ELEMENT. Kappale 15 - Kruunajaiset

ELEMENT Kappale 15 - Kruunajaiset Sofia aukaisi silmänsä. Hän näki yläpuolellaan Shawnin ja Lydian huolestuneet kasvot. Kumpikin hymyilivät kuitenkin nähdessään Sofian olevan kunnossa. Sofia nousi istumaan sängylleen ja mietti, mitä oli tapahtunut. Hän muisti olleensa Tanarien vallassa edellisenä iltana ja Shawn oli kantanut tytön pois huoneesta jonnekin. Missä minä olen? Sofia kysyi, kun ei millään tunnistanut huonetta. Siellä oli todella paljon punaista. Seinätkin olivat punaiset. Samoin vuodevaatteet. Lattia sentään oli vaaleanruskea ja verhot tummanruskeat. Olet Shawnin huoneessa, Lydia sanoi. Kuningasparin huoneistossa. Okei, Sofia sanoi. Miksi te olette noin huolestuneita? Sinä kävelit yöllä unissasi, Shawn sanoi. Oli pakko lyödä sinut tajuttomaksi. Ja? Sofia vaati saada tietää, kun tajusi, ettei Shawn ollut kertonut hänelle kaikkea. No tuota, Luna sitten teki jonkin loitsun, jonka avulla me suljimme Tanarien sinun sisällesi, Shawn mutisi. Hänen ei pitäisi tulla kiusaamaan sinua... Ettekö te kysyneet minulta lupaa?! Sofia karjui täyttä kurkkua. Minä yritin sanoa Lunalle, että sinulta on kysyttävä lupa ensin, mutta hän sanoi, ettei siihen ole aikaa, Shawn sanoi. Anna anteeksi, rakkaani. Saat anteeksi tällä kertaa, Sofia sanoi. Vain lapsen takia. Jos lasta ei olisi, minä kuristaisin sinut. Älähän nyt tuollaisia puhu, Sofia, Lydia torui. Ajattele lastakin. Liika räyhääminen vaarantaa sen. Niin, kultaseni, Shawn sanoi ja hymyili. Hän istui Sofian sängyn reunalle. Tyttö huomasi vasta siinä vaiheessa Shawnin päällä saman puvun kuin silloin, kun kaikille kerrottiin kuka Shawn oli. Kruunataanko sinut tänään? Sofia kysyi. Kyllä, Shawn sanoi. Luna oli sitä mieltä, että mitä pikemmin sen parempi. Pamfylian armeija ei välttämättä kuuntele kuningasta, jolle he eivät ole vannoneet valaa. Nyt he joutuvat vannomaan sen. Ovelaa, Sofia onnitteli. Saat ison armeijan, jonka avulla antaa selkään Frygialle. Gwynellelle, Shawn korjasi. Mutta kerromme sinulle siitä lisää myöhemmin. Pukeudupas, että pääset näkemään, kun otan velvollisuuteni hoidettavakseni. Totta kai, Sofia sanoi ja nousi sängystä kylmälle lattialle. Kylmä lattia... hän valitti. Sinä olet vilukissa? Shawn sanoi noustessaan seisomaan. Joo, Sofia sanoi. Voi pientä. Kuules, kuningas, menehän pihalle täältä, että saan tyttäreni mekon hänen päälleen, Lydia komensi ja työnsi Shawnin ovelle. Shawn hekotti mennessään. Lydia sulki oven ja käveli sitten huoneessa olevan sohvan luokse. Sen selkänojalla lepäsi sininen satiinileninki. Öh? Sofia kysyi katsoessaan mekkoa. Se näytti liian hienolta. Liian kuninkaalliselta. Sofian mieleen alkoi muodostua epäluuloisia ajatuksia. Shawn selvästi suunnitteli jotain yllätystä taas, josta hän ei aikonut kertoa tytölle. Puepas tämä päälle nyt, äläkä kysele turhuuksista, Lydia komensi. Sofia ei halunnut alkaa riidellä äitinsä kanssa, joten hän teki kuten tämä pyysi. Mekko oli hänen mieleensä. Siinä oli olkaimet ja hieman korsettimainen yläosa. Alaosa oli leveä ja tilava, jotta Sofia kykeni liikkumaan helposti. Hänen kaulassaan oli hopeinen kaulakoru ja ranteissa rannerenkaat. Sinä näytät kauniilta, kultaseni, Lydia sanoi ennen kuin istutti Sofian tuolille ja alkoi harjata tämän pitkiä hiuksia. Miksi minä laittaudun hienoksi? Sofia halusi tietää. Sinun on näytettävä hienolta. Mehän olemme kuninkaallisessa palatsissa, Lydia sanoi vältellen. Minä en ole tyhmä, äiti, Sofia sanoi. Näen kyllä, että minulta salataan jotain. Shawnilla on sinulle yllätys, enkä minä aio kertoa mikä se on, Lydia sanoi. Minä olin oikeassa siinä asiassa sitten, Sofia sanoi virnistäen. Lydia naurahti laittaessaan

tyttärensä hiukset kiinni niskaan ja vetäen ponihännän tytön toisen olkapään yli. Laitahan nuo korvakorut, Sofia, Lydia sanoi ja osoitti hopeisia koruja pienessä rasiassa pöydällä. Sofia laittoi ne kuuliaisesti korviinsa. Hän pisti merkille, että niissä oli pieniä safiireja. Sinä näytät todella kauniilta nyt, Lydia sanoi. Kiitos, äiti, Sofia sanoi katsoessaan itseään kokovartalopeilistä. Lydia hymyili hänelle. Mennäänpä. Enkö minä saa aamiaista ensin? Sofia kysyi hämmentyneenä. Olisit herännyt tunti sitten, niin olisit saanut. No... miksi kukaan ei herättänyt minua? Sofia kysyi, kun kaksikko käveli ovesta ulos käytävään, joka oli tyhjä ottamatta huomioon Shawnia istumassa lähimmällä sohvalla. Hän näytti hermostuneelta ja pelokkaaltakin. Koska Shawn halusi välttämättä katsoa sinua, kun nukuit, Lydia sanoi. Hänestä sinä näytät nukkuessasi todella suloiselta. Sofia ei sanonut mitään. Sen sijaan hän katseli käytävää, jonka seinillä oli vieläkin tauluja ja mutta myös seinävaatteita, jotka eivät varmasti siinä viimeksi olleet. Sofia pysähtyi yhden kuvan kohdalle, joka oli suurempi kuin muut. Sillä oli kultaiset raamit. Kuvassa oli suurehko perhe, joka oli pukeutunut hyvin hienosti. Taustalla oli seinävaatteita, jotka olivat punaisia. Keskellä kuvaa istuivat mies, jolla oli aika lailla samantyyppiset vaatteet kuin Shawnilla päällään ja kruunu päässään mustan hiuspehkon päällä, ja nainen, jolla oli vaaleat pitkät hiukset ja siniset silmät. Hänellä oli viininpunainen satiinileninki päällään ja kruunu päässään. He istuivat samanlaisilla tuoleilla jollaisella Shawn oli istunut edellisenä iltana ruokasalissa. Nuo ovat minun vanhempani Sigmund ja Maya, Shawn sanoi. Sofia hätkähti. Hän ei ollut kuullut kun Shawn tuli hänen luokseen. Mies hymyili tytölle. Nuo neljä muuta ovat sisarukseni, Shawn sanoi. Hän osoitti pientä poikaa kuningattaren vieressä, joka oli pukeutunut siniseen takkiin ja mustiin housuihin. Pojalla oli samanlaiset silmät ja hiukset kuin Shawnilla. Tuo olen minä, poika sanoi. Sinä näytät ihan pikku kenraalilta, Sofia naurahti. Joo, Shawn sanoi. Tuo uneliaan näköinen poika isän vieressä on veljeni Christian. Hän oli perheen vanhin ja ihan älytön unikeko. Silti hänestä piti tulla isän jälkeen kuningaskunnan hallitsija, koska hänellä oli kuitenkin kykyjä. Isä ainakin oli sitä mieltä, hän huokaisi. Christian kuoli ensimmäisenä, koska hän harhautti frygialaisia, jotta me muut pääsemme pakoon. Sofia katsoi Christiania. Hän oli varmasti ainakin 20-vuotias ja todella komea. Hänellä oli myös pörröiset hiukset, mutta jäänsiniset silmät. Ne olivat aika pelottavat, mutta toisaalta Christian hymyili kuvassa kuitenkin todella lämpimästi. Hänen päällään oli samanlaiset vaatteet kuin Shawnilla. Tuo on minun sisareni Alexandra, Shawn jatkoi osoittaen nyt takanaan seisovaa ruskeasilmäistä ja -hiuksista naista. Hänellä oli punainen mekko päällään. Hän oli toiseksi vanhin ja naimisissa jonkun frygialaisen herttuan kanssa, Shawn sanoi. Naimisissa frygialaisen kanssa? Sofia toisti. Niin, sen oli tarkoitus olla jonkinlainen sopimus ikuisesta rauhasta, mutta Tanarie otti vallan omiin käsiinsä ja herttua tapettiin rikollisena. Alexandra pakeni Pamfyliaan. Jotkut sanovat, että sisko toi frygialaiset tänne perässään, mutta ei se ole totta. Näiden ääliöiden mielestä Alexandra olisi pitänyt jättää Frygiaan, Shawn puhui ja puristi kätensä nyrkkiin. Eihän tuossa ole mitään järkeä, Sofia sanoi. Hän huomasi yhtäkkiä, että Alexandralla oli kuvassa samanlaiset korut yllään kuin Sofialla. Um... ovatko minun koruni Alexandran? hän kysyi varovaisesti. Ovat. Ennen kuin sisko kuoli, hän antoi nuo minulle ja sanoi, että minä voin antaa ne sille tytölle, joka valloittaa sydämeni. Muistin sen eilen illalla ja halusin antaa korut sinulle, koska minä rakastan sinua, Shawn sanoi. Sofia oli sanaton. No, tuota... keitä nuo kaksi muuta tuossa ovat? hän vaihtoi puheenaihetta. Ei siksi, ettei halunnut puhua asiasta, vaan siksi, että Shawnin perheen menneisyys kiinnosti tyttöä. Tuo pikkutyttö on minun toinen isosiskoni. Hän oli minua kaksi vuotta vanhempi, Shawn sanoi. Hänenkin nimensä on Sofia.

Shawn osoitti pientä keltaiseen mekkoon pukeutunutta tyttöä sormellaan. Hänen kasvoillaan oli nyrpeä ilme. Sofia naurahti. Pikku-Sofian silmät olivat kirkkaanvihreät ja hiukset punaruskeat. Hän on syntynytkin samana päivänä kuin sinä, Sofia, Shawn sanoi. Sinä muistutat luonteeltasi paljon häntä. Hänkin oli varsin äkkipikainen jääräpää. Täh? Minäkö muka äkkipikainen jääräpää? Sofia kysyi. Sinä olet, mutta minä en koe sitä ongelmana, Shawn sanoi. No, pikku-sofia olisi saattanut jäädä henkiin, jos ei olisi pudonnut salakäytävässä jokeen, joka palatsin alla kulkee. Virta vei hänet ja olen melkeinpä varma, että Frygian sotilaat ottivat hänet kiinni. Otan osaa, Sofia sanoi. Kuka tuo on? hän jatkoi katse todella komeassa tummiin pukeutuneessa miehessä, joka seisoi vanhempiensa takana kasvoillaan hyvin kuninkaallinen ilme. Tuo on Cyan, Shawn sanoi. Minä en koskaan pitänyt hänestä. Hän oli liian ylimielinen ihminen. Hän ei näytä vanhemmiltasi yhtään, Sofia huomautti. Ei, koska hän on adoptiolapsi, Shawn sanoi. Itse olen melkeinpä varma, että Cyan on elossa, koska hän ei ollut edes paikalla, kun perheeni tapettiin. Eikä hän edes varoittanut meitä. Mitä? Sofia sanoi. Minusta on aika epäilyttävää, että Cyan lähtee jollekin ulkomaanmatkalle päivää ennen kuin frygialaiset tulivat. Tuntuu siltä, että hän oli joko mukana siinä tai ollut vakoojana Tanarielle. Sofia näki, että Shawn inhosi Cyania koko sydämensä pohjasta. Ehkä miestä ei olisi pitänyt ottaa puheenaiheeksi. Sen sijaan katsoessaan ympärilleen hän huomasi äitinsä hävinneen. Missä äiti on? Sofia kysyi. Hän lähti valtaistuinsaliin. Halusi jättää rakastavaiset kahden, kuten hän asian ilmaisi, Shawn vastasi hymyillen. Shawn! Ryon ääni huudahti. Valtaistuinsaliin tuli... tätä et kyllä usko... Kuka sinne tuli? Shawn kysyi kiinnostuneena. Alexandra ja pikku-sofia. Siis mitä? Shawn huudahti. Sofia tarttui häntä kädestä. En minäkään sitä uskonut aluksi, mutta molemmat vastasivat kaikkiin herra Mittensin esittämiin kysymyksiin ja yhdennäköisyys vanhempiesi kanssa on suuri, Ryo sanoi. Mitä he täällä edes tekevät? Shawn kuiskasi. He kertovat sinulle itse, kun syömme, Ryo sanoi. Mutta tulkaa pian, hän lisäsi ja katsoi sitten Sofiaan. Sinä näytät ihanalta, Sofia West. Kiitos, Ryo, Sofia sanoi hymyillen. Sinäkin näytät hyvältä frakissasi, tyttö lisäsi katsoen veljeään. Tämä virnisti ja tarttui sisarensa käteen. Tulehan, Sofia. Herra Mittens noutaa Shawnin piakkoin. Okei, mahtavaa, Shawn sanoi kasvoillaan hurja ilme. Sofia katsoi häneen. Kuules intohimoinen peto, rauhoitu, tyttö sanoi ja halasi miestä. Shawn halasi Sofiaa tiukasti ja suuteli tyttöä. En tiedä, mistä hyvästä tuo oli, mutta ei se haittaa, Sofia sanoi. Ja minä pidin siitä. Varmasti, mutta tulehan nyt, Ryo hoputti. Sofia naurahti ja lähti veljensä kanssa kohti valtaistuinsalia. Sinä olet niin onnellinen Shawnin kanssa. Hyvä, Ryo sanoi hyväksyvästi. Minähän sanoin sinulle aina, että löydät vielä onnen, vaikket sitä uskonutkaan. Olisi pitänyt uskoa, eikä alkaa metsästää miehiä, Sofia sanoi. Mutta nyt se on loppu. Minulla on Shawn, enkä aio luopua hänestä koskaan. Etkö? Ryo sanoi. Mahtavaa... poika sanoi ja virnisti päälle. Sofian päässä alkoivat soimaan kellot. Hän tiesi Ryon tietävän äitinsä ohella Shawnin yllätyksestä. Hän ei kuitenkaan ehtinyt kysymään asiasta mitään, kun he kävelivät valtaistuinsaliin, jossa Tanarie oli edellisenä iltana riehunut. Ryo johdatti sisarensa vanhempiensa luokse, jotka molemmat olivat pukeutuneet kauniisti. Sofia huomasi vasta sitten hänen äitinsä päällä olevan keltaisen leningin, jonka helmassa, hihan suissa ja päärmeissä oli ruskeat raidat. Hänen isänsä oli tyylikkäästi smokissa. Hei, isä, Sofia sanoi ja halasi Jamesia, joka halasi tytärtään tiukasti. Kelly Ronsenbergin kaksi tytärtä oli myös paikalla ja he katsoivat Sofiaa murhaavasti. Ihan kuin äitinsä, Sofia ajatteli ja katsoi tyttöjä hetken silmä kovana. Nämä punastuivat lopulta ja jättivät Sofian mulkoilemisen rauhaan.

Shawn tulee tuolta varmaan pian, Marianne sanoi kahdelle naiselle. Toinen naisista oli selvästi muutaman vuoden vanhempi, ja hyvin väsynyt. Sofian paras ystävä johdatti kaksi naista Sofian luokse. Tyttö tajusi samassa keitä he olivat. Alexandra ja Sofia Sanchez, Shawnin vanhemmat sisaret. Jaa, kukas tämä on? Alexandra kysyi uteliaana. Shawnin tyttöystävä, Marianne sanoi ja virnisti, kun Sofia mulkoili häntä. Jaahas, pikku-sofia ja Alexandra sanoivat yhteen ääneen. Öh... Sofia sanoi. Minä olen Sofia West. Sama nimi kuin minulla, punaruskeatukkainen nainen sanoi. Joo, Sofia naurahti. Ja Shawn tuolla juuri kertoikin teistä. Shawn historioi meistä kuin me olisimme kuolleet? Alexandra sanoi. No tuota, eihän hän tiennyt, että te elätte. Hän uskoi teidän kuolleen. Alexandra tai pikku-sofia eivät ehtineet sanoa mitään, kun sali vaikeni yhtäkkiä täysin. Sofia oli varma, että jossain oli soitettu torveakin, mutta hän oli ollut niin järkyttynyt Shawnin sisarusten näkemisestä, ettei ollut kuullut sitä. Pian hän pääsi näkemään Shawnin taas kävelemässä hurja ilme kasvoillaan punaisella matolla kohti valtaistuimia, jonka luona Luna seisoi violetti leninki päällään. Shawn polvistui jumalattaren eteen, joka alkoi puhua jotain jollain oudolla kielellä. Sofia ei kuitenkaan ajatellut, että häiritseminen olisi viisasta, joten hän ei sanonut kenellekään mitään. Hän kuitenkin huomasi, että Alexandra ja pikku-sofia olivat siirtyneet kaikessa hiljaisuudessa kuninkaan valtaistuimen luokse. Shawn katsoi sisariaan varmasti järkyttyneenä, mutta pystyi kuitenkin hallitsemaan itsensä oikein hyvin. Lopulta Shawn pääsi vannomaan kuninkaan valaansa, joka sentään vannottiin ihan yleiskielellä. Lupaatko pitää huolta kansastasi ja suojella heitä henkeen ja vereen? Luna kysyi selvästi ylpeänä itsestään. Hänhän oli ollut kuin äiti Shawnille. Lupaan, teidän pyhyytenne, Shawn sanoi kärsivällisesti. Lupaatko myös kohdella kansaasi kunniakkaasti ja tasa-arvoisesti? Lupaan, teidän pyhyytenne. Mainiota, Shawn Sanchez, Luna sanoi. Hän tarttui kauniiseen kruunuun herra Mittensin käsissä olevalla tyynyllä ja kääntyi Shawniin päin. Julistan teidät täten Pamfylian kuningaskunnan kuninkaaksi, jumalatar sanoi ja laski kruunun Shawnin päähän. Voitte nousta seisomaan, teidän majesteettinne, hän jatkoi ja niiasi Shawnille, joka värähti silmin nähden. Sofia hymähti. Alexandra ja pikku-sofia taas hieroivat otsaansa selvästi häpeissään. Shawn ei kuitenkaan jaksanut heistä välittää. Hän kääntyi salin väkijoukkoon päin. Ennen kuin minä istun alas, Shawn sanoi. minä haluan kuningattareni vierelleni. Sofian päässä alkoi taas soida varoituskellot, kun Shawn lähti kävelemään punaisella matolla. Tyttö myös näki, että tyynyllä, jolla Shawnin hieno kruunu oli ollut, oli nyt uusi. Se oli valkoinen ja kimalteleva. Hieman yksinkertaisempi ja kevyemmän näköinen kuin Shawnin kultakruunu. Sofia, Marianne sanoi terävästi. Shawn oli jo hyvin lähellä Sofiaa. Tyttö katsoi, kun mies käveli hymy kasvoillaan rakkaansa luokse. Neiti Sofia Charlotta West, hän sanoi ojentaen valkoiseen hanskaan verhottua kättään. Tuletko kuningattarekseni? mies kysyi. Sofia oli hetken hämillään, mutta katsottuaan vanhempiaan ja muita perheenjäseniään, jotka hymyilivät. Hän kääntyi taas Shawnin puoleen ja tarttui hänen käteensä. Totta kai, teidän majesteettinne, hän sanoi ja niiasi kohteliaasti. Shawnin kasvojen ilme oli näkemisen arvoinen. Mies nimittäin näytti siltä kuin olisi halunnut huutaa onnesta. Sofia oli melkeinpä varma, että kysymykseen sisältyi piilotettu kosinta, mutta hän päätti puhua asiasta myöhemmin miehelle. Tästä puhutaan vielä, Sofia mutisi suupielestään kävellessään Shawnin rinnalla kohti valtaistuimia. Käy minulle, rakas, Shawn sanoi onnesta pakahtumaisillaan. Polvistu, Sofia, Luna sanoi valtaistuimien luona ja tyttöparka joutui käymään läpi saman kuin Shawnkin, joka nyt istui valtaistuimellaan onnellinen hymy komeilla kasvoillaan. Shawn laittoi vaalean kruunun tytön päähän lopulta, kun Sofiasta tuntui kuin hänen polvensa katkeavat kohta. Nouse ylös, Sofia, Shawn sanoi. Tyttö kääntyi varovaisesti väkijoukon suuntaan. Tervehtikää Pamfylian kuningasta ja kuningatarta! Nathalin huuto kuului jostain. Ihmiset tekivät

niin saman tien kuningasparin istuessa valtaistuimilleen. Kai he olivat niin järkyttyneitä Shawnin naisvalinnasta, etteivät osanneet oikein muutakaan tehdä. Sofia ei kuitenkaan valittanut. Nyt hän ainakin tiesi, että Shawn halusi hänet. Vai niin, Alexandra sanoi sitten hymyillen veljelleen. Shawn nousi seisomaan ja halasi sisariaan välittämästä muista. Sofia antoi heidän olla rauhassa ja viittoi Mariannen luokseen. Tämä tuli kuuliaisesti. Tiesitkö sinä, mitä Shawn aikoo tehdä? Sofia sanoi. Minä en tiennyt mitään. Olit silloin pulassa, kun hän paljasti sen vahingossa. Sitten saimme kaikki repiä totuuden irti hänestä viime yönä, kun hän tuli puhumaan meille, Marianne sanoi. Ja hän kielsi meitä kertomasta sinulle. Eli teoriassa? Sofia kysyi kulmat koholla. Sinä ja Shawn olette kihloissa, Marianne sanoi. Mahtavaa, Sofia sanoi innoissaan saadessaan varmistuksen asialle. Sinun vanhempasi ja veljesi ovat hirvittävän onnellisia puolestasi. Lydia on melkeinpä imarreltu. Nyt hänestä tulee kuninkaallisen sukulainen. Jokaisen äidin unelma. Ehdottomasti, Sofia naurahti. Minulla olikin aina unelmana naida prinssi. Onneksi sain mahdollisuuteni. Sofia, Shawn sanoi. oletko sinä jo tavannut sisareni? Olen kyllä, Sofia sanoi ja hymyili. En uskonut, että kun tulen tänne, saan tietää veljeni olevan valmiina kuninkaaksi ja menemään naimisiin, Alexandra sanoi leppoisasti. Enkä edes tunne kihlattuasi... Sinulla on aikaa mukavasti, Shawn sanoi. Hän nousi taas seisomaan ja Alexandra ja pikku-sofia siirtyivät istumaan istuimille Shawnin ja Sofian molemmilla puolilla. Saanko huomionne? Shawn kysyi kovaan ääneen, kun ihmiset olivat jutelleet ja juhlineet innoissaan kruunajaisia. Ihmiset vaikenivat ja katsoivat Shawnia nyt tarkkaavaisina. Näin synkkien aikojen keskellä haluan vielä ilahduttaa teitä, Shawn aloitti ja Sofia pystyi aistimaan virneen pojan kasvoilla. rakas kuningattaremme ja minä saamme lapsen. En minä antanut hänelle lupaa tuohon, Sofia mutisi vieressään istuvalle Alexandralle, joka tuijotti Sofiaa ensin säikähtäneenä, mutta hymyili sitten. Älähän nyt. Shawn on aina ollut tuollainen. Hän innostuu asioista helposti. Emme me sopineet, että hän saa kertoa koko kansalle siitä, mutta annan sen hänelle anteeksi, Sofia sanoi lämpimästi hymyillen, kun väkijoukko huusi innoissaan ja he kohottivat kaksikolle maljan.