Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys (3-kloori-2-hydroksypropyyli)trimetyyliammoniumkloridi CAS nro 3327-22-8 Päivitetty 3.11.2010 Synonyymejä CHPTAC 1-Propanaminium 3-chloro-2-hydroxy-N,N,N-trimethyl chloride Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Valmisteiden lukumäärä 4 tuotetta Maahantuonti/tonnia 0 Valmistus/tonnia 237 Yhteensä/tonnia (josta 95 %:n 237 (0) aineen osuus) Pääasiallisimmat käyttötarkoitukset Kationisointikemikaalina Suomessa Aineen luokitus- ja merkintätiedot ja HTP-arvot Väistyvän lainsäädännön mukaan Luokitus Merkintä Carc. Cat. 3; R40 Haitallista Xn R52-53 R40 Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. R52/53 Haitallista vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. CLP-asetuksen (EY N:o 1272/2008 ja sen 1. tekninen mukautus EY N:o 790/2009) mukaan Luokitus Merkintä Carc. 2 Aquatic Chronic 3 H351 H412 GHS08 Varoitus H351 H412 H351 Epäillään aiheuttavan syöpää. H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. HTP-arvot (STM asetus 557/2009) Ei annettu. 1
I Yhteenveto Euroopan komission riskinarvion johtopäätöksistä aineelle altistumisesta ja vaaroista, European Union Risk Assessment Report, Suomi 2008 1 Altistuminen Työntekijät Kuluttajat (ml. epäsuora altistuminen ympäristöstä) Ympäristö 2 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Molekyylipaino (g/mol) 188.10 Liukoisuus veteen, 20 C (g/l) 835.2 + 9.9 Höyrynpaine, 20 C - 150 C (Pa) < 10-3 Sulamispiste ( C) 180.5 Kiehumispiste ( C) 190-209 logk ow < -1.5 3 Vaikutukset Aineelle voi altistua lähinnä näytteenoton ja analysoinnin sekä huoltotöiden aikana. Lisäksi työskentelypaikkojen kontaminoituminen ja suojakäsineiden huolimaton käsittely ja käyttö voi aiheuttaa altistumista. Kuivakationisoinnin aikana tai kuivakationisoitua tärkkelystä pakattaessa voi aiheutua altistumista hengityksen kautta ainetta sisältävälle pölylle. Suurin altistuminen tulee iholle aineen jäämistä esim. shampoissa ja suihkugeeleissä. Ihoaltistusta voi aiheutua lisäksi kationisoidusta tärkkelyksestä valmistetun paperin käsittelystä. Altistumista suun kautta voi tulla elintarvikkeiden pakkausmateriaalien kautta. Ympäristöstä suurin altistuminen tulee lehtikasveista ja juomavedestä. Vesiympäristö (myös merivesi) ja jätevedenpuhdistamo: Tuotanto EPTAC:n käyttö (käytettäessä CHPTAC:ia tai EPTAC:ia olosuhteet ovat usein hyvin emäksiset (ph > 10), jolloin suurin osa kemikaalista on reaktiivisemmassa EPTAC-muodossa) Käyttö tärkkelyksen kationisointiin paperin valmistuksessa ja paperin kierrätys Käyttö guarin (jota käytetään elintarvikkeita varten tarvittavan paperin ja kartongin valmistuksessa sekä flokkulanttina kaivosteollisuudessa), selluloosajohdannaisten sekä proteiinien kvaternisaatiossa Käyttö kyllästysaineina, raaka-aineena väriaineiden valmistuksessa sekä muiden kemikaalien, kuten lääkkeellisissä ravintoaineissa käytettävän karnitiinin, synteesissä 3.1 Terveysvaikutukset Yhteenveto vaikutuksista CHPTAC on ärsyttävää silmille. Toistuvassa altistuksessa suun kautta ensimmäiset myrkyllisyysvaikutukset ilmenevät munuaisissa. Aineen epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. Perimävaarallisuudesta ei ole varmaa tietoa, mutta aineella näyttäisi olevan mutageenista potentiaalia. Vaarallisuudesta lisääntymiselle ei ole tietoa. 2
Toksikokinetiikka On arvioitu, että hengityksen kautta saadusta annoksesta imeytyy 75%, suun kautta saadusta 50% ja ihmisen iholle joutuneesta annoksesta noin 6%. Oletetaan, että jopa lähes 50% CHPTAC:sta muuntuu EPTAC:ksi 24 tunnissa ph:ssa 7,4. Tähän konversioon vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, eikä suoria johtopäätöksiä CHPTAC:n käyttäytymisestä biologisissa systeemeissä voida tehdä. EPTAC voi reagoida eteenpäin hydrolysoituen vastaavaksi dioliksi. CHPTAC:n kulkeutuminen solujen välitilaan ja soluihin on luultavasti hidasta, koska sen kyky läpäistä membraaneita on huono. Kulkeutumisen rasvoihin oletetaan olevan hidasta aineen alhaisen lipidi/vesi -jakaantumiskertoimen vuoksi. Koska CHPTAC on verrattain epäreaktiivinen ja sen rasvaliukoisuus on alhainen, se erittyy luultavasti munuaisten kautta sellaisenaan tai faasi 2 -entsymaattisissa reaktioissa muodostuvana konjugaattina. Välitön myrkyllisyys LD 50 -arvoiksi on rotalla todettu 2170 mg/kg suun kautta ja >2348 mg/kg (65% valmiste, vastaa 1526 mg/kg puhdasta ainetta) ihon kautta. Tutkittua tietoa hengitystiemyrkyllisyydestä on vain vähän, mutta sen uskotaan olevan niin alhainen, ettei luokitusta tarvita; rottakokeessa ei todettu toksisuutta annoksella 12,05 mg/l 7 tunnin altistuksessa. Ärsyttävyys/syövyttävyys CHPTAC on jossain määrin ärsyttävää silmille 65% liuoksena. Puhdas aine aiheuttaisi luultavasti voimakkaamman reaktion. Aine ei ole ärsyttävää iholle eikä se ole syövyttävää. Herkistävyys CHPTAC ei ole herkistävää. Toistuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset Syöpävaarallisuus Perimävaarallisuus Vaarallisuus lisääntymiselle 28 päivän tutkimuksessa suun kautta urosrotilla havaittiin munuaisissa vähäisiä morfologisia muutoksia ja painon lisääntymistä. Ruumiinpainossa ja sydämen painossa tapahtui pientä laskua. Uroshiirillä on havaittu pientä kivesten painon laskua ja naarashiirillä maksan ja lisämunuaisten painon lisääntymistä suurimmalla käytetyllä annoksella (5750 mg/kg/viikko) annosteltuna ihon kautta. Rotalla munuaisissa havaittujen muutosten perusteella LOAEL-arvo suun kautta on 1085 mg/kg/päivä. Altistukselle hengityksen kautta on saatu LOAEL-arvo 543 mg/kg. Annosteltuna ihon kautta CHPTAC ei ole paikallinen karsinogeeni, mutta se saattaa olla systeeminen karsinogeeni. Tutkimuksissa on havaittu keuhkosyövän esiintyvyyden lisääntymistä koe-eläimillä; syntymekanismi ei kuitenkaan ole selvä. Useimmissa suoritetuissa in vitro -testeissä tulokset ovat olleet positiivisia. Karsinogeenisuuden saattaa aiheuttaa aineen EPTAC:ksi konvertoitunut osuus. Aine luokitellaan karsinogeeniseksi. Kaikissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu CHPTAC:n olevan mutageeninen in vitro. Tulosten tulkinta on kuitenkin hankalaa, koska testiaineen puhtaudesta ei ole varmuutta. Lisäksi testiolosuhteissa tapahtuu CHPTAC:n konversiota EPTAC:ksi, joka on mutageenista, joten mutageenisuutta ilmenee, vaikka itse CHPTAC ei sitä aiheuttaisi. Konversiota tapahtuu jonkin verran myös fysiologisissa olosuhteissa. Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi on epävarmaa, onko CHPTAC mutageeninen in vivo. Päätelmiä CHPTAC:n vaarallisuudesta lisääntymiselle ei voida tässä vaiheessa tehdä tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi. 3.2 Ympäristövaikutukset 3.2.1 Haitattomat pitoisuudet (PNEC eli Predicted No-Effect Concentration) PNEC Käytetty turvakerroin Haitaton pitoisuus vedessä (mg/l) Haitaton pitoisuus ajoittaisista päästöistä (mg/l) 0,051 1,64 10 100 Haitaton pitoisuus jäteveden puhdistamolla (mg/l) 103 10 3
Haitaton pitoisuus sedimentissä (mg/kg) Haitaton pitoisuus merisedimentissä (mg/kg) Haitaton pitoisuus maaperässä (mg/kg) 0,116 (laskettu veden PNEC:stä) 0,0116 (laskettu meriveden PNEC:stä) 0,068 (laskettu veden PNEC:stä) Haitaton pitoisuus ilmassa (mg/m 3 ) - - Haitaton pitoisuus merivedessä (mg/l) 0,0051 100 Haitattomat pitoisuudet on arvioitu seuraavia tietoja käyttäen: 3.2.2 Vaikutukset eliöstöön (alhaisin tulos/laji) Tulos Menetelmä ja laji Viherlevä, myrkyllisyys EC50 ja NOEC (mg/l, 72 tuntia) 10 000 OECD 201, ErC50, kasvun estyminen, Scenedesmus subspicatus Vesikirppu, akuutti myrkyllisyys EC50 (mg/l, 48 tuntia) 164 240,2 OECD 202, EC method C.2, EPA OTS 7979.1300. Staattinen vesi, 65,4% CHPTAC, Daphnia magna OECD 202, 24 h, staattinen vesi, 99,5% CHPTAC, Kala, akuutti myrkyllisyys LC50 (mg/l, 96 tuntia) 4128 2094 Daphnia magna OECD 203, semistaattinen vesi, Brachydanio rerio OECD 203, NOEC 96 h, semistaattinen vesi, Brachydanio rerio Vesikirppu, krooninen vaikutukseton pitoisuus NOEC (mg/l) 0,51 OECD 211, 21 vrk, semistaattinen vesi, 65,2% CHPTAC, Daphnia magna Kala, krooninen vaikutukseton - - pitoisuus NOEC (mg/l) Mikrobitoksisuus (mg/l) > 1032 2000 EC10, respiration inhibition test. 10%:n inhibitio aineen maksimipioisuudessa. OECD 209, ErC50, 3 h, jätevedenkäsittelylaitoksen aktiiviliete. Vaikutukset muihin eliöihin (mg/kg dwt) 3.2.3 Aineen biologinen kertyminen Bcf (l/kg) 1,41 (kala) 3,36 (mato) - - 3.2.4 Aineen hajoaminen ympäristössä Helposti hajoava ("Ready Biodegradability") Luontaisesti hajoava ("Inherent Biodegrability") Tunnetut hajoamistuotteet Hydrolyysi Tulos Menetelmä ei 9% / 27 vrk OECD 301B pitoisuudella 10 mg/l 42% / 27 vrk OECD 301B pitoisuudella 20 mg/l 28±14,3%/ 6 h Primaarinen hajoaminen (OECD 301A). Kokonaiskesto 135 vrk. Ei täysin täytä luontaisen hajoamisen kriteerejä (TGD), mutta katsotaan silti luontaisesti hajoavaksi riskinarvioinnissa. CHPTAC -> EPTAC -> DIOL (2,3-dihydroxypropyltrimethyl ammonium chloride) t½ 279 vrk ph 7, 12 ºC t½ 21 vrk ph 7,8, 12 ºC t½ 5,3 vrk ph 8,4, 12 ºC 4
Muuta tietoa hajoamisesta, t½ 7,1 h 10,7 h 150 vrk 300 vrk 300 vrk EPIWIN v3.2-ohjelmalla tehty arvio, reagoi ilmassa OHradikaalien kanssa Hajoaminen jätevedenpuhdistamolla Hajoaminen pintavedessä Hajoaminen maaperässä Hajoaminen sedimentissä Hajoaa EPTAC:ksi, joka CHPTAC:ia toksisempi. II Komission tiedonanto 2008/C 157/02 ja suositus 2008/472/EY vaarojen arvioinnin tuloksista ja toimintaperiaatteista vaarojen vähentämiseksi Kohderyhmä Todetut riskit Suositellut riskinvähennystoimenpiteet Työntekijät EPTAC:lle altistuminen voi aiheuttaa perimän muutosten, syövän ja herkistymisen vaaraa kaikissa käyttötilanteissa, joissa CHPTAC:a muunnetaan tarkoituksellisesti EPTAC:ksi. Voimassa olevan työntekijöiden suojelua koskevan yhteisön lainsäädännön katsotaan yleisesti ottaen antavan riittävät edellytykset aineen aiheuttamien riskien rajoittamiseksi tarvittavalla tavalla, ja sitä olisi sovellettava. Lisätiedot ovat tarpeen, jotta voitaisiin riittävällä tavalla luonnehtia CHPTAC:sta johtuvia perimän muutoksiin ja lisääntymistoksisuuteen liittyvä riskejä. Työnantajien, jotka käyttävät CHPTAC:a tärkkelysvalmisteiden kationisoinnissa, on otettava huomioon kaikki kansallisella tasolla laaditut alakohtaiset suositukset, jotka perustuvat komission laatimiin, direktiivin 98/24/EY ( kemikaalidirektiivi ) 12 artiklan 2 kohdan mukaisiin käytännön suuntaviivoihin. Kuluttajat Riskinarvion mukaan ei riskiä. Nykyisin sovellettavat riskien vähentämistoimenpiteet katsotaan riittäviksi. Ympäristön kautta altistuvat ihmiset Ympäristö Lisätietoja ja/tai -kokeita tarvitaan. Vesiympäristö (myös meriympäristö): Neljästä laitoksesta aiheutuva paikallinen altistuminen, joka johtuu tärkkelyksen kationisoinnista märkäprosessilla, voi aiheuttaa vaaraa pintavesille ja sedimentille. Koska CHPTAC hajoaa EPTAC:ksi, on myös EPTAC:n riskinarvioinnissa havaitut riskit ympäristölle otettava huomioon. Lisätiedot ovat tarpeen, jotta voitaisiin riittävällä tavalla luonnehtia CHPTAC:sta johtuvia perimän muutoksiin ja lisääntymistoksisuuteen liittyvä riskejä. CHPTAC:n paikallisia päästöjä ympäristöön olisi tarvittaessa valvottava kansallisilla säännöksillä sen varmistamiseksi, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa. 5
III Riskinvähennysstrategian havainnot, jatkotoimenpiteet ja kansalliset ehdotukset Riskinvähennysstrategia - Kiellot ja rajoitukset - Kansalliset ehdotukset - 6