HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2010

HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2010 2.2.2011

2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Väestö 2.2 Väestöennusteet 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 2.3.1 Maakuntakaavoitus 2.3.2 Yleiskaavoitus 2.3.3 Asemakaavoitus 2.3.4 Natura- ja luonnonsuojelualueet 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat 3.2 Vesihuollon painopisteet ja periaatteet lähitulevaisuudessa 3.3 Rahoituksen ja tukemisen perusteet 3.3.1 Rahoitus maksuilla 3.3.2 Ulkopuolinen rahoitus 3.4 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja muu suunnittelu 3.5 Alueellinen yhteistyö 3.6 Asutuksen sijoittuminen A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Talousvesi 4.2 Jätevesi 4.2.1 Jätevesijärjestelmän rakentaminen 4.3 Lietteet 4.4 Toimintavarmuus 5 KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Talousvesi 5.2 Jätevesi B-OSA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 6 VESIHUOLLON NYKYTILA 6.1 Hallinto ja organisaatiot 6.2 Vedenhankinta ja jakelu 6.2.1 Pohjavesialueet 6.2.2 Vedenotto 6.2.3 Vedenkulutus 6.2.4 Vesijohtoverkosto 6.3 Jätevesien viemäröinti ja käsittely 6.3.1 Jätevesien viemäröinti 6.3.2 Jätevesien käsittely ja kuormitus 6.3.3 Puhdistamolietteet 6.4 Hulevedet 6.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja riskit 6.5.1 Talousvesi

3 6.5.2 Jätevesi 6.6 Alueellinen yhteistyö 7 KEHITTÄMISTARPEET 7.1 Vedenhankinta ja jakelu 7.2 Jätevedenkäsittely 7.3 Lietteet 8 VESIHUOLLON KEHITYSENNUSTEET 8.1 Vedenkulutus ja -hankinta 8.2 Jätevesikuormitus ja -puhdistus C-OSA KOKO KUNNAN ALUE 9 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN 10 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 10.1 Vedenhankinta 10.2 Vesijohto- ja viemäriverkosto 10.3 Yhdysvesijohdot 10.4 Jätevesien käsittelyratkaisu 11 SUUNNITELMAN TOTEUTUS 11.1 Suunnitelman hyväksyminen 11.2 Suunnitelman tarkentaminen ja muuttaminen 11.3 Suunnitelman ylläpito, valvonta ja tiedottaminen 12 TIIVISTELMÄ LIITTEET Liite 2.3.3 Asemakaavoitetut alueet Liite 4.2 Ympäristönsuojelumääräykset Liite 6.2.1 Pohjavesialueet Liite 9 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Liite 10 Kehittämistoimenpiteet Liitekartta 10A Suunnitelmakartta taajama Liitekartta 10B Suunnitelmakartta haja-asutus

4 HÄMEENKYRÖN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1.12.2010 1 JOHDANTO Vesihuollon kehittämissuunnitelma kuuluu olennaisena osana kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Suunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin, jonka mukaan kunnan on kehitettävä vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistuttava vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehitysratkaisut. Suunnitelma kattaa vesihuollon kehittämisen sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla että niiden ulkopuolella. Suunnitelma on laadittu vuoteen 2025 saakka. Suunnitelmaa tulisi päivittää valtuustokausittain. Tämä suunnitelma korvaa Hämeenkyrön kunnan vuonna 2004 laaditun vesihuollon kehittämissuunnitelman. Hämeenkyrön kunnan alueella on toteutettu 1990- ja 2000-luvuilla runsaasti vesijohto- ja viemärirakentamista. Taajama-alueiden verkostojen rakentamisesta on vastannut Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos ja Kyröskosken Vesihuolto Oy. Kylissä ja haja-asutusalueilla rakentamisesta vastuussa ovat lisäksi olleet vesi- ja viemäriosuuskunnat, joita toimii kunnassa runsaasti. Vesihuollon kannalta merkittävä rakennushanke on ollut lisäksi Sastamala-Hämeenkyrö välille rakennettu yhdysvesijohto ja siirtoviemäri välille Hämeenkyrön Haukijärvi - Sastamala. Hämeenkyrön vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu kunnan omana työnä. Työryhmän ovat muodostaneet liikelaitospäällikkö Jari Luoma, kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys, kaavasuunnittelija Juha Mäkelä ja ympäristösihteeri Kaisa Pieniluoma. Työn valmisteluun on lisäksi osallistunut Raija Pasanen Kyröskosken Vesihuolto Oy:stä. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Hämeenkyrön kunta. Hämeenkyrön kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Tampereen seutukunnassa. Hämeenkyrön rajanaapureita ovat Sastamalan, Ylöjärven, Ikaalisten ja Nokian kaupungit. Hämeenkyrön kunta sijaitsee Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella.

5 2.1 Väestö Hämeenkyrön kunnan kokonaispinta-ala on 505 km 2, josta vesistöjen osuus on 41 km 2 (noin 8 % kokonaispinta-alasta). Metsäpinta-ala 320 km 2 ja peltopinta-ala 102 km 2 Kunnan keskustaajama sijaitsee 40 kilometriä Tampereelta luoteeseen valtatien 3 varrella. Kunnan keskustaajama jakaantuu kahteen itsenäisesti toimivaan ja toisiaan täydentävään keskustaan: Kyröskoskeen ja Kirkonkylään. Keskustatoiminnot jakaantuvat näihin kahteen taajamakeskukseen. Taajamakeskusten välinen etäisyys on noin 3 km. Taajamaväestöstä Kyrönkoskella asuu noin 60 % ja Kirkonseudulla noin 40 %. Hämeenkyrön väestömäärä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut nousussa. Väestömäärä on noussut 925 asukkaalla. Hämeenkyrön asukasluku vuoden 2009 lopussa oli 10 436. Taulukossa 2.1 on esitetty väestökehitys vuosina 1990-2009. Taulukko 2.1 Väestökehitys 1990-2009 1990 1995 2000 2007 2008 2009 Hämeenkyrö 9 511 9 736 9 897 10 277 10323 10 436 2.2 Väestöennusteet Taulukossa 2.2 on esitetty Tilastokeskuksen laatima väestöennuste. Hämeenkyrön asukasluvun oletetaan nousevan noin 2000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Ennusteen mukaan Hämeenkyrön väestömäärä nousee keskimäärin 0,5 % vuodessa. Taulukko 2.2 Väestöennuste 2011-2040

6 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 2.3.1 Maakuntakaavoitus 2.3.2 Yleiskaavoitus Hämeenkyrön alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Pirkanmaan liitto. Valtioneuvosto vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavoitusta päivitetään vaihemaakuntakaavoituksella. Vireillä ovat 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä 2.vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). 3.vaihemaakuntakaavan (Pirkanmaan keskuspuhdistamo) laadinta on keskeytetty. Voimassa olevat yleiskaavat: Lavajärven osayleiskaava (vahv. 2002) Hämeenkyrön keskusta 2010 osayleiskaava (vahv. 2001) Sasi-Mahnala-Laitila osayleiskaava (vahv. 1992) Pinsiönkankaan osayleiskaava (vahv. 1985) Jokiniemen tilan osayleiskaava (oik.vaikutukseton, kvalt. hyväksymä) Kaavoitusohjelmassa ja -katsauksessa 2010 vireillä olevat tai aloitettavat yleiskaavat: Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala-Jumesniemi osayleiskaava (2009-) Ulvaanharjun osayleiskaava (2004-) Sasi-Mahnala osayleiskaavan tarkistus (2006-) Keskustan yleiskaava 2025 osayleiskaava Hämeenkyrön kehityskuva / strateginen yleiskaava 2.3.3 Asemakaavoitus Keskusta-alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Vireillä olevia asemakaavahankkeita ovat mm.: Sumeliuksenmäki (kaavanmuutos) Kalalahden teollisuusalue (kaavanmuutos ja laajennus) Ohitustien vaatimat kaavamuutokset mm. Tippavaarassa ja Häijääntien ST1-aseman alueilla

7 Kyröskosken korttelit 65,66 ja 68 (kaavanmuutos) Kyröskosken pohjoinen teollisuusalue Kirkonseudun vanhan urheilukentän alue (kaavanmuutos) Hämeenkyrön asemakaavoitetut alueet on esitetty liitekartassa 2.3.3. 2.3.4 Natura- ja luonnonsuojelualueet Hämeenkyrössä Natura 2000 kohteisiin kuuluvat Sarkkilanjärven (54 ha), Huutisuo-Sasin (60 ha), Vatulanharju-Ulvaanharjun (1 089 ha, valtaosa alueesta on Ikaalisten kaupungin alueella), Ruonajoen ( 13 ha, osa alueesta Ylöjärven kaupungin alueella) ja Pinsiön-Matalusjoen (27 ha, osa alueesta Nokian kaupungin ja Ylöjärven kaupugin alueilla) alueet. Lisäksi kunnan alueella on lintuvesien-, lehtojen- ja harjujensuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. 3 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet ja keskeiset strategiat Vesihuoltolain mukaisesti kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan on ryhdyttävä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toimintaalueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toimintaalueellaan. Taulukossa 3.1 on esitetty vedenhankinnan ja -jakelun tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Taulukko 3.1 Vedenhankinnan ja -jakelun pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Tavoitteet Vedenhankinta perustuu hyvälaatuiseen ja riittävään pohjaveteen. Vedenhankinta on varmistettu useasta eri vedenottamosta ja vedenjakelu on turvattu varmuusvesiyhteyksillä. Vedenhankinta on toteutettu siten, että poikkeustilanteessa vuorokaudessa voidaan vettä jakaa vähintään 120 litraa asukasta kohti. Keskitetyn vedenhankinnan piiriin on liitetty kaikki ne kylät ja taajamat, joissa putkilinjojen ja yhteyksien rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa tai veden laadun ja riittävyyden takia välttämätöntä. Laskuttamattoman veden osuus kokonaiskulutuksesta on alle 10 %. Toimenpiteet Pohjavesien muodostumisalueet kartoitetaan ja suojellaan toimenpiteillä, jotka vaikuttavat pohjaveden määrään tai laatuun. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa otetaan ensisijaisesti huomioon pohjavesien suojelun ja vedenhankinnan tarpeet. Vedenhankinta tapahtuu useammasta vedenottamosta, jotka sijaitsevat eri puolilla jakelualuetta. Vesilaitoksissa varaudutaan poikkeustilanteisiin suunnitelmilla ja käytännön toimenpiteillä.

8 Vesilaitokset ylläpitävät, uusivat ja korjaavat laitoksia ja verkostoa todellisen tarpeen mukaan. Vesilaitokset toimivat omavaraisesti taloudellisesti kestävällä pohjalla. Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon vesilaitosten taloudelliset resurssit ja keskitettyjen järjestelmien toiminnalliset edellytykset. Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2 Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Tavoitteet Jätevesien käsittely tapahtuu nykyaikaisessa ja ympäristövaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa, jonka ympäristövaikutukset on minimoitu. Jätevesien käsittely on keskitetty riittävän tehokkaisiin ja taloudellisiin yksiköihin. Jätevesien johtaminen ja käsittely on toteutettu siten, että poikkeustilanteissakin jätevedet voidaan käsitellä mekaanisesti välppäämällä tai selkeyttämällä. Keskitetyn viemäröinnin piiriin on liitetty kaikki ne kylät ja taajamat, joissa putkilinjojen ja yhteyksien rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa tai viemäröinti on ympäristö- tai terveyssyistä välttämätöntä. Keskitetyt järjestelmät ja kiinteistökohtaiset järjestelmät yhteenlaskettuna alueella päästään yli 95 % puhdistustehoon vesistökuormituksessa. Laskuttamaton osuus puhdistamolle tulevasta virtaamasta on noin 34 %. Toimenpiteet Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn keskeiset taloudelliset toteutusperiaatteet. Jätevesien käsittely keskitetään yhteen tai useampaan suuryksikköön, jossa jätevesien käsittely tapahtuu nykyaikaisilla tehokkailla puhdistusmenetelmillä ja valvonnan alaisuudessa Runkoviemärien ja siirtojärjestelmien toimivuuteen ja ylläpitoon kiinnitetään erityistä huomiota häiriöistä tai rikkoutumisesta aiheutuvien ohitusten minimoimiseksi. Kiinteistö- ja kyläkohtaiset erillisjärjestelmät toteutetaan ja niiden ylläpito järjestetään vaatimusten mukaisesti, teho yli 90 %. 3.2 Vesihuollon painopisteet ja periaatteet lähitulevaisuudessa Seuraavien viiden vuoden aikana keskeisin painopiste on oman jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen ja jätevesien käsittelyn siirtäminen Nokialle rakennettavaan yhteispuhdistamoon. Toinen painopiste on tehostaa haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyä ja laajentaa kunnallista viemäriverkostoa haja-asutusalueille. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on tällä tietoa edelleen vuoden 2014 alkuun asti. Kolmas painopiste on huolehtia olemassa olevan verkoston (vesi ja viemäri) riittävästä saneerauksesta ja vastata uusien verkostojen osalta uusien

9 asemakaava-alueiden rakentamistahtiin. Vesihuollon painopisteet ja periaatteet seuraavien viiden vuoden aikana on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.3 Vesihuollon painopisteet ja tavoitteet seuraavien viiden vuoden aikana 1. Yhteispuhdistamon rakentaminen o Osallistutaan Nokialle rakennettavaan yhteispuhdistamoon o Rakennetaan siirtoviemäri välille Hämeenkyrö Nokia o Lakkautetaan oma nykyinen jätevedenpuhdistamo 2. Haja-asutuksen kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn tehostaminen o Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot ja rakentamisaikataulu o Alueiden priorisoinnissa (aikataulutus) otetaan huomioon kustannusvastaavuus, asukasjoukon tarve ja ympäristönäkökulmat o Kunnan vesihuoltolaitos rakentaa verkostoa toimenpideohjelman mukaisesti o Muilla alueilla vesihuoltoverkostoa rakennetaan vesiyhtymien voimin (esim. osuuskunta) o Kunta tarkastaa pyydettäessä asukkaiden olemassa olevia jätevesijärjestelmiä o Asukkaita opastetaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä 3. Vesihuollon ylläpito (/saneeraus) o Vesihuoltolaitoksen verkostoja saneerataan vuosittain valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa o Teetetään viemäriverkoston vuotovesiselvitys o Vesihuoltolaitos laatii saneeraussuunnitelman, jossa esitetään saneerauskohteita pitkällä aikavälillä 3.3 Rahoituksen ja tukemisen perusteet Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon investointihankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. Hämeenkyrön kunta tukee viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevia jätevesiosuuskuntia, joissa on osakkaina vähintään viisi ympärivuotisessa asuinkäytössä olevaa kiinteistöä valtuuston päätösten mukaisesti Tällä hetkellä tuen suuruus on maksimissaan 20 % toteutuneista kustannuksista. 3.3.1 Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus on oltava sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). Vesihuoltoyhtymät kattavat osan verkoston rakentamiskustannuksista osuuskunnan jäseniltä perittävillä osuusmaksuilla ja liittymismaksuilla.

10 3.3.2 Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai hyväksymällä hankkeen vesihuoltotyöksi. Valtion tuki on aina harkinnanvaraista ja se on riippuvainen valtion määrärahoista. Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat hakea vesihuoltoavustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään enintään 50 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio (alueellinen ELYkeskus) toimii rakennuttajana. Valtion tuen osuus on enintään 50 % kokonaiskustannuksista. Pirkanmaan ELY-keskus voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. 3.4 Yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja muu suunnittelu Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa otetaan huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa otetaan huomioon vedenhankinta ja -jakelu, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa otetaan huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutusalueilla vesihuolto perustuu myös kiinteistökohtaisiin ja osuuskuntien rakentamiin järjestelmiin. Kiinteistöjen vesihuollon keskittämisen ja laajempien kokonaisuuksien muodostamisen edellytyksenä on riittävän tiivis rakentaminen, asutuskeskittymät tai keskitetyn vesihuollon puuttumisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisu. Keskitetty vesihuoltoverkosto turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. Yleensä keskitetyn vesihuollon edellytyksenä on tiivis asutus, jossa talojen etäisyydet ovat alle 100 metriä. Haja-asutusalueella tapahtuvalla maankäytön suunnittelulla ja rakennuslupamenettelyllä on mahdollista ohjata rakentamista tiiviimpään asutukseen tai siihen, että kiinteistöillä on luontaiset edellytykset huolehtia kiinteistökohtaisesti vedenhankinnasta ja viemäröinnistä.

11 3.5 Alueellinen yhteistyö Alueellinen vesihuoltoyhteistyö tapahtuu kuntien välillä. Yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on vesihuollon toimintavarmuuden parantaminen. Kunnallisen yhteistyön on oltava tarkoituksenmukaista kunnan oman vesihuoltolaitoksen kannalta. Kunta osallistuu alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena on, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle on oltava selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä on seurattava joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita. Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). Hämeenkyrön kunta tekee vesihuollossa yhteistyötä kaikkien naapurikuntiensa kanssa. Hämeenkyröstä johdetaan pohjavettä yhdysvesijohdoissa Sastamalaan, Ylöjärvelle, Nokialle ja Tampereelle. Lisäksi Ikaalisista johdetaan vettä Hämeenkyrön kautta Sastamalaan. Ylöjärven Viljakkalan jätevedet käsitellään Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamolla ja osa Hämeenkyrön Haukijärven jätevesistä käsitellään Sastamalan Mouhijärven jätevedenpuhdistamolla. 3.6 Asutuksen sijoittuminen Hämeenkyrön kunnan väkiluku oli 31.12.2008 10327 asukasta. Asutuksen sijoittuminen vuonna 2008 esitetään alla olevassa taulukossa 4.1. Kyröskosken alue, yht. 3931 asukasta Kirkonkylän alue, yht. 2443 asukasta Läntinen alue, yht. 1005 asukasta Itäinen alue, yht. 2870 asukasta Puronsuu, 578 Nuijamiestentie, 291 Särkijärvi, Sikuri, Osara, 203 Haukijärvi, Viidanoja, 252 Paukunperä, 98 Raipala, 13 Vaivianneva, 48 Laitila, Herttuala, Kierikkala, 463 Tippavaara, 14 Pappilanmetsä, 666 Vaivia, Palonkulma, Timi, Turkkila, 131 119 Korkomäki, 326 Heiskanmetsä, 2 Kuustenlatva, Pahaoja, 166 Sirkkala, Jumesniemi, 225 Keskusta, 1376 Rantakulma, 123 Kaipio, Nukarinkulma, Lammelankulma, Sasi, Mahnala, 695

280 Tanolantie, 31 Itä Kirkonkylä, 416 Vesajärvi, 189 Rokkakoski, Joenkulma, Pentinmaa, 378 Turkimus, 98 Länsi Kirkonkylä, 313 Komi, Lavajärvi, 247 Kyröskoskenharju, 332 Uskela, 210 Pinsiö, osa Pentinmaata, 277 Vanha Harju, 171 Käkelä, 189 Myllykylä, Metsäkulma, 202 Käpylä, 259 Kalalahti, 3 Muu, 78 Hiidenlahti, 241 Kyröspohja, 217 Saha, 29 Kostula-Järvenkylä, 375 Tehdas, 3 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4 HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 4.1 Talousvesi Vesihuoltolaitosten ja vesiyhtymien vesijohtoverkostojen ulkopuolelle jää Hämeenkyrössä noin 150 vakinaista-asukasta eli 1 % asukasmäärästä. Hajaasutusalueiden asukkaiden kokonaisvedentarve on noin 150 m 3 /d (150 l/as d). Hämeenkyrön kunnan alueella on 45 talousvetensä Hämeenkyrön kunnalta hankkivaa ja jakelusta asiakkailleen vastaavaa vesiyhtymää/osuuskuntaa. Kolmella vesiyhtymällä on omat vedenottamot/kaivot. Lisäksi talousvettä hankkii ja jakelee Hämeenkyrön kunnan alueella Pinsiön vesiosuuskunta, Lahdenpohjan vesiosuuskunta, Ikaalisten vesi Oy ja Nokian kaupungin vesihuoltolaitos. Hämeenkyrön kunnan alueella talousvettä hankkivat ja/tai jakelevat vesihuoltolaitokset, vesiyhtymät ym. toimijat on esitetty taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Vedentoimittaja Vedenhankinta Kulutuspaikat Vedenkulutus m3/d 12 Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos Kyröskosken Vesihuolto Oy Ikaalisten Vesi Oy Nokian kaupungin vesihuoltolaitos Miharin vedenottamo, Ulvaanharjun vedenottamo ja Enonlähteen vedenottamo Enonlähteen vedenottamo Vatulan vedenottamo Miharin vedenottamo 1825 780 1161 610 10 (arvio) 1 (arvio) 20 (arvio) 2 (arvio)

13 Vedentoimittaja Vedenhankinta Kulutuspaikat Vedenkulutus m3/d Pinsiön alueen vesiosuuskunta Pinsiön vedenottamo/ Tampereen Vesi Oy 45 12 Kostulan vesiyhtymä oma kaivo 80 10 Simunan vesiyhtymä oma kaivo 70 30 Järvisen vesiyhtymä oma kaivo 15 1 Alaskylän vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 1 Asumaniemen vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 10 7 Halmeen vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 3 5 Harjulan vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 4 0,2 Huomentien vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 0,5 Huviniemen vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 0,3 Jokiniementien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 5 1 Jokivarren vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 5 1,5 Jumesniemen vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 19 27 Järvensivuntien vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 5 3 Kahilakorven vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 24 9 Kierumanperän vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 0,5 Kiikankulman vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 1,5 Kintuksen vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 3 1 Kujansuun vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 5 1,5 Kurjenkulman vesisuuskunta Hämeenkyrön kunta 3 1 Kuusistontien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 4 1,6

14 Vedentoimittaja Vedenhankinta Kulutuspaikat Vedenkulutus m3/d Lahdenperän vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 66 11 (Suodenniemi) Laurilan vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 1 Lehtisalintien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 9 5,5 Lusikkasaaren vesiyhtiö Hämeenkyrön kunta 5 2,7 Mahnalan vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 5,5 Mustalahdentien vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 4 1,5 Myllykulman vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 9 2 Männyn vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 3 1 Nevalantien vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 5 1,6 Niemenmaan vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 13 0,4 Niittymaan vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 3 0,7 Palkon vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 3 4 Pentinmaan vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 10 1,5 Perämaantien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 4 1 Pihlajaniemen vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 13 2 Pukaran vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 8 3,5 Purimontien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 13 1,5 Raattajärventien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 9 5 Ronkantien vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 3 0,5 Rukoshuoneen seudun Hämeenkyrön kunta 5 2 vesiosuuskunta Tarrinmäen vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 3 1,4 Tiiliruukin vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 4 1 Valkjärven vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 7 1 Viidanojan vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 7 7 Keskinen-Ilomäki vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 6 0,5

15 Mustajärven alueen Hämeenkyrön kunta 14 1,6 vesihuolto-osuuskunta Mäkelän vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 8 2 Pikku-Sirkkalan vesiosuuskunta Hämeenkyrön kunta 3 0,1 4.2 Jätevesi Vesihuoltolaitosten ja vesiyhtymien ulkopuolella olevien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo. Valtaosa kiinteistökohtaisista kaivoista saa veden moreenikerrostumista. Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallioja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. Radonin ja fluoridin poistamiseen talousvedestä on olemassa teknisiä ratkaisuja. Radonin poistaminen on mahdollista kohtuuhinnalla, mutta fluoridin poistaminen on kalliista. Myös rauta ja mangaani voidaan suodattaa pois. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Keskitetyn jätevedenkäsittelyn ulkopuolelle jää Hämeenkyrössä noin 3900 asukasta eli 37 % asukasmäärästä. Lisäksi vapaa-ajanasuntoja on noin 1577, joista suuri osa ei ole keskitettyjen viemäriverkostojen piirissä. Vapaa-ajan asukkaita on noin 3943 (2,5 asukasta/kiinteistö). Hämeenkyrössä on kunnan lisäksi 3 jäteveden viemäröinnistä vastaavaa yksityistä vesiyhtymää. Viemäröinnistä vastaavat toimijat on esitetty taulukossa 4.2. Taulukko 4.2 Jätevesien viemäröinnistä vastaavat tahot Kunta / yhtymä Jäteveden käsittely Kulutuspaikat Hämeenkyrön kunta Oma puhdistamo 1713 Mustajärven alueen Sastamalan vesi 14 vesihuolto-osuuskunta (Mouhijärven puhdistamo) Pantion vesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 6 Telkontien jätevesiyhtymä Hämeenkyrön kunta 6 Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevedenkäsittely on kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien varassa. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin.

16 Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Rakennettavilla kiinteistöillä asetus vaatii heti vaaditun järjestelmän rakentamista. Vanhoilla kiinteistöillä siirtymäaika on vuoden 2014 alkuun asti. Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on määritelty vaadittava kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn taso erilaisilla alueilla sekä ohjeistettu sopivan jätevesijärjestelmän valitsemisessa. Ympäristönsuojelumääräykset jätevesien käsittelyn osalta on esitetty liitteessä 4.2. Haja-asutusalueiden jätevesillä on suuri merkitys vesistöjen ravinnekuormitukseen, ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset pohjavesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 4.2.1 Jätevesijärjestelmän rakentaminen Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 1.1.2004, siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 1.1.2014. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on pyytänyt kopiot laadituista selvityksistä myös kuntaan. Selvityksiä on kuntaan toimitettu noin 1000 kpl. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. 4.3 Lietteet Haja-asutusalueilla muodostuvia sako- ja umpikaivolietteitä otetaan vastaan Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamolla. Lietteitä otettiin vastaan vuonna 2009 yhteensä noin 7542 tonnia joista umpikaivolietteiden osuus oli 6881 tonnia ja sako lietteiden osuus 661 tonnia. Lietteitä toimitetaan myös naapurikuntien jätevedenpuhdistamoille riippuen kiinteistön sijainnista. 4.4 Toimintavarmuus Suurin osa vesiyhtymistä ostaa vetensä vesihuoltolaitoksilta. Näiden yhtymien toimintavarmuus ja riskit muodostuvat suurelta osin vesihuoltolaitoksen vedenjakelun toimintavarmuudesta.

17 Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde tai -yhteys poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 5 KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Talousvesi 5.2 Jätevesi Vedenhankintaa voidaan parantaa levittämällä alueille vesijohtoverkostoa yhdessä viemäriverkoston kanssa. Tämän lisäksi eri puolilla kuntaa sijaitsee mahdollisia pohjavesialueita, joita on mahdollista ottaa käyttöön. Vedenottamon rakentaminen vaatii perusteelliset pohjavesitutkimukset. Vedenhankinnassa on pitkällä aikavälillä varauduttava poikkeuksellisiin sääilmiöihin sekä kuiviin kausiin. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa levittämällä voidaan turvata vedenhankintaa. Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Viemäröinnin rakentamista on ensisijaisesti pyrittävä toteuttamaan olemassa olevien laitoksien (kunta, vesiosuuskunta) toimesta. Jos laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, kiinteistönomistajat voivat myös rakentaa viemäriverkostoa perustettavan vesihuoltoyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Hämeenkyrössä on kyliä ja asutuskeskittymiä, jotka olisi mahdollista saattaa viemäröinnin piiriin. Osa alueista vaatii tarkempaa maankäyttösuunnittelua (kaavoitusta) ennen vesihuollon järjestämistä. Tällaisia alueita ovat esim. Kyröspohja ja Heinijärvi. Sasin ja Mahnalan alueella on asutusta I-luokan pohjavesialueella. Osa asutuskeskittymistä ja kylistä sijaitsee kauempana olemassa olevasta viemäriverkostosta eikä alueille ole suunniteltu kunnallista viemäriverkostoa. Tällöin voidaan rakentaa osuuskuntapohjaisesti keskitettyä viemäriverkostoa esim. kyläpuhdistamoon tai järjestää jätevesien käsittely kiinteistökohtaisesti.