Sivu 1 / 6 Inspiolto Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste Yanimo Respimat 2,5 mikrog/2,5 mikrog inhalaationeste RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO OSA VI.2 Osa VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä Keuhkoahtaumataudin ilmaantuvuus, esiintyvyys ja kuolleisuus vaihtelevat maittain sekä kunkin maan sisällä ikäryhmittäin. Niihin vaikuttavat keuhkoahtaumataudin riskitekijöiden jakauma ja erot taudin toteamisessa [R10-2308, R08-4924, R10-2316, P12-01205]. Euroopan maissa arvioitu ilmaantuvuus vaihtelee välillä 2,0 9,2/1 000 henkilövuotta [R11-4219, R10-2329] ja esiintyvyys välillä 2,8 26,1 % [R11-4215, R10-2328]. Vuonna 2004 keuhkoahtaumataudin arvioitiin olevan maailmanlaajuisesti neljänneksi yleisin kuolinsyy (5,1 % kaikista kuolemantapauksista koko maailmassa) [R09-4326]. Euroopassa keuhkoahtaumatautiin kuolee vuosittain noin 200 000 300 000 ihmistä [R10-2310]. Keuhkoahtaumataudin tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, ulkoilman saasteet, työperäinen altistus, aiemmin todettu astma ja mahdolliset perintötekijät [R13-0339, R13-0333, R13-0348]. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on usein myös muita yleisiä sairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes tai sydämen vajaatoiminta. Keuhkoahtaumatautiin on todettu liittyvän myös psyykkisiä sairauksia. Keuhkoahtaumatautipotilailla on merkitsevästi suurempi masennusoireiden riski [R10-2327]. Nämä oireet liittyvät vahvasti hengitystä koskevan ja yleiseen fyysiseen terveydentilaan liittyvän elämänlaadun huononemiseen. Osa VI.2.2 Yhteenveto hoidon hyödyistä Tällä hetkellä käytössä on kahteen eri lääkeryhmään kuuluvia inhaloitavia bronkodilataattoreita (keuhkoputkia laajentavia valmisteita): beeta 2 -agonisteja ja antikolinergejä. Ensimmäisinä kehitettyjen beeta 2 -agonistien ja antikolinergien vaikutuksen kesto on rajallinen. Sen vuoksi näitä lääkkeitä on otettava neljästi vuorokaudessa, jotta keuhkoputkia laajentava vaikutus säilyisi 24 tunnin ajan. Myöhemmin on kehitetty pidempivaikutteisia beeta 2 -agonisteja ja antikolinergejä, joita annostellaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa (pitkävaikutteiset beeta 2 - agonistit ja pitkävaikutteiset antikolinergit). Hoitosuosituksissa perustellaan vaikutusmekanismeiltaan erilaisten bronkodilataattorien yhdistelmäkäyttöä huomioiden, että tämä hoitostrategia voi johtaa parempaan bronkodilataatioon samalla kun haittavaikutukset pysyvät samanlaisina tai vähentyvät. Annostelultaan yhteensopivien beeta 2 -agonistien ja antikolinergien yhdistäminen kiinteinä yhdistelminä samaan
Sivu 2 / 6 inhalaattoriin mahdollistaa yksinkertaisemman ja käytännöllisemmän antoaikataulun. On kehitetty lyhytvaikutteisten beeta 2 -agonistien ja lyhytvaikutteisten antikolinergien kiinteäannoksisia yhdistelmiä, jotka on osoitettu turvallisiksi, tehokkaiksi ja potilaalle käytännöllisiksi [P10-11858]. EU:n alueella ja Yhdysvalloissa on äskettäin hyväksytty ensimmäiset kerran vuorokaudessa otettavat kiinteät pitkävaikutteisten antikolinergien ja pitkävaikutteisten beeta 2 -agonistien yhdistelmävalmisteet. -yhdistelmävalmisteen kehitysohjelman tarkoituksena on tukea yhdistelmän käyttöä kerran vuorokaudessa otettavana bronkodilatoivana ylläpitovalmisteena keuhkoahtaumataudin hoitoon. Tiotropiumin (pitkävaikutteinen antikolinergi) ja olodaterolin (pitkävaikutteinen beeta 2 -agonisti) yhdistelmää ehdotetaan käytettäväksi keuhkoahtaumatautipotilaiden hoitoon. Yhdistelmää on tutkittu vaiheen III kliinisessä tutkimusohjelmassa, johon sisältyi enimmillään 52 viikon pituisia tutkimuksia ja johon osallistui yli 7 000 potilasta. Keuhkoahtaumataudin vaikeusasteet keskivaikeasta hyvin vaikeaan olivat edustettuina. -yhdistelmää käytettiin kerran vuorokaudessa 5 mikrog/5 mikrog annoksella (2 painallusta, 2,5 mikrog / 2,5 mikrog). Hoidon vaikutus alkoi nopeasti ja se kohensi merkitsevästi keuhkofunktiota (FEV 1 AUC 0 3h -vaste päivänä 169 ja FEV 1 -jäännösarvon vaste päivänä 170) sekä terveyteen liittyvää elämänlaatua (SGRQ-kokonaispisteet päivänä 169). Osa VI.2.3 Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta Päätutkimuksen ja tukitutkimusten puitteissa tiotropium + olodateroli -yhdistelmää arvioitiin yli 40-vuotiailla potilailla. -yhdistelmää ei tutkittu maksan vajaatoimintapotilailla. Olodaterolin monoterapiaohjelmassa tutkittiin maksan vajaatoimintapotilaita, eikä annoksen muuttamista katsottu tarpeelliseksi. Maksan vajaatoimintapotilaita ei tutkittu tiotropiumin monoterapiaohjelmassa. -yhdistelmää ei ole arvioitu munuaisten vajaatoimintapotilailla, mutta kliinisistä tutkimuksista ei suljettu pois potilaita, joilla oli lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta. Munuaisten vajaatoimintapotilaita tutkittiin kummassakin monoterapiaohjelmassa, eikä annoksen muuttamisen katsottu olevan tarpeen näillä potilailla. Potilaita, joilla on suuri kardiovaskulaaristen liitännäissairauksien esiintyvyys, on tiotropium + olodateroli -tutkimusohjelman puitteissa tutkittu laajalti. Potilaita, joilla on tuore sydäninfarkti, epästabiili tai henkeä uhkaava sydämen rytmihäiriö, paroksysmaalinen takykardia tai dekompensoitunut sydämen vajaatoiminta, ei kuitenkaan tutkittu. -yhdistelmää ei ole tutkittu raskauden eikä imetyksen aikana eikä kliinisessä tutkimusohjelmassa ole tähän mennessä ilmoitettu raskauksia/imetyksiä. -yhdistelmää on tutkittu kliinisesti enimmillään 52 viikon ajan. Pitkäaikaiskokemusta tiotropium + olodateroli -yhdistelmän käytöstä yli 1 hoitovuoden ajan on toistaiseksi rajallisesti. Osa VI.2.4 Yhteenveto turvallisuustiedoista -valmisteeseen ei liity tärkeitä tunnistettuja riskejä.
Sivu 3 / 6 Osa VI. Taulukko 5 Riski Veren ja imukudoksen häiriöt Tärkeät mahdolliset riskit Mitä tiedetään (mm. syy, jonka vuoksi riskiä pidetään mahdollisena) Iäkkäillä keuhkoahtaumatautipotilailla voi olla samanaikaisesti tiettyjä sairauksia tai lääkityksiä, jotka saattavat aiheuttaa veren ja imukudoksen häiriöitä kuten poikkeavia verisolumääriä tai imusolmukkeiden suurenemista. Ei ole näyttöä siitä, että riski olisi tiotropium + olodateroli -yhdistelmää käyttävillä potilailla suurempi Kohonnut verensokeri (suuri veren glukoosipitoisuus) Psyykkiset häiriöt Tajunnan menetys (pyörtyminen) Sydänhäiriöt (sydänlihasiskemia, sydämen rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta) Sydänkuolleisuus Verisuonisairaudet (aneurysma) Keuhkoahtaumatautipotilailla on usein samanaikaisesti myös tyypin 2 diabetes. Ei ole näyttöä siitä, että veren glukoosipitoisuuden suurenemisriski olisi tiotropium + Keuhkoahtaumatautipotilailla on usein masennusta, ahdistuneisuutta, paniikkikohtauksia ja muita psyykkisiä häiriöitä. Ei ole näyttöä siitä, että psyykkisten häiriöiden riski olisi tiotropium + olodateroli -yhdistelmää käyttävillä potilailla suurempi Pyörtyminen (tajunnan menetys) on yleistä iäkkäillä henkilöillä, myös keuhkoahtaumatautia sairastavilla. Ei ole näyttöä siitä, että pyörtymisriski olisi tiotropium + Joitakin sydänhäiriöitä, kuten rytmihäiriöitä ja sydänlihasiskemiaa eli sydänlihaksen hapenpuutetta, pidetään tiotropium + olodateroli -hoidon mahdollisina riskeinä, koska näitä häiriöitä esiintyy yleisesti siinä lääkeryhmässä, johon olodaterolikomponentti kuuluu. Nämä ja muut sydänhäiriöt (esim. sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta ja rintakipu) ovat yleisiä iäkkäillä henkilöillä, myös keuhkoahtaumatautia sairastavilla. Ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että sydänhäiriöiden riski olisi tiotropium + Kyseessä on kaikilla keuhkoahtaumatautipotilailla mahdollinen riski. Boehringer Ingelheim arvioi lääketurvaohjelman puitteissa huolellisesti kaikki sydänkuolleisuusraportit, jotka koskevat tiotropium + olodateroli -yhdistelmää käyttäviä potilaita. Verisuonen pullistumia (aneurysmia) esiintyy yleisesti
Sivu 4 / 6 Riski Munuaisten vajaatoiminta Yliannostus Pieni veren kaliumpitoisuus (hypokalemia) Off-label-käyttö astmassa Mitä tiedetään (mm. syy, jonka vuoksi riskiä pidetään mahdollisena) potilailla, jotka ovat iäkkäitä ja joilla on sairauksia kuten keuhkoahtaumatauti. Molempien sairauksien yhtäaikaisen kehittymisen riski suurenee iän myötä. Ei ole näyttöä siitä, että aneurysmariski olisi tiotropium + Iäkkäillä henkilöillä, myös keuhkoahtaumatautia sairastavilla, on munuaisten vajaatoiminnan riski. Ei ole näyttöä siitä, että munuaisten vajaatoimintariski olisi tiotropium + olodateroli -yhdistelmää käyttävillä potilailla suurempi Minkä tahansa lääkkeen yliannostus on ongelma. -valmisteen yliannostus, joka aiheutuisi useista peräkkäisistä inhalaatioista samalla kertaa, on epätodennäköinen, sillä laite on ladattava ennen jokaista painallusta. -valmisteen yliannostustapauksia esiintyy hyvin harvoin, eikä niillä odoteta olevan vakavia kliinisiä seurauksia. Veren kaliumpitoisuuksien pieneneminen on hyvin tunnettu olodaterolin lääkeryhmäkohtainen vaikutus. Kaliumpitoisuuksien pieneneminen on marginaalisen vähäistä, eikä sillä ole tiotropium + olodateroli -valmisteen tavanomaisilla inhaloitavilla hoitoannoksilla kliinistä merkitystä. -yhdistelmään liittyy off-labelkäytön mahdollinen riski astmassa, jos asianmukainen erotusdiagnoosi jää tekemättä eli jos ei tehdä kaikkia asianmukaisia testejä ja tutkimuksia, joilla sairaus tai tila (esim. keuhkoahtaumatauti) voidaan erottaa muista taudeista, joihin liittyy samankaltaisia oireita ja löydöksiä (esim. astma). -yhdistelmää ei tule käyttää astman hoitoon, sillä olodaterolin pitkäaikaistehoa ja -turvallisuutta ei ole varmistettu astmapotilailla. Osa VI. Taulukko 6 Puuttuvat tiedot Riski Pitkäaikaistiedot yli 1 vuoden käytöstä (kardiovaskulaarihaitat) Mitä tiedetään -yhdistelmän tiotropiumkomponentin käytöstä on laajaa markkinoilletulon jälkeistä kokemusta ja kliinisistä tutkimuksista enintään ainakin 48 kk kokemusta. Toistaiseksi pisin altistus olodaterolikomponentille on tutkimuksissa 48 viikkoa. Tiotropiumin ja olodaterolin yhdistelmää on tutkittu kliinisesti vain enimmillään 52 viikon ajan.
Sivu 5 / 6 Tästä syystä 1 vuoden käytön jälkeen ilmenevistä haittavaikutuksista ei ole kokemusta. Raskaus ja imetys Potilaat, joilla on tuore: sydäninfarkti epästabiili tai henkeä uhkaava sydämen rytmihäiriö paroksysmaalinen takykardia dekompensoitunut sydämen vajaatoiminta Maksan vajaatoimintapotilaat Potilaat, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta Raskaana olevilla naisilla ei ole tehty riittäviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Käytettäessä valmistetta keuhkoahtaumataudin hoitoon, joka on lähinnä iäkkäiden henkilöiden tauti, raskaudenaikainen altistus on epätodennäköinen. Kun kuitenkin otetaan huomioon mahdollinen off-label-käyttö astman hoitoon, ei voida täysin sulkea pois mahdollisuutta, että valmistetta käytettäisiin epäasianmukaisesti tässä populaatiossa. Näitä potilaita ei otettu kliinisiin tiotropium + olodateroli -tutkimuksiin. Tästä syystä kyseisestä potilaspopulaatiosta ei ole tietoja saatavilla. -yhdistelmää ei ole arvioitu kliinisissä tutkimuksissa maksan vajaatoimintapotilailla. Olodaterolin monoterapiaohjelmassa tutkittiin maksan vajaatoimintapotilaita, eikä annoksen muuttamista katsottu tarpeelliseksi. Maksan vajaatoimintapotilaita ei tutkittu tiotropiumin monoterapiaohjelmassa. Näistä potilaista on siis vain rajallisesti tietoa. -yhdistelmää ei ole arvioitu munuaisten vajaatoimintapotilailla, mutta kliinisistä tutkimuksista ei suljettu pois potilaita, joilla oli lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta. Munuaisten vajaatoimintapotilaita tutkittiin kummassakin monoterapiaohjelmassa, eikä annoksen muuttamisen katsottu olevan tarpeen näillä potilailla. Näistä potilaista on siis vain rajallisesti tietoa. Osa VI.2.5 Yhteenveto toimenpiteistä riskien minimoimiseksi Kaikista lääkevalmisteista laaditaan valmisteyhteenveto, joka sisältää lääkäreille, apteekkihenkilökunnalle ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua yksityiskohtaista tietoa lääkkeen käytöstä, riskeistä ja suosituksista riskien minimoimiseksi. Pakkausselosteessa kerrotaan valmisteyhteenvedon tiedot lyhyesti maallikkokielellä. Valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa mainitut toimet ovat tavanomaisia riskienminimointitoimia. -yhdistelmän valmisteyhteenveto ja pakkausseloste ovat valmisteen EPAR-sivulla. Tällä lääkkeellä ei ole lisätoimia riskien minimoimiseksi.
Sivu 6 / 6 Osa VI.2.6 Kehityssuunnitelma myyntiluvan myöntämisen jälkeen -yhdistelmän kehityssuunnitelma ei toistaiseksi sisällä myyntiluvan jälkeen tehtäviä tutkimuksia. Osa VI.2.7 Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman päivityksistä Ei oleellinen, sillä kyseessä on tiotropium + olodateroli -yhdistelmän ensimmäinen riskienhallintasuunnitelma.