Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 101/2011/1 Dnro ISAVI/44/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.11.2011 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa (toiminnan laajentaminen), Rantasalmi HAKIJA Mikko ja Pekka Lappalainen Tervajoentie 371 58900 Rantasalmi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Tilalla on nyt 45 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 20 yksilöä nuorkarjaa <6 kk, yhteensä 342 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen tilalla on lypsylehmiä 45, hiehoja 12, lihanautoja 320 ja vasikoita < 6 kk 180, yhteensä 1526 eläinyksikköä. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 200 lihanaudan eläinsuojan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentti, kohta 11 a ) nojalla. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 28.4.2011 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Pellon vuokrasopimuksia on tehty 53 ha ja sopimuspeltoa on 60 ha. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. Alueella ei ole asemakaavaa. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Mansikkaharjun tila sijaitsee Osikonmäen kylässä Rantasalmen kunnassa (681-415-0003-0075) osoitteessa Tervajoetie 371. Alue on maatalousvaltaista. Lähin ympärivuotinen asunto sijaitsee runsaan 500 metrin päässä uudesta rakennettavasta karjasuojasta.
2 Eläinsuojan toiminta Laajennettu toiminta on tarkoitus aloittaa 2012. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan maitoa 405 000 kg/a ja naudanlihaa 105 000 kg/a. Tila kuuluu Tervajoen vesiosuuskuntaan. Lypsylehmien, uudistushiehojen ja lihanautojen lanta ja virtsa käsitellään lietelantana. Oman tilan lietesäiliöissä ja -kuiluissa on tilavuutta yhteensä 1 710 m³ ja vuokrasäiliöissä 900 m³. Yhteensä säiliötilavuutta on 2 610 m 3. Kaikkien säiliöiden rakennusmateriaalina on käytetty betonia. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Tilalle rakennetaan kaksi uutta 2 482 m 3 :n lietesäiliötä, jolloin säiliö- ja kuilutilavuutta on yhteensä 6 254 m 3. Laajennusvaiheessa 2 (160 nuorkarjapaikkaa v. 2013-2015) on mahdollisesti tarkoitus luopua lypsykarjasta ja muuttaa lypsykarjanavetta nuorkarjapaikoiksi. Tällöin vanhaa lietesäiliökapasiteettia on mahdollista hyödyntää kuivalantavarastona. Tilalla on kaksi katettua laakasiiloa käyttämättömänä, jotka voidaan tarvittaessa hyödyntää lantavarastona. Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan mahdollisuuksien mukaan 4 kk/a. Lehmät pidetään laidunkaudellakin yöt sisällä. Laidunalaa on 5 ha. Pysyvää ruokintapaikkaa ei ole, vaan se on kiertävä. Juomavesi saadaan siirrettävistä juoma-altaista. Maitohuoneen vedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 2 800 t/a pyöröpaaleihin. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Lannanlevitykseen on käytettävissä 198 ha peltoa, josta 86 ha on omaa, 53 ha vuokrapeltoa ja 60 ha on sopimuspeltoa. Lannasta 80-90 % levitetään kasvukaudella; syksylevitystä pyritään välttämään. Peltoja ei ole pohjavesialueilla. Jätteet ja niiden käsittely: Luokitus 1) Jätelaji Määrä/a Hyödyntäminen ja käsittely 02 01 02 kuolleet eläimet 3 t nautojen keräily, Honkajoki 13 02 06* 16 06 01* jäteöljyt akut ongelmajätteen keräyspiste ongelmajätteen keräyspiste 02 01 04 paalimuovi 3 t muovinkeräys 1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus * luokitellaan ongelmajätteeksi Tilalla on polttoaineille 7 400 litran säiliöt. Säiliöt on varustettu suoja-altailla, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 500 litraa ja ne varastoidaan tynnyreissä konevarastossa. Kasvinsuojeluaineiden varastointi tapahtuu lukitussa tilassa ja niitä pyritään varastoimaan ainoastaan käyttökaudella. Säilörehun säilöntään käytetään pääasiassa biologisia säilöntäaineita sekä tarvittaessa AIV-liuosta, joka varastoidaan 1000 litran säiliöissä.
Teuraseläinten haku tapahtuu noin 2 kertaa kuussa, välityseläinten tuonti kerran kuussa. Rehuja tuodaan 2 kertaa kuussa. Tilan sisäisen liikenne on voimakkainta erityisesti rehunteon ja lannan levityksen yhteydessä. 3 Arvio ympäristövaikutuksista Hakija ei katso toiminnalla olevan haittavaikutusta ympäristölle. Poikkeustilanteisiin varautuminen Olemassa olevan eläinsuojan osalta noudatetaan olemassa olevaa pelastussuunnitelmaa. Sen päivittäminen on suunnitteilla. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ASIAN KÄSITTELY Liete levitetään pääosin keväällä ja multaus tehdään välittömästi levittämisen jälkeen tai liete levitetään letkulevittäjällä suoraan kasvustoon. Lietteen levityksessä pyritään käyttämään multaintekniikkaa. Eläinsuojien kaasut poistuvat imureilla navetasta ja lietekuiluista. Asian vireilläolosta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Rantasalmen kunnassa 16.5 17.6.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 18.5.2011 ilmestyneessä Rantasalmen lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Rantasalmen kunnanhallitukselta ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) toteaa lausunnossaan, että hakemus on pantu vireille oikeassa viranomaisessa. Kasvatuspaikka sijaitsee perinteisellä maanviljely- ja karjankasvatusseudulla. Tilan karjanpidon lisääminen kohdistuu lihakarjatuotantoon. Ympäristönsuojelun kannalta oleellisinta on tässä tapauksessa lantavarastojen hyvä kunto ja niiden oikea rakennustapa. Päätökseen on syytä ottaa maininta kunnollisesta rakentamisesta ja mm. salaojituksesta. Levityspeltojen määrä ja lantavarastojen mitoitus on syytä tarkastaa ympäristöministeriön uusimman ohjeen mukaisesti. Mikäli vanhoja laakasiiloja ja lietesäiliöitä on tarkoitus käyttää jossain vaiheessa lantavarastona, on niiden kunnon tarkastamiseen annettava määräys. Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnoissaan, että kaavallisesti tilakeskus on kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Tilakeskus ei sijoitu luokiteltujen pohjavesialueiden läheisyyteen; lähin tällainen pohjavesialue on yli viiden kilometrin päässä kirkonkylässä oleva Ruutanaharjun l-iuokan pohjavesialue. Hakemuksen mukaan lannan levi-
tyspeltojakaan ei sijoitu pohjavesialueille. Lappalaisten tila ottaa käyttövetensä kunnan/osuuskunnan vesijohdosta. Tiedossa ei ole sellaisia luonnonsuojelualueita tai -varauksia tai muita herkkiä alueita, jotka vaikuttaisivat toiminnan harjoittamiseen. Ympäristölautakunta päättää todeta edellä olevaan selostukseen perustuen, että hakemuksesta ei ole huomautettavaa. 4 Muistutukset Hakijan vastine Tarkastukset Muistutuksia eikä mielipiteen ilmaisuja ole tehty. Hakijat toteavat suunnittelijalta varmistetun, että levityspeltojen määrä ja lantavarastojen mitoitus ovat uusimman ohjeen mukaisia. Nautakasvattamon kokoojakuilun tilavuutta ei ole huomioitu mitoituksessa, joten sen puolesta liikutaan "varmalla puolella". Olemassa olevat laakasiilot sijaitsevat katetussa tilassa. Ne on rakennettu betonipohjaisiksi ja seinämät ovat tehty betonielementeistä. Tilalla on pidetty 9.8.2011 ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Mikko ja Pekka Lappalaiselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Mansikkaharjun tilalla (681-415-0003-0075) Rantasalmen kunnan Osikonmäen kylässä. Lypsylehmätilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 1526. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Karjarakennusten sekä lanta- ja rehuvarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Edellä mainittujen uusien rakennusten ja rakenteiden kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. Ennen olemassa olevien laakasiilojen ja lietesäiliöiden ottamista käyttöön kuivalannan varastointia varten on niistä tehtävä ilmoitus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kk:n varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan varastointiin on oltava varastotilavuutta 7 530 m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esim. kelluvalla katteella tai kemikaalien käytöllä hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava
niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. Levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon pyhät, juhlapyhät yms. niin, että naapureille koituva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. 6. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 147 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. 9. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 11. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5
6 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 13. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveysja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen
(29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Lypsylehmälle on käytetty kerrointa 6,8, hieholle kerrointa 2, lihanaudalle kerrointa 3,4 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6. Eläinsuoja sijoittuu haja-asutusalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Melu- ja hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijalla on hakemuksen mukaan käytettävissä noin 8 114 m 3 lietetilavuutta. Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain noin 7 530 m 3 ottaen huomioon myös sade- ja sulamisvedet. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin, kun etäsäiliö on käytössä. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa, 2,7 lihanautaa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa noin 198 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 147 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säi- 7
liöihin kertyvät sadevedet, maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 147 hehtaaria. Toiminnanharjoittaja saa luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtai- 8
seksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN ELY-keskuksen lausunnossa on kiinnitetty huomiota kunnolliseen rakentamiseen ja salaojitukseen. Mikäli vanhoja laakasiiloja ja lietesäiliöitä on tarkoitus käyttää jossain vaiheessa lantavarastona, on niiden kunnon tarkastamiseen annettava määräys. Vaatimukset on huomioitu lupamääräyksessä 1. 9 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 1.4.2020 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä.
10 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM- RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 29.12.2009, 1792/2009) 1, 4, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Rantasalmen kunnanhallitus Rantasalmen kunnan ympäristölautakunta (yhteislautakunta) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Rantasalmen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Rantasalmen lehti-nimisessä lehdessä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtionhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
MUUTOKSENHAKU Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. 11 Ari Liimatainen Keijo Lindberg Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Ari Liimatainen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg.
12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.12.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.