sivu 1/ 10 Alue 220506 Otaniemen keskus Asemakaavan muutos Asianumero 3224/2013 23.4.2014 Tavoitteena on mahdollistaa Aalto-Yliopiston keskeisten toimitilojen sijoittuminen Otaniemen keskustaan ja kehittää Korkeakouluaukion ympäristöstä alueen vilkas ydin; toimintojen, kaupallisten palveluiden, joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräily-yhteyksien keskusta. Kuva 1: Suunnitelman vaikutusalueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla Kuva 2: Suunnitelman vaikutusalueen likimääräinen sijainti ilmakuvapohjalla (Espoon kaupunki- ortoilmakuva 2013).
sivu 2/ 10 LÄHTÖKOHDAT Aloite Kaavoitushakemukset ovat saapuneet 10.12.2013 ja 08.01.2014. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Otaniemessä, kampusalueen keskuksessa ja käsittää Korkeakouluaukion ympäristön. Kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Nykytilanne Otaniemen kampusalue ja erilaiset tutkimuslaitokset on rakennettu 1950-luvulta alkaen punatiilestä tiiviisiin suurkortteleihin. Suuntaviivat alueen toteutukselle ovat lähtöisin Alvar Aallon suunnitelmasta ja kilpailuvoitosta vuonna 1949. Alue on kokonaisuudessaan sekä kaupunkikuvallisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävää Otaniemen kampusaluetta. Suunnittelualue käsittää Otaniemen kampusalueen ytimen, Otaniemen keskuksen eli Korkeakouluaukion ympäristön. Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Otaniemen kampusalue sisältyy valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin (RKY). Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 4.6 kohdan Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Uudenmaan maakuntakaava Korkeakouluaukiolla Teknillisen korkeakoulun päärakennus on tärkeä kaupunkikuvallinen tunnusmerkki, joka kuuluu Alvar Aallon päätöihin ja on merkittävä paitsi rakennuksena, lisäksi alueen keskikohtana ja tunnusmerkkinä. Päärakennuksen eteläpuolella on kirjasto, joka on lisäksi Alvar Aallon suunnittelema. Korkeakouluaukion etelälaidalle on rakenteilla Länsimetron Aalto-yliopiston asema. Korkeakouluaukiota rajaa pohjoisessa Puumiehen kortteli, jossa on yksi - kolmikerroksista rakentamista. Korttelin eteläreunassa on Puutekniikan laboratorio (osin Alvar Aallon tai Aallon toimiston suunnittelema 1960-90-luvuilta) ja Nanotalo (uudisosa on valmistunut 2008). Konemiehentien länsipuolella on TUAStalo (valmistunut 1998, arkkitehtitoimisto HKP). Etelästä aluetta rajaa Hagalundinpuisto ja korttelissa 10016 Kemian tekniikan rakennus (1960-80 luvuilta). Lännessä Tietotien toisella puolen, korttelissa 10019 on Meritekniikkatalo. Maanomistus Alueen maanomistus ja rakennukset ovat pääosin Senaattikiinteistöt ja Aaltoyliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa. Espoon kaupunki omistaa katualueet. Kuva 3: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 (c) Uudenmaan liitto ja Itä- Uudenmaan liitto, (c) Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Uudenmaan maakuntakaavassa asemakaavan muutosalueella on lainvoimainen 8.11.2006 vahvistunut Uudenmaan maakuntakaava, jossa alue on merkitty kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi alue on merkitty sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kokonaisuudeksi.
sivu 3/ 10 Espoon eteläosien yleiskaava Kaupunkimaiseman rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Asemakaavat Alueella on voimassa vuosina 1981-2010 vahvistettuja asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia. Keskeisimmät kaavat ovat: Kuva 4: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (c) Espoo kaupunki webmap-aineisto 1/2014 Alueella on voimassa 17.2.2010 vahvistunut Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaava käsittää Tapiolan suuralueen. Yleiskaavassa alueella on kolmea eri pääkäyttötarkoitusta keskusta-alue (CC), julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY), sekä nykyisellään säilytettäväksi asuntoalueeksi (A) ja uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi asuntoalueeksi (A1). Alueen pääkäyttötarkoituksen ohella alue on merkitty kehitettäväksi alueeksi ruudutetuissa kohdissa, sekä asumisen aluetta että lisäksi kehitettävää aluetta. Lisäksi alue on kokonaisuudessaan osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Tämä inventointi korvasi vastaavan aikaisemman julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 16/1993. Otakaari 220504 Kaavassa on mahdollistettu täydennysrakentaminen Otaniemeen tulevan metroaseman ympäristöön ja määritelty metroaseman tilojen liittyminen nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja uudisrakentamiseen. Alueelle suunniteltiin opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevaa rakentamista sekä liiketiloja metroaseman maanalaisen lippuhallin ja Otaniementien alittavan jalankulkukäytävän yhteyteen. - hyväksytty 24.5.2010 - kaava toteuttamatta Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200 Kaavassa on mahdollistettu maanalaiset tilat Otaniemen - Tapiolan metrotunnelia, Otaniemen ja Tapiolan metroasemia sekä niihin liittyviä tiloja varten. Kaava mahdollistaa myös metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet; metroaseman sisäänkäyntihallit ja -yhteydet sekä hätäpoistumistiet ja kuilut. - hyväksytty 19.1.2009 - kaavan toteutus käynnissä Maankäyttösopimukset Asemakaavanmuutos saattaa edellyttää maankäyttösopimuksen (Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Perittävät maksut Kaavanmuutoksen hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ) maksuluokan V ja kuulutusluokan III mukaan.
sivu 4/ 10 Kuva 5 : Ote ajantasa-asemakaavasta (c) Espoo kaupunki webmap-aineisto 1/2014 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 23.4.2014 Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, alue 220506: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Otaniemen keskuksen, alue 220506, Otaniemi, asemakaavan muutosten pohjaksi: 1.1. Keskustan asemakaavasuunnittelu on osa laajempaa Otaniemi-kokonaisuutta, jonka tavoitteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014 (Otaniemen Kokokuva). Keskustan asemakaavoitusta jatketaan ottaen huomioon myös lautakunnan päättämät koko Otaniemeä koskevat tavoitteet. 1.2. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset toteuttaa Aalto-yliopistolle uutta toimitilaa Otaniemen ydinkeskustaan. Asemakaavasuunnittelu perustuu Aaltoyliopistokiinteistöt Oy:n järjestämän Campus 2015- arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Arkkitehtikilpailussa esitettiin myös muita erillisiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, yksi pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Suunnittelussa tutkitaan asemakaavaehdotusta varten myös näiden rakennuspaikkojen ja näiden lähialueiden kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen rooli ja toteutuksen ajoitus koko Otaniemen alueen ytimen luomisessa (metron käyttöönoton ajankohta ja lähivuodet sen jälkeen) Suunnittelussa on ollut mukana myös nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä ja mahdollistetaan lisärakentamista. 1.3. Keskusta-aluetta kehitetään alueen toimintojen ja kaupallisten ja muiden palveluiden keskuksena sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kävely- ja pyöräilyyhteyksien solmukohtana. Metron ja pikaraitiotien asemat vahvistavat joukkoliikenteen roolia. Henkilöautoliikenne ja sen tarve vähenee koko alueella. 1.4. Keskusta-alueen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä ja tutkitaan ajoneuvoliikenteen vähentämistä erilaisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteena on, että joukkoliikenne kulkee aukion kautta ja henkilöautoliikenne osoitetaan muualle.
sivu 5/ 10 1.5. Suunnittelussa pyritään tehokkaisiin keskitettyihin pysäköintiratkaisuihin ja huomioidaan Otaniemen pysäköintiohjeistus. 1.6. Keskeinen aukio Väreen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi eläväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset avautuvat. Keskusta-alueen muutkin kaupunkitilat, kuten kadut, aukiot, puistot ja maantasoon sijoitettavat asiointia varten tarvittavat pysäköintialueet suunnitellaan materiaaleiltaan ja käsittelyiltään ympäristöön sopivina. 1.7. Suunnittelussa huomioidaan maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen asema maakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä sekä alueellisena kokonaisuutena. Uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennettuun ympäristöön. 1.8. Keskustan asemakaavasuunnittelu kytketään laajempaan Otaniemi-kokonaisuuteen. Otaniemikokonaisuuden tavoitteet käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa 23.4.2014. Keskustan asemakaavoitusta jatketaan päätettävät kokonaistavoitteet huomioiden. Otaniemeen ja kaava-alueelle liittyvät muut päätökset - Kaupunkisuunnittelulautakunnan teesit ja jatkotoimenpiteitä ohjaavat linjaukset Otaniemen ja Keilaniemen alueille, (kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013) - Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma, (kaupunkisuunnittelulautakunta 22.1.2014) - Raide-Jokerin linjaus Espoon alueella, (kaupunginhallitus 10.2.2014) - Otaniemen kokonaisuuteen liittyvät maankäytön ja liikennesuunnittelun tavoitteet, Otaniemen Kokokuva- raportti (kaupunkisuunnittelulautakunta 23.4.2014) Suunnitelman kuvaus Asemakaavasuunnittelu perustuu Aalto Yliopiston järjestämän Campus 2015-arkkitehtikilpailun 27.9.2013 julkistettuun voittajatyöhön Väre. Suunnitelmassa Korkeakouluaukion laidalle rakennetaan uusi kampusrakennus, johon sijoittuvat Yliopiston opetus- ja toimitiloja ja liiketiloja metroaseman yhteyteen. Suunniteltavien rakennusten pinta-ala on noin 60 000 k-m² ja päärakennus suunnitellaan rakennettavaksi vaiheittain. Arkkitehtikilpailussa ratkaistiin lisäksi pienempiä rakennuksia Korkeakouluaukion laidalle, kaksi koillispuolelle nykyisen päärakennuksen sisäänkäyntiä vastapäätä ja toinen eteläpuolelle kirjastoa vastapäätä. Ehdotettujen rakennuksien mahdollisia käyttötarkoituksia ja soveltuvuutta ympäristöön tutkitaan. Suunnittelussa on ollut mukana nykyisin VTT:n käytössä oleva kortteli 10017. Sen toimintoja tutkitaan kaavoituksen yhteydessä. Keskeinen aukio uuden rakentamisen ja entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen välissä kehitetään korkeatasoiseksi, kampuksen henkeä ilmentäväksi kaupunkitilaksi, johon myös ympäristön rakennukset ja avautuvat. Tuleva metroasema sijaitsee aukion laidalla. Aukiosta tavoitellaan vilkasta ja eloisaa kaupunkitilaa ja keskeiset toiminnot ja joukkoliikenne antavat sille hyvät edellytykset. Keskuksen liikenneratkaisuissa painotetaan hyvää jalankulkuympäristöä. Ajoneuvoliikenteen vähentämiseksi tutkitaan viittä vaihtoehtoa keskeisellä aukiotilalla nykyisellä Otaniementiellä muun muassa: - kaikki ajoneuvo- ja joukkoliikenne katkaistaan - vain henkilöautoliikenne katkaistaan - ajoneuvoliikennettä hidastetaan rakenteellisin ja visuaalisin keinoin (ns. shared space). Valittava vaihtoehto saattaa vaikuttaa liikenteen ratkaisuihin laajemminkin Otaniemessä ja sitä kautta kaavan laajuuteen. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Vaikutusalueena on Korkeakouluaukio, sen lähiympäristö ja liikenteen järjestelyissä ja kulttuuriympäristövaikutuksissa koko Otaniemi. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa laaditaan lisäselvityksiä ja päivitetään olemassa olevia. Liikennevaikutuksia arvioidaan vaihtoehtojen pohjalta ennen kaavassa esitetyn ratkaisun valintaa Otaniemen liikenneverkkoselvityksen pohjalta. Liikenne- ja meluvaikutukset arvioidaan kaavaratkaisun pohjalta tarvittaessa erillisellä selvityksellä. Otaniemen alueen luontoselvitys on käynnistetty keväällä 2014. Natura tarveharkinta laaditaan ja kokonaisvaikutuksia arvioidaan erillisellä selvityksellä.
sivu 6/ 10 Kokonaisvaikutusten arviointi on käynnistetty keväällä 2014. Vaikutuksia maisema- ja kulttuuriympäristöön selvitetään koko Otaniemen laajuudelta ja työ käynnistetään loppukeväästä 2014. Osalliset ja vuorovaikutus Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on järjestetty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.12.2013. Keskeisiä huomioita kaavasuunnittelussa ovat nykyinen rakennettu kulttuuriympäristö ja kaupunkikuva, joukkoliikennereittien keskittäminen, luonnonympäristöön vaikuttavat tekijät sekä yhteisvaikutusten arviointi koko Otaniemen alueella. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. (MRL 63 ) (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa 13.06.2014 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi Otaniemen keskus, asemakaavan muutos ja aluenumero 220506 on mainittava. Kaava-aineisto on nähtävillä 12.5-13.6.2014. Kaavasta järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus Betonimiehenkuja 3, Urban Mill, tiistai 27.5.2014 kello 18:00 Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että kaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2014. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen kaupungin kannanotto muistutuksiin lähetetään kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeitse kaava-alueen sekä lähinaapuruston maanomistajia. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Tapiolan yhteispalvelupisteessä (Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2) ja kaupungin verkkosivuilla: http://www.espoo.fi/kaavoitus. Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoituksen ajan: Annina Stadius (maankäyttö), gsm. 043 824 6730 Aino Aspiala (maisemasuun.), gsm. 043 824 4837 Olli Koivula (liikennesuunnittelu), gsm. 046 877 3003 sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päiväys ja allekirjoitus Espoossa 23.04.2014 Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö
VALMISTELUAINEISTOA Suunnitelmat on laatinut Verstas arkkitehdit Oy. Otaniemen keskus (alue 220506) sivu 7/ 10
sivu 8/ 10 Havainnekuva nykyisen päärakennuksen portailta länteen. Yhdessä vanhan päärakennuksen kanssa ehdotus luo ympärilleen miellyttävää kaupunkimaista aukiotilaa, joka liittää sen osaksi Otaniemen keskeistä aluetta. Havainnekuva pohjoisen suunnasta lähestyttäessä. Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen auditorio säilyy edelleen alueen maamerkkinä.
sivu 9/ 10 Havainnekuva lännen suuntaan metroasemalle, iltavalaistuksessa. Tilaratkaisu heijastuu rakennuksen ulkoiseen arkkitehtuuriin tuoden sille voimakkaan oman identiteetin. Materiaalien, värin ja valon käyttö rytmittää kauniisti kokonaisuutta. Havainnekuva nykyisen kirjaston aukiolta uutta päärakennusta kohti.
sivu 10/ 10 Kampusalue ja raideliikenne (A-konsultit). Pikaraitiotien linjaus Otaniemen läpi on merkitty sinisellä viivalla. Metroasema sisäänkäynnit on merkitty kirjaimella M ja Raide-Jokerin pysäkit kirjaimella J. Ympyrät esittävät 500 metrin ja 1 kilometrin etäisyyttä sisäänkäynneistä.