan kehittymisen seuranta Valmentajat käyvät kehityskeskustelut pelaajien kanssa 1-2 kertaa kauden aikana, jossa pelaajalla on mahdollisuus kertoa käsityksiään omasta ja joukkueen toiminnasta. 5.2.1.8 Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata joukkueen omia yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä, tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat valmentajat, valmennuspäällikkö tai seuran Nuori Suomi - vastaava. Pelaajan erottamisesta päättää aina seuran johtokunta. Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton voimassa olevia kilpailusääntöjä. 5.2.1.9 Ongelmien ratkaiseminen Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet pyritään ratkaisemaan joukkueen sisällä. Apua tilanteisiin voidaan kysyä seuran valmennuspäälliköltä sekä Nuori Suomi - vastaavalta. Tilanteen niin vaatiessa, voidaan asian käsittelyyn pyytää myös lausunto seuran ongelmanratkaisuelimeltä.
- 11-5.3 C - ja vanhemmat juniorijoukkueet Seuran periaatteena C - ja vanhempien junioreiden kohdalla on, että on pelaajan edun mukaista, että hän pelaa tavoitteidensa, kykyjensä ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. 5.3.1 C - ja vanhempien juniorijoukkueiden tavoitteet Kasvatukselliset tavoitteet: positiivisen ilmapiirin luominen nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen itsenäisyyden ja omatoimisuuden vahvistaminen ja edelleen kehittäminen minä - kuvan vahvistaminen pelaajien sosiaalisuuden, yhteistyökyvyn sekä toisten arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen urheilullisten ja terveiden elämäntapojen oppiminen siviiliasioiden vastuullinen hoitaminen (koulu, vapaa-aika jne.) Pelaajatavoitteet: pelaajan ominaisuuksien kehittäminen huippukiekkoa varten henkiset ominaisuudet: saavutustarve, itseluottamus, omatoimisuus, keskittymiskyky fyysiset ominaisuudet: laajat liikevarastot, rakentava harjoittelu, lihasvoima, tasapaino, nopeus, kestävyys yksilötaidot: suoritusvarmuus, suoritusten vaativuus, pelikäsitys ja pelitaidot eri pelitilannerooleissa ryhmätaidot: valmiudet joukkuepeliin, yhteistyö eri tilanteissa Varsinaisia kilpailullisia tavoitteita on aluesarjajoukkueissa D1 - ikäluokasta lähtien. Tavoitteena on, että seuralla on joukkue sen taitotasoon nähden korkeimmalla sarjatasolla ja kehittää pelaajia, jotta heillä olisi mahdollisuus päästä Pohjolaleirille Hämeen joukkueeseen ja tarjota heille mahdollisuus päästä jatkossa mukaan alueen ensimmäiseen perustettavaan SM - sarjajoukkueeseen. C1- ja A -junioreiden tavoitteena on tehdä laadukasta urheilullista toimintaa ja pelata joukkueen kykyihin nähden korkeimmalla sarjatasolla. Tason määrittelee seuran valmennuspäällikkö. 5.3.1.1 Joukkueiden muodostaminen C2 - A - junioreissa seuralla on yksi joukkue. Jos pelaajia on enemmän kuin yhteen joukkueeseen, tehdään ratkaisut lisäjoukkueista valmennuspäällikön toimesta. Joukkueen muodostamisessa otetaan huomioon pelaajamäärä. Sen tulisi olla vähintään 15 pelaajaa, jotta toimintaa voidaan joukkuetasolla toteuttaa. Pelaajien sijoittamisen joukkueisiin tekevät valmentajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa.
- 12-5.3.1.2 Valmennustoiminta Valmennuspäällikkö osoittaa joukkueille valmentajat. Valmentajien tehtävä on auttaa parhaansa mukaan kaikkia joukkueen pelaajia kehittymään kauden aikana. Valmennustoiminta nojaa seuran perusarvoihin ja siinä korostetaan kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita. 5.3.1.3 Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jäävuorot. Jäävuorojen jaosta vastaa seuran valmennuspäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö. 5.3.1.4 Pelaaminen ja peluuttaminen Pelaaminen: Seura osallistuu A - ja C1 -juniorijoukkueillaan valtakunnallisiin sarjoihin. C2 juniorijoukkueet osallistuvat Hämeen alueen näille osoittamiin sarjoihin ja noudattavat näin ollen alueiden sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata harjoitus- ja turnausotteluita alueen sääntöjen mukaan kauden aikana. Otteluohjelma on tarkistutettava valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tehdä tarvittaessa ohjelmaan muutoksia. Peluuttaminen: Pelaavien joukkueiden valmentajat päättävät peluuttamisesta. 5.3.1.5 Poissaolosta ilmoittaminen Pelaajan tulee ilmoittaa poissaolostaan niin pian kuin se on tiedossa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueen muille valmentajille. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan asianmukaisella tavalla. 5.3.1.6 Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen Päätöksen pelaajan siirtymisestä joukkueesta toiseen, kun kyse on alla olevista kohdista, tekee valmennuspäällikkö kuultuaan tapauskohtaisesti pelaajan, vanhempien ja valmentajien mielipiteitä asioista. - Siirtyminen samassa ikäluokassa toiseen tasavahvaan joukkueeseen tai ikäluokan 1 joukkueeseen - Pelaaminen vuotta nuorempien ikäluokassa (mahdollinen yli - ikäisyys - sääntö) - Pelaaminen omaa ikäluokkaansa vanhemmassa joukkueessa arvioidaan tapauskohtaisesti lähtökohtana pelaajan taitotaso sekä sen hetkinen tilanne esim. aluejoukkueessa tai ikäkausimaajoukkueessa C2 - ja vanhemmissa ikäluokissa. - Pelaaminen toisen ikäluokan yksittäisiä pelejä esim. loukkaantumisten takia Pelaajan värvääminen toisesta Pelicans 2000 -joukkueesta on kielletty! 5.3.1.7 Pelaajan kehittymisen seuranta Valmentajat suorittavat kaksi kertaa kaudessa kirjallisen seurannan jokaisesta pelaajasta. Valmentajat käyvät näiden seurantalomakkeiden pohjalta kehityskeskustelut pelaajien kanssa kaksi kertaa kauden aikana.
- 13-5.3.1.8 Pelaajan rankaiseminen ja erottaminen joukkueesta Pelaajaa voidaan rangaista kauden aikana, mikäli hän ei noudata joukkueen omia yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä tai mikäli hän rikkoo Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Rankaisemisen voivat suorittaa omat valmentajat tai valmennuspäällikkö. Joukkueeseen mukaan otettuja pelaajia ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erittäin painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamiseen liittyvissä tapauksissa noudatetaan Suomen Jääkiekkoliiton voimassa olevia kilpailusääntöjä 5.3.1.9 Ongelmien ratkaisu Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet pyritään ratkaisemaan joukkueen sisällä. Apua tilanteisiin voidaan kysyä seuran valmennuspäälliköltä sekä Nuori Suomi -vastaavalta. Tilanteen niin vaatiessa voidaan asian käsittelyyn pyytää myös lausunto seuran ongelmanratkaisuelimeltä. 6. Jääkiekon sinettiseurojen lupaukset Pelicans2000 Hollola ry on 26.10.2003 saanut Nuori Suomi Sinettiseura - tunnustuksen laadukkaasta nuorisotoiminnasta. Tämän toiminnan tunnusmerkkejä ovat: - Seurassa otetaan huomioon jokainen mukaan otettu lapsi ja nuori - Pelaajia pyritään kehittämään tasapuolisesti ja yhtäkään pelaajaa ei eroteta joukkueesta ellei hän ole esimerkiksi omalla käytöksellään sitä aiheuttanut - Toiminta on monipuolista ja kannustavaa - Ohjaajat ovat hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia - Seura pitää hyvää huolta ohjaajista ja valmentajista - Seuran nuorisotoiminnan organisoijina toimivat asiansa osaavat henkilöt Edellä mainitun lisäksi Pelicans2000 Hollola ry on sitoutunut noudattamaan seuraavia harjoittelua ja pelaamista koskevia erityissääntöjä: - Seuran johtoa on informoitu Nuori Suomi - ohjelmasta - Seuralla on Nuori Suomi - yhdyshenkilö - Seuralla on ongelmanratkaisuryhmä - Lasten vanhempia on informoitu Nuori Suomi - ohjelmasta - Ohjaajina ja valmentajina toimivat Nuori Suomi - ideologian mukaisen koulutuksen saaneet henkilöt - Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja koulutusjärjestelmä - Seurassa on käytössä Nuori Suomi - materiaalit - Pelaajia peluutetaan tasapuolisesti kauden aikana luistelukoulusta D2 - ikäluokkaan asti
- 14-7. Taloudenhoidon periaatteet 7.1 Seuran varainhankinta Seura hankkii varoja mm. seuraavin keinoin: kausimaksut jäsenmaksut mainostulot erilaiset talkootoimet Seuran jäsenmaksu koskee jokaista pelaajaa, joka seurassa pelaa. Jäsenmaksun suuruuden määrittelee ja hyväksyy seuran vuosikokous. Seura voi asettaa joukkueille lisäksi velvoitteita esim. talkoissa, arpojen myynnissä tai muussa varainhankinnassa. 7.2 Yksittäisen joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito Jokainen Pelicans2000 Hollola ry:n joukkue tekee kullekin toimintakaudelle talousarvion. Tämän talousarvion joukkueenjohtaja esittelee joukkueen vanhemmille ja toimittaa sen myös seuran talousvastaavalle. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje katetaan. Yksittäisen joukkueen budjetin hyväksymisestä päättää joukkueen päätösvaltainen vanhempienkokous. Joukkueen varojen käyttöä valvoo joukkueenjohtaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla. Taloudellinen vastuu seuran suuntaan on joukkueenjohtajalla. Joukkueenjohtaja on vastuussa ja rahastonhoitaja velvollinen seuraamaan, että kaikki joukkueelle kuuluvat maksut tulevat ajallaan suoritetuiksi. Mikäli joku jättää maksunsa maksamatta on rahastonhoitajan annettava maksukehotus pelaajalle/vanhemmalle ja tiedotettava asiasta joukkueenjohtajaa. Mikäli pelaaja ei kehotuksesta huolimatta noudata määrättyä eräpäivää, on joukkueen joukkueenjohtajan ja rahastonhoitajan välittömästi laadittava maksusuunnitelma yhdessä velallisen kanssa. Velallinen sitoutuu allekirjoituksellaan noudattamaan maksusuunnitelmaa. Mikäli maksusuunnitelmaa ei noudateta, tulee velka saattaa perintään ilmoittamalla perintävaade seuran talousvastaavalle. Seuran talousvastaava siirtää velan perinnän perintätoimiston tehtäväksi. Pelaajalta tulee evätä osallistumisoikeus joukkueen toimintaan, jos: - pelaajalla on mitä tahansa yli kuukauden vanhaa velkaa seuraan tai joukkueeseen eikä maksusuunnitelmaa ole laadittu tai - laadittua maksusuunnitelmaa ei ole noudatettu. Osallistumisoikeus palautuu välittömästi, kun velvoitteet on hoidettu. 7.2.1 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus Joukkueen nimissä olevaa pankkitiliä käyttävät kunkin joukkueen nimetyt vastuuhenkilöt. Kukin joukkue nimeää vastuuhenkilöt keskuudestaan, nimeäminen tapahtuu päätösvaltaisessa vanhempainkokouksessa. Yleensä nämä henkilöt ovat joukkueenjohtaja ja / tai rahastonhoitaja. Tilinkäyttöä koskevan päätöksen hyväksyy johtokunta.
- 15-7.2.2 Joukkueen hankinnat Joukkueet voivat hankkia itselleen tarvitsemaansa materiaalia omaan käyttöönsä. Joukkue nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön sekä henkilöt, jotka voivat materiaalia hankkia. 7.2.3 Joukkueen rahat ja omaisuus Kaikki joukkueen raha ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai muuten hankittu, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka kauden loputtua toimitetaan seuralle ja esitellään joukkueen vanhemmille. Esittelyn suorittaa joukkueenjohtaja tai rahastonhoitaja. Joukkuekohtaisen toimintavuoden mahdollisen maksun päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että mahdollisimman suuri osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, kausi- ja turnausjulkaisuihin ilmoituksia keräämällä jne. Yksittäinen pelaaja ei voi korvata joukkuekohtaisesti kaikille sovittua maksua talkootyöllä, koska tällöin verottaja tulkitsee talkootyöllä korvatun maksun henkilökohtaiseksi veronalaiseksi ansioksi johon sisältyvät myös muut työnantajavelvoitteet 7.2.4 Pelaajan siirtyminen seuran sisällä tai seurasta toiseen Kun pelaaja siirtyy seuran sisällä joukkueesta toiseen, tai uuteen seuraan, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuna vanhalle joukkueelle. Pelaajan siirtyessä seuran sisällä joukkueesta toiseen, joukkueiden välillä siirretään pelaajan mukana siirtosumma. Siirtosumma määritetään ja suoritetaan seuraavasti: - Päätös pelaajan siirtymisestä on tehty kuluvan kuun aikana. - Luovuttavan joukkueen edellisen kuukauden lopun pankkitilin saldo jaetaan luovuttavassa joukkueessa pelanneiden pelaajien määrällä. Jakolaskun tulos on pelaajakohtainen siirtosumma, jonka luovuttava joukkue tilittää vastaanottavan joukkueen tilille. - Siirtosumma siirtyy vastaanottavan joukkueen käyttöön, eikä siitä hyvitetä esimerkiksi kausi- tai muita maksuja erikseen siirtyvän pelaajan hyväksi vastaanottavassa joukkueessa. - Siirtyvällä pelaajalla ei ole enää kuluvassa kuussa maksu- tai muita velvoitteita luovuttavaan joukkueeseen. - Siirtyvä pelaaja saa vastaanottavalta joukkueelta kuluvan kuun osalta välittömästi maksu- ja muut velvoitteet sekä oikeudet. 7.2.5 Pelaajan lopettaminen seurassa Pelaaja ilmoittaa joukkueenjohtajalle lopettamisensa seurassa. Tällöin pelaaja palauttaa kaikki seuralta ja joukkueelta saamansa varusteet. Mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuina seuralle. Siirtopaperit allekirjoittaa seuran siihen valtuuttama henkilö. Kaikki pelaajan maksamat rahat, talkoilla kerätyt varat, ilmoitustulot ym. jäävät joukkueen tai seuran tilille. 7.2.6 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilöille. Loppuvan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jäävät seuralle.
- 16 - Joukkueen jakautuessa kauden aikana tai päätyttyä seuran uusiksi joukkueiksi, tai osiksi seuran muita joukkueita, jaetaan laskujen ja velvoitteiden suorittamisen jälkeen jäävät varat pelaajamääriä vastaavassa suhteessa näiden pelaajien kanssa toimintaa jatkaville joukkueille. 7.2.7 Ongelmien ratkaiseminen Talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja, seuran puheenjohtaja ja talousvastaava. Seuran johtokunnalla on lopullinen päätösvalta epäselvissä talousasioissa. 8. Kysymykset ja ongelmanratkaisumenetelmä Mahdolliset ongelmat ja erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan joukkueiden sisällä. Tarvittaessa apua tilanteisiin voidaan kysyä valmennuspäälliköltä tai Nuori Suomi - vastaavalta. Seuralla on myös erikseen nimetty ongelmanratkaisuelin, jolta voidaan pyytää lausuntoa asiasta, jossa ei ratkaisuun ole joukkueen sisällä tai yhteistyössä valmennuspäällikön tai Nuori Suomi - vastaavan kanssa päästy. Lopullisen päätöksen asiasta antaa seuran johtokunta, jonka päätöksestä ei voi valittaa. 9. Pelicans2000 Hollola ry:n valmennuksellinen linjaus Seura kouluttaa valmentajiaan liiton järjestämillä koulutuksilla sekä seuran sisäisellä koulutuksella. Lisäksi valmentajia koulutetaan valmennuspäällikön, alueen tutorvalmentajan ja aluevalmentajan johdolla sekä yhteisesti alueen seurojen kesken. Koko seuran valmennustoimintaa ohjaa seuran valmennuspäällikkö. Joukkuetasolla joukkueen vastuuvalmentaja on viime kädessä henkilö, joka vastaa valmennuksellisten asioiden toteutumisesta. Valmennuspäällikkö tekee valmennuksesta seurantaa ja etsii keinoja, joilla seuran valmennustietoa ja -taitoa pystytään jatkuvasti parantamaan. Valmennuspäällikkö seuraa kaikkien joukkueiden käytännön valmennusja pelitapahtumia kauden aikana. 10. Pelicans2000 Hollola ry:n jäänjakoperusteet Seurassa jäävuorot jakaa valmennuspäällikkö tai valmennuspäällikön tehtävään valtuuttama henkilö. Jäävuoroasioissa voi kääntyä joko valmennuspäällikön tai tehtävään valtuutetun henkilön puoleen, jotka vastaavat seuran jäävuorojen oikeudenmukaisesta jakautumisesta eri ikäluokille. 10.1 Jääharjoituskauden aloittaminen Jääharjoittelun käynnistyessä ovat jäävuorojen jaossa etusijalla omien sarjojensa alkamiseen asti valtakunnallisia sarjoja pelaavat joukkueet: mahdolliset C - ja B - junioreiden SM-sarjaa, SM-karsintasarjaa tai mestistä pelaavat joukkueet. Tällä pyritään turvaamaan ko. joukkueiden valmistautuminen sarjapeleihin. Valtakunnalliset sarjat käynnistyvät pääsääntöisesti syyskuun puolivälissä. Alueelliset sarjat ( B2 - ja F1- junioreiden sarjat ) käynnistyvät loka - marraskuun aikana sarjasta riippuen. Näin ollen valtakunnallisia sarjoja pelaavien joukkueiden on otettava sarjojen alkamisajankohta huomioon harjoittelussaan.
- 17 - Valtakunnallisia sarjoja pelaavien joukkueiden jälkeen tärkeysjärjestyksessä tulevat mahdollisia ylialueellisia sarjoja pelaavat joukkueet. 10.2 Jääharjoittelumäärät ja niiden seuranta Valmennuspäällikkö seuraa jääharjoittelumäärien jakautumista eri ikäluokkien joukkueilla. 10.3 Harjoitusajat Aikaisemmin iltapäivällä alkavat vuorot ohjautuvat lähinnä nuoremman ikäluokan joukkueille F2, F1, E2 ja E1, joilla koulunkäyntiajat mahdollistavat vuorojen käytön. Myöhemmin illalla alkavat harjoitusvuorot jaetaan vanhemman ikäluokan joukkueille otteluohjelmasta ja viikoittaisista jäämääristä riippuen. 11. Logo ja edustusasut Logo on seuran virallinen tunniste. Luvan logon käyttöön antaa johtokunta. Seuran nimeä ja logoa kantavat edustusasut hyväksyy johtokunta, samoin kuin niihin myytävät mainokset. Musta pelipaita on seuran pääasiallinen edustusasu jota käytetään kaikissa otteluissa, ellei tuomari määrää kotijoukkuetta vaihtamaan paitaa samanväristen paitojen vuoksi; tällöin pelipaita on keltainen. Kypärä ja housut ovat mustat. Seura myy mainokset sukkiin. Joukkue voi myydä mainoksia pelipaitaan, kypärään ja housuihin. Tarvittaessa johtokunta voi evätä joukkueen myymän mainoksen, jos se on hyvän maun tai seuran imagon vastainen. Seuran edustusasun määrittää seuran johtokunta mahdollisiin yhteistyösopimuksiin pohjaten. Uusien edustusasujen hankinnassa joukkueiden on sitouduttava johtokunnan päätökseen.