(Almu on varsinkin uskonnollisissa yhteyksissä käytetty sana, jolla tarkoitetaan lähimmäisten auttamista jonkin ruumiillisen laupeudentyön, tavallisesti rahalahjoituksen avulla. Monet uskonnot kehottavat tunnustajiaan antamaan köyhille almuja tai katsovat sen suorastaan uskonnolliseksi velvollisuudeksi.) Almut (Zakat) Zakat (arab. (زكاة eli almuvero on yksi viidestä islamin peruspilareista. Sanan "Zakat" kirjaimellinen merkitys on puhdistaminen. Periaatteessa se maksetaan kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Käytännössä almuvero on pyrkinyt muuttumaan historian myötä viranomaisten keräämäksi tavanomaiseksi veroksi. Ketkä maksavat? Muslimin tulee ryhtyä maksamaan almuveroa kun hän on mennyt naimisiin. Rikkaiden tulee osoittaa kiitollisuutta Jumalalle antamalla almuja heikompiosaisille. Almut voidaan antaa myös islamin yhteiseksi hyväksi, kuten moskeijan rakentamiseen. Almuveroa maksetaan vain muslimien välillä eikä muiden uskontojen edustajien tarvitse maksaa sitä. Almuvero toimii sosiaaliturvan tavoin ja tasaa tuloja rikkaiden ja köyhien välillä. Islam ei suhtaudu yleensäkään omaisuuteen kielteisesti. Vauras muslimi voi maksaa runsaasti almuveroa ja saada täten itselleen paljon uskonnollisia ansioita. Valtiovalta on muuttanut almuveroa historiassa tavanomaiseksi veroksi, mutta periaatteessa jokaisen muslimin tulee silti huolehtia sen maksamisesta itse. Almuveroa kuitenkin kerätään edelleen esimerkiksi Saudi-Arabiassa. Almuveroa maksetaan sekä omaisuudesta että käteisvaroista. Islamilaisen lain vakiintuneen tulkinnan mukaan sen suuruus on 10 % maan tuotosta, 2,5 % kullasta ja arvotavaroista ja 2,5 % vuosittaisista tuloista. Mihin verot menevät? Almut jakaa joko muslimi itse suoraan tai hän voi antaa sen jakamisen jonkin yhteiskunnallisen laitoksen tehtäväksi. Koraanin mukaan kerätyt varat on jaettava seuraavasti:
"Almut ovat vain köyhiä ja puutteessa olevia varten, sekä niille, jotka toimivat hyväntekeväisyyden palveluksessa; myös niitä varten, joiden sielut on voitettava (Jumalan) rakkauteen; edelleen orjien ja velkaorjien lunnaiksi; avustukseksi Jumalan retkelle ja niin ikään maankulkijalle." (Koraani 9:60) Käytännössä tämä tarkoittaa, että seuraavat muslimit ovat oikeutettuja almuihin: 1. köyhät ja puutteenalaiset muslimit, 2. uudet muslimikäännynnäiset (islamiin palanneet), 3. sotavangit, 4. velalliset muslimit, 5. ne muslimivirkamiehet, jotka muslimihallitsija on määrännyt keräämään almuja, 6.ne muslimit, jotka tutkimuksen, opiskelun tai islamilaisen tiedon levittämisen kautta työskentelevät Jumalan asian hyväksi 7. matkustavaiset muslimit, jotka tarvitsevat vieraassa maassa apua Sadaqa vapaaehtoiset almut Pakollisen almuveron lisäksi muslimeita kehotetaan antamaan vapaaehtoisia almuja (sadaqa). Vapaaehtoisten almujen antamista pidetään ansiokkaana, mutta se ei poista velvollisuutta maksaa itse almuveroa. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Ryhmänne esitelmässä teidän tulee vastata omin sanoin seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä muslimien almuverolla tarkoitetaan? 2. Kenelle almuvero on tarkoitettu? 3. Miten paljon muslimin pitää maksaa almuveroa?
Paasto (Saum) Saum (arab. (صوم eli paasto on yksi islamin viidestä pilarista. Muslimit voivat paastota eri syistä ja eri ajankohtina, mutta pääsääntöisesti muslimit paastoavat Ramadanin pyhän kuukauden aikana. Ramadan on islamilaisen kuuvuoden yhdeksäs kuukausi. Paaston tarkoituksena on tuoda muslimia lähemmäksi Jumalaansa luopumalla asioista, josta hän itse nauttii. Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja sukupuolista kanssakäyntiä vaimon ja miehen välillä aamunkoiton ja auringonlaskun välisenä aikana. Auringon laskiessa perheet kokoontuvat usein syömään yhdessä (kuva). Ramadan voi olla erityisen haastava kesäaikana. Koraani vapauttaa paastoamisesta sellaiset muslimit, joiden terveyttä se voi vahingoittaa sekä vanhukset, jotka ovat liian heikkoja paastotakseen pitkiä aikoja. Esimerkiksi diabeetikkojen sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei kuulu paastota. Lasten ei tarvitse paastota, mutta kun he alkavat tulla murrosikään ja heidän katsotaan olevan uskonnollisessa mielessä varttuneita, rohkaistaan heitä kokeilemaan paastoamista ainakin muutaman päivän ajan tai osan päivästä. Paasto Koraanissa Paastoa kuvaillaan Koraanissa suuran 2 jakeissa 183-185: "Teidän, jotka uskotte, tulee paastota, samoin kuin piti paastota niidenkin, jotka ennen teitä elivät, jotta karttaisitte pahaa. (Paastottava on) määrätyt päivät. Mutta jos joku teistä on sairas tai matkoilla, on hänen paastottava joinakin muina päivinä, ja niiden, jotka siihen pystyvät, on paaston korvaukseksi ravittava joitakin köyhiä. Jos joku vapaaehtoisesti tekee hyvän työn, on se hänelle parempi. Mutta paastoaminen on teille kuitenkin kaikkein parasta (s.o. paastoamalla parhaiten täytätte Jumalan tahdon); tämä olkoon sanottu teille tiedoksi. "Ramadan" on se kuukausi, jolloin Koraani annettiin opastukseksi ihmisille ja selväksi todistukseksi (Jumalan) johdatuksesta, jotta hylättäisiin paha ja valittaisiin hyvä; tämän kuukauden aikana paastotkoon se teistä, joka on kotioloissaan, mutta jos joku on sairas tai
matkoilla, on hänen sen sijaan (muuna aikana) paastottava yhtä monta muuta päivää. Jumala tahtoo tehdä sen teille helpoksi eikä tarkoita sitä teille taakaksi, - jotta paastopäivienne luku täyttyisi ja te ylistäisitte Jumalaa Hänen johdatuksensa tähden sekä olisitte Hänelle kiitollisia." (Koraani 2:183-185) Koska islamissa noudatetaan kuukalenteria, ajoittuu paastokuukausi aurinkovuoteen nähden vuosi vuodelta aikaisemmaksi. Päätösjuhla Ramadanin päättymistä seuraava päivä on suuri juhlapäivä. Tämä paaston päätösjuhla on toinen islamin kanonisista juhlista, jota vietetään kolmen päivän ajan. Silloin tehdään sukulaisvierailuja ja lähetetään kortteja. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Ryhmänne esitelmässä teidän tulee vastata omin sanoin seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä paastolla tarkoitetaan islamissa? 2. Miksi muslimit paastoavat? 3. Milloin muslimit paastoavat? 4. Ketä paastoaminen ei koske?
Pyhiinvaellus (Hajj) Hadž tai hajj (arab. (حج on Mekkaan suoritettava pyhiinvaellus ja yksi viidestä peruspilarista. Jokaisen kykenevän muslimin, jolla on siihen varaa, tulee suorittaa pyhiinvaellus Mekkaan vähintään kerran elämänsä aikana islamilaisen ajanlaskun 12. kuukauden, eli Dhu-l-Hijjah'n, toisella viikolla (8. - 12. päivänä). Varsinaisen pyhiinvaelluskuukauden ulkopuolella suoritettua pyhiinvaellusta kutsutaan pieneksi pyhiinvaellukseksi, eli umraksi. Monille muslimeille pyhiinvaellus on elämän hartain ja syvin kokemus ja sen suorittaneita kutsutaan arvonimellä hadži (mies) ja hadža (nainen). Vuosittain noin 2,5 miljoonaa muslimia suorittaa pyhiinvaelluksen. Pyhiinvaellusrituaalit Pyhiinvaeltajat tekevät pyhiinvaelluksella ne pyhiinvaellusrituaalit, jotka kuvataan profeetta Muhammedin perimätiedossa. "Ensimmäinen rukoushuone, joka perustettiin ihmisille, oli totisesti se, joka on Mekassa siunauksena ja opastuksena koko maailmalle. Siellä on ilmeisiä tunnusmerkkejä: Aabrahamin rukouspaikka; ja se, joka astuu sinne, on varmassa turvassa. Ja pyhiinvaellus tähän huoneeseen on ihmisten velvollisuus Jumalaa kohtaan, jokaisen, ken suinkin voi matkan tehdä. Mutta jos joku käy uskottomaksi, niin katso, Jumala tulee toimeen vaikkapa ilman koko maailmaa." (Koraani 3:95-96)
Pyhiinvaellukselle lähteminen kerran elämässä on jokaisen muslimin (miehen ja naisen) velvollisuus, jos: hänen terveytensä on hyvä ja hän on täysissä sielunvoimissa hän on täysi-ikäinen hänellä on tarvittavat varat ja mahdollisuudet suoriutua matkasta hän on vapaa. Jos yksi näistä edellytyksistä puuttuu, ei pyhiinvaellus ole henkilölle pakollinen. Pyhiinvaellus on ilontäyteinen muslimien veljeyden ja tasa-arvoisuuden näyte. Muslimeja kaikista sosiaaliluokista ja jokaisesta maailman kolkasta kokoontuu Mekkaan. He pukeutuvat kaikki samalla vaatimattomalla tavalla, ovatpa sitten köyhiä tai rikkaita, värillisiä tai valkoihoisia, ja täyttävät samat määrätyt velvollisuudet ja rukoukset. Pyhiinvaellusrituaaleilla käydään läpi niitä rituaaleja, joita Aabraham, hänen poikansa Ismael ja Ismaelin äiti Hagar suorittivat. Pyhiinvaellusta perustellaan usein seuraavalla Koraanin kohdalla: "Herra, minä olen asettanut eräitä jälkeläisiäni asumaan tähän laaksoon, jossa ei ole maanviljelystä, Sinun Pyhäkkösi läheisyyteen, Herra, jotta he saattaisivat suorittaa rukouksensa. Anna siis ihmisten sydänten taipua heidän puoleensa ja suo heille hedelmiä, jotta he olisivat kiitollisia." (Koraani 14:37) Pyhiinvaelluksen rituaalit Mekassa Mekassa pyhiinvaeltaja suorittaa palvontamenoja Kaaban temppelissä, Arafat-vuorella ja Minan laaksossa. Kaaban temppelissä kaikki muslimit rukoilevat saman rukouksen arabiankielellä, riippumatta henkilön kansalaisuudesta ja omasta kielestä. Ihmisjoukko kiertää Kaaban kuutiota. Siihen on muurattu pyhä kivi, joka on upotettu hopeaan. Kaikki pyrkivät koskettamaan sitä. Kaaban temppelin keskellä sijaitseva musta kivi on meteoriitti, eli taivaasta pudonnut kivi, joka islamin mukaan oli alun perin enkeli, joka tuli liian lähelle maata, näki maailman pahuuden, muuttui mustaksi kiveksi ja putosi maahan.
Arafat-vuori puolestaan on muslimeille pyhä paikka, sillä siellä sai Muhammed aikoinaan Jumalalta Koraanin jakeet, joiden mukaan islam syntyi. Vuorella muslimit oleskelevat ja rukoilevat, suurimmaksi osaksi kukin omalla kielellään. Saarnoissa ja rukouksissa tulee olla hyvin tarkka, sillä kaikenlainen politikointi ja uskonriidat ovat ehdottomasti kiellettyjä. Minan laaksossa oleskellaan kolme vuorokautta ja siellä kivitetään paholaista ja lopuksi uhrataan eläin. Saatanan symboleina toimivat kiviset pylväät, joita ympäröivät betoniset tasot. Kivityspaikka on laaja ja ihmiset kerääntyvät joukoittain kivittämään Saatanaa. Joka vuosi ihmisiä kuolee kivityspaikalla, kun valtavat määrät ihmisiä tunkee kohti pylväitä. Monet tulevat uskonkiihkoisiksi, kun ajattelevat pääsevänsä kivittämään Saatanaa. Pyhiinvaelluksen neljä ehtoa Jos seuraavat ehdot eivät täyty, niin pyhiinvaellus ei ole muslimien mukaan pätevä eikä Jumalan hyväksymä. 1. Al-Ihram: Tarkoittaa pukeutumista Ihram-asuun, ja "Talbiya"n lausuminen, jonka tarkoituksena on ilmaista aikomus suorittaa pyhiinvaellus. 2. Al-Wuquf bi-arafa: Arafa-vuorella vieraileminen (yksi tärkeimmistä paikoista, joissa pyhiinvaelluksella käydään). 3. Tawaf Al-Ifada: Rituaalinen Kaaban kiertäminen 10:ntenä Dhu Al-Hijjah-kuuta. Tällöin pyhiinvaeltaja kiertää Kaaban seitsemän kertaa vastapäivään. 4. Sai Safan ja Marwan välillä: Rituaalinen useampaan kertaan Safan ja Marwan kukkuloiden välimatkan kulkeminen (nykyisin kuljetaan suuren Haram-moskeijan sisällä). Tämä muistuttaa siitä, kuinka Haagar (Ismaelin äiti) etsi vettä janoiselle lapselleen - Ismaelille. Umra pieni pyhiinvaellus Umrassa tehdään myös pyhiinvaellus Mekkaan ja suoritetaan tietyt rituaalit, samoin kuin Hajjissa, mutta pienemmässä mittakaavassa. Umran voi myös tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa, toisin kuin Hajjin, joka voidaan tehdä vain määrättyinä aikoina. Umra ei myöskään ole pakollinen, kuten Hajj, vaan se on vapaaehtoinen. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Ryhmänne esitelmässä teidän tulee vastata omin sanoin seuraaviin kysymyksiin: 1. Miksi pyhiinvaellus on niin tärkeä muslimeille? 2. Mihin kaupunkiin muslimit pyhiinvaelluksensa tekee? 3. Montako pyhiinvaellusta muslimien tulee elämänsä aikana tehdä? 4. Mitä eroa on Umralla, eli pienellä pyhiinvaelluksella sekä Hajjlla, eli suurella pyhiinvaelluksella?
Rukous (Salat) Salat (arab. (صل ة on islamin yksi viidestä uskon peruspilarista. Salat on jumalanpalveluksen kaltainen rukous, jonka muodot ovat tarkkaan määrätyt. Salat-rukous koostuu sarjasta liikkeitä, joiden aikana lausutaan myös Koraanin ensimmäinen suura. Muslimin tulisi suorittaa rukous viidesti päivässä. Rukouksen tarkoitus löytyy islamin pyhästä kirjasta, Koraanista.»Ne ovat uskovia, jotka pitävät rukouksena ja jakavat niitä, mitä olemme heille antaneet.» (Koraani 8:3, suomennos Hämeen-Anttila, 1995) Rukouksien määrä, viisi päivässä, on syntynyt Koraanin maininnan pohjalta, kun Jumalan ja Muhammad kohtasivat Yöllisen matkan suurassa. Tätä yksittäistä mainintaa laajennettiin myöhemmin hadith -perimätietokokoelmissa. Erityisesti islamin mystinen suuntaus suufilaisuus loi tapahtuman ympärille kokonaisen kirjallisuuden. Tarinoissa Muhammad matkasi Buraqilla Mekasta Jerusalemiin ja sieltä vaiheittain taivaaseen. Siellä Muhammad tapasi Mooseksen, jonka kanssa hän neuvotteli rukouksien määräksi viisi päivässä. Rukousten ajankohdat: Muslimin tulee rukoilla viidesti päivässä tarkkaan määriteltyinä ajankohtina. Rukoileminen on mahdollista joko yksityisesti tai moskeijassa. Periaatteessa muslimin on pidettävä kaikki nämä rukoushetket, ellei hänellä ole pakottavaa syytä olla rukoilematta. Hetken voi myös siirtää myöhemmäksi, mikäli on esteellinen. Perjantain keskipäivänrukous on tärkein. 1. Aamunkoiton rukous (arab.,فجر fajr) aamunkajon ja aamunkoiton välisenä aikana 2. Keskipäivän rukous (arab.,ظهر zuhr) Auringon saavutettua lakipisteensä 3. Iltapäivän rukous (arab.,عصر asr) aikana, jolloin esineen varjo on yhtä pitkä kuin esine itse lisättynä sen varjon pituuteen keskipäivän hetkellä 4. Auringonlaskun rukous (arab.,مغرب maghrib) auringonlaskun ja iltaruskon välisenä aikana 5. Iltarukous (arab.,عشاء isha) illan pimennyttyä
Rukouskutsu Aiemmin rukouskutsun huusi mu'adhdhin (muezzin), mutta nykyään käytetään useimmiten nauhoitettua rukouskutsua. Ei-islamilaisissa länsimaissa julkista rukouskutsua ei yleensä huudeta, tosin jossain tapauksissa on sallittu perjantain tärkeimmän rukoushetken julkinen huutaminen. Ennen muodollista rukousta muslimin on peseydyttävä vedessä. Mikäli vettä ei ole saatavilla, niin puhdas pöly tai hiekka riittää. Muslimi voi rukoilla yksin, perheen kanssa tai moskeijassa. Rukouskutsu kuuluu näin: 1. Jumala on suurin (Allahu akbar) (toistetaan 2 kertaa) 2. Todistan, ettei ole muuta Jumalaa kuin Allah (toistetaan 2 kertaa) 3. Todistan, että Muhammed on Jumalan sanansaattaja (toistetaan 2 kertaa) 4. Kiirehtikää rukoukseen! (toistetaan 2 kertaa) 5. Kiirehtikää pelastukseen! (toistetaan 2 kertaa) 6. Jumala on suurin (toistetaan 2 kertaa) 7. Ei muuta Jumalaa kuin Allah (1 kerta) Rukoussuunta Rukous suoritetaan aina Kaaban suuntaan, joka on Mekassa. Se on rukoussuunta, Qibla, missä päin maailmaa ollaankin. On olemassa erityisiä qibla-kompasseja, joiden avulla helposti voi selvittää suunnan Mekkaan päin. Rukoussuunta antaa olemassaololle "suunnan" sekä kirjaimellisessa että symbolisessa merkityksessä. Siihen suuntaan rukoillaan, teurastettavat eläimet käännetään siihen suuntaan, muslimit haudataan kasvot Mekkaan päin, moskeijat rakennetaan Mekkaan suunnatuiksi. Moskeija
Moskeija on paikka, jossa rukoukset suoritetaan, rukouspaikka. Muhammedin kerrotaan lausuneen: "Koko maa on rukouspaikka ja (rituaalisesti) puhdas". Tämä tarkoittaa, että rukoukset voidaan suorittaa kaikkialla, ne eivät ole sidottuja tiettyihin paikkoihin tai rakennuksiin. Ja niin rukouksia tehdäänkin kaikkialla: kotona, työpaikalla, kadulla. Viisi säädettyä rukousta voidaan suorittaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Mutta perjantain keskipäivän rukous tulee rukoilla yhdessä moskeijassa. Rituaalipesu Rukousta edeltää rituaalinen peseytyminen (Wudu), joka on säädetty Koraanissa. Se suoritetaan seuraavasti: 1. Pese kädet ranteita myöten kolme kertaa. Aloita oikeasta kädestä. 2. Huuhtele suu kolme kertaa ottamalla vettä oikeaan käteen, vedä vettä nenään ja puhalla ulos kolme kertaa. 3. Pese kasvot kolme kertaa, veden tulee kastella kasvot hiusrajasta leukaan ja korvasta korvaan.. 4. Pese oikea käsivarsi kyynärpää mukaan lukien kolme kertaa, tee sama vasemmalle käsivarrelle. 5. Kostuta kädet ja pyyhkäise niillä kevyesti hiukset otsasta niskaan. 6. Kostuta kädet ja pese korvat peukaloita ja etusormia käyttäen. 7. Pese oikea jalka nilkkaa myöten kolme kertaa. Tee sama vasemmalle jalalle. Pesun jälkeen tulee sanoa uskontunnustus. Rukouksen johtaja Rukouksen johtajaa kutsutaan imaamiksi: Imaamina voi periaatteessa toimia kuka hyvänsä aikuinen ja kykenevä muslimi, mutta käytännössä se on usein moskeijassa työskentelevä uskonnollisen koulutuksen saanut henkilö. Saarnan pitäjä, khatib, on useimmiten sama henkilö kuin rukouksen johtaja. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Ryhmänne esitelmässä teidän tulee vastata omin sanoin seuraaviin kysymyksiin: 1. Montako kertaa päivässä muslimit suorittavat rukouksensa? 2. Mihin eri vuorokauden aikoihin muslimit rukouksensa suorittavat? 3. Mihin suuntaan rukous aina suoritetaan? 4. Missä muslimit rukoilevat? Uskontunnustus "Shahada"
"Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, ja Muhammed on Hänen sanansaattajansa" Shahada kuuluu seuraavasti: "ÄSH-HÄDU (todistan) ÄN LÄÄ-ILÄÄHÄ (ettei ole muuta Jumalaa) ILLA-ALLAAH (kuin Allah), WA ÄSH-HÄDU (ja todistan) ÄNNÄÄ MUHÄMMADAN RASUL-ALLAAH (että Muhammed on Hänen sanansaattajansa) " Shahada on islamin keskeisimmät uskonkappaleet sisältävä lause, joka kuiskataan ensimmäiseksi vastasyntyneen muslimin vasempaan korvaan. Todistuksen lausuminen vastaa merkitykseltään kristinuskon kastetta, koska se liittää yksilön osaksi islamilaista yhteisöä, eli ummaa. Uskontunnustus koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin yksijumalaiseksi ل إله إل ا ومحمد (arab. uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammadin Jumalan sanan välittäjäksi: lā ilāha illā-llāh wa-mu ḥammadun rasūlu-llāh,) "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja,رسول ا Muhammad on Hänen lähettiläänsä". Ensimmäinen osa viittaa muslimien pyhään kirjaan Koraaniin ja toinen osa sitouttaa, yleisen tulkinnan mukaan, profeetan elämäntapaan, sunnaan. Uskontunnustus luetaan myös joka päivä osana muslimien rukousta. Rituaali: Aikuisiällä muslimiksi kääntyvä henkilö lausuu shahadan ääneen muslimitodistajien läsnä ollessa osoituksena siirtymisestään islamiin. Perinteisimmän tulkinnan mukaisesti kerran kahden todistajan läsnä ollessa lausuttu shahada riittää muslimiksi tulemiseen. Käytännössä lausuminen suoritetaan tavallisesti moskeijassa. Shahadan ehdot: Al-`Ilm (Tietämys) Al-Yaqeen (Varmuus) Al-Ikhlaas (Vilpittömyys ) Al-Sidq (Totuudenmukaisuus) Al-Mahabbah (Rakkaus) Shahada on islamilaisessa maailmassa suosittu kalligrafian aihe ja se on esitetty myös muun muassa Saudi-Arabian, Talibanien aikaisen Afganistanin ja Somalimaan lipuissa. MUHAMMED - ISLAMIN PERUSTAJA
Muhammed syntyi v. 570 Mekassa köyhtyneeseen karavaanikauppiaitten sukuun. Mekka oli jo tuolloin tärkeä beduiinien kauppakeskus, ja pyhälle Kaaban mustalle kivelle tehtiin pyhiinvaelluksia. Kaupunkia hallitsevan jumalan (= Allah) ohella palvottiin muitakin jumalia ja kaikkialla olevia luonnonhenkiä sekä taivaankappaleita. Muhammedin lapsuudesta tiedetään vain vähän. Suku kasvatti jo varhain orvoksi jääneen pojan kamelinajajaksi. Myöhemmin hän solmi avioliiton rikkaan kauppiaanlesken Khadidjan kanssa. Kauppamatkoillaan hän kierteli laajalti Arabian niemimaata ja tutustui myös juutalaisuuteen ja eri kristillisiin ryhmiin. Uskonnollinen pohdiskelu sai yhä enemmän sijaa, ja usein hän vetäytyi Mekan lähellä oleville vuorille mietiskelemään. Noin 40-vuotiaana hän sai ensimmäisen ilmestyksensä. Enkeli Gabriel ilmestyi hänelle ja kehotti häntä ryhtymään Jumalan lähettilääksi, profeetaksi. Ehdottoman monoteismin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus herätti Mekan valtaapitävissä kauppiaissa pelkoa ja suuttumusta, ja niin Muhammed joutui pakenemaan kannattajineen v. 622 Mekasta Yathribiin (joka myöhemmin nimetään Medinaksi, "Profeetan kaupungiksi"). Tästä siirtymisestä (= hijra ) katsotaan islamin syntyvän. Medinassa Muhammedista kehittyi paitsi uskonnollinen myös poliittinen johtaja. Aseelliset yhteenotot profeetan kannattajien ja Mekan asukkaiden välillä johtivat sotaan, jonka päätteeksi Muhammed joukkoineen valloitti kaupungin v. 630. Muhammed kuoli v. 632. ALLAH Arabian kielen Allah-sana voidaan kääntää suoraan Jumala-sanaksi, koska Allah ei ole erisnimi. Arabian kielessä Allah-sanaa käytetään aina viittaamaan myös juutalaisuuden ja kristinuskon Jumalaan. Allah-sana jätetään usein kääntämättä kun sillä viitataan islamin käsitykseen jumalasta. Tämä voi johtua siitä, että islaminuskoisilla luullaan olevan oma Jumala, jonka nimi olisi Allah. Jotkut taas haluavat korostaa Allah-sanan käytöllä sitä, että islaminuskoiset eivät ajattele Jumalasta aivan samoin kuin kristityt. Koraanissa kuvaillaan jatkuvasti Jumalan ykseyttä, anteliaisuutta ja armoa. Monoteismi on ehdotonta, sillä juuri Jumala on antanut elämän ja herättää ihmisen kuolleista. Jumala on Armollinen, al-rahman. Vastineeksi armosta Jumala tahtoo tunnustuksen, ettei ole ketään Hänen kaltaistaan. Jumalan ykseys on islamissa ehdoton keskeinen periaate ja se kiteytyy Koraanin suuraan 112 eli Vilpittömän uskon suuraan. Muslimit uskovat että Jumalaa ei voi pitää samanarvoisena kuin mitään luotua. Tämä monoteismi on absoluuttista.
Korutekstauksella arabiankielinen sana Allah ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Ryhmänne esitelmässä teidän tulee vastata omin sanoin seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten islamin uskontunnustus menee suomeksi? 2. Mitä uskontunnustuksella ilmaistaan? 3. Missä eri yhteyksissä muslimit käyttävät uskontunnustustaan?