Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 150/2011/1 Dnro LSSAVI/15/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2011 ASIA HAKIJA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Teuva. Kaleva Seppo ja Paula Kaskistentie 564 64700 Teuva ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Nykyisessä navetassa on 34 lypsylehmää, 22 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta ja vasikkakasvattamo. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 140 lypsylehmää, 86 hiehoa ja 38 vasikkaa (alle 6 kk). Tuotantorakennukset sijaitsevat Teuvan kunnan Perälän kylässä tilalla Kaleva RN:o 4:128. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetus 5, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 19.1.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle ei ole käsitelty ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella hajaasutusalueella. Tila sijaitsee Perälän osayleiskaavan (v.1987) AM - alueella (Maatilojen talouskeskittymä) ja MV -alueella (Maanviljelysalue). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyinen navetta ja rakennettava lypsykarjapihatto sekä vasikkakasvattamo sijaitsevat Teuvan kunnan Perälän kylässä noin 5 km:n etäisyydellä Teuvan keskustasta länteen Teuva - Kaskinen tien eteläpuolella. Tilakeskus sijaitsee metsän reunassa, mistä avautuu peltoaukea etelään. Eläinsuojat, lietesäiliöt ja lantala eivät sijaitse pohjavesialueella. Uusi pihattonavetta ja lietesäiliö sijoittuvat lähinaapureista poispäin. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 130 m itään, 140 m ja 150 m länteen sekä 175 m lounaaseen rakennettavasta pihattonavetasta. Etäisyys neljään muuhun naapurin asuinrakennukseen on 270-350 m. Rakennettavasta vasikkakasvattamosta etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen tulee olemaan noin 100 m. Eläintilat ja tuotanto Tilan nykyisessä navetassa on 34 lypsylehmää, 22 hiehoa ja 8 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen navetan eteläpuolelle uusi pihattonavetta ja erillinen vasikkakasvattamo. Uuteen pihattonavettaan tulee tilat 140 lypsylehmälle ja 23 hieholle (20-24 kk). Vasikoille (38 kpl alle 6 kk) rakennetaan erillinen vasikkakasvattamo. Vanhaan navettaan tulee tilat 63 (6-20 kk) nuorkarjalle. Yhteensä tilalla tulee olemaan 140 lypsylehmää, 86 hiehoa ja 38 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään ternivasikoina välitykseen.
3 Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Lypsylehmien ja hiehojen lannankäsittely hoidetaan lietelantamenetelmällä. Käytössä on tällä hetkellä yksi noin 1500 m 3 :n alta täytettävä kattamaton lietesäiliö, joka sijaitsee vanhan navetan läheisyydessä. Lietesäiliö täytetään pumppukaivon kautta. Laajennuksen yhteydessä uuden pihattonavetan läheisyyteen rakennetaan betoninen alta täytettävä kiinteäkatteinen (pvc tai vastaava kate) lietesäiliö, jonka tilavuus on noin 4126 m 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olemaan lietekuiluineen (240 m 3 ) yhteensä 5866 m 3. Vasikat (38 kpl alle 6 kk) ja poikimakarsinassa olevat lehmät ovat kuivikepohjalla. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Nykyisen navetan yhteydessä on noin 80 m 2 :n kuivalantala, jonka tilavuus muutostöiden jälkeen (reunojen korotuksen) tulee olemaan noin 240 m 3. Vanhan navetan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet (50 m 3 /vuosi) johdetaan maasuodattimeen. Uuden navetan maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet johdetaan (350 m 3 /vuosi) lietesäiliöön ja sosiaalitilojen jätevedet umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta käytetään peltolannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä 192 ha, josta omaa peltoa noin 42 ha, vuokrapeltoa noin 35 ha ja sopimuspeltoa noin 115 ha. Lannan levityksestä 50 % tapahtuu viikkojen 18-20 aikana, 30 % viikkojen 26-27 aikana ja 20 % viikkojen 34-37. Lannan levitys ja multaus teetetään urakoitsijalla. Tilan pelloilla viljellään nurmea. Jätteet Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 kpl/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muovijäte, jäteöljyt, lamput ja akut toimitetaan jäteasemalle. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalaan ja käytetään lannoitteeksi pellolla. Varastot Esikuivattua säilörehua tehdään pyöröpaaleihin 5000 tonnia/vuosi. Paalit varastoidaan peltolohkoilla ja talouskeskuksessa.
4 Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 4000 ja 2700 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja laponestolla. Tilalla käytettävät öljyt, enintään 200 litraa, säilytetään tynnyreissä konevarastossa. Säilörehun teossa käytetään biologisia säilöntäaineita. Nurmiviljelystä johtuen kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä. Säilöntäaineet ja kasvinsuojeluaineet varastoidaan lukitussa paikassa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet ja pesuaineet säilytetään asianmukaisesti varastotiloissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tulee olemaan kaksi kertaa kuukaudessa. Eläinkuljetuksia tulee olemaan joka toinen viikko. Lietelantaa ajetaan 4-5 vrk /levitysjakso. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan uuden tuotantorakennuksen ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon, jolloin ei pääse syntymään pistekuormitusta poistoilmasta. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Lannan levityksen hoitaa urakoitsija, jolla on käytössään multauslaitteet. Lietteen levityksen aikana pyritään lietesäiliöiden ympäristö pitämään siistinä ja peltolohkojen läheisyydessä oleva asutus pyritään ottamaan huomioon. Tilan polttoainesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi. Tuotantorakennukset ja niiden lähiympäristö pyritään pitämään siistinä niin, että haittaeläimet eivät pääse lisääntymään ja tarvittaessa niitä torjutaan. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalle hankitaan aggregaatti. Tuotantorakennukseen asennetaan valvontakamera. Tuotantorakennukset ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset varustetaan asianmukaisella alkusammutuskalustolla. Rakentamisessa noudatetaan paloturvallisuusmääräyksiä. Rakennusmateriaalit valitaan oikein käyttökohteen mukaa. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi.
5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 25.1.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Teuvan kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 14.10. - 14.11.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Teuvan kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Teuvan kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta puoltaa maidontuotantotoiminnan laajennusta seuraavin ehdoin: Uusi sekä vanha lietelantala tulee varustaa suunnitelmien mukaisesti kiinteällä katteella esim. PVC katteella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 90-140 metrin etäisyydellä lietesäiliöistä, jolloin tulee kiinnittää erityitä huomiota myös lietelantaloiden ympäristön siisteyteen. Lietelantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee olla kantavaa ja helposti puhtaana pidettävissä. Alueen asfaltointi tai vastaava pinta olisi aiheellista. Lietelannan levityksessä on huomioitava naapurusto ja levityksessä on suositeltavaa käyttää hakemuksessa ilmenevällä tavalla multaavaa tai kasvustolle sijoittavaa lietevaunua. Tämä on aiheellista varsinkin levitettäessä lietettä nurmelle. Lietteen levityksessä on myös huomioitava naapurusto ja juhla- ym. tilaisuudet ja -päivät sekä perhejuhlat ja pyrkiä välttämään lietelannan levitystä ko. ajankohtina tai välittömästi niitä ennen. Nk. puhdas (maitohuoneen) ja likainen (esim. lannanajo) liikenne tulee pyrkiä erottamaan omille kulkuväylilleen. Lannanlevityksessä olevia peltoja rajoittuu Teuvanjokeen, jolloin jokirantaan tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, jotta estetään pintavaluntojen pääsy vesistöön. Peltoja ei tällä hetkellä ole pohjavesialueella, mutta peltoja vuokrattaessa tulee huomioida, että lietteen ja muiden nestemäisten lantojen levitys pohjavesialueella on kielletty.
6 Teuvan kunnanhallitus kaavoitusviranomaisena toteaa lausunnossaan, että toimenpiteiden kohteena oleva tila sijaitsee Perälän osayleiskaavaalueella, jossa kaavamerkintä on MV (Maanviljelysalue) ja AM (Maatilojen talouskeskittymä). Alueen välittömässä läheisyydessä on Perälän muuntoasema sekä merkittäviä sähkövoimatuotantoon liittyviä sähkönsiirtolinjoja. Kunnassa on parhaillaan käynnissä Paskoonharjun tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinta. Kalevan tila sijoittuu laadinnassa olevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle. Ympäristöluvan myöntäjää sekä luvanhakijaa pyydetään perehtymään parhaillaan luonnosvaiheessa olevaan Paskoonharjun tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen, kun se tulee nähtäville loppuvuoden 2011 aikana. Hakijan tulee sovittaa laajennussuunnitelmansa laadittavan kaavan määräyksiin. Lisäksi luvan hakijaa pyydetään omalta osaltaan antamaan kaavoitusta laativille tahoille tiedot maataloustuotannon nykyisistä ja pitkän tähtäimen maankäytön hyödyntämistarpeista sekä rakennustarpeista yms. Jotta maankäytön eri tarpeet voidaan kaavan laadinnan yhteydessä sovittaa yhteen ja turvata eri toiminnoille parhaat toimintaedellytykset. Maankäytön ja yhdyskuntakehityksen näkökulmasta maidontuotannon laajentamiselle ko. alueelle ei ole estettä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat melko lähellä rakennettavaa lietesäiliötä ja naapureiden asuinrakennukset ovat siihen nähden vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Lupaedellytysten täyttymiseksi ELY -keskus katsoo, että lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella ja täyttö tulee hoitaa alakautta rakennussuunnitelman mukaisesti toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. Kun otetaan huomioon eläinsuojan koko ja uuden lietesäiliön rakentaminen, lähimpien naapureiden etäisyydet ja sijainnit vallitseviin tuuliin nähden, ELY -keskus katsoo, että myös vanha lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Eläinsuojan laajennusta ei saisi ottaa käyttöön ennen kuin lietesäiliöt on katettu lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla. Muilta osin ja edellä mainittujen lietesäiliöiden katevaatimusten täytyttyä ELY -keskus toteaa, että toiminnan sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Asiakirjojen mukaan hakemuksen lannanlevityspelloista lohko 218-0259- 13 sijaitsee osittain pohjavesialueella. ELY -keskus katsoo, että peltolohkon pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueella kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin
7 ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Hakijalla on pohjavesialueella sijaitseva lohko huomioiden kuitenkin riittävästi lannanlevitysalaa. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Mikäli pelto on viettävää, tulee kaivon yläpuolelle jättää vähintään 100 metriä leveä alue, jolle ei levitetä lantaa. Kasvinsuojeluainevalmiste -pakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Seppo ja Paula Kalevalle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Teuvan kunnan Perälän kylään tilalle Kaleva RN:o 4:128 tähän päätökseen liitetyn 1.11.2010 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 140 lypsylehmän, 86 hiehon ja 38 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Uudessa pihattonavetassa on tilat 140 lypsylehmälle ja 23 hieholle. Erilliseen vasikkakasvattamoon voidaan sijoittaa 38 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyisessä navetassa on tilat 63 hieholle. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien ja muiden pesuvesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 5000 m 3.
8 Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla sadevesimitoituksen kanssa vähintään 231 m 3. Kuivalantalan muutostyöt tulee olla tehtynä ennen pihattonavetan ja vasikkakasvattamon käyttöönottoa. Kuivalantala tulee olla varustettuna vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla. Kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uuden pihattonavetan yhteyteen uusi 4 126 m 3 :n lietesäiliö, joka tulee olla käyttövalmiina ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Tilan nykyinen ja rakennettava lietesäiliö tulee varustaa kiinteällä katteella esim. peltikatteella ennen uuden pihattonavetan käyttöönottoa. Mikäli uuteen pihattonavettaan tulee WC-tilat, tulee sosiaalitilojen WCvedet käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Nykyisen navetan sosiaalitilojen WCvedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti esim. tilalla olevassa maasuodattimessa. Muodostuvat umpisäiliö- ja sakokaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Mikäli tilalle jatkossa rakennetaan säilörehun varastointia varten laakasiilot, tulee puristenesteet laakasiiloista johtaa umpisäiliöön tai lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle tiedoksi suunnitelma puristenesteiden johtamisesta hyvissä ajoin vähintään 2 kk ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, kuivalanta sekä eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, kuivalantaa, pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovu-
9 tusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 137 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoton asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty.
10 Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyisen navetan yhteydessä sijaitseva noin 1 500 m 3 :n lietesäiliö ja uuden pihattonavetan yhteyteen rakennettava noin 4 126 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Nykyinen lietteen pumppukaivo tulee pitää katettuna kiinteällä katteella. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta tai katolle sijoitettavan ns. avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävästä pintamateriaalista. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuulensuunta on naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
11 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttoainesäiliöiden muutostyöt tulee olla tehtynä 31.12.2012 mennessä. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, pudotus-/pumppukaivojen ja niiden katteiden, kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.
12 Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) - lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuus (m 3 ) - lietteen/kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen/kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaavaa järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaisesti). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan, vasikkakasvattamon ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.
13 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
14 Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. nykyisen navetan yhteydessä sijaitsevan lietesäiliön ja uuden pihattonavetan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kiinteällä katteella, mahdollisten uusien lietteen pudotus/pumppukaivojen kattamisesta betonikannella sekä lietteen/lannan multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 4650 m 3 ja kuivikelantaa 231 m 3 vuodessa. Lietelannan ja pesu- ja jätevesien varastointiin on käytettävissä lietesäiliötilavuutta 5866 m 3 sekä kuivalannan varastointiin lantalatilavuutta muutostöiden jälkeen (lantalan reunojen korotus) noin 240 m 3. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Nykyinen ja rakennettava lietesäiliö on määrätty katettavaksi kiinteällä katteella esim. peltikatteella hajupäästöjen vähentämiseksi.
15 Mikäli uuteen pihattonavettaan tulee WC-tilat, tulee sosiaalitilojen WCvedet käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön. Nykyisen navetan sosiaalitilojen WCvedet tulee käsitellä myös asetuksen (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. tilalla olevaan maasuodattimeen. Muodostuvat umpisäiliö- ja sakokaivolietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, yksi peltohehtaari 3,5 (12-24 kk) ikäistä hiehoa ja yksi peltohehtaari 11 (alle 6 kk) ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. (määräys 2) Määräys nykyisen lietesäiliön ja uuden pihattonavetan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Mahdollisten uusien lietteen pudotus- /pumppukaivojen kattaminen betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla tai kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat
16 viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavien eläinsuojien toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)
17 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan ja Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 3 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa Teuvan kunnanhallituksen lausunnossa esille tuotuihin asioihin, että Paskoonharjun tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos, jossa nyt kyseessä olevien eläinsuojien alue on merkitty MEmerkinällä (kotieläintalouden suuryksikön alue), ei estä ympäristöluvan myöntämistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3480 euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Teuvan
19 kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä Tejuka -lehdessä. JAKELU Päätös Hakijalle MUUTOSENHAKU Tiedoksi Teuvan kunnanhallitus Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela Ympäristötarkastaja Heikki Laakso Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristötarkastaja Heikki Laakso
20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.1.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
21
22