Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen Työryhmä 1 Juha Vuolle 24.10.2016
HANKEKOKONAISUUS Hankekokonaisuus ajoittuu ajalle 07/2016 08/2019 ja jakautuu kolmeen vaiheeseen seuraavasti: Vaihe 1: 07/16 08/17 Vaihe 2: 09/17 08/18 Vaihe 3: 09/18 08/19 Suorituskykyselvitys Koulutussuunnitelma Selvitysten koonti Harjoitusyhteistyö Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tukeminen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tukeminen Osaamisen tunnistaminen Harjoitus / seminaareja / työpajoja Arctic Coast Guard Week ACGF Valmistelutyö "SURO 2019" 2
SUORITUSKYKYSELVITYKSEN VAIHEET Lokakuu 2016 Marraskuu 2016 Joulukuu 2016 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Tiedonhankinta 1. Kirjallisuuskatsaus Olemassa olevan tutkimuksen kartoitus. Haalitaan raportteja, muistioita ja tutkimuksia, jotta tunnistetaan uuden tiedon tarpeet. 2. Sitouttaminen Kotimaiset tahot, kick-off, 24.10. Kansainväliset tahot, konferenssit 3. Webropol -kysely Kartoitetaan mm. varautumissuunnitelmia, koulutus- ja harjoitustoimintaa, kalustoa ja henkilöstöä, pelastustehtäviin tarvittavaa teknologiaa, kolmannen sektorin hyödyntämistä jne. Kyselyn valmistelu ja lähettäminen marraskuun aikana 4. Tiedonhankintamatkat Seminaarit, haastattelut, tutustumiskäynnit, harjoitukset Analysointi 5. Kyselyn tulokset ja sisällönanalyysi Kyselystä saadut tulokset tammi-maaliskuun aikana Koulutus- ja harjoitustoiminnan kehittämisen tueksi 6. Innovaatioiden kartoittaminen Minkälaista uusia innovaatioita tarvitaan? Erityisesti suomalainen teollisuus ja teknologia Yhteistyö kotimaisten verkostojen, yritysten ja muiden tahojen kanssa Näkyvyys kansainvälisessä harjoitustoiminnassa Raportointi 7. Puuttuvan tiedon hankinta Kaikkien osaalueiden analyysin perusteella. Mitä puuttuu? 8. Raportointi Tiivistelmän kokoaminen ja esittely
AIHEALUEET 1. Lento- ja meripelastustoiminnan suorituskyvyt 2. Koulutus- ja harjoitustoiminta 3.Teknologiset innovaatiot Tavoite: Kokonaiskuvan arktisten maiden lento- ja meripelastuksen nykyisistä suorituskyvyistä. Tunnistetaan suurimmat haasteet, kehittämiskohteet ja uuden tiedon tarve. Toteutus: 1.1 Kartoittava kirjallisuuskatsaus Olemassa olevan tutkimuksen kartoitus Sisällönanalyysi ja suuntaviivat selvitykselle Tunnistetaan uuden tiedon tarpeet 1.2 Webropol kysely Kartoitetaan mm. varautumissuunnitelmia, arktiseen lento- ja meripelastukseen liittyvää kalustoa ja henkilöstöä, koulutus- ja harjoitustoimintaa, pelastustehtäviin tarvittavaa teknologiaa jne. 1.3 Tiedonhankintamatkat ja seminaarit Pyritään hyödyntämään muiden tutkimusinstituuttien tekemää tutkimusta ja projekteja Tavoite: Selvittää olemassa oleva arktinen merellinen koulutustarjonta ja arktisten maiden yhteiset koulutus- ja harjoitustarpeet Suomessa järjestettävien harjoitusten tueksi. Toteutus: 2.1 Webropol -kysely Mitä harjoiteltu ja miten koulutetaan nyt? Onko Suomessa koulutusta, jota voi tarjota muille? Toimisiko kansainväliset harjoitukset Suomen ympäristössä? Omien kurssien esittely ja onko niille tarvetta/kysyntää? Kansainvälisen yhteistyön tarpeet? 2.2 Tulosten käytettävyys Työpaketti 2 tueksi Mitä Suomi voi tarjota harjoituksiin? Mihin kannattaa harjoituksissa panostaa? Tavoite: Tunnistaa erityisesti suomalaisen teollisuuden ja tutkimustoiminnan arktista osaamista ja innovaatiota arktisen SAR-toiminnan ja merellisen turvallisuuden kehittämiseksi sekä ympäristönsuojelun lisäämiseksi. Toteutus: 3.1 Verkostojen hyödyntäminen Haetaan suomalaisia verkostoja ja hankkeita Kartoitetaan olemassa olevat ja uudet teknologiset innovaatiot ja arktinen osaaminen Millaisille innovaatioille arktisessa meri- ja lentopelastustoiminnassa on tarvetta? Tavoitteena suomalaisen teollisuuden ja innovaatioiden näkyvyys ja hyödyntäminen harjoituksissa
14. 16.10.2016 17. 18.10.2016 Tarvitaan yhteinen kokonaiskuva arktisten maiden SAR suorituskyvyistä ja kapasiteeteista Kehittämistarpeet: Yhteistyö viranomaisten ja varustamojen välillä Tiedonjakaminen ja massaevakuointiharjoittelu Yhteydenopito aluksiin Etenkin "satellite broadband", puhelin ja radioyhteydet, jääkartat, syvyysluotaukset sekä muu kartoitus Koulutus ja simulaatioharjoitukset sekä uudet koulutusvaatimukset Lisää massaevakuointiharjoituksia arktisissa olosuhteissa, parannettavaa etenkin matkustajien evakuoinnissa Polar Code koulutus- ja varustevaatimukset; ei ole olemassa niitä vastaavaa teknologista osaamista, koulutusta ja varusteita Uusia innovaatioita kylmiin olosuhteisiin Lt. Charles Lumpkin, US Coast Guard Academy, esitys 17.10.2016, The US Coast Guard and cooperation within SAR operations Pelastusveneet, alusten talvehtiminen ja lämmitys, jäänavigointi, sateliittiyhteyksiin liittyvä teknologia sekä muut yhteydenpitovälineet
14. 16.10.2016 17. 18.10.2016 Yhteistyö ja tiedonjakaminen viranomaisten ja vapaaehtoisten välillä tärkeää Kansalliset ja alueelliset pelastusjärjestöt, Punainen Risti, siviili-ilmailujärjestöt, paikkakuntien vapaaehtoiset UAV:iden käyttö etsintä ja pelastustehtävissä yleistynyt Vaatii paljon harjoittelua Teknologiassa vielä puutteita esimerkiksi kylmyyden ja akun keston osalta Islantiin suunnitteilla SAR HUB MARPART konferenssi osallistujat, Hurtigruten 18.10.2016, High North Center Ashvin Bashyam and Jacob Guggenheim esitys 16.10.2016, Rescue 2016, UAVs for wilderness search and rescue Frigg Jørgesen, AECO, esitys 18.10.2016, Arctic explorer cruise and contingency preparedness on board the vessels
KYSYMYKSIÄ? Lisätietoja: Yksikön päällikkö Komentaja Juha Vuolle juha.vuolle@raja.fi Asiantuntija Emmi Ikonen emmi.ikonen@raja.fi