Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Kokkola

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 100/2012/1 Dnro LSSAVI/190/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Kokkola Isoaho Arja ja Leino Isoahontie 20 68380 Yli-Ullava Isoaho Saija Haaponiementie 79 68380 Yli-Ullava ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalle rakennetaan uusi makuuparsipihatto 158 lypsylehmälle, 112 hieholle (79 kpl yli 12 kk, 33 kpl 6-12 kk) ja 60 vasikalle (alle 6 kk). Vanhaa navettaa tullaan käyttämään ostoeläinten karanteenipaikkana. Tilalle rakennetaan kaksi uutta lietesäiliötä (2 2500 m 3 ). Eläinsuoja ja lietesäiliöt rakennetaan Kokkolan kaupungin Ullavan kylään, tilalle Vanha-Aho RN:o 5-148, osoitteeseen Viitasalontie 40, Yli- Ullava. Rakennettavan pihaton läheisyydessä, tilalla Vanha-Aho RN:o 5-148, sijaitseva lietesäiliö (noin 1350 m 3 ), laakasiilot, vanha eläinsuoja sekä katettu jaloittelutarha jäävät käyttöön. Kuivalantala (noin 504 m 3 ) sijaitsee Kokkolan kaupungin Jokikylän kylässä tilalla Haapaniemi RN:o 2-2, osoitteessa Haaponiementie 79, Yli-Ullava. Samalla kiinteistöllä olevaa virtsasäiliötä (noin 510 m 3 ) tullaan käyttämään etälietesäiliönä. Kuivalantala ja etälietesäiliö sijaitsevat noin yhden kilometrin etäisyydellä rakennettavasta pihatosta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 8450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 9.11.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Leino ja Arja Isoahon tilan toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ullavan kunnan rakennuslautakunta on päätöksessään 23.4.2004 todennut, että suoritetun ympäristökatselmuksen perusteella tilalla ei ole ympäristöluvan hakemistarvetta. Toiminta sijaitsee Ullavanjärven yleiskaava-alueella, maatilojen talouskeskusten korttelialueella sekä maa- ja metsätalousalueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä, Ullavanjärven itäpuolella. Eläinsuojien lähiympäristö on pääosin metsä- ja peltoaluetta. Lähimmät neljä naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennusta sijaitsevat noin 230 metrin (vapaa-ajanasunto), noin 270 metrin, noin 290 metrin ja noin 310 metrin (vapaa-ajanasunto) etäisyydellä pihattonavetasta lounaaseen. Muut naapureiden asuin- ja vapaa-ajanrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä pihattonavetasta. Noin 260 metrin etäisyydellä pihattonavetasta länteen sijaitsee turkistarha. Lähin naapurin vapaa-ajanasunto sijaitsee nykyisestä navetasta noin 50 metriä länteen. Lähimmät vakituisesti asutut asuinrakennukset sijaitsevat

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA noin 80 metrin ja noin 85 metrin etäisyydellä nykyisen navetan länsipuolella. Noin 100 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta lounaaseen sijaitsee vapaa-ajanasunto. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Rahkosenharju, sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä. Eläinsuojien läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Eläinsuojat sijaitsevat Ullavanjärven läheisyydessä. Ullavanjärvi on noin 320 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta ja noin 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Eläintilat ja tuotanto Tilalle rakennetaan uusi makuuparsipihatto 158 lypsylehmälle, 112 hieholle (79 kpl yli 12 kk, 33 kpl 6-12 kk) ja 60 vasikalle (alle 6 kk). Nykyistä parsinavettaa ja jaloittelutarhaa tullaan käyttämään ostoeläinten karanteenipaikkana. Karanteenitilaa käytetään tarpeen vaatiessa vuoden ympäri. Karanteenissa tullaan pitämään yhtäaikaisesti enintään 70 eläintä. Eläimet sijoitetaan siihen osaan vanhaa navettaa tai jaloittelutarhaa, joka soveltuvat parhaiten kyseiselle eläinryhmälle. Uudessa pihatossa ja nykyisessä navetassa karanteenissa olevien eläinten yhteenlaskettu lukumäärä ei tule ylittämään ympäristölupahakemuksen mukaista kokonaiseläinmäärää. Karanteenitilaa käytettäessä uudessa pihatossa on karanteenissa olevia eläimiä vastaava määrä vapaita paikkoja. Tilalla tullaan tuottamaan vuodessa noin 1 200 000 litraa maitoa ja noin 9 000 kg lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi Tilalla tullaan pitämään lietelannalla 158 lypsylehmää, 112 hiehoa (79 kpl yli 12 kk, 33 kpl 6-12 kk) ja osaa 60 vasikasta (alle 6 kk). Poikimiskarsinat sekä osa sairaskarsinoista ja vasikoista (alle 6 kk) tullaan pitämään kuivikepohjalla. Kuivikepohjat tyhjennetään 4-5 kertaa vuodessa kuivalantalaan. Uuden pihaton viereen rakennetaan kaksi avointa noin 2500 m 3 :n lietesäiliötä. Liete johdetaan pihattonavetasta kokoojakaivojen (2 kpl) kautta alakautta lietesäiliöihin. Nykyisen navetan vieressä sijaitseva noin 1350 m 3 :n peltikatteinen ja alakautta täytettävä lietesäiliö jää käyttöön. Lisäksi tilalla on käytössä

4 kattamaton noin 510 m 3 :n etälietesäiliö, jota tullaan käyttämään tulevaisuudessa tilapäisenä lietelannan välivarastona. Lietekuilutilavuutta tilalle tulee noin 1000 m 3. Yhteensä lietelannalle tulee varastointitilaa lietekuilujen kanssa 7860 m 3. Noin 504 m 3 :n etäkuivalantalan pohjalaatta ja seinärakenteet ovat betonia. Lantalassa on noin 50 cm:n korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella 5 m pitkä betoninen kuormauslaatta. Laatta kaataa lietesäiliöön päin. Kuormauslaatan valumavedet valuvat laatalta suoraan lietesäiliöön. Tilalla muodostuu maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvesiä vuodessa noin 540 m 3. Maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Pihattonavetan yhteyteen tulevan WC:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Nykyisessä navetassa ei ole WC-tiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete ja kuivalanta käytetään peltolannoitteena. Lietteen ja lannan levitykseen käytetään hakijan omia peltoja, joiden yhteispinta-ala on 158 ha. Lannanlevityksestä 50% tehdään viikoilla 18-23, 20% viikoilla 26-29 ja 30% viikoilla 33-42. Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Laidunnus Jätteet Varastot Kaikkia eläimiä laidunnetaan 3-4 kuukautta kesässä tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla pelloilla. Laidunalueen koko on 15 ha ja siitä on kerrallaan käytössä 5-10 ha. Tilalla vuoden aikana syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat: Jätelaji Määrä Käsittely/toimituspaikka Rehumuovit 3000 kg Ekorosk, Kuusakoski Oy Kuolleet eläimet 3-6 kpl Honkajoki Oy Ongelmajätteet (akut, lamput, jäteöljy) 400 kg Hyötykäyttöasema, ongelmajätteiden vastaanottopaikka Rehujäte 15 m 3 Kuivalantalan laatta, levitetään pelloille Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 2400 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Säilörehun puristenesteet kerätään putken avulla 1,5 m 3 :n

5 kokoojakaivoon. Kokoojakaivo tyhjennetään tarvittaessa lietekärryyn ja puristeneste levitetään lannoitteeksi pelloille. Tilalla on 2600 litran maavarainen polttoainesäiliö, joka sijaitsee kuivaajan yhteydessä. Lypsimen öljyjä säilytetään pihaton konehuoneessa 2 litraa ja teknisessä tilassa 40 litraa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Teuras- ja välitysauto käy muutaman kerran kuukaudessa. Tilalle kuljetetaan kuivikkeita ja ostorehuja noin kerran kuukaudessa. Seminologi tai eläinlääkäri käy 3-7 kertaa viikossa. Säilörehua tehdään tilalla kesäisin kolmessa reilun viikon pituisessa jaksossa. Tästä aiheutuu traktoriliikennettä. Lisäksi tilalla tapahtuu päivittäiseen työntekoon liittyvää sisäistä liikennettä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnasta aiheutuu ympäristölle tyypillisiä karjankasvatukseen ja peltoviljelyyn liittyviä vaikutuksia. Lähialueella ei ole pohjavesialueita. Alueen taloudet kuuluvat Läntän vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Tuotannosta syntyvät valumat ja lietteet johdetaan tiiviisiin säiliöihin. Lannan ajossa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Yksi lietesäiliöistä on katettu. Kattamattomat lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin pinta pääsee kuorettumaan estäen hajuja. Lannanajon yhteydessä syntyy lyhytaikaista hajuhaittaa, joka ei poikkea maaseudun normaalista toiminnasta. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalle laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma. Tilalla on aggregaatti sähkökatkoksien varalle. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN (BAT) Lehmien ruokinta suunnitellaan optimoidusti. Lietesäiliöt täytetään altapäin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 27.3.2012, 2.4.2012 ja 19.6.2012.

6 Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 18.4. 18.5.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti sekä tiedotettu sanomalehdessä Perhonjokilaakso. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kokkolan kaupungin kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa seuraavin ehdoin: 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristömääräyksiä. 2. Vanhan navetan eläinpaikat tulee huomioida siten, että ympäristölupaan kirjataan vanha navetta karanteenitilaksi, jossa eläinten jatkuva pitäminen on kielletty. Karanteenissa olevat eläimet ja niiden oleskeluaika karanteenissa tulee kirjata kirjanpitoon. Lisäksi vanhan navetan vieressä olevien lietesäiliöiden tulee olla katettuja lietteen hajujen leviämisen vähentämiseksi lähinaapureiden kiinteistöille. 3. Eläinsuojan WC- ja sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, että se täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kertyvää lietettä ei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). 4. Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten

7 polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön estolaittein. 5. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojavarustein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. 6. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: Lypsylehmien määrä, karanteenissa kulloinkin olleiden eläinten määrät ja pitoajankohdat - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat - Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutussopimukset - Eläinsuojassa tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet - Poikkeukselliset tapahtumat toiminnassa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä katsoo, että uuden rakennettavan pihaton sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy ilman uuden etälietesäiliön rakentamistakin ja lannanlevityspinta-alaa on riittävästi. Muistutukset ja mielipiteet Heikki Isoahon Turkis Oy, AA:t ovat jättäneet ympäristölupahakemuksen johdosta muistutuksen, jonka mukaan hakijoiden toiminnasta on aiheutunut valittajille vuosien aikana mm. lietteen sekoituksesta johtuvaa hajuhaittaa 2 kertaa vuodessa kahden viikon ajan. Ammoniakin haju on tällöin sietämätön. Muiksi hakijan toiminnasta aiheutuviksi haitoiksi mainitaan eläinten ääntely, AIV-hajuhaitta, puristenesteiden johtaminen laskuojaa pitkin Ullavanjärveen, lisääntyneet lintumäärät, lietteen ajon yhteydessä tielle valuva liete sekä ammoniakkipäästöt. Arja ja Leino Isoahon tilan eläinmäärät ovat moninkertaistuneet ilman ympäristöluvan päivitystä ja rakennuksia on rakennettu luvatta. Muistuttajat pyytävät, että lupahakemuksen käsittelyssä kirjataan tilalla olevan karjan määrä ja rakennukset ja niiden etäisyydet naapurikiinteistöihin sekä selvitetään, onko olemassa oleville rakennuksille voimassa oleva rakennuslupa. Aluehallintovirasto ei ole myöntänyt lupaa Heikki Isoahon Turkis Oy:n hallihankkeelle. Arja ja Leino Isoaho ovat olleet muistuttajina ympäristölupaa haettaessa. Muistuttaja kysyy, voiko aluehallintovirasto asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan.

8 Muistuttajat eivät vastusta tilan laajentamista seuraavin edellytyksin: Minimietäisyys kuultavien kiinteistöihin tulee olla 400 m. Ammoniakkipäästöt on saatava kuriin katetuilla lietesäiliöillä. Haju- ja meluhaitat on minimoitava. Koska hakemuksen kohde sijaitsee maastollisesti korkealla paikalla, Ullavanjärveen valuvat kiinteistön vedet on suodatettava ja niitä valvottava mittauksin. Vanhan ja uuden yksikön väliin on jätettävä suojapuustoa. Muistuttajan näkemyksen mukaan uutta ympäristölupaa ei tule käsitellä, ennen kuin vanhan yksikön lupa-asia on päivitetty. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen jätetyn muistutuksen johdosta. Hakijan mukaan lypsykarjataloutta on harjoitettu Vanha-Ahon tilalla 1940-luvulta lähtien. Tilalle on rakennettu lietelannalla toimiva parsinavetta vuonna 1968. Tila on siirtynyt Arja ja Leino Isoahon omistukseen vuonna 1982. Turkistarhaus on aloitettu naapuritilalla 1970-luvun puolivälissä ja muistutuksen tekijät ovat rakentaneet asuinrakennuksensa nykyiselle paikalleen 1980- luvun lopussa. Vanha-Ahon tilalla on nykyisin peltopinta-alaa 102 ha ja Saija Isoahon omistuksessa on 56 ha peltoa. Uusi pihattorakennus tulee sijaitsemaan yli 200 m:n etäisyydellä nykyisestä navetasta, poispäin asuinrakennuksista. Uudet lietelantalat tulevat sijoittumaan uuden pihattorakennuksen taakse ja pihattorakennukselle tulee oma maantieliittymä suoraan Viitasalontielle. Uuden pihattorakennuksen liikenne tullaan hoitamaan pääsääntöisesti uuden maantieliittymän kautta. Muistutuksessa mainitut suuret ammoniakkipäästöt eivät ole aiheuttaneet Vanha-Ahon tilan työntekijöille tai omistajille päänsärkyä tai pahoinvointia. Hakijat epäilevät, että Isoahon Turkis Oy:n mahdollinen päänsärky ja pahoinvointi johtuvat siitä, että heitä on majoitettu vanhassa asuntoparakissa, joka sijaitsee turkistarha-alueella. Samaan aikaan vuodesta kun maitotilan lietteitä käsitellään, aiheutuu turkistarhauksen lannankäsittelystä hakijoiden mukaan yhtä suuret, jos ei suuremmatkin hajuhaitat kuin lietteen käsittelystä. Lintukanta on kasvanut alueella turkistarhauksen kasvun myötä. Hakijat huomauttavat, että Ely-keskus katsoo lausunnossan, että uuden pihattorakennuksen sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Hakijoiden näkemyksen mukaan suurin syy muistutuksen tekemiseen lienee siinä, että Länsi-Suomen ympäristökeskus ei ole myöntänyt Iso-

9 ahon Turkistarha Oy:lle lupaa turkistarhan eläinmäärän kaksinkertaistamiseen (Dnro. LSU-2006-Y-1182 (113)). Muut lähinaapurit eivät vastusta uutta pihattorakennusta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Arja ja Leino Isoaholle sekä Saija Isoaholle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kokkolan kaupungin Ullavan kylään tilalle Vanha-Aho RN:o 5-148 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti (päivätty 20.10.2011) ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että pihattonavetassa voidaan pitää enintään 158 lypsylehmää, 112 hiehoa ja 60 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyistä navettaa ja sen yhteydessä olevaa jaloittelutarhaa voidaan käyttää ostoeläinten karanteenitilana siten, että karanteenissa on samanaikaisesti yhteensä enintään 70 nautaa, jotka ovat hiehoja ja/tai vasikoita (alle 6 kk) ja siten, että karanteenissa ja pihattonavetassa oleva eläinmäärä on yhteensä enintään 158 lypsylehmää, 112 hiehoa ja 60 vasikkaa (alle 6 kk). 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, säilörehun puristenesteiden, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 6838 m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (1000 m 3 ) tilavuus. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 360 m 3. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet ja lietekuilut sekä lietteen kokoojakaivot ja lietesäiliöt tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla tiiviitä. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina.

10 Uudet, noin 2500 m 3 :n lietesäiliöt, tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Pihattonavetan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön tai käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia olevaan katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojien pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen ja lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 157 ha. Lietteen ja lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Kuormauksesta ja kuljetuksesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

11 Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä tai lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen tai lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietteen ja lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metriä leveä lietteellä ja lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 3. Jaloittelutarha ja laidunnus Jaloittelutarhan pohja tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni) ja tarha-alue tulee olla varustettu vesitiiviillä reunoilla siten, että valumavedet, virtsa ja lanta eivät pääse valumaan tarha-alueen ulkopuolelle. Tarha-alueelle kertyvä virtsa/valumavedet tulee imeyttää riittävään määrään kuivikkeita. Lanta ja kuivikkeisiin imeytetty virtsa tulee poistaa riittävin väliajoin kuivalantalaan siten, että tarhaalue pysyy hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Mikäli vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnetaan, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Laidunalueita tulee

12 hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Hajuhaittojen vähentäminen 5. Jätteet Nykyinen noin 1350 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna kiinteällä katteella esim. peltikatteella. Uudet noin 2 500 m 3 :n lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Lietteen kokoojakaivot tulee kattaa betonikannella. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta sekä kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta tai katolle sijoitettavan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Pihattonavetan ympärillä, ainakin pihattonavetan etelä-, lounais- ja länsipuolella, tulee säilyttää ja ylläpitää riittävän tiheä, leveä ja korkea suojaa antava suojapuustovyöhyke. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kau-

13 pungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteiden tulee olla tehtynä 31.7.2013 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, jaloittelutarhan, säilörehun puristenestesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

14 Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - karanteenissa kulloinkin olleiden eläinten määrät ja pitoajankohdat - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuus (m 3 ) - lietteen ja kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja -ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI-järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Toiminnassa tulee noudattaa myös Kokkolan kaupungin voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jäte-

16 lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (lähes 3-kertainen) kyseessä on uuteen hankkeeseen rinnastettava toiminta. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta tulisi olla kyseessä olevalta maidontuotantotoiminnalta (1 334 ey) vähintään 320 metriä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 390 metriä. Suojaetäisyyksiä lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaaajanrakennuksiin voidaan pitää riittävinä, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, nykyisen noin 1350 m 3 :n lietesäiliö pitämisestä katettuna kiinteällä katteella esim. peltikatteella, uusien noin 2 500 m 3 :n lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja lietteen kokoojakaivojen kattamisesta betonikannella. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 5592 m 3. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden ja kuivalantalan sadevesivara (yhteensä noin 586 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (noin 540 m 3 ) ja säilörehun puristenesteiden määrä (noin 120 m 3 ), on varastointitilavuuden tarve noin 6838 m 3. Ympä-

17 ristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa noin 360 m 3 vuodessa. Etäkuivalantalan tilavuus on noin 504 m 3. Tilalla on riittävästi varastointitilaa sekä kuivalannalle että lietelannalle, pesuvesille ja puristenesteille. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys säilörehun varastoinnista ja puristenesteiden johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa (12-24 kk) kohden, yksi peltohehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 vasikkaa (alle 6 kk) kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 2) Määräys jaloittelutarhan rakenteista ja käytöstä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys vesistöön rajoittuvien peltolohkojen laidunnuksesta ja laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Rajoit-

18 tamalla eläinten pääsyä laitumelta veteen, vähennetään suoraa ravinnekuormitusta vesistöön. (lupamääräys 3) Määräys uusien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella, lietteen kokoojakaivojen kattamisesta betonikannella ja nykyisen lietesäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella ja täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla tai kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta ns. avoharjan kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen ja lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen ja lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (lupamääräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (lupamääräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (lupamääräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, jaloittelutarhan, säilörehun puristenestesäiliöiden ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8)

19 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 9) Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (lupamääräys 10) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnoissa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2, 4, 7, 8 ja 9 ilmenevällä tavalla. Jätettyyn muistutukseen aluehallintovirasto toteaa, että Leino ja Arja Isoahon tilan toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ullavan kunnan rakennuslautakunta on päätöksessään 23.4.2004 todennut, että suoritetun ympäristökatselmuksen perusteella tilalla ei ole ympäristöluvan hakemistarvetta, mutta mikäli olosuhteet muuttuvat olennaisesti asiasta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristöluvan hakemistarpeen harkitsemiseksi uudelleen. Muistutuksessa esille tuodut rakennuslupa-asiat eivät kuulu aluehallintoviraston toimivaltaan. Aluehallintovirasto katsoo, että maidontuotantotoiminta ei annetut lupamääräykset huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Eläinsuojatoiminta tulee sijoittumaan pääasiassa uuteen pihattonavettaan, jonka sijaintipaikalta etäisyys muistuttajien asuinrakennukseen on noin 290 metriä. Rakennettavat uudet lietesäiliöt sijoittuvat pihattonavetan pohjoispuolelle, noin 370 metrin etäisyydelle muistuttajien asuinrakennuksesta. Suojaetäisyyksiä muistuttajien asuinrakennuksiin voidaan pitää riittävinä, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Pihattonavetalle tehdään tieliittymä Viitasalontieltä, joten pääasiassa toiminnasta aiheutuva liikennöinti siirtyy etäämmälle muistuttajien asuinrakennuksesta.

20 Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, nykyisen noin 1350 m 3 :n lietesäiliö pitämisestä katettuna kiinteällä katteella esim. peltikatteella, uusien noin 2 500 m 3 :n lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja lietteen kokoojakaivojen kattamisesta betonikannella. Lupamääräyksessä 4 on annettu määräys suojapuuston jättämisestä pihattonavetan ympärillä, ainakin pihattonavetan etelä-, lounais- ja länsipuolella. Määräystä kiinteistön valumavesien suodattamiseksi ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska päätöksessä on annettu määräykset mm. lietelannan ja pesuvesien varastoimisesta lietesäiliöissä, kuivalannan varastoimisesta lantalassa, säilörehun puristenesteiden johtamisesta umpisäiliöön ja sosiaalitilojen WC-vesien johtamisesta umpisäiliöön sekä polttonesteiden varastoinnista. Lisäksi on annettu määräykset mm. eläinsuojan pohjarakenteista ja lietesäiliöiden rakenteista. Edellä mainitun ja päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu seitsemän vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.