Jyväskylän kaupungin ympäristöraportti 2009 2012 1
2 Tiedot koonnut: Mervi Saukko, Ympäristötoimi Kannen kuva: Päivö Laukkala Taitto: Pirjo Leirimaa
Sisältö Johdanto... 5 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka... 6 Ympäristöjärjestelmän vastuut ja tehtävät... 7 Pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä... 8 Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäyksellä... 10 Jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään... 14 Liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään... 17 Keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä... 20 Kaupunki- ja maankäytön suunnittelussa turvataan riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin... 21 Luonnonhoidossa ja -suojelussa varmistetaan, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla... 24 Luotaessa uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin, huolehditaan olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä... 28 Kaupunki harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta... 30 Ympäristöjärjestelmien ja -ohjelmien päivitystilanne... 32 Yhteiset ympäristönäkökohdat... 33 Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan mittarit... 34 Ympäristösanastoa, käytettyjä käsitteitä ja määritelmiä... 35 3
Jyväskylän kaupungin kokonaispinta-ala 1 466 km 2 - maa-aluetta on 1 171 km 2 - vettä noin 295 km 2 - rantaviivaa noin 1500 km - asukkaita yhteensä 132 062 - asukkaita 112 per km 2 - asemakaavoitetulla alueella asuvan väestön osuus 91 % Tiedot 31.12.2011 4
Johdanto Ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja hallinta ovat Jyväskylässä osa kaupungin johtamis- ja kehittämistoimintaa. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöjärjestelmällä tarkoitetaan koko kaupunkiorganisaation laajuudessa ylläpidettävää järjestelmää. Jyväskylän kaupungin ympäristöjärjestelmän lähtökohtana ovat soveltuvin osin EMAS-asetus (EY) N:o 1221/2009 sekä standardin EN ISO 14001:2004 sisältö- ja muotovaatimukset. Palvelualueiden ja liikelaitosten ympäristökäsikirjoissa on tunnistettu palvelujen tai toimintojen merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset ja luotu ohjelmat arjen toimintaan ja ympäristövaikutusten vähentämiselle. Tämän raportin on tarkoitus tuottaa tietoa siitä kuinka kuluvalla valtuustokaudella on kaupungin toiminnassa vastattu kaupungin ympäristöpolitiikan sitoumuksiin. Kerätyn tiedon avulla voidaan asettaa uusia ympäristöpäämääriä tai tarkentavia tavoitteita, lisätä tarvittaessa tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä ja kehittää kaupungin toimintaa ympäristönäkökulmasta edelleen. Kokonaisnäkemys on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaupunkistrategian ja ympäristöpolitiikan päivityksessä sekä yksiköiden johtamisessa. Ympäristöpolitiikka hyväksyttiin valtuustossa 17.5 2010 ja siihen liittyvät ympäristöpolitiikan mittarit vuoden valmistelun jälkeen 24.10.2011. Mittareiden tuoreudesta johtuu, että kaupungin omiin toimiin liittyvää mittaritietoa on kerätty ensimmäistä vuotta 2011. Halusimme kuitenkin antaa tässä raportissa jo mittareista maistiaiset. Kaupungin ympäristötilinpäätös tehdään vuosittain osana kaupungin tilinpäätöstä. Ympäristötilinpäätös osoittaa mihin rahaa ympäristöasioissa ohjataan. Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteisiin ja toimintatapoihin liittyvä henkilöstökysely toteutettiin syksyllä 2011. Kysely osoitti henkilöstön ympäristöasenteiden olevan edelleen kohdallaan, mutta ympäristömyönteisessä toiminnassa löytyi eroja kaupungin työyksiköiden välillä. Haasteita ja kehittämistarpeita toi esille myös Jyväskylän yliopistossa tehtyyn lopputyöhön liittynyt tutkimusraportti Jyväskylän kaupungin johtoryhmän sitoutumisesta ympäristöjärjestelmään (2011 2012). Yhdeksi haasteeksi nousi johtoryhmän rooli järjestelmätyössä ja sitä kautta sitoutumisen välittyminen näkyvästi organisaation työntekijöille. Tutkimusraportti antaa hyviä ideoita ja ajatuksia kehittämisen pohjaksi. Haasteen asettaa myös ympäristötavoitteiden muuttaminen toiminnallisiksi tai kehittämistavoitteiksi talousarvioon. Päätöksenteon tueksi tarvitsemme yhteen koottua tietoa, ei vain yksiköiden ympäristöohjelmien toimenpiteiden toteutumisesta, vaan myös kaupungin energiatehokkuussopimuksen ja ilmasto-ohjelman toteutumisesta. Tarvitsemme ryhmän, joka vastaa seurannasta ja raportoinnista. Tämän raportin toivomme herättävän kysymyksiä ja ajatuksia. Kiitokset kaikille tietoja toimittaneille ja raportin valmisteluun osallistuneille. Kestävää taloutta ja kehitystä pitkällä tähtäyksellä visioiden Mervi Saukko ympäristöasiantuntija Päivi Pietarinen ympäristöjohtaja Jyväskylä 8.11.2012 5
Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikka Ympäristöasioiden huomioon ottaminen ja hallinta ovat Jyväskylässä osa kaupungin johtamis- ja kehittämistoimintaa. Kaupunki ylläpitää ja kehittää jatkuvasti ympäristöasioiden hallintajärjestelmää sekä henkilöstönsä tietotaitoa ympäristöasioissa. Suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksenteossa arvioidaan merkittävät ympäristövaikutukset. Vähimmäisvaatimuksena on lakien, sopimusten ja yleisten suositusten edellyttämä taso. Vastuu ympäristöasioiden huomioon ottamisesta osana työtehtäviä kuuluu kaikille Jyväskylän kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. Ympäristöpolitiikka ohjaa palvelualueiden, liikelaitosten ja yhtiöiden toimintaa ympäristöasioissa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa valtuustokausittain kaupungin ympäristöpolitiikan. Kaupunki harjoittaa ympäristönäkökohtia koskevaa tiedotusta, neuvontaa ja kasvatusta odottaen myös kumppaneilta ja sidosryhmiltä ympäristövastuullista käyttäytymistä. Kaupunki sitoutuu toiminnassaan ja päätöksenteossaan seuraaviin päämääriin: pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäimellä. jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään. liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään. keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä. kaupunki- ja maankäytön suunnittelussa turvataan riittävästi rakentamatonta luontoa asukkaiden virkistyksen ja ekologian tarpeisiin. luonnonhoidossa ja -suojelussa varmistetaan, että luonto säilyy terveenä ja monimuotoisena ja luonnonvarojen käyttö on kestävällä pohjalla. luotaessa uutta kaupunkimiljöötä kaavoituksen ja rakentamisen keinoin, huolehditaan olemassa olevien esteettisten ja kulttuuristen arvojen säilymisestä. 6
Ympäristöjärjestelmän vastuut ja tehtävät on kuvattu ympäristökäsikirjoissa Jyväskylän kaupunkiorganisaatio 2009 2012 Kaupunginvaltuusto (75 jäsentä) Kaupunginhallitus (15 jäsentä) Kaupunginjohtaja Tulevaisuusja kaupunkisuunnittelulautakunta Hallintokeskus & Kaupunkistrategia - Kaupunginkanslia - Henkilöstöyksikkö - Kehittämisyksikkö - Talousyksikkö Hankinnat ympäristökriteereineen - Konsernipalveluyksikkö Tilapalvelun johtokunta Tilapalvelu & Energiatehokkuussopimus Viestintä, markkinointi ja kansainvälinen toiminta Korpilahden aluelautakunta Maaseutulautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyslautakunta & Opetuspalvelut & Sosiaali- ja terveyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Perusturvalautakunta Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta * Apulaiskaupunginjohtaja & Ympäristötoimi Ympäristöpolitiikka** Viherpolitiikka** Ympäristötilinpäätös** Ilmasto-ohjelma** Liikuntalautakunta & Liikuntapalvelut Kulttuurilautakunta Nuorisolautakunta & Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Liikelaitosten johtokunnat & Altek Aluetekniikka & Kylän Kattaus Jyväskylän Seudun Työterveys Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkirakennelautakunta Keski-Suomen pelastuslautakunta Keski-Suomen Pelastuslaitos & Ympäristökäsikirja * Toimintakäsikirja **Valmisteleva taho, valtuusto hyväksyy Kuva:Päivö Laukkala 7
Pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä Pinta- ja pohjavesien nykytila Jyväskylässä on yhteensä 24 pohjavesialuetta, joista 16 on kemialliselta tilaltaan hyvässä kunnossa. Jyväskylän alueella Keljonkangas, Seppälänkangas ja Kirri ovat Euroopan yhteisöllisesti riskinalaisia ja huonossa tilassa olevia pohjavesialueita. Vesangan ja Liinalammen pohjavesialueet ovat kemialliselta tilaltaan hyviä, mutta kansallisia riskipohjavesialueita. Liinalammen pohjavesialueella pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat asutus, lentokenttä, teollisuus ja yritystoiminta, maatalous, muuntamot, tiet ja pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maaalueet (Lähde: Liinalammen pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Marika Masalin-Weijo). Vesangan pohjavesialueella on ollut aikaisemmin laajamittaista soranottoa ja murskaustoimintaa, joka on paikoin ulottunut pohjavesipinnan alapuolelle. Alueella sijaitsee myös 1980-luvulla suljettu kaatopaikka (Lähde: Pohjaveden suojelusuunnitelma Vesangan pohjavesialueelle, Paula Seppälä). Asutuksen pistemäistä kuormitusta vesistöihin kuvaa yhdyskunnan jätevesikuormitus. Ohessa Päijänteeseen kohdistuva Jyväskylän Seudun Puhdistamon Oy:n, Nenäinniemen ja Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevesikuormitus. Kummallakaan laitoksella ei ole kokonaistypenpoisto- eikä nitrifiointivaatimusta (Lähde: Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy, Petri Tuominen 2012). Jätevesipumppaamojen ylivuodot kuormittavat vesistöjä. Vuonna 2011 pumppaamoilta pääsi vuotamaan vesistöihin puhdistamatonta jätevettä 2980 m 3. Valvotuilla jätevesipumppaamoilla valvonta on reaaliaikaista. Ylärajahälytys tulee valvomoon noin puoli tuntia ennen mahdollista ylivuotoa, tulvarajahälytys noin 10 minuuttia ennen mahdollista ylivuotoa. Samalla varajärjestelmä pakkokäynnistää pumput. I-luokan pohjavesialueiden jätevesipumppaamoista oli val-vomojärjestelmän piirissä 86.7 % ja II-luokan pohjavesialueilla 100 % (Lähde: Jyväskylän Energia Oy, Kari Ikonen 2012). Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Puhdistamoiden keskimääräiset kuormitukset Päijänteeseen vuosittain, kg/d Nenäinniemen puhdistamo BOD7 Fosfori Kiintoaines Kokonaistyppi 2009 337 11,9 383 1899 2010 339 12,7 361 2064 2011 324 15,2 554 1938 Korpilahden puhdistamo BOD7 Fosfori Kiintoaines Kokonaistyppi 2009 4,6 0,5 4,4 22 2010 4,6 0,3 4,8 20 2011 5,5 0,3 5,1 27 Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristötietoisesti ohjaus- ja neuvontaprojektein sekä toimintaa ohjaavin lupaehdoin Kaupungin ympäristötoimi on mukana valmistelemassa pintavesien kunnostushankkeita Tuomiojärven ja Tourujoen osalle. Alvajärven pohjoispuolisille asuinkiinteistöille on annettu jätevesineuvontaa 2011 ja Tourujoen valuma-alueen maatiloja on neuvottu ympäristöasioissa 2011. Vesangan, Kaivoveden, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet raportointikaudella 2009 2012. Vesien tilaan kaupunki vaikuttaa kaavoituksella ja maankäytöllä, myönnettävien rakennus- ja ympäristölupien ehdoilla sekä yrityksiin kohdentuvilla tarkastuksilla ja valvonnalla. Vuonna 2011 kaavoittamattomille I ja II-luokan pohjavesialueille ei kaavoitettu teollisuus- ja liiketontteja. Vuoden 2012 aikana tuli voimaan Palokärjen asemakaava, johon sisältyi kymmenen teollisuus- tai liiketonttia Seppälänkankaan pohjavesialueelle. Asemakaava-alueelle myönnettyihin uusiin teollisuus- ja liikerakennusten rakennuslupiin sisältyi kaikkiin hulevesien käsittelysuunnitelmat. Mitä maksoi jätevesien käsittely ja vesiensuojelu? Ympäristötilinpäätöksen luokka: 2009 2010 2011 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, yhteensä 387 257 674 705 683 060 Jätevesimaksut 334 728 324 901 405 860 Vesialueiden öljyntorjunta 49 059 15 499 37 343 Suunnitelmat, selvitykset, ohjaus ja neuvonta 3470 5283 32 218 Vesihuoltoavustukset * 329 022 185 603 Päijänteen virkistysalueyhdistyksen jäsenmaksu * 21 155 22 035 *puuttuvia tietoja, ympäristötilinpäätösluokissa jäsenmaksut sisällytetty vesiensuojeluun, koska virkistystoiminta ei sisälly ympäristötilinpäätösluokitukseen. Kaupungin ympäristötilinpäätökseen ei sisälly Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n, eikä Jyväskylä Energia Oy:n euroja. 8
Pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukainen tila ja riskinalaiset pohjavesialueet Liinalampi Pintavesien ekologinen laatuluokitus erinomainen hyvä tyydyttävä selvityskohdepohjavesialue riskinalainen pohjavesialue vesistöalueen raja Kirri Seppälänkangas Vesanka Keljonkangas Järvi tai joki Päijänne Leppävesi Tuomiojärvi Jyväsjärvi Palokkajärvi Luonetjärvi Alvajärvi Vesankajärvi Kortta-, Lehesja Vähäjärvi Tourujoki Ekologinen tila hyvä hyvä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä hyvä tyydyttävä hyvä tyydyttävä tyydyttävä Karttojen lähteet: Pohjavesialueet: K-S ELY-keskus 2011 Pintavesien ekologinen laatuluokitus: SYKE 2009 9
Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään pitkällä tähtäyksellä Tavoitteena 34 % alemmat päästöt vuonna 2020 Ilmasto-ohjelman mukaisesti tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vertailuvuodesta 2005. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 21,5 % vuodesta 2005 vuoteen 2010. Aikajaksoon sisältyy kolmen kunnan yhdistyminen nykyiseksi Jyväskyläksi (2009) ja Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto (2010). Tavoitteeseen pääsy edellyttää noin 34 % alempia päästöjä vuonna 2020 kuin vuonna 2010. Kaupunginvaltuuston 2011 hyväksymässä kaupungin ilmasto-ohjelmassa on noin 170 toimenpidettä, http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/ prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ jyvaskylawwwstructure/47993_liite_1_toimenpidetaulukko_08082011.pdf joilla pyritään alentamaan kaupunkikonsernin toiminnasta aiheutuvia päästöjä sekä lisäämään energiatehokkuutta. Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde kunnassa on kauko-, sähkö- ja erillislämmitys yhteensä 52 %. Tieliikenteen osuus on 26 % ja kuluttajien energiankulutus 18 %. Loput neljä prosenttia jakavat tasan maatalous ja jätehuolto (Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöt 2005, 2008 2010, ennakkotieto 2011). 1000 t CO 2 -ekv Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt t CO 2 -ekv/asukas Lähde: CO 2 -raportti 2010 2011, Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti, 2011 Kaukolämmöntuotannon polttoainejakauma, Jyväskylän Energia 2 Vuonna 2011 uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian/sähkön/ kaukolämmön osuus Jyväskylän Energia Oy:llä oli 35 %. Tieliikenteen päästöt Jyväskylässä laskivat 2005 2009 vuosina 244 kilotonnista 233 kton CO 2 -ekv, josta kääntyivät nousuun ja vuoden 2011 arvioituun 258 kton CO 2 -ekv:n. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden on ollut tasaisessa nousussa (2009: 470, 2010: 483, 2011: 494). Jyväskylän kasvihuonekaasupäästöjä on voinut seurata vuoden 2009 alusta lähtien internetissä. CO 2 -raportin viikkoseuranta http://www.co2-raportti.fi/inc/ display_co2_data.php?province_id=2&area_ id=48h kertoo maatalouden, jätehuollon, kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten ja käyttöveden lämmityksen sekä tieliikenteen päästöt. CO2-raportin vuosiraporteissa http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/ prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ jyvaskylawwwstructure/54244_co2-raportti_jyvaskyla_12042012.pdf on lisäksi teollisuuden päästöt sekä päästöjen vertailutiedot lähes 80 kunnasta. 89 % kaupungin työntekijöistä on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista. Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa -kysely 2011 10
Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristömyönteisesti täydennysrakentamisella ja energianeuvonnalla Vuodesta 2009 Jyväskylässä teollisuuden sähkönkulutus laski, mutta asumisen ja maatalouden sekä palvelujen ja rakentamisen sähkönkulutus kasvoi asukasta kohden (Lähde: Energiateollisuus, kunnittainen sähkönkäyttö, tilastot 2007 2011). Kaavoituksessa tavoitteena on Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenteen eheyttäminen keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta. Tavoite konkretisoituu tekeillä olevassa koko kunnan yleiskaavassa, joka on ollut luonnoksena nähtävillä keväällä 2012. Kaavatyössä painotetaan olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja kaupunkirakenteen viisasta laajentumista. Kaavassa laaja ja ominaispiirteiltään vaihteleva kunta-alue on jaettu kolmeen kehään: olemassa olevaan kaupunkirakenteen kehään (OLLI), laajentuvaan kaupunkirakenteen kehään (LALLI) ja maaseutuelinkeinojen kehään (MASSU). Kehien yksi keskeinen suunnittelukysymys on kuinka edistetään nykyistä vähemmän päästöjä synnyttäviä liikennemuotoja. OLLI-kehällä (eli asemakaavoitetulla alueella) asuvan väestön osuus koko väestöstä vuonna 2011 oli 91 %. Liikenteellisesti yleiskaavassa on painotettu pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen merkitystä. Kaavassa pohditaan myös millaisia mahdollisuuksia Jyväskylässä on täydennysrakentamiselle, ja esitetään kaavakartalla uusia täydennysrakentamisen kohteita. Ehdotusvaiheen laadinnassa tehdään ilmastonmuutoksen vaikutuksen arviointia Ecocity- Evaluator -sovelluksella. Asuntomessut Jyväskylässä 2014 -tapahtuman yhtenä teemana on puutarha. Äijälänrannan asuntomessualueella tulee painottumaan ekologinen asuminen, puurakentaminen, innovaatiot puun käytössä ja viherrakentaminen. Asemakaavamääräyksistä poiketen viherkatot sallitaan ja niiden käyttäminen etenkin piharakennuksissa on suositeltavaa. Hulevesien käsittelyä tontilla imeyttäen ja viivyttäen erilaisin luonnonmukaisin tai teknisin ratkaisuin pidetään erityisen suositeltavana. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöön ellei rakennuksen pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä ole uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Kortteli 222 on nimetty erityiseksi vihertehokkuus (Green Factor) -kortteliksi, jossa tavoitteena ovat erityisesti monimuotoiset ja luonnonmukaiset viherrakentamisratkaisut. Vihreä tuottaa eri tavoilla positiivisia vaikutuksia ympäristössä kuten ilmanlaadun ja pienilmastollisten olosuhteiden paraneminen, vesiolosuhteiden säilyttäminen, hulevesien luonnonmukainen käsittely, veden laadun paraneminen ja tulvien ehkäisy. Kankaan alueella ekologiset näkökulmat ovat keskeisenä painopisteenä alueen suunnittelussa. Kankaan kehittämisen teemat ovat muun muassa vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JAL- KA kattavat kevyen liikenteen reitit, keskitetty, rakenteellinen pysäköinti ja KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö ja rakentaminen sekä kohti hiilineutraaliutta. Maankäytön suunnittelua ja Kankaan erillisprojekteja viedään eteenpäin teemojen mukaisesti. Rakennusvalvonnassa pienrakentamisen ohjauksessa on asetettu tavoitteeksi, että 30 % uusista pientaloista olisi passiivi- tai matalaenergiaratkaisuja. Vuonna 2011 rakennetuista uusista omakotitaloista matalaenergiataloja oli 17 %. Energiatehokkuuskysymyksissä rakentajilla on käytettävissä energianeuvoja. Pientalojen lämmitystavan muutoksiin on mahdollista saada energia-avustusta. Kuva:Kirsti Pehkonen 11
Eniten päästöjä omassa toiminnassa aiheuttaa rakennusten lämmitys Jyväskylän kaupunkiorganisaation oma osuus koko kunnan kasvihuonekaasupäästöistä on noin 7 %. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on ohjeellinen 9 % energiansäästö jaksolla 2008 2016, kiinteänä kokonaistavoitteena on 19,83 GWh. Vuoteen 2011 mennessä laskennalliseksi säästöksi oli saatu 8,55 GWh. Alla olevassa taulukossa on esitetty energiatehokkuussopimuksen rajauksen mukaisesti kaupungin toimintojen kulutusperusteiset päästöt. Laskennassa on arvioitu rakennuksien lämmön- ja sähkönkulutusta. Lisäksi on arvioitu ajoneuvoissa ja koneissa käytetyn dieselin, polttoöljyn ja bensiinin määrää. Mukana ovat myös arviot liikunta-alueiden valaistuksen, ulkovalaistuksen ja liikennevalojen energiankulutuksesta (Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti 2011). Tilapalvelu teettää kaupungin omissa kiinteistöissä vuosittain noin 20 kohteeseen energiakatselmukset. Edellisvuosien katselmuksien pohjalta valitaan korjausrakentamisen yhteydessä toteutettavat energiansäästötoimenpiteet, joiden määrä on sidoksissa myönnettyihin määrärahoihin. Keskitettyä seurantaa energiakatselmuksissa ehdotettujen säästötoimien lukumääräisistä toteutumisista ei ole. Peruskorjauskohteista raportointikaudella 2009 2011 (2012) Keski-Palokan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen rakennustyöt valmistuivat kesällä 2011. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin peruskorjaus etenee laaditun aikataulun mukaan ja peruskorjaustyöt valmistuvat marraskuussa 2012. Suunnitteluvaiheessa valittiin hyvät ja energiatehokkaat laitteet. Energiansäästöä haetaan allasvesien kierrätyksestä sekä kylpylälaitteiden ja valaistuksen ohjauksista. Kyllön terveysaseman peruskorjaustyön viimeinen vaihe on käynnissä ja työt valmistuvat lokakuussa 2012. Vuonna 2012 valmistuvien kohteiden tarkempi toteutuman analysointi on vielä kesken (uimahalli, kaupungintalo ja Kyllön terveysasema). Uusien julkisten rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyillä ratkaisuilla voidaan olennaisesti vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. Vuonna 2011 valmistui kaksi uudisrakennusta energiatehokkuusluokkaan C, Vaajakosken koulu ja Keski-Palokan koulun liikuntahalli. Vaajakosken koulun uudisrakennuksessa tehdyillä ilmanvaihdon lämmöntalteenottoratkaisuilla voidaan säästää 300 MWh vuodessa, eli melkein kolmasosa Tilapalvelun vuosittaisesta säästötavoitteesta. Palokan koulukeskus, Jyväskylän Kukkulan koulu ja Mannilan päiväkoti valmistuivat alkuvuodesta 2012. Palokan koulukeskuksen energiatehokkuusluokka on D, Kukkulan koulun on C ja Mannilan päiväkodin C. Valmistuneiden kohteiden energiankulutusta tullaan seuraamaan ja verrataan laadittuihin laskelmiin. Kohteille tehdään energiankulutuksen osalta käyttöönottokatselmus, kun kohteen käyttö on vakiintunut. Tilapalvelu teettää käyttöönottokatselmuksen yli 1000 m 2 uudis- ja peruskorjauskohteisiin. Jyväskylän kaupungin omien toimintojen energian kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2010 kulutus, MWh päästökerroin, g/kwh KHK-päästöt (t CO 2 -ekv) muutos 2005 2010 2005 2010 2005 2010 2005-2010 RAKENNUKSET Kaukolämpö 134 712 158 462 257 271 34 621 42 943 8 322 Sähkö 47 979 50 525 166 239 7 965 12 075 4 111 Kevyt polttoöljy 16 320 4 202 267 267 4 357 1 122-3 235 Pelletti 0 658 0 0 AJONEUVOT JA KONEET Diesel 2 611 3 183 265 265 692 843 152 Polttoöljy (koneet) 2 202 2 204 267 267 588 588 1 Bensiini 80 93 262 262 21 24 3 Muu polttoaine 903 265 239 0-239 MUU Liikunta-alueiden valaistus 300 166 239 0 72 72 Ulkovalaistus 18 555 166 239 0 4 435 4 435 Muu sähkö 15 546 166 239 2 581 0-2 581 Yhteensä 220 353 238 182 51 064 62 103 11 040 muutos % 2005-2010 8,1 muutos % 2005-2010 21,6 * Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten (2002); luku sisältää Jkl ja Jkl mlk rakennukset, ajoneuvot ja koneet Lähde Jyväskylän kaupungin ilmasto-ohjelmaraportti 2011) 12
Tilapalvelun suurin hanke, Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin elinkaarihankeen ensimmäinen vaihe käynnistyi maaliskuussa 2012. Hankkeen investoinnin arvo on 35 M ja elinkaarihankinnan kokonaisarvo noin 55 M. Palvelutuottaja, YIT, ottaa vastuun tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta, tilojen kunnossapidosta ja toimintaympäristöstä koko sopimuskauden ajan. Tavoitteena ovat kustannussäästöt koko kiinteistön elinkaarella huomioiden erityisesti energian ja materiaalien tehokas käyttö. Vuoden 2012 aikana suunniteltavien kohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa on otettu käyttöön energiankulutuksen seuranta-järjestelmä, jonka avulla pyritään ohjaamaan hankintojen energiataloutta sekä huolehtimaan tavoitteiden toteutumisesta. Alkuvuodesta 2012 Tilapalveluihin palkattiin myös energia-asiantuntija. Altek Aluetekniikka Liikelaitoksen osalta tavoitteena on vähentää eri auto- ja koneluokissa polttoaineen keskikulutusta. Yhdyskuntatekniikassa vuoden 2010 alusta alkaen kaikkiin uudisraken- Autojen ja koneiden keskikulutus luokittain 2009 2011 autot l/100 km, koneet l/h nuskohteisiin on tehty erillinen valaistuslaskelma ja lampputehoja on pudotettu mahdollisuuksien mukaan. Uusi ohjausjärjestelmä hankittiin 2010 ja asennettiin kaikkiin ulkovalaistuskeskuksiin. Tavoitteena on valopisteiden pienempi energiankulutus vuoden 2016 lopussa. Ulkovalaistuksen käyttötunnit olivat vuoden 2011 aikana 3591 tuntia, joka on 309 tuntia vähemmän kuin lähtötilanteessa. Valaisimista uusittiin 2010 aikana 4554 valaisinta ja niillä saavutetaan vuosittain 1187 MWh säästö. Vuoden 2011 aikana uusittiin 2903 valaisinta ja niillä saavutetaan vuosittain 853,5 MWh säästö. Keskimääräinen energiankulutus/valaisin on laskenut 540 kilowattitunnista 378:aan. Mitä maksoi päästöjen säästäminen? Ympäristötilinpäätöksen luokka: 2009 2010 2011 Ulkoilman ja ilmastonsuojelu, yhteensä 18 932 25 018 85 829* Hiekotushiekan poisto 2053 2168 2243 Päästöjä vähentävien laitteiden hankinta 16 878 20 889 24 185 Ilmapäästöjä koskevat mittaukset 1960 25 000 Erilaiset joukko- ja kevyen liikenteen edistämistoimet jotka tehdään ympäristösyistä (uutena 2011) 34 401 Investoinnit 35 751 19 494 12 000 *kaavoituksen Ecocity Evaluator ohjelma, Älykästä työmatkaa -hanke, Baltic Climate -hanke, valtakunnallinen pyöräilyviikko Kaupungin ympäristötilinpäätökseen ei sisälly Jyväskylän Energia Oy:n euroja. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus Esco hankkeen kustannukset olivat 2009-2010: 1 888 983 ja vuonna 2011: 829 302. 13
Jätteiden syntyä ehkäistään ja jätteiden hyötykäyttöä edistetään Asukkaiden kuivajätteissä lähes puolet kierrätettävää tai hyödyntämiskelpoista jätettä Keski-Suomessa kiinteän yhdyskuntajätteen hyötykäyttö on 50 % tasolla. Tavoite on 80 % tarkennettuna seuraavasti: vuonna 2016 materiaalina kierrätetään 50 %, hyödynnetään energiana 30 % ja kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyisi vain loput 20 % yhdyskuntajätteestä. Vuoteen 2016 tavoitteena on vuoden 2000 tasosta yhdyskuntajätteen jätemäärän kääntäminen laskuun sekä biohajoavan jätteen (biojäte, paperi, kartonki, puu jne.) synnyn ehkäiseminen ja ohjaaminen pois kaatopaikoilta. Yhteisiä kehittämistoimia, koskien myös Jyväskylän kaupunkia, on kirjattu Keski- Suomen alueelliseen jätehuoltosuunnitelmaan 2016 http://www.ymparisto.fi/ download.asp?contentid=116743&lan=fi Mustankorkea Oy hoitaa Jyväskylän alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä, edistää osaltaan jätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä ja seuraa jätteenkäsittelykeskukselle vastaanotettavien jätteiden (poisluettuna maa-ainekset) hyötykäyttöastetta. Mukana ovat kaikki yhdyskuntajätteet, rakennusjätteet ja teollisuusjätteet. Hyötykäyttöaste oli 2009: 70 % 2010: 63 % 2011: 62 %. Aleneminen johtui vastaanotettujen voimalaitostuhkien määrän kasvusta, tuhkat menivät loppusijoitukseen ja näin ollen laskivat hyötykäyttöastetta. Taajama- ja haja-asutusalueiden jätteissä, kuivajätteen lajittelututkimuksen (2010) mukaan, oli noin 40 painoprosenttia sellaisia jäteaineksia, mitä olisi voinut lajittelemalla kierrättää tai hyödyntää uudelleen ja näin vähentää loppusijoitusta. (Lähde: Mustankorkea Oy, Maarit Walta) EkoCentereillä asukkaiden hylätty tavara käy kääntymässä takaisin käyttöön. Jyväskylän kaupunki ja Sovateksäätiön kierrätystoimiala ovat tehneet tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä jo parikymmentä vuotta. Keskisuomalaiset EkoCenterit kierrättävät rakennustarvikkeita, tekstiilejä, jalkineita, huonekaluja ja yleensäkin kodin tavaroita. Isoimmille kodin tavaroille on ilmainen noutopalvelu. Ketjun päätavoitteena on jatkaa tuotteiden elinkaarta ja näin edesauttaa ekologisesti kestävää kehitystä. Jyväskylän keskustan pyöräpysäköintialueille hylättyjen ja lunastamattomien pyörien omistusoikeus siirtyy kaupungille, joka luovuttaa korvauksetta (vuodesta 2012) pyörät sopimuksen mukaisesti edelleen Sovatek-säätiölle korjattavaksi ja kierrätettäväksi uudelleen käyttöön. EkoCentereillä valmistetaan ja myydään uusiotuotteita. Jyvässeudun EkoCenterin keltaisista tekstiilinkeräysastioista saadaan vuodessa asukkailta noin 300 000 kg sellaisenaan myyntiin kelpaamattomia tekstiilejä. EkoCenter JykaTuote on Katulähetyksen kierrätysyksikkö, joka valmistaa kierrätystekstiileistä uusiovanua ja huopamaisia mattoja, pakkauspehmusteita, eristyshuopaa ja vanua. (Lähde: Sovatek säätiö, Hannu Hämäläinen). 14 Kuva:Kirsti Pehkonen
Luomme kuntalaisille edellytyksiä toimia ympäristövastuullisesti tarjoamalla jätehuoltoa, hyötykeräyspisteitä ja jäteneuvontaa Kaupungin jätehuolto kilpailuttaa jätteenkuljetukset, sopii kodin jätteiden ja vaarallisten jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä sekä hyötyjätepalvelujen järjestämisestä asukkaille. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta kulkevan jätteen hyötykäyttöaste 2011 oli 34 %. Luku ei sisällä keräyspaperia, joka kerätään Paperinkeräys Oy:n toimesta. Määriä Paperinkeräyksen toimesta ei seurata alueellisesti. Jyväskylässä on siirrytty vaiheittain kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vasta vuoden 2012 osalta saadaan ensimmäiset kattavat tilastot kuivajätteen määristä kokonaan kuntaurakoissa olevilta alueilta. (Lähde: yhdyskuntatekniikka, Hanna Saarikivi). Jyväskylän kaupungin asukkailta kompostoitavaksi toimitetun biojätteen määrä: 2009: 77,4 kg/asukas 2010: 68,2 kg/asukas 2011: 65,6 kg/asukas ja Työvalmennussäätiö Sovatekin toimipisteen EkoCenter Raksan (rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus) ja 2012 myös Mustakorkea Oy:n kanssa. Yhdistys on raportointivuosina luennoinut messuilla rakennus- ja remontointitarvikkeiden kierrätyksestä ja lajittelusta, kodinkoneiden energiamerkinnöistä ja jakanut informaatiota aiheesta messuosastollaan. Messuosasto on rakennettu vuosittain kierrätystavarasta ja osasto sisustettu kirpputoritavaroilla sekä kierrätysmateriaaleista valmistetuilla koristeilla. Messuilla on tarjottu myös kierrätysaiheista sisustusneuvontaa. Vuonna 2009 Japa ry koulutti jäteeksperttejä Korpilahdelle ja Vaajakoskelle, 2010 suunnitteli jäteneuvontamateriaalin maahanmuuttajille. Vuonna 2011 Japa järjesti viisi kompostointikurssia asukkaille eri puolilla Jyväskylää ja toteutti suurkeittiöille suunnatun jätekoulutuksen kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, henkilöstölle. Käyttäytymis- ja kulutustottumuksiin jätteiden synnyn ehkäisyssä Japa on pyrkinyt vaikuttamaan Älä osta mitään -päivän ja erilaisin joulun ajan kampanjoin. (Lähde: Japa ry, Anna Sarkkinen). Jyvässeudun päiväkotien ympäristökasvatus tapahtuu Anssu-peikon avulla. Japa ry, Anssu-peikon lajitteluneuvontatilaisuudet Jyväskylässä: 2009: 86 2010: 90 2011: 92 Kaupungin jätehuolto tarjosi vuonna 2011 asukkaille yhteensä 103 jätteen synnyn ehkäisyyn tähtäävää neuvontatilaisuutta, yhteistyökumppaninaan Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda, Japa ry. Kaupungin Japa ry:ltä ostama jäteneuvonnan palvelupaketti sisältää vuosittain koulujen siivouspäiväjärjestelyt, Sotkutonta päivää! -kampanjan vuositeemoittain ja kampanjan nettisivujen ylläpidon, jäteneuvontaa asukkaille koulutuksina, erilaisina tilaisuuksina ja tapahtumina sekä Rakennusjätteet kiertoon -kampanjan Rakentaminen ja Talotekniikka -messuilla. Kampanja on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Kuva: Japa ry:n arkisto 15
Jyväskylän kaupungin työntekijät ostavat harkiten, lajittelevat ja kierrättävät Jätteen syntyä pyritään ehkäisemään tehdyin hankintasopimuksin. Värikasettien uudelleen täytöstä on tehty sopimukset: kertakäyttökasetti muunnettuna kestokasetiksi voi kiertää viisi kertaa. Käsipyyheautomaatit korvaavat pehmopaperin käsien kuivauksessa. Kilpailutuksissa on yleensä huomioitu pakkausten minimointi, niiden määrän ja materiaalin vähentäminen, kierrätyskelpoisuus sekä mahdollisuuksien mukaan se, ettei tuote jätteenä olisi hankalasti käsiteltävää vaarallista jätettä (huomioitu ympäristömerkityissä tuotteissa). Ostetuissa palveluissa edellytetään lajittelua ja kierrätystä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin kaupungin työyksiköistä Kuusakoski Oy:lle kaupungin eri toimijoiden yhteisellä tempauksella vuonna 2010. Keräys tuotti yhteensä 2 710 kg SERromua. Kaupungin omissa kiinteistöissä syntyneen jätteen määrä jätelajeittain kg/työntekijä 95 % vastaajista lajittelee jätteensä. Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa -kysely 2011 Mitä maksoi jätehuolto, jätteiden ennaltaehkäisy ja hyötykäytön edistäminen? Ympäristötilinpäätöksen luokka: 2009 2010 2011 Jätehuolto, kaupungilla yhteensä 3 939 723 4 674 365 4 665 362 Jätehuollon järjestämisen menot 3 497303 4 300 344 4 206 883 Jätehuollon järjestämisen tulot 4 474 551 5 034 623 6 276 531 Jäteneuvonta, Anssu (Japa ry projektit) 42 000 47 084 48 046 Yleisten alueiden puhtaanapito 89 783* 247 533 277 177 * puuttuva tieto 16
Liikennemelulle altistumista ennaltaehkäistään ja vähennetään 467000 467500 468000 468500 469000 469500 470000 470500 47100 Kokonaismelun nykytilaa ei tunneta miten asettaa tavoitteita? 467000 Kokoavaa, koko kaupunkia kattavaa meluselvitystä ei ole, ei tietoa kaupungin meluvyöhykkeistä, eikä myöskään meluntorjuntaohjelmaa. Vuonna 2007 tehtyä selvitystä hiljaisista alueista ei ole päivitetty kattamaan uutta Jyväskylää. Jyväskylän kaupungin ympäristöpolitiikan sitoumus koskee tämän vuoksi ainoastaan liikennemelua. 6873500 6874000 6874500 6875000 6875500 6876000 Jyväskylän alueen vilkkaimmin liikennöidyt maantiet ovat valtatiet 4 ja 9. Valtatien 4 ja Vaajakosken moottoritien liikenne muodostavat Jyväsjärven molemmille rannoille ulottuvat melualueet. Meluselvityksiä on tehty eri kohteista tarpeen mukaan mm. Mannilan kaavoituksessa, Vaajakoskella ja Valkeamäessä. Yleiskaavaa varten ollaan kokoamassa tietoutta eri yhteyksissä tehdyistä meluselvityksistä. Henkilöautojen lukumäärä 467000 1000 asukasta kohden kasvoi seurantajaksolla 2009: 470 2010: 483 2011: 494. 467000 Junaliikenteen melulle altistuvat sekä radan varressa että ratapihan läheisyydessä asuvat kaupunkilaiset. Lentoliikenteen melulle altistuvat Tikkakoskella lentokentän läheisyydessä asuvat asukkaat. Rakennettua ympäristöä selvästi hiljaisempia alueita tarvitaan, jotta virkistäytyminen ja luonnon äänistä nauttiminen olisi mahdollista. Suhteellisen hiljaisten ja meluttomien alueiden sijoittumiseen Jyväskylässä vaikuttaa erityisesti etäisyys vilkkaimmista liikenneväylistä. Alueiden käyttöä ja liikennettä suunniteltaessa huolehditaan siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen sopivia alueita. 6873500 6874000 6874500 6875000 6875500 6876000 467500 468000 468500 469000 Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. Nykytilanne Valtatie 9 tieliikenteen päivällä klo 7-22 aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. > 35 Nykytilanne päivällä klo 7-22. Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo > 65 > 40 on Melun Kuokkalan 55 db. > 70 päiväaikaisen keskiäänitason louhimon ohjearvo alueen on 55 melutarkastelu, db. ennuste 2040, > 45 kaavaluonn 467500 468000 468500 469000 469500 470000 470500 471000 Lähde:Kaavoitus 25.11.2011 > 50 > 55 Tieliikent > 60 keskiään SAAKOSKEN MELUMALLINNUS > Nykytilanne 65 alueen k Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 25.11.2011 > 70 Nykytilan 469500 Valtatie 9 tieliikenteen aiheuttamat melun keskiäänitasot Saakosken kohdalla. Nykytilanne päivällä klo 7-22 Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. 467500 468000 468500 470000 470500 SAAKOSKEN MELUMALLINNUS Nykytilanne Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 25.11.2011 Tieliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot Kuokkalan louhimon alueen kohdalla. Nykytilanne päivällä klo 7-22. Melun päiväaikaisen keskiäänitason ohjearvo on 55 db. Lähde: Kaavoitus 9.3.2012 469000 469500 470000 > 35 > 40 > 45 > 50 > 55 470500 > 60 17 471000 47100 Melun pä keskiään on 55 db > > > > > > > > > Tieliikent keskiään alueen k Nykytilan Melun yö keskiään on 45 db
Luomme kuntalaisille edellytyksiä suojautumiseen mallintamalla melua Kaavoitukseen hankittiin 2011 Cadna A -melumallinnusohjelma, jolla on tehty jo useita liikenteen melumallinnuksia asemakaavoituksen lähtötiedoksi. Kaavamerkintäohjeiden yhtenä tavoitteena on ympäristöhaittojen estäminen ja meluntorjunta. Melumääräyksiä merkittiin neljään asumisen asemakaavaan vuonna 2011: Kortepohjan keskusta, Tikanranta II (meluselvitys), Pölkintie (meluselvitys) ja Asmalammentie 2. Näiden asuinkortteleiden/tonttien rakennusoikeus on yhteensä 28 750 kem 2 ja melumääräyksiä sisältävien asuinkortteleiden/tonttien asukasmäärä yhteensä 518 asukasta (Lähde: kaavoitus, Mervi Vallinkoski). Tieliikenteestä, raideliikenteestä tai lentoliikenteestä aiheutuvalle yli 55 db meluvyöhykkeelle kaavoitettiin vuonna 2011 kuusitoista asuinkiinteistöä/ tonttia. Rakennuksen julkisivun ja sen rakenteiden ääneneristävyyttä koskevat vaatimukset esitetään yleis- ja asemakaavoissa tai rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakennusluvissa edellytetään tällöin erityinen äänieristys ympäristömelua vastaan. Liikenteen meluhaittoja ehkäistään tai vähennetään lisäksi muun muassa liikenneverkon jäsentelyn, raskaan liikenteen ohjauksen sekä nopeus- ja liikennerajoitusten avulla. Vuosina 2009 2010 ei Jyväskylässä rakennutettu meluvalleja tai hiljaista asfalttia kaupungin toimesta. Vuonna 2012 aloitettiin 1,5 km pituisen meluvallin rakentaminen valtatien 9 varteen Kaijanlammen kohdalle, kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Joukkoliikenteeseen kohdennetulla määrärahalla, (joukkoliikennetuki) alennetaan bussilippujen hintoja kaupunki- ja seutuliikenteessä, järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua palveluliikennettä sekä ostetaan linjaliikennettä täydentäviä asiointi- ja kouluvuoroja. Lippujen hintatuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Kaupungin tukemien kaupunkilipputuotteiden myyntimäärä kasvoi vuonna 2011 noin 3 %. Kokonaisuudessaan paikallisliikenteen matkustajamäärät kasvoivat n. 0,5 %. Ero johtuu asiakkaiden siirtymisestä halvempien lipputuotteiden käyttöön. Yleiskaavan joukkoliikenneselvitys valmistui 2011. Jyväskylä, Laukaa ja Muurame allekirjoittivat kesällä 2011 yhteistoimintasopimuksen seudullisen joukkoliikenneviranomaisen perustamisesta ja toiminta alkoi vuoden 2012 alussa. Osana yhteistoimintaa tehdään seudullinen joukkoliikennesuunnitelma. Suunnitelmaan sisältyy joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen sekä sitä toteuttava linjastosuunnitelma. Työ valmistuu syksyn 2012 aikana (Lähde: yhdyskuntatekniikka, Ari Tuovinen). 18
Kaupunkiorganisaatiossa kannustetaan työntekijöitä liikkumaan lihasvoimin Kaupunki työnantajana on mukana erilaisilla valtakunnallisilla teemaviikoilla kuten Pyöräilyviikko ja Liikkujan viikko. Valtakunnallisessa kilometrikisassa kaupungin työntekijöistä pyöräilee sadan hengen joukkue mukana. Liikkujan viikolla järjestetään vuosittain Säästä päästöjä, päästä säästöjä -kisa, jossa kaupungin eri työpisteiden joukkueet kilpailevat lihasvoimin liikuttujen kilometrien säästämillä hiilidioksidipäästöillä. Kaupungin työyksiköihin on hankittu käyttöön yhteisiä leasing autoja, joiden toivotaan vähentävän tarvetta käyttää autoa kodin ja työpaikan välisiin työmatkoihin sekä vähentävän työpäivän aikaista ajoa omalla henkilöautolla. Työpäivän aikana tapahtuvaan liikkumiseen työntekijöiden käyttöön hankittiin vuoden 2010 aikana 14 virkapyörää Älykästä työmatkaa -hankkeen aikana. Työajot omalla autolla 2009: 360 km/työntekijä 2010: 384 km/työntekijä 2011: 380 km/työntekijä Työsuhdematkalippualennus tarjotaan kaupungin työntekijöiden bussimatkoihin, työsuhdematkalipputuotteet ovat Matkahuollon 30 päivän seutulippu ja Jyväskylän liikenne Oy:n 30 päivän näyttökortti. Työsuhdematkalipputuotteiden ostokerrat (Lähde: hallintokeskus, Ulla Lahtinen): 2009: 4 kpl 2010: 2441 kpl 2011: 3081 kpl Aloite työpäivän aikaisesta liikkumisesta lihasvoimin, alle 2 km matkalla, on jätetty syksyllä 2010. Mitä maksoi melun ja tärinän torjunta? Ympäristötilinpäätöksen luokka 2009 2010 2011 Melun ja tärinän torjunta, yhteensä 0 6190 8611 Melua ja tärinää koskevat mittaukset 0 1190 133 Meluselvitykset ja ohjelmat 0 5000 **8478 ** CadnaA-ohjelman hankinta mukana 19
Keskitetyissä hankinnoissa, merkittävissä kaupungin kertahankinnoissa sekä palvelualueilla kilpailutettavissa vuosisopimuksissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönäkökohdat vaatimuksina tai valintakriteereissä Jyväskylän kaupungin hankintakeskus mukana valtakunnallisessa kehitystyössä Jyväskylän kaupungissa käytetään julkisiin hankintoihin keskimäärin noin 300 Me vuodessa. Hankintalain (348/2007) jonka uudistuksessa Jyväskylän kaupungin hankintakeskus toimi aktiivisesti mukana 2 :ssä todetaan: hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Näin edistetään ympäristöä säästävien tuotteiden kehittämistä ja markkinoita. Valtioneuvosto teki 2009 periaatepäätöksen, jolla kannustetaan kestäviin hankintoihin (uusiutuvaan energiaan, energia- ja ympäristömerkittyihin tuotteisiin ja palveluihin, vähäpäästöiseen liikkumiseen sekä ympäristöystävällisyyteen julkisissa keittiöissä) kaikkia julkisia toimijoita, myös kuntakenttää. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (KULTU) uudistettiin 2010 ja työhön osallistui noin sata asiantuntijaa, Jyväskylän kaupungin edustaja mukana. Ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati uudistetun ehdotuksen. Ehdotuksessa paneudutaan mm. kulutuksen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin sekä vihreän talouden ja työpaikkojen mahdollisuuksiin. Suomessa keskimäärin 43 prosentissa julkisen sektorin tarjouspyynnöistä otetaan jollain tavoin ympäristönäkökulma huomioon. Hankintoja kaupungin palvelualueilla ja liikelaitoksissa Vuoden 2011 aikana kaavoitus osti melumallinnukseen Cadna A -ohjelman Ecocity Evaluator -sovelluksen, joka mahdollistaa kaavojen ilmasto- ja talousvaikutusten laskennan ja Keski- Suomen pelastuslaitos investoi öljynkeräysalukseen. Kaupunkirakennepalvelut hankki yhteiskäyttöautokseen Toyota Prius hybridiauton vuonna 2012. Kaupungin hankintakeskuksessa ympäristökriteerit sisältyvät 70 90 % tarjouspyynnöistä Vuonna 2011 ympäristökriteerit on huomioitu 73 prosentissa hankintakeskuksen vuosisopimuksiin liittyvistä tarjouspyynnöistä, vuonna 2010 luku kävi 90 prosentissa. Eri vuosina kilpailutetaan eri vuosisopimukset, sopimuksia hankintakeskuksella on yhteensä noin 70. Vihreä tuote- ja palvelutarjonta tarkoittaa, muutamina esimerkkeinä, uusiopaperisia tai ympäristömerkin kriteerit täyttäviä kirjekuoria, kopiopapereita ja pehmopapereita, ympäristömerkin palveluihin liittyen taloudellisen ajotavan hallintaa, laitteissa ja koneissa A-B luokan energiatehokkuutta tai EnergyStar merkkiä, autoissa pienikulutuksellisuutta ja -päästöisyyttä, tarvikkeissa kierrätettävyyttä ja kierrätysvaatimusten täyttämistä ja niin edelleen. Ostettujen Energy Star, EU-kukka tai Joutsenmerkki merkittyjen tai em. vaatimukset täyttävien sopimustuotteiden osuutta kaikista sähköisen tilausjärjestelmän kautta ostetuista sopimustuotteista /%/ vuosi on tarkoitus seurata, kun tilausjärjestelmästä on mahdollista saada raportointi tästä. Ympäristömerkittyjä palveluita ostettiin kaupungille vuonna 2011 yhteensä 201 000 eurolla (käsipyyherullajärjestelmä, ekokasettipalvelu). Jyväskylän kaupungin vuosisopimuksien kilpailutukset vuosilta 2010 ja 2011 Tarjouspyynnöt, keskitetyt hankinnat 2010 Elintarvikkeet: Leipomotuotteet Jätesäkit ja kompostipussit yms. Kodinkoneet Optikkopalvelut Pesu- ja puhdistusaineet, konetiskiaineet Sanomanvälitysoperaattori Toimistopaperit Tarjouspyynnöt, keskitetyt hankinnat 2011 Autopalvelu (henkilö- ja pakettiautot) Teollisuus- ja nestekaasu Optikkopalvelut (henkilökunnan työlasit) Pesulapalvelut (omat tekstiilit) Rautakauppatuotteet ja työkalut Sanoma-, ammatti- ja aikakauslehdet Sähköenergian hankinta Pehmopaperit Kaupunginjohtajan virka-asunnon tarjoilut Toimistotarvikkeet ja kalenterit Yhteystietopalvelut E= ehdottomana vaatimuksena, P= pisteytyksessä Ympäristökriteerit tarjouspyynnöissä E E E E+P P E E+P E E+P E E E 20