Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN HIRSIKAMPUS PUDASJÄRVI, HIRSIRAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ SUOMESSA Puupäivä 28.11.2013 Wanha Satama Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja
Pudasjärvi Pinta-ala 5 867 km 2. Vastaa kooltaan puolta Uudenmaan maakuntaa tai kahta Luxemburgin valtiota. Helsinki
Väestö Asukkaita n. 8 600, joista 0-6-vuotiaita 6,9% 7-14-vuotiaita 9,8% 15-64-vuotiaita 61,3% 65-74-vuotiaita 11,8% 75-84-vuotiaita 7,9% Yli 84-vuotiaita 2,4%
Elinkeinorakenne Alkutuotanto 14,7% Jalostus 20,2% Palvelut 63,1% Muut 2,1%
PERINNEKYLÄ MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA, KIRKKO JA KELLOTAPULI NOIN 30 HIRSIRAKENNUSTA, VANHIMMAT 1600-1700 LUKUJEN TAITTEESTA 1980-LUVUN HIRSITALOKYLÄ 9 HIRSIRAKENNUSTA KONTIOTUOTTEELLE ENSIMMÄINEN HIRSAITALOMALLISTO SUOMESSA 2000-LUVUN HIRSIRAKENTAMISTAKONTIOTUOTTEEN PÄÄKONTTORI LIIMAHIRSIRATKAISU ILMAN LISÄLÄMPÖERISTYSTÄ 2010-LUVUN HIRSIRAKENTAMISTAHIRSIKORTTELIALUE EKOLOGISEN HIRSIRAKENTAMISEN TUTKIMUSHANKE HIRSIRAKENTEINEN PÄIVÄKOTI NOIN 1300 K-M2 2020-LUVUN OPPIMISYMPÄRISTÖ - MAAILMAN SUURIN HIRSIRAKENTEINEN KOULU - JULKINEN RAKENNUS HIRRESTÄ Julkisten rakennusten elinkaaren jatkaminen Sisäilmaongelmien ratkaiseminen
PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE, 2009 2012 KARHUKUNNAS - Lähdettiin selvittämään uusien energiatehokkuusmääräysten vaikutuksia hirsitalotehtaiden tulevaisuuteen - 2012 käyttöön kokonaistehokkuustarkastelu, yksittäisten rakenneosien lämmönläpäisykyvyn merkityksen tarkastelusta kokonaistarkasteluun - Haettiin objektiivista tietoa hirsitalojen ekologisuudesta tulevia normiuudistuksia varten
16 rakennusta 2 toimistotaloa 14 pientaloa Kaikki talot tehdään hirsirakenteisina Tiivis kaunis kyläkokonaisuus Hirsitalokylä muodostuu kuudesta pienestä pihapiiristä, joiden lähtökohtana on moderni tulkinta perinteisestä suomalaisesta kylämiljööstä. Rakennukset sijoittuvat pihapiirien reunoille muodostaen turvalliset sisäpihat ja tiiviit katualueet. KARHUKUNNAS
HIRSIKUNNAS I Metsähallituksen toimitilat 580 m²/2400 m³ resurssit/päästöt rakennusosien rakentaminen yhteensä valmistaminen uusiutuvat luonnonvarat 172 tn 172 tn uusiutumattomat luonnonvarat 173 tn 173 tn uusiutuva energia 507 GJ 1 GJ 508 GJ energia 1158 GJ 95 GJ 1253 GJ sitoutunut energia 3301 GJ 3301 GJ kasvihuonekaasupäästöt 74 tn 7 tn 81 tn sitoutuneet kasvihuonekaasut 196 tn 196 tn
As Oy Jokilehto 6 kpl asuntoja 450 m²/1400 m³
PERUSTUKSET massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 28 0 31,9 0 1 46 15,5 3,5 3,5 30,5 toteutus 28 0 31,9 0 1 46 15,5 3,5 3,5 30,5 ekologisin 6 0 7,1 0 0,9 17,8 6 1,1 1,1 11,8 ALAPOHJA massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 36,2 5,1 49,3-0,8 16 143,6 58,8 8,8 8 84,8 toteutus 36,2 5,1 49,3-0,8 16 143,6 58,8 8,8 8 84,8 ekologisin 6 5,1 1,6-5,2 16,2 39,4 74 1,8-3,4-34,6 ULKOSEINÄT massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 6,1 2,8 3,4-3,9 11 44,2 47,1 2,7-1,2-2,9 toteutus 14,6 17 0,4-19,2 37,3 31,9 291,3 2-17,2-259,4 ekologisin 14,6 17 0,3-19,2 37,3 31,4 291,4 1,9-17,3-260 VÄLISEINÄT massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 4,3 0,5 3,4-0,7 2,8 33,8 8,2 2,2 1,5 25,6 toteutus 3,4 1,6 1,8-2,3 6,2 20,7 26,5 1,3-1 -5,8 ekologisin 3,4 1,9 1,3-2,3 6,2 14,7 26,5 0,9-1,4-11,8 nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) e
YLÄPOHJA massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 9,5 3 7,6-4 15,5 77,7 50,8 5,1 1,1 26,9 toteutus 8,6 7,1 1,4-6,7 26,1 52,3 111,3 4-2,7-59 ekologisin 8,2 6,9 1,4-6,1 21,2 39,8 99,7 2,9-3,2-59,9 TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 2,5 1,3 1,4-1,8 145,4 42,1 33,6 2 0,2 8,5 toteutus 2,5 1,5 1,5-1,9 15,8 40,9 27,9 1,9 0 13 ekologisin 2,5 1,5 1,5-1,9 15,8 40,9 27,9 1,9 0 13 OMAT SYÖTTEET massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 0,5 0,7 3,1-0,8 3,5 10,3 8,2 0,9 0,1 2,1 toteutus 4,2 2,2 2,9-2,3 6,5 11,2 35,5 1-1,3-24,3 ekologisin 1,7 2,1 0-2,3 4,5 3,4 35,5 0,2-2,1-32,1 YHTEENSÄ massa (tn) uusiutuva raakaaine (tn) raaka-aine (tn) sitoutunut hiilidioksidi (tn) uusiutuva energia (GJ) energia (GJ) energiasisältö (GJ) kasvihuonekaasupäästöt (tn) nettopäästöt (tn) normitalo 87,1 13,4 100,1-12 195,2 397,7 222,2 25,2 13,2 175,5 toteutus 97,5 34,5 89,2-33,2 108,9 346,6 566,8 22,5-10,7-220,2 ekologisin 42,4 34,5 13,2-37 102,1 187,4 561 10,7-26,3-373,6 nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ) nettoenergian käyttö (GJ)
Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät: Rakennustarvikkeiden valmistamisesta rakentamisesta rakennuksen käyttämisestä rakennuksen purkamisesta Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen. Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin Matti Alasaarela
Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Olemassa olevassa rakennuskannassa rakentamisen osuus on 5-10% 2010 normien mukaan eristetyissä se on jopa 30% passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana 30 % 20 % 10 % 0 % NYKYINEN RAKENNUSKANTA KÄYTTÖ RAKENTAMINEN 2010 NORMIEN MUKAAN RAKENNETUT PASSIIVI JA NOLLAENERGIATALOT RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN- KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK- SESTA Lähde Metla: Mikko Viljakainen
Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa (punaiset katkoviivat).
Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta Matti Alasaarela
SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT 1500 150000 1000 100000 MJ/seinä-m2 500 0-500 -1000-1500 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä CO2-eq g/seinä-m2 50000 0-50000 -100000 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä -2000-2500 kokonaisenergiankulutus -200000 Energiankulutus MJ/m2-150000 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet
Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa. Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä Hankkeen yrityskumppaneita ovat: Hirsitaloteollisuus Ry Kontiotuote Oy Profin Oy Kaskipuu Oy Vireal Oy Vital Oy Erkki Tanttu: Rakentajat
Pudasjärven hirsikorttelihanke, kaksi toimistorakennusta ja asuntoja. Suomalaiset hirsitalotehtaat ovat rakentaneet pääasiassa ulkomaille näyttäviä, toimivia ja turvallisia hirsikokonaisuuksia
Pikku-Paavalin päiväkoti, 1300 m2, sadalle lapselle, valmistui syyskuu 2013, hinta Kindergarden 1200 m2noin 2,5 milj. euroa Toteutettiin perinteisellä tavalla, arkkitehtikilpailu, voittaja Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3, hirret kilpailutettiin erikseen
Toimistorakennuksia Pudasjärvellä
Seuraavaksi lähdettiin pohtimaan uuden hirsikoulukampuksen rakentamismahdollisuutta Tutkittiin soveltuuko hirsi? Mikä paikka Tekes tuki kilpailuttamismenettelyä kilpailullinen neuvottelumenettely 10000 m2, 800 oppilasta Elinkaarimalli Kilpailutus päättynyt Ei julkinen Rakennustyö 01.2014 07 Tavoitteena edistää hirsirakenteen käyttämistä julkisessa rakentamisessa Elinkaaren jatkaminen muuntuvuus
Hirsirakentamisen esteitä, haasteita, julkiset rakennukset (Oulun kaupungin rakennusvalvonta, Pekka Seppälä) Asenne, osaamattomuus pitäisi puhua ekotehokkuudesta Osaamattomuus: muodolliset normiesteet, jotka syntyvät suunnittelijoiden aivoihin koulutuksessa, muotokieli on betonirakentamisen kieltä Hirsitaloteollisuuden tulisi kehitellä tuotteistustaan ja suunnitteluaan Hiilitase elinkaariajattelu (vrt. Pudasjärven tutkimustulokset) Hirsirakennuksen luullaan olevan lämpötaloudellisesti epäedullinen Hirsitaloteollisuus on kehittänyt rakenteet vastaamaan tämän päivän energia- ja tiiveysvaatimuksia. Testaukset ja seurantatutkimustulokset vahvistavat onnistuneen tuotekehityksen
Hirsirakennuksen Painuman väitetään olevan ongelma Nykyiset lamellihirsirakennukset laskeutuvat ja elävät oleellisesti vähemmän kuin menneen ajan ilmakuivatut, yhdestä puusta tehdyt hirsirakennukset. Arkkitehtien ja teknisen suunnittelun välistä yhteistyötä tarvitaan, mutta ennakkoluulot ja pelkotilat haittaavat Hirsirakenteen luullaan rajoittavan arkkitehtuuria, luulo johtuu tietämättömyydestä eikä perustu tosiasioihin. Kyseessä on taitolaji!
Paloturvallisuuskysymyksiä pidetään peikkona Massiivipuurakenteena hirsirakennus kestää rankarakenteista huomattavasti paremmin palokuormaa. Paksut hirsiseinät osastoivat paloa hyvin estävät palon etenemistä
Hirsiseinä ääneneristävyyttä epäillään Pudasjärven kokemusten mukaan päiväkodin lepohuoneiden äänieristysvaatimukset on pystytty täyttämään, Myös hirsikampussuunnitelmissa pystytään vaatimukset täyttämään Päiväkodin äänimaailma on pehmyt, kokemukset erinomaiset
Miksi hirrestä julkisia rakennuksia Massiivihirsi seinärakenteena ratkaisu sisäilmaongelmiin!? (seinän sisään ei synny mikrobeille ja homeille otollisia olosuhteita) Hirsi on paikallinen, kotimainen raaka-aine, kansallisvarallisuuden käyttö, työpaikat ja metsärahat kotimaahan, metsän uusiutuminen, hiilinielu, jne Ihminen viihtyy ja rauhoittuu hirsirakennuksessa Hyvällä hirsiarkkitehtuurilla voidaan luoda ympäristö, jossa tulevat sukupolvet viihtyvät ja jota voi ylpeänä esitellä vierailleen Suomen julkisten rakennusten elinkaari vähintään samalla tasolle Euroopan maiden kanssa
Pikku-Paavalin päiväkodin tyylikkyyttä ja rauhaa
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Kiitos huomiostanne! Tervetuloa PUDASJÄRVELLE! Ja Syötteelle Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja