Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto

Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto Kaija Saranto, Kristiina Junttila, Eila Pekkala ja Marianne Tallberg (toim.) Hoidokki SHKS.2010 1

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. ASIASANASTON TAUSTAA 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ 3.1. TERMIEN MUOTO 3.2. ASIASANASTON RAKENNE 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNOISSA LÄHTEET Hoidokki SHKS.2010 2

1 JOHDANTO Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) käynnisti vuonna 1999 sanastohankkeen Suomalainen hoitotyön asiasanasto tietovarantojen hallintaan, sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Sen tarkoituksena on ollut tuottaa suomalainen hoitotieteellinen asiasanasto sähköisten tietovarantojen (esim. opinnäytteiden ja tutkimusartikkelien) hallintaan. Sanastosta on hyötyä erityisesti hoitotieteellisen tiedon systemaattiseen hakuun, jonka seurauksena myös tiedon välittyminen tietoverkkoihin helpottuu. Tieteellisen tiedon käyttö mahdollistuu hoitotyön käytännössä, hallinnossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdenmukaisen terminologian eli asiasanojen avulla. Hoitotieteellinen asiasanasto Hoidokki on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH) perustuva hoitotieteellisen tiedon indeksoinnin erikoissanasto. Hoidokin laadinnassa on noudatettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) periaatteita, Suomen Standardoimisliiton ja tekniikan Sanastokeskuksen ohjeita. Pääosa termeistä kuuluu MeSHiin ja kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) laatimaan Hoitotyön käytännön kansainväliseen luokitukseen (ICNP International Classification for Nursing Practice). Lisäksi asiasanastoon sisältyy asiantuntijaryhmän Delphi- menetelmällä valikoimia termejä. Apuna työssä on ollut myös MeSHin suomennos FinMeSH, jota Kustannus Oy Duodecim käyttää indeksoinnissa. Sanasto on tarkoitettu hoitotieteellisen tutkimuksen tiedonhakuun ja julkaisujen indeksointiin. Sanasto perustuu 10 teemaan, jotka on nimetty hoitotyön tietoperustasta käsin: 1) Terveys 2) Hoitamisen filosofiset perusteet, 3) Hoitotoiminnot, 4) Hoitotyön vaikutukset, 5) Hoitotyön toimintaympäristö, 6) Hoitotyön koulutus, 7) Hoitotyön johtaminen, 8) Hoitotyön tutkimus 9) Terveydenhuollon tietotekniikka ja 10) Toimijat. Nämä teemat sisältyvät MeSHin 15 pääluokkaan (taudit, organismit, biologiset tieteet, terveydenhuolto, antropologia, koulutus, sosiologia, humanistiset tieteet, menetelmät, välineet, teollisuus, maantiede, informatiikka, nimetyt ryhmät). Hoidokissa on käyttöohje sekä kirjaimittain aakkostettu ja teemoitettu osa. Molemmat jälkimmäiset osat ovat rakenteeltaan tesaurustyyppisiä eli niissä näkyvät asiasanojen yleisimmät semanttiset suhteet, yleensä hierarkkisesti lähimmät suppeammat ja laajemmat termit. Lisäksi sanastosta on aakkostettu termit taulukkoon suomen, englannin ja ruotsinkielisinä. Sanaston vastaavana toimittajana on ollut Professori Kaija Saranto. Sanaston käsillä olevan version toimitustyöhön ovat osallistuneet: TtT Anneli Ensio (1999-2009), TtT Kristiina Junttila, TtL Eila Pekkala ja dosentti Marianne Tallberg, joka on myös kääntänyt termit ruotsiksi. TtM Ulla-Mari Kinnunen on osallistunut MI Tietorakenteet Oy:n kehittämän Hoidokki- ylläpitosovelluksen käyttöönottoon. Asiantuntijaryhmä on kuullut asiantuntijoinaan Päivi Pekkarista Terveystieteiden keskuskirjastosta, Virpi Kallio-Kuusta Tekniikan Sanastokeskuksesta, Riitta Grahnia Stakesista ja Liisa Salmea Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisestä kirjastosta. TtMopiskelijat Paula Harju, Pia Laitio ja Sirpa Tiensuu ovat tehneet työryhmän toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Hankkeen työvaiheiden aikana on myös konsultoitu kansainvälisiä hoitotieteen sanastojen asiantuntijoita, joita ovat professori Suzanne Bakken Columbian yliopistosta New Yorkista, professori Susan Grobe Texasin yliopistosta, Hoidokki SHKS.2010 3

Austinista ja professori Virginia Saba Georgetownin yliopistosta Washingtonista. Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta työryhmineen on testannut sanastoa hoitotieteellisten väitöskirjojen indeksoinnissa. Jarmo Saarti on osallistunut sanaston käytön ohjeistuksen laadintaan (luku 3.3). Asiantuntijaryhmä on työskennellyt aktiivisesti Sairaanhoitajien koulutussäätiön tuella. Sanastoa päivitetään kansainvälisen ja kansallisen kehityksen sekä käyttäjäpalautteiden perusteella. Asiantuntijaryhmä on analysoinut hoitotieteellisten julkaisujen asiasanojen käyttöä ja arvioinnin perusteella uusia termejä on lisätty uuteen versioon. Termiehdotuslomakkeella voi tehdä asiasanastoon lisäys- ja muutosesityksiä. Sanaston saama palaute on ollut erittäin positiivista. Hoitotiede- ja Tutkiva hoitotyö -lehtien toimituskunnat ovat päättäneet käyttää Hoidokin termejä asiasanoina. Hoidokki -asiasanasto on myös liitetty osaksi Metatesaurus Rexhakuohjelmaa, joka on Kustannus Oy Duodecimin kehittämä ja ylläpitämä terveystieteellinen sanastojärjestelmä (http://www.terveysportti.fi). 2. ASIASANASTON TAUSTAA USA:ssa toimiva National Library of Medicine (NLM) on ylläpitänyt lääketieteellistä asiasanastoa, Medlars Indexiä, 1800- luvulta lähtien. Tietojenkäsittelyn kehityksen myötä syntyi 1960- luvulla tesaurus, Medical Subject Headings (MeSH), jonka asiasanoja vuonna 2004 on noin 20.000. Vuosikymmen sitten useissa maissa heräsi kiinnostus asiasanaston kääntämiseen omalle kielelle. Myös terveystieteiden keskuskirjaston (Terkko) informaatikot tutustuivat tekeillä oleviin MeSHin käännöksiin mm. puolan, saksan, tsekin ja unkarin kielille vuonna 1995. Tuohon aikaan Karolinska biblioteket oli juuri aloittamassa käännöstyötä ruotsiksi ja samana vuonna Terkkon asiantuntijat totesivat MeSHin suomentamisen tärkeäksi. Tätä aikaisemmin vuonna 1989 Lääkäriseura Duodecim oli aloittanut MeSHin yleisimpien lääketieteellisten termien kääntämisen tavoitteenaan koko MeSHin suomentaminen. Perustettiin työryhmä nimeltään Sanastorinki, jonka yhteistyöhön tulivat Terkko, Duodecim, Turun ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset kirjastot, Stakes, STM:n, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen kirjastot sekä vuonna 1996 Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS). Vuonna 1996 Sanastoringillä oli vireillä Suomalainen lääketieteellinen sanastoprojekti, jota Terkko lupautui koordinoimaan. Sanastorinki haki sitä varten apurahaa kansalliskirjaston projektista Suomalainen asiasanasto kotimaisten kirjasto- arkisto- ja museoluettelojen sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun, mutta apurahaa ei kuitenkaan myönnetty. Sanastorinki kokoontui edelleen ja oli myös yhteydessä Karolinska biblioteketin asiantuntijoihin. Vuosina 1997 ja 1998 Suomen sairaanhoitajaliitto vastasi hoitotyön osuudesta sanastoringissä. Sanastoringin kesken jäänyt työ jatkui, kun Sairaanhoitajien Koulutussäätiö käynnisti syksyllä 1999 hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut kehittää asiasanasto hoitotieteellisen tutkimuksen sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Medical Subject Headings (MeSH) on Medline- tietokannan asiasanasto (tesaurus, joka on osa Unified Medical Language Systemiä. National Library of Medicine (NLM) käynnisti Hoidokki SHKS.2010 4

1980- luvulla kehittämistyön, jolla pyritään harmonisoimaan globaalisella tasolla terveydenhuollon luokituksia ja sanastoja. UMLS sisältää satakunta erikoissanastoa ja luokitusta. MeSH muodostuu kolmesta tiedostosta: perustiedostosta (ns. tree), synonyymija määritelmätiedostosta. Hoidokin alkuperäisenä aineistona oli MeSH, josta ensin valittiin hoitotyön käytäntöä, koulutusta, hallintoa ja tutkimusta koskevat termit (hakusanoina nursing ja health care). Näistä valittiin relevantit termit asiantuntijoiden yksimielisyydellä Delphi- menetelmällä. Tavoiteltu yksimielisyysaste on ollut vähintään 75 %. Termit testattiin indeksoimalla Hoitotiede- lehden artikkeleita. Tuloksen perusteella sanastoa päätettiin täydentää kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä, jotka poimittiin International Classification for Nursing Practice (ICNP) luokituksesta. Nämä termit poimittiin systemaattisesti luokituksen 1- ja 2- tasoilta. Terminologiatyön asiantuntijoiden kehotuksesta termit ryhmiteltiin teemoittain MeSHin pääluokkia noudatellen, jotka nimettiin hoitotyön tietoperustasta käsin. Teemojen kattavuuden varmistamiseksi asiantuntijaryhmä täydensi MeSHin mukaisia aihealueita. Lisäksi sanastoon lisättiin hoitotyön johtamista, koulutusta ja tutkimusta kuvaavia termejä. Sanaston laatiminen on edellyttänyt käännöstyötä englannista suomeksi ja ruotsiksi, koska termit haluttiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Englannin- ja ruotsinkielisissä käännöksissä lähtökohtana on ollut suomenkielinen, Suomen terveydenhuoltoon soveltuva, termi. Tämä seikka korostuu erityisesti terveydenhuollon hallinnon, koulutuksen ja henkilöstön termeissä. Käännöstyö ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä. Jo kielten erilaiset rakenteet rajoittavat käännöksiä. MeSHissä käytetään yleensä termien monikkoa. Kuitenkin esimerkiksi termistä lapset, joka on luonteva suomeksikin, englanninkielisessä versiossa on yksikkömuoto "child". Myös terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, henkilöstön tehtävissä ja työnjaossa eri ammattiryhmien välillä on eroja, jotka ovat edellyttäneet kulttuurista validointia. Suomen ja Ruotsin välillä on paitsi eroja terveydenhuoltojärjestelmissä, myös eräitä kielellisiä eroavaisuuksia ruotsin-ruotsin ja suomen-ruotsin välillä. Ruotsin-ruotsissa ei mm. ole termiä terveydenhoitaja/hälsovårdare, vaan distriktsköterska, joka on kotisairaanhoitajan ja terveydenhoitajan "välimuoto". Ruotsiksi käännettäessä on pyritty suomenruotsalaiseen muotoon/ termiin, mutta on myös mainittu Karolinska Institutenin kirjaston ruotsinkielinen käännös. Hoidokki SHKS.2010 5

3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ 3. 1. TERMIEN MUOTO Asiasanat ovat aina substantiiveja. Yksittäistermit, sanaliitot, yhdyssanat Asiasanat ovat joko yksittäistermejä tai sanaliittoja tai sanaliittoja vastaavia yhdyssanoja. yksittäistermit näkö potilaat sanaliitot, yhdyssanat näkövammaisuus potilaan osallistuminen Yksittäistermit ovat sanaston vallitsevana termimuotona. Vaikka sanaliittoja ja niitä vastaavia yhdyssanoja on pyritty välttämään, on niitä sisällytetty sanastoon erikoisalasta johtuen. Periaatteena on, että sanaliittoja ja yhdyssanoja käytetään, jos ne muodostavat yleisesti käytetyn käsitteen tai jos niiden hajottaminen osiinsa voisi muuttaa käsitteen merkityksen. Yksikkö, monikko Asiasanat ovat joko yksikkö- tai monikkomuodoissa. Yksikkömuodossa ovat esim. ainesanat, abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvailevat sanat. Monikkomuodossa ovat yleensä konkreettisia, laskettavissa olevia käsitteitä kuvailevat sanat. Sanaston yksikkö- ja monikkomuodoissa noudatetaan MeSHin linjaa. yksikkö muisti hoitotyön kirjaaminen ammattitaito monikko muistihäiriöt hoitomerkinnät koulutusammatit 3.2. ASIASANASTON RAKENNE Sanastossa on kolme osaa: aiheenmukainen, temaattinen ja aakkosellinen osa sekä aiheenmukainen taulukko. Hoidokki SHKS.2010 6

A. Aiheenmukainen osa Aiheenmukainen osa muodostaa sanaston pääosan. Se sisältää kaikki sanastoon kuuluvat varsinaiset asiasanat ja ohjaustermit. Lisäksi temaattiseen osaan sisältyy asiasanojen välisiä suhteita eli viittauksia laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin sekä korvattuihin termeihin. Temaattinen osa on jaettu kymmeneen aihepiiriin. Ne ovat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön hallintoa kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: KÄYTÄ KT LT ST RT = viittaus ohjaustermistä asiasanaan = korvattu termi = laajempi termi = suppeampi termi = rinnakkaistermi, vierustermi liikehoito... asiasana KT liikuttaminen... korvattu termi LT hoitotoimien suorittaminen...laajempi termi ST vuodelepo... suppeampi termi RT mobilisointi... rinnakkaistermi liikuttaminen... KÄYTÄ liikehoito... ohjaustermi asiasana Ekvivalenssisuhde (KÄYTÄ-KT) Ekvivalenssisuhde osoitetaan lyhenteillä KÄYTÄ ja KT (korvattu termi). KÄYTÄlyhenne ohjaa käyttämään hyväksytyksi valittua asiasanaa eikä ohjaustermiä saa käyttää asiasanana. KÄYTÄ-viittaus karsii synonyymejä sekä yhdistää merkitykseltään läheisiä termejä Hoidokki SHKS.2010 7

liikuttaminen KÄYTÄ liikehoito liikehoito KT liikuttaminen Hierarkkinen suhde (LT-ST) Hierarkkinen suhde osoitetaan lyhenteillä LT (laajempi termi) ja ST (suppeampi termi). Samaan hierarkiaan voi kuulua eri näkökohtien mukaan valittuja asiasanoja. Yleensä kunkin asiasanan kohdalla näkyy vain yksi hierarkiataso ylös- ja yksi alaspäin, joskin joissain tapauksissa on sanaston käytön helpottamiseksi ilmoitettu samassa hierarkiassa eri hierarkiatasoille kuuluvia termejä. hoitomenetelmät LT huolehtiminen ST kivunhoito kuntoutus lievittäminen lääkehoito saattohoito terminaalihoito Assosiaatiosuhde (RT) Assosiaatiosuhde osoitetaan lyhenteellä RT (rinnakkaistermi, vierustermi). RT-suhde ohjaa sanaston käyttäjää huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat. Assosiaatiosuhde tarkoittaa käsitteiden välistä asiasuhdetta, joka on hierarkiasuhdetta löyhempi. Hoidokkiin on assosiaatiosuhteita sisällytetty vähän. hoitoketjut LT potilashallinto RT hoitopolku palveluketjut B. Aakkosellinen osa Aakkosellinen osa sisältää sanaston termit ja sitä käytetään hakemistona. Termien jäljessä olevat numerot viittaavat termien paikkaan sanaston temaattisessa osassa. Kustakin termistä ilmoitetaan sen hierarkkiset suhteet. Hoidokki SHKS.2010 8

C. Aiheenmukainen taulukko Aiheenmukainen taulukko -osa sisältää termit rinnakkain englanninkielisen ja ruotsinkielisen vastineen kera. Tämän osan avulla on mahdollista verrata kielellisiä eroja ja helpottaa kulttuuristen käsitteiden indeksointia eri kielialueilla. Taulukossa näkyvät myös termien ekvivalenssi-, hierarkia- ja assosiaatiosuhteet. Ruotsinkielisten asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: ANVÄND = Använd följande term (KÄYTÄ) ET = Ersatt term - korvattu termi (KT) VT = Vidare term - laajempi termi (LT) ST = Snävare term - suppeampi termi (ST) RT = Relaterad term rinnakkaistermi (RT) 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNISSA Hoidokin avulla indeksoitaessa käytetään vain siihen ja Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) sisältyviä asiasanoja sekä sellaisia asiasanoja, joiden käytöstä sanastoissa on annettu ohjeet (ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmät). Yleisen suomalaisen asiasanaston sisältämät asiasanat löytyvät sanaston verkkoversiosta, VESAsta osoitteesta http://renki.lib.helsinki.fi/ysa/. Asiasanaa voi käyttää tarpeen vaatiessa myös muissa kuin alanmukaisen osan osoittamissa yhteyksissä. Indeksoinnin tarkoitus on teoksen sisällönanalyysin avulla löytää sen ydinsisältö ja kääntää se asiasanoitukseksi tiedon tallennusta ja hakua varten. Teoksen sisällön analyysissä tukena voi käyttää Hoidokin temaattisia osa-alueita ja pyrkiä löytämään niitä parhaiten kuvaavat asiasanat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön johtamista kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Hoidokki SHKS.2010 9

Indeksoitava käsite pyritään kuvailemaan tarkimmalla mahdollisella asiasanalla, mutta tiedonhaun helpottamiseksi on usein syytä käyttää myös aihetta yleisemmin kuvailevaa termiä. Korkean tason yleisiä termejä (esim. hoitotiede) tulee käyttää harkitusti. Asiasanoja voidaan antaa joko erillisinä tai niitä voidaan yhdistää asiasanaketjuiksi. Tarkemmat ohjeet asiasanoituksesta löytyy esim. YSAn verkkoversiosta. Lisäksi indeksoijan tulee tuntea käyttämänsä tietojärjestelmän logiikka ja tiedonhakijoiden tapa etsiä tietoa. Sanastoon sisältymättömien termien käyttö indeksoinnissa eli ns. vapaa indeksointi Hoidokin avulla indeksoitaessa voidaan käyttää seuraavanlaisia sanastoihin sisältymättömiä termejä asiasanoina: termejä, joiden muodostamisesta sanastossa on 1. annettu erillinen ohje, 2. kaikkia erisnimiä, 3. numeerisia ajanmääreitä. 1. Asiasanat, joiden muodostamisesta on annettu ohje Sanastoissa on joitakin sellaisia sanaryhmiä (esim. taudit, kansat), jotka ovat niin laajoja, ettei kaikki ko. ryhmiin kuuluvia sanoja ole voitu luetella sanastossa. Näihin ryhmiin sisältyviä sanoja voi kuitenkin käyttää indeksoitaessa. Niiden muodosta ja käytöstä on annettu ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä. Sanastoon kuulumattomien termien muodot on yleensä tarkistettava hakuteoksista. Kattava luettelo ko. sanaryhmistä löytyy YSAn verkkoversiosta. 2. Erisnimet Mitä tahansa erisnimiä, kuten henkilönnimiä, paikannimiä, laitosten ja järjestöjen nimiä ja tuotenimiä voi käyttää asiasanoina. Erisnimien ohjeellisia muotoja löytyy Helsingin yliopiston Fennica-tietokannasta. Erisnimen lisäksi ko. asia on tarvittaessa indeksoitava myös sanastoon liittyvillä yleistermeillä. Henkilönnimet Asiasanana käytettävän henkilönnimen muodoksi valitaan se nimi, jolla henkilö yleisesti tunnetaan. Tämä nimi voi olla todellinen nimi, salanimi, nimimerkki tai muu nimitys. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 22). Hoidokki SHKS.2010 10

Mannerheim, Sophie Nightingale, Florence Snellman, Venny Myös kuvitteellisten henkilöiden nimiä voi käyttää asiasanoina. Jos kuvitteellinen henkilö on satuolento, nimitys viedään sellaisenaan suorassa järjestyksessä. Kipusisko Mato Alli Sisar Hento Valkoinen Yhteisönnimet Yhteisönnimistä suositellaan käytettäväksi yhteisön virallista nimimuotoa. Lyhenteiden käyttämistä ei suositella. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 24). Kansainvälisten yhteisöjen nimimuodon valinnassa noudatetaan luettelointisääntöjen vaihtoehtoista sääntöä eli jos yhteisöllä on vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään sitä. Tehy Stakes Vakiintuneita nimiksi muotoutuneita lyhennesanoja voi käyttää: Ssl ICN STM Maantieteelliset nimet Maantieteellisiä nimiä voivat olla esim.: maanosat maat, valtiot alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti vesistöt, meret, järvet, joet vuoristot, tunturit, vaarat läänit, maakunnat, kunnat jne. historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Böömi kuvitteellisten paikkojen nimet, esim. Keski-maa, Tuonela. Suomen paikkakunnista käytetään kielisuhteista riippumatta suomenkielistä muotoa, mikäli paikkakunnalla sellainen on. Hoidokki SHKS.2010 11

Maarianhamina (El Mariehamn) Ulkomaisista paikkakunnista käytetään Suomessa vakiintunutta nimimuotoa: Lontoo (El London) Tukholma (El Stockholm) 3. Ajanmääreet Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon sisältyy joitakin ajanjaksoja kuvailevia sanoja kuten antiikki, keskiaika, valistuksen aika. Näitä käytetään muiden asiasanojen tapaan joko itsenäisinä asiasanoina tai ajanjaksoja kuvailevina termeinä. kivunhoito : keskiaika Myös numeerisia ajanmääreitä voi käyttää asiasanoina. Ne tulee kuitenkin aina liittää varsinaisen asiasanan yhteyteen lisämääreiksi. Aikaa ilmaisevista määreistä voi käyttää seuraavia muotoja: Ajanjakso Indeksointi 1400-1800-luku hoitotyö : 1400-1800-luku 1600-luku tapakulttuuri : 1600-luku 1960- sairaanhoitajat : 1960-1950- ja 1970-luku maaseutu : 1950-luku : 1970-luku 1992 saattohoito : 1992 Vapaan indeksoinnin sanaryhmät Yleisen suomalaisen asiasanaston ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmiin kuuluvia asiasanoja voi käyttää tarvittaessa annettujen ohjeiden mukaan. Sanastoihin kuulumattomien termien muodot on pyrittävä tarkistamaan hakuteoksista. Sanastoissa olevien termien suosiminen takaa varmimmin löytyvyyden. Kansallisbibliografian käyttämiä ns. vapaan indeksoinnin termejä löytyy ohjeellistettuina Fennica-tietokannasta sekä YSAn verkkoversiosta VESAsta. Lisäksi kaikkia erisnimiä voi käyttää asiasanoina. Hoidokki SHKS.2010 12

LÄHTEET Brazier H & Begley CM. 1996. Selecting a database for literature searches in nursing: MEDLINE or CINAHL? Journal of Advanced Nursing 24, 868-875. Flor P, Jakobsson A, Mogset I, Taylor S & Espelien Aasen S. 2001. A Controlled Vocabulary for nursing and allied health in Norway. Health Information and Libraries Journal 18, 10-19. Haarala R & Wilskman K. 1998. Ammattikielen kehittelystä ja tutkimuksesta. Teoksessa Sonninen, A-L., Grönlund, E., Haarala, R., Holopainen, A., Kiikkala, I. & Wilskman, K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. s. 9-18. Halttunen A. 1992. Hoitotyön perussanastoa 1991 hoitotyön dokumentointiin. Suomen sairaanhoitajaliiton julkaisuja 1/1992. ICN 1996. International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Alpha version. Geneva. ICN 1999. International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Beta version. Geneva. Leminen A. 1975 Käsitteistä ja niiden määrittelemisestä. Sairaanhoidon vuosikirja XII. SHKS, Helsinki, 22-37. Lääkärin CD-ROM 1999. Duodecim Oy, Helsinki. MeSH 2004. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=mesh Mölsä A., Krogerus-Therman I., Raatikainen R. & Tolvanen S. 1995. Hoitotyön (nursing) ammattisanasto. Vårdterminologi. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna. Saranto, K., Pekkala, E., Tallberg, M. 2006. Hoitotiedelehden asiasanojen määrä ja laatu vuosina 1995-2003. Hoitotiede 2:90-99. Sonninen A-L., Grönlund E., Haarala R., Holopainen A., Kiikkala I. & Wilskman K. (toim.) 1998. Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot 1997. Stakes. Ohjeita ja luokituksia 1997:2. Stakes, Helsinki. Hoidokki SHKS.2010 13

Suomen Standardoimisliitto 1988. Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeet. Standardi SFS 5471. Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tekniikan Sanastokeskus 1988. Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tuovinen, K., Turunen, T., Saranto, K. & Saarti, J. 2006. Hoitotieteen asiasanasto käyttöön Kuopion yliopiston kirjastossa. Signum 1, 22-25. Wilskman K. 2000. Hoitotyön ammattikielen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Helsinki. von Ungern-Sternberg S. 2003. Löytyykö verkossa yhteinen kieli? Indeksoinnin ja monikielisten indeksien tarpeesta. Signum 36, 9-13. Yleinen Suomalainen Asiasanasto (YSA) 2005. http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html Hoidokki SHKS.2010 14