SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1314 1320 SISÄLLYS N:o Sivu 1314 Laki väestötietolain muuttamisesta... 5123 1315 Laki ajoneuvolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 5125 1316 Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 14 :n väliaikaisesta muuttamisesta... 5126 1317 Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 5127 1318 Laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta... 5128 1319 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista... 5129 1320 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 5137 N:o 1314 Laki väestötietolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun väestötietolain (507/1993) 4 :n 1 momentin 3 kohta sekä 31 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 :n 1 momentin 3 kohta laissa 957/2005 ja 31 :n 1 ja 2 momentti laissa 527/1999, sekä lisätään 4 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 957/2005, uusi 3 a kohta sekä lakiin uusi 27 a ja 31 a seuraavasti: 4 Väestötietojärjestelmään talletettavat henkilötiedot Suomen kansalaisesta talletetaan: 3) kansalaisuutta ja kuolinaikaa koskevat tiedot; 3 a) toimintakelpoisuuden rajoittamista, edunvalvontaa ja taloudellisissa asioissa edustamista varten vahvistettua edunvalvontavaltuutusta koskevat tiedot sekä edunvalvojan tai valtuutetun yksilöintitiedot; 27a Tietojen luovuttaminen osoitepalveluna Osoitepalveluna voidaan luovuttaa tiedot yksittäisen henkilön nykyisistä nimistä, osoitteesta ja muusta yhteystiedosta sekä elossaolosta taikka tieto 25 :ssä tarkoitetusta tietojenluovutuskiellosta. Tiedot voidaan luovuttaa vain, jos henkilö voidaan luotettavasti yksilöidä hakijan antamien tietojen perusteella. Osoitepalvelutehtävän hoitamiseen osallistuvista maistraateista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. HE 106/2007 HaVM 15/2007 EV 136/2007 196 2007 895043
5124 N:o 1314 31 Tietojen luovuttamisesta päättävä viranomainen Väestörekisterikeskus ja maistraatit päättävät väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta. Väestörekisterikeskus päättää kuitenkin tietojen luovuttamisesta, kun kysymyksessä ovat teknisen käyttöyhteyden välityksellä tai muutoin sähköisesti taikka ulkomaille muutoin kuin yksittäin luovutettavat tiedot. Maistraatti päättää yksittäin annettavien tietojen luovuttamisesta. 31a Sopimus osoitepalvelutehtävän hoitamisesta Edellä 27 a :ssä tarkoitetun osoitepalvelun hoitaminen voidaan antaa myös muulle viranomaiselle tai yhteisölle kuin maistraatille, jos se on tarpeen palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tai toiminnan tehostamiseksi. Väestörekisterikeskus tekee asianomaisia maistraatteja kuultuaan sopimuksen muun viranomaisen tai yhteisön kanssa asiasta. Osoitepalvelutehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttää lisäksi, että tehtävää hoitavalla yhteisöllä on riittävät voimavarat ja tehtävää hoitavilla henkilöillä riittävä asiantuntemus ja pätevyys tehtävän hoitamiseen. Osoitepalvelua hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tehtävää hoidettaessa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003), saamen kielilaissa (1086/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Väestörekisterikeskus on vastuussa sopimukseen perustuvan osoitepalvelutehtävän hoitamisessa sattuneesta vahingosta siten kuin vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvussa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tämän lain voimaantuloa vahvistettuja edunvalvontavaltuutuksia koskevat tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Mari Kiviniemi
5125 N:o 1315 Laki ajoneuvolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvolain muuttamisesta 2 päivänä maaliskuuta 2007 annetun lain (233/2007) voimaantulosäännöksen 1 ja 3 momentti seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 2 päivänä marraskuuta 2007. Lain 3 :n 23 kohta tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Mitä 66 :n 1 momentin 5 kohdassa, 66 b :n 1 momentissa ja 66 d :n 1 momentissa säädetään käyttövastaavaa koskevasta ilmoittamisesta tai selvityksen antamisesta, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen HE 134/2007 LiVM 9/2007 EV 87/2007
5126 N:o 1316 Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 14 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti ajoneuvoliikennerekisteristä 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun lain (541/2003) 14 :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 234/2007, seuraavasti: 14 Yksittäisten julkisten tietojen luovuttaminen Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, jokaisella on oikeus yksittäisluovutuksena saada tieto tai kopio rekisteriin talletetuista julkisista tiedoista seuraavasti: 1) ajoneuvon rekisteritunnuksen tai valmistenumeron perusteella tiedot ajoneuvosta ja sen verotuksesta, kiinnityksestä sekä ajoneuvon omistajan, haltijan ja liikennevakuutuksen ottajan nimestä sekä osoite- ja yhteystiedoista; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen HE 134/2007 LiVM 9/2007 EV 87/2007
5127 N:o 1317 Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain (697/2006) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006. Sen 3 :n 2 momentin 6 kohta ja 5 :n 1 momentin 10 kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2011. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen HE 134/2007 LiVM 9/2007 EV 87/2007
5128 N:o 1318 Laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta 20 päivänä tammikuuta 2006 annetun lain (59/2006) voimaantulosäännöksen 2 momentti seuraavasti: Lain 2 a luvun 13 b :n 2 ja 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenneministeri Anu Vehviläinen HE 134/2007 LiVM 9/2007 EV 87/2007
5129 N:o 1319 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään puolustusvoimista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (551/2007) nojalla: 1 luku Puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta 1 Puolustusvoimain komentajan tehtävät Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään, puolustusvoimain komentajan tehtävänä on: 1) päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä; 2) antaa sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset tehtävät puolustushaaroille ja Maanpuolustuskorkeakoululle; sekä 3) vahvistaa puolustusvoimien henkilöstökokoonpano. Puolustusvoimain komentaja antaa tasavallan presidentille ja puolustusministerille tietoja puolustusvoimain komentajan ja muiden sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa. 2 Pääesikunnan tehtävät ja kokoonpano Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 :ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on: 1) suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot; sekä 2) ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat. Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikun-
5130 N:o 1319 nan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö. 3 Asian ratkaiseminen pääesikunnassa Pääesikunnan päällikön ratkaisuvallasta säädetään puolustusvoimista annetun lain 26 :n 2 momentissa. Muita kuin puolustusvoimien kannalta merkittäviä asioita, joita voidaan työjärjestyksellä antaa pääesikunnassa toimivien virkamiesten ratkaistaviksi, ovat esimerkiksi: 1) lupahallintoa koskevat asiat, kuten aluevalvontalain (755/2000) mukaiset luvat; 2) henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa koskevat asiat; 3) pääesikunnan lausunnon tai selvityksen antaminen tai esityksen tekeminen; 4) puolustusvoimien sisäisten määräysten ja ohjeiden laatiminen; 5) sopimusten tekeminen; 6) turvallisuusselvitysten sekä henkilö- ja yritysturvallisuustodistusten antaminen. Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi. 4 Esittelijä pääesikunnassa Pääesikunnassa esittelijöinä toimivat apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat, puolustusvoimien asessori, kenttäpiispa ja muut työjärjestyksessä esittelijöiksi määrätyt virkamiehet siten kuin työjärjestyksellä tarkemmin määrätään. 5 Puolustusvoimien asessori ja kenttäpiispa Puolustusvoimien toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo puolustusvoimien asessori. Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä säädetään lisäksi kirkkolaissa (1054/1993). 2 luku Puolustusvoimien virat ja niiden erityiset kelpoisuusvaatimukset 6 Virkojen jako ja tehtävänimikkeet Puolustusvoimien virkojen jaon vahvistaa puolustusvoimain komentaja ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Puolustusministeriö päättää kuitenkin virkojen jaon siltä osin kuin se liittyy organisaatiojärjestelyihin, joista puolustusvoimista annetun lain 29 :n mukaisesti päättää puolustusministeriö. 7 Puolustusvoimien virat Puolustusvoimissa on: 1) puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka; 2) kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja; 3) upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja; 4) määräaikaisen reserviupseerin virkoja; 5) opistoupseerin virkoja; 6) aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja; 7) erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat; 8) kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka; 9) eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan,
N:o 1319 5131 kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja. Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1 7 kohdassa tarkoitetut virat. 8 Puolustusvoimien virkojen yleiset kelpoisuusvaatimukset Puolustusvoimien virkojen yleisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään puolustusvoimista annetun lain 37 :ssä. 9 Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on: 1) sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot; 2) upseerin tutkinto; tai 3) sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus. Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan on sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot. Everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan 1 momentissa edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto. Puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virkaan vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo. 2 895043/196 10 Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkaan on opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto. 11 Erikoisupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on: 1) puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä; 2) sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus; 3) puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä; 4) sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
5132 N:o 1319 5) sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin, aliupseerin, ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus; 6) puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikön tehtävissä; sekä 7) kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto, kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan. Määräaikaisen erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin 1 momentissa säädetyt vastaavan erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset. 12 Erityiset kelpoisuusvaatimukset muihin puolustusvoimien virkoihin Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus. Lisäksi vaaditaan: 1) puolustusvoimien asessorilta oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto; 2) tutkimusjohtajalta, pääsihteeriltä ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen; 3) professorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan; 4) ylilääkäriltä, erikoislääkäriltä, lääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti hoitaa, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan; 5) muulta 7 :n 1 momentin 9 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 13 Aikaisemmat tutkinnot Virkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan kelpoisuuden tuovaan tutkintoon rinnastetaan sitä vastaavat aikaisemmat tutkinnot. 14 Arvonimet Tutkimusjohtajalla, pääsihteerillä ja osastonjohtajalla on professorin arvonimi. 3 luku Virkojen täyttäminen ja tehtävään määrääminen sekä virkavapaus ja sijaisuus 15 Virkaan nimittäminen Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä muihin upseerin virkoihin nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.
N:o 1319 5133 Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää: 1) tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin, puolustusvoimien asessorin ja pääsihteerin puolustusministeriö; 2) sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja sotilaspapin virkaan puolustusvoimain komentaja; 3) eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, lakimiehen, laskentapäällikön, lääkärin, museonjohtajan, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan pääesikunta; 4) määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien esikunta; 5) muuhun virkaan joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö. Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päällikkö tai virkamies, joka on määrätty tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä. 16 Viran haettavaksi julistaminen Pääesikunta julistaa haettavaksi puolustusvoimien asessorin, pääsihteerin, tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, erikoislääkärin, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat. Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Tarvittaessa ne julistaa haettavaksi 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen. Professorin viran täyttämisessä noudatetaan, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa asetuksessa (1581/1991) säädetään. Mainitun asetuksen 1 :n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii kuitenkin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto. 17 Kokonaispalvelusaika määräaikaisissa sotilasviroissa Aina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta. 18 Virkavapaudesta päättäminen Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähintä ylempi viranomainen. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. Muiden 15 :n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien virkavapaudesta päättää puolustusvoimain komentaja. 19 Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen Nimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen. Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan vir-
5134 N:o 1319 kaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimittämisestä on muutoin voimassa, mitä nimittämisestä virkaan säädetään. 20 Virkamiehen määrääminen tehtävään Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että: 1) everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja; 2) majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen. Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimissa, merivoimissa tai ilmavoimissa, tehtävään määrää maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien komentaja. Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maavoimien materiaalilaitoksen johtaja. Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää pääesikunta. Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin puolustusvoimista annetun lain 29 :ssä ja tämän asetuksen 6 :ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään. Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään määräämisestä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006). 21 Virkamiehen sijaisuus Hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätään tehtävien hoitamisesta sijaisena tilanteissa, joissa virkamies on estynyt hoitamaan virkaansa kuuluvaa tehtävää. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kaksi kuukautta, antaa määräyksen toimia sijaisena 20 :ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen. 4 luku Varoitus, palvelussuhteen päättyminen, lomauttaminen, osa-aikaisuus ja sivutoimet 22 Varoituksen antaminen Valtion virkamieslain 24 :n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 20 :ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 15 :n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja. 23 Todistus palvelussuhteen päättymisestä Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 :ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
N:o 1319 5135 24 Lomauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta. 25 Sivutoimilupa Sivutoimiluvasta säädetään valtion virkamieslain 18 :ssä. Jos sivutoimen tehtävien hoitaminen edellyttää työajan käyttämistä, sivutoimiluvan ratkaisee pääesikunta. Muusta sivutoimesta virkamiehen on ilmoitettava viivytyksettä sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee. 5 luku Valtion edun valvominen puolustusvoimia koskevassa asiassa 26 Valtion edun valvominen Pääesikunta valvoo tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa. Puolustusvoimien asessorilla on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa. 27 Valtion edun valvominen puolustushaaroissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa Maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla on oikeus tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustushaaraansa koskevissa asioissa sekä käyttää valtion puhevaltaa niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei sitä tee Ėdellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on toimialaansa koskevissa asioissa myös Maanpuolustuskorkeakoululla ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnalla. 28 Puolustusministeriön oikeus ottaa käsiteltäväkseen valtion edun valvomista koskeva asia Puolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa valtion edun valvottavakseen asiassa, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen valvottavaksi. Puolustusministeriölle on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta. 6 luku Erinäiset säännökset 29 Lentäjän eroamisiän määräytyminen Eroamisiästä lentäjän koulutusta edellyttävissä tehtävistä säädetään puolustusvoimista annetun lain 47 :n 1 momentissa. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettu eroamisikä muussa lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä määräytyy lentäjän koulutuksen laadun ja laajuuden perusteella sekä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä hankitun kokemuksen perusteella. 7 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 30 Voimaantulosäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
5136 N:o 1319 Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 31 Siirtymäsäännökset Tämän asetuksen voimaan tullessa aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto vastaa alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa. Toimiupseerin virassa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Puolustusministeri Jyri Häkämies Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen
5137 N:o 1320 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmasta 13 päivänä joulukuuta 2006 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1148/2006) 12, 17 :n 3 momentti ja 28 :n 2 momentti, sekä lisätään asetuksen 23 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 12 Perusnäytteenotto kanakasvattamossa Kanakasvattamoon saapuvista untuvikoista on otettava näytteet välittömästi parven saavuttua kanakasvattamoon. Näytteet otetaan muutoin liitteen I kohdan 1 mukaisesti, mutta näytteitä otetaan viisi kappaletta ja ne yhdistetään yhdeksi yhteisnäytteeksi. Näytteitä ei tarvitse ottaa, jos untuvikkoparvi on jo tutkittu hautomossa 10 :n mukaisessa emoparveen kohdistuvassa näytteenotossa. Kasvattamossa kustakin kasvatusparvesta otetaan näytteitä kaksi viikkoa ennen lintujen siirtämistä kanalaan tai ennen munintakauden alkamista. Näytteinä otetaan liitteen I kohdan 2 mukaisesti kaksi paria tossunäytteitä. Jos kyseessä on häkkikasvatus, otetaan kaksi 150 gramman painoista ulostenäytettä liitteen I kohdan 3 mukaisesti. Parvea ei saa siirtää kanalaan ennen tutkimustuloksen valmistumista tai jos tutkimustulos on positiivinen. Kunnaneläinlääkäri tekee kerran vuodessa valvontakäynnin kanakasvattamoon, jolloin 2 momentissa tarkoitetut näytteet otetaan virallisena näytteenottona. 17 Lisänäytteenotto emokasvattamossa ja kanakasvattamossa Jos kanakasvattamon kanaparvesta 12 1-2 momentin mukaisesti otetun näytteen tutkimuksessa on varmistettu salmonellabakteeri, kunnaneläinlääkäri ottaa näytteitä pitopaikan muista parvista niin pian kuin mahdollista. Näytteenotto suoritetaan samalla tavalla kuin kanakasvattamon virallinen perusnäytteenotto. 23 Rajoittavat määräykset emokasvattamossa, emokanalassa, kasvattamossa ja kanalassa Jos pitopaikasta toimitetaan munia käytettäväksi pastöroitaviin munatuotteisiin tai munatuotteiden valmistamiseen, on munat toimitettava pitopaikasta suoraan munatuotteita valmistavaan laitokseen. Munat voidaan kuitenkin toimittaa munapakkaamon kautta, jos munapakkaamoa valvova viranomainen katsoo, että munapakkaamon toimet ristikontaminaation välttämiseksi ovat riittävät. Lisäksi
5138 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1320 pitopaikassa omistajan tai haltijan on merkittävä munat ennen niiden lähettämistä pitopaikasta munien kaupan pitämiseen sovellettavista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1028/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 557/2007 10 artiklassa tarkoitetulla merkinnällä. 28 Pitopaikoissa kerättävät tiedot Hautomossa siitosmunista on pidettävä luetteloa, josta selviää, mistä emoparvesta siitosmunat ovat peräisin, mihin kasvattamoon siitosmunista kuoriutuneet untuvikot on toimitettu ja untuvikkojen luovutusajankohta. Hautomosta luovutettujen untuvikkojen mukana on kasvattamoon lähetettävä tieto, josta voidaan selvittää, minkä emoparven munista untuvikot ovat kuoriutuneet. Tuotantopolven kanauntuvikkojen mukana on kasvattamoon lähetettävä myös tieto siitä, onko untuvikot tutkittu salmonellan varalta hautomossa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2008. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Eläinlääkintötarkastaja Minna Suokko JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1314 1320, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2007 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904