HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Samankaltaiset tiedostot
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Kirsti Haapa-aho

HE 78/2007 vp. lakiin pysyvä säännös starttirahan myöntämisestä henkilöasiakkaalle. Lisäksi starttirahan enimmäiskesto pidennettäisiin 10 kuukaudesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 144/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työllisyyslain muuttamisesta

HE 169/2004 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Palkkatuki muutoksia

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen työvoimapoliittisen. uudistamiseen liittyväksi lainsäädännöksi.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 45/2006 vp. on kestänyt vähintään kuusi kuukautta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2003 N:o Laki. N:o sosiaalisista yrityksistä

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

ulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Transkriptio:

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalisista yrityksistä annettua lakia ja julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia. Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien lukemista sosiaalisen yrityksen rekisteröintiedellytyksenä olevaan 30 prosentin työllistettyjen osuuteen helpotettaisiin. Sosiaaliselle yritykselle myönnettävän korotetun palkkatuen enimmäismäärää korotettaisiin ja korkeimman korotetun palkkatuen enimmäiskestoa pidennettäisiin. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan keväällä 2007. PERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 1.1. Yleistä Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) ja siihen liittyvät muutokset työnantajalle myönnettäviä tukia koskevaan lainsäädäntöön tulivat voimaan vuoden 2004 alusta. Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön tavoitteena on luoda sosiaalisten yritysten palveluksessa uusia työntekomahdollisuuksia erityisesti työttömille vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille, joista valtaosalla olisi näin saadun työkokemuksen ja työmarkkinavalmiuksien johdosta aiempaa paremmat mahdollisuudet päästä avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliset yritykset merkitään työministeriön ylläpitämään rekisteriin. Rekisterissä oli kuluvan vuoden joulukuun alussa 72 sosiaalista yritystä, joiden palveluksessa rekisteröintihetkellä oli yhteensä 371 työntekijää. Työntekijöistä oli vajaakuntoisia 135, pitkäaikaistyöttömiä 44 ja sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d :n 3 momentin nojalla kunnan tuella palkattuja vammaisia neljä. Sosiaalisten yritysten lukumäärä on viime aikoina kasvanut, mutta uudet sosiaaliset yritykset ovat työntekijämäärältään pieniä. Viimeisen puolen vuoden aikana uusia yrityksiä on merkitty rekisteriin 26, mutta sosiaalisten yritysten palveluksessa olevien vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vain 33 työntekijällä. Eduskunta edellytti hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 132/2003 vp), että hallitus antaa lainsäädännön seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2006 alkupuolella (EV 130/2003 vp). Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai kesäkuussa 2006 työministeriöltä kirjallisen selvityksen lain toimeenpanosta ja toimivuudesta (MINS 10/2006 vp). Valiokunta antoi selvityksen johdosta lausuntonsa (TyVL 15/2006 vp) 28 päivänä syyskuuta 2006, jossa valiokunta yhtyi eräin täsmennyksin ja huomautuksin ministeriön selvityksessä esitettyihin näkökohtiin. Keskeisiä sosiaalisiin yrityksiin ja niitä koskeviin säännöksiin liittyviä parannusehdotuksia olivat palkkatuen korotus, palkkatuen ennakoitavuuden parantaminen, rahoituksen saannin helpottaminen, projektituen kehittäminen, sosiaalisten kriteereiden 293449

2 käyttäminen julkisissa hankinnoissa, sosiaaliselle yritykselle annettava mahdollisuus saada korvausta työntekijän edelleen sijoittamisesta, sosiaalisten yritysten tunnettavuuden lisääminen ja lain kohderyhmien laajentaminen. Valiokunta korosti lisäksi tarvetta valmistella lainsäädäntömuutokset ja saattaa ne voimaan pikaisesti. Hallituksen esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla toteutetaan ne edellä mainitut parannusehdotukset, joiden pikainen toteuttaminen on mahdollista. Osana tätä kokonaisuutta valtioneuvosto antaa asetuksen, jolla työllisyyspoliittinen projektituki korvataan työllisyyspoliittisella avustuksella ja sosiaalisten yritysten osalta avustuksen enimmäismäärä korotetaan 75 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi tarkoituksena on kehittää sosiaalisten yritysten tukirakennetta niin, että niiden perustamisessa ja toiminnan vakiinnuttamisessa tarvittavia asiantuntijapalveluja voitaisiin hankkia esimerkiksi uusyrityskeskuksilta. Valtioneuvosto antaa asetuksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun asetuksen 23 :n muuttamisesta niin, että sosiaalisilla yrityksillä on mahdollisuus sopia työn järjestäjän kanssa korvaus välitettäessä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä töihin sosiaalisen yrityksen ulkopuolelle. Palkkatuen riittävyyden turvaamiseksi ja sen ennakoitavuuden parantamiseksi työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa vuonna 2007 sosiaalisten yritysten määrärahat kiintiöidään erikseen. Rahoituksen saannin helpottamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö ryhtyy toimiin yritystukien myöntämisperiaatteiden tarkistamiseksi siten, että sosiaalisille yrityksille voitaisiin myöntää tuet normaalitasosta korotettuina säädösten määrittelemien enimmäistukien rajoissa. 1.2. Laki sosiaalisista yrityksistä Työmarkkinatuki- ja työllistämistukiuudistukset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tällöin työnantajalle myönnettävä työllistämistuki ja yhdistelmätuki yhdistettiin palkkatueksi. Aiempien säännösten nojalla myönnettyä työllistämis- tai yhdistelmätukea voidaan kuitenkin maksaa enintään vuoden 2007 loppuun saakka. Lisäksi säännökset palkkatuen myöntämisen edellytyksistä ja määritelmäsäännökset koottiin julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin (1295/2002). Sosiaalisista yrityksistä annetun lain 1 :n 2 momentin 2 kohtaan, 3 :n 2 momenttiin ja 5 :n 1 momenttiin tehtäisiin uudistuksista johtuvat tekniset muutokset. Lain 5 :n 5 momenttia ei muutettaisi. Keskeinen sosiaalisen yrityksen tunnusmerkki on työllistettyjen osuus, joka on 30 prosenttia yrityksen kaikista työntekijöistä. Työllistettyjen osuuteen luetaan vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät ja sosiaalihuoltolain 27 d :n 3 momentissa tarkoitetut vammaiset sosiaalisista yrityksistä annetun lain 5 :ssä tarkemmin säädetyllä tavalla. Viimeksi mainittu pykälä edellyttää, että työllistettyjen osuuteen luettavan työntekijän osoittaa työhön työvoimatoimisto. Vaatimus koskee sekä palkkatuella ja kunnan tuella tuettua työllistämistä että työhönottoa ilman julkista tukea. Vaatimus yksilöidystä työhön osoituksesta on selvitysten mukaan jäykistänyt tarpeettomasti työntekijöiden valintaa ja työhönottoa. Vaatimuksesta ehdotetaan luovuttavaksi ja lain 5 :n 2 4 momenttiin tehtäväksi tätä koskevat muutokset. Muutoksen jälkeen sosiaalinen yritys voisi lukea työllistettyjen osuuteen vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän, joka on ollut lain määritelmäsäännöksessä (1 :n 2 momentti) tarkoitetulla tavalla työnhakijana työvoimatoimistossa. Sosiaalihuoltolain nojalla palkattavien vammaisten osalta työnhakijaksi rekisteröitymistä ei enää edellytettäisi. Palkkatuen myöntämisestä päättäisi edelleen työvoimatoimisto. 1.3. Laki julkisesta työvoimapalvelusta Sosiaaliselle yritykselle maksettavan palkkatuen enimmäismäärä määräytyy julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 :n mukaan, eikä näin ollen poikkea muille työllistäjätahoille myönnettävän palkkatuen enimmäismäärästä. Palkkatuki voidaan myöntää perustukena, jonka määrä vuoden 2007 tasossa on noin 514 euroa kuukaudessa tai korotettuna palkkatukena, jonka vastaava enimmäismäärä on 822 euroa. Vaikeasti työllistyvän palkkauskustannuksiin voidaan myöntää korkeinta korotettua palkkatukea, jonka enimmäismäärä on 976 euroa kuukaudessa. Vaikeasti työllistyvä on henkilö, joka

3 on saanut enimmäisajan työttömyyspäivärahaa tai on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 työttömyyspäivältä. Täysimääräisen palkkatuen myöntäminen edellyttää, että työaika tuettavassa työsuhteessa on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Työaikaedellytystä ei kuitenkaan sovelleta korkeimpaan korotettuun palkkatukeen. Työministeriössä on selvitetty otoksena eräissä sosiaalisissa yrityksissä palkkatuella palkattuina oleville maksettavia palkkoja. Niiden vaihteluväli on noin 1 400 eurosta 2 400 euroon kuukaudessa. Palkattuina on toisaalta erittäin alhaisen tuottavuuden omaavia, alkupalkalla työskenteleviä ja toisaalta ammattitaitoisia työntekijöitä, joilla on esimerkiksi vajaakuntoisuudesta johtuva tuottavuuden alenema. Yritykselle aiheutuu palkan lisäksi palkkauskustannuksia työnantajan lakisääteisistä maksuista. Ilmeistä on, että palkkatuen taso suhteessa palkkatasoon ja työllistettyjen suureen osuuteen on monessa tapauksessa riittämätön. Mainituin perustein ehdotetaan, että sosiaalisille yrityksille vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen myönnettävä palkkatuki muutetaan prosenttiperusteiseksi niin, että tukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1 300 euroa kuukaudessa. Sosiaalisten yritysten oikeutta taloudellisen voiton tavoitteluun tai liikevoiton jakamiseen ei ole rajoitettu. Siten sosiaalisten yritysten tukemiseen sovelletaan Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä. Työministeriöllä on ollut voimassa vuodesta 1995 lähtien komission hyväksymä työllistämistukiohjelma (N:o 115/95, 24.3.1995, SG(95) D/3697). Sen mukaan yritykselle myönnettävän palkkatuen tuki-intensiteetti on 25 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Esityksessä ehdotettu tukitaso on komission hyväksymän tukiohjelman mukainen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellytti lausunnossaan selvitettäväksi myös mahdollisuudet maksaa sosiaalisille yrityksille korkeinta korotettua palkkatukea nykyistä pidemmän ajan. Muussa tapauksessa tukijärjestelmä olisi sikäli epäjohdonmukainen, että se suosisi lyhyitä työsuhteita ja työntekijän korvaamista sellaisella henkilöllä, jonka palkkaamisesta on saatavissa korkeampi tuki. Tämän vuoksi ehdotetaan, että korkeimman korotetun palkkatuen enimmäiskesto pidennetään vuodesta kahteen vuoteen kaikkien vaikeasti työllistyvien osalta. Nykyisin lain 7 luvun 11 :n 3 momentin 3 kohdan mukaan kahden vuoden tuki on mahdollinen vain, jos vaikeasti työllistyvä on lisäksi vajaakuntoinen. 2. Vaikutukset Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on parantaa mahdollisuuksia uusien sosiaalisten yritysten perustamiseen ja työntekomahdollisuuksien lisäämiseen niiden palveluksessa sekä joustavoittaa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamista. Tavoitteena on, että sosiaalisten yritysten palveluksessa olisi vuonna 2008 vähintään kaksinkertainen määrä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä nykytilaan verrattuna. Palkkatukea maksettaisiin tällöin arviolta 250 työntekijän palkkauskustannuksiin. Palkkatuen määrä kasvaisi noin 478 eurolla kuukautta kohti laskettuna. Vastaavasti korkeimman korotetun palkkatuen määrä toisena vuotena nousisi toisena tukivuotena noin 460 eurolla. Valtiolle aiheutuva lisämeno uusista palkkatukipäätöksistä olisi enimmillään 5 700 euroa ja vaikeasti työllistyvien osalta toiselta tukivuodelta 5 520 euroa. Siten menonlisäys palkkatuissa olisi lyhyellä aikavälillä joitakin satoja tuhansia euroja vuodessa. Vastaavasti esimerkiksi säästöt työttömyysturvamenoissa sekä asumis- ja toimeentulotukimenoissa vähentäisivät kustannuksia. Muutoksista ei aiheudu lisämäärärahan tarvetta, vaan sosiaalisten yritysten palkkatuen korotus on toteutettavissa suuntaamalla työllistämistä työvoimapolitiikkaan ja niin sanottuihin välityömarkkinoihin liittyvien linjausten mukaisesti yrityksiin. Työministeriön eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antaman selvityksen mukaan sosiaalisten yritysten tukimuodot eivät ole vääristäneet kilpailua. Sosiaalisten yritysten määrä on vähäinen, ja ne ovat pääosin niin sanottuja mikroyrityksiä. Valtiontukea ei myönnetä varsinaisiin liiketoimintakustannuksiin. Lisätuella korotettu palkkatuki myönnetään korvauksena työntekijän tuottavuuden alentumisesta. Siten ehdotetuilla

4 muutoksilla ei arvioida olevan yritysten väliseen kilpailuun tai yritystalouteen liittyviä vaikutuksia. 3. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu työministeriössä. Työministeriön eduskunnalle tekemän selvityksen perustaksi tehtiin laaja seurantatutkimus (Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano, Työministeriö, Työpoliittinen tutkimus 307). Tutkimusta ja selvitystä on käsitelty sosiaalisten yritysten lain seurantaryhmässä, jossa ovat edustettuina sosiaalisen yritystoiminnan keskeisimmät sidosryhmät. Kehittämisehdotuksista on erikseen pyydetty lausunto kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä valtiovarainministeriöltä. Hallituksen esityksestä ei erikseen ole pyydetty lausuntoja, koska kehittämisehdotuksista on laajasti kuultu eri intressitahoja sekä edellä mainitussa valmistelussa että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sen antamaa lausuntoa (TyVL 15/2006 vp) varten. 4. Voimaantulo Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan keväällä 2007. Ennen lain voimaantuloa myönnetyt palkkatuet sekä aiemmin voimassa olleen lainsäädännön nojalla myönnetyt työllistämistuet ja yhdistelmätuet maksettaisiin tukikauden loppuun saakka tukipäätöksen mukaisesti. Jos ennen lain voimaantuloa myönnettyyn tukeen tehtäisiin lain voimassa ollessa niin sanottu jatkopäätös palkkatuesta, sovellettaisiin palkkatukea koskevia uusia säännöksiä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

5 Lakiehdotukset 1. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaalisista yrityksistä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun lain (1351/2003) 1 :n 2 momentin 2 kohta, 3 :n 2 momentti ja 5 seuraavasti: 1 Lain tarkoitus ja määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 2) pitkäaikaistyöttömällä työntekijää, joka ennen työsuhteen alkamista on ollut julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 :n 1 momentin 5 tai 12 kohdassa tarkoitettu työtön työnhakija. 3 Sosiaalisen yrityksen tukeminen Sosiaaliselle yritykselle myönnettävästä palkkatuesta säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. 5 Työllistettyjen osuus Työllistettyjen osuuteen luetaan vajaakuntoinen ja pitkäaikaistyötön ajan, jolta maksetaan palkkatukea työnantajalle hänen palkkauskustannuksiinsa. Laskettaessa työllistettyjen osuutta vajaakuntoiseen rinnastetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d :n 3 momentin mukaisessa työllistymistä tukevassa toiminnassa oleva vammainen, jonka työllistämiseksi kunta maksaa tukea työnantajalle. Vajaakuntoinen tai pitkäaikaistyötön, jonka palkkauskustannuksiin ei makseta palkkatukea, luetaan työllistettyjen osuuteen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan hänelle palkkaa, pitkäaikaistyötön kuitenkin enintään vuoden ajan. Vammainen, jonka työllistämiseen työnantaja on saanut kunnalta tukea 2 momentissa tarkoitetulla perusteella, rinnastetaan tuen päättymisen jälkeen työllistettyjen osuutta laskettaessa vajaakuntoiseen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan hänelle palkkaa. Työllistettyjen osuudessa tulee aina olla 1 tai 3 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä. Laskettaessa työllistettyjen osuutta otetaan huomioon työntekijät, joiden säännöllinen työaika on yli 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Vajaakuntoisista työllistettyjen osuuteen luetaan kuitenkin työntekijät, joiden säännöllinen työaika on vähintään 50 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Lain 5 :n 1 ja 3 momenttia sovellettaessa palkkatukeen rinnastetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (1216/2005) kumottujen säännösten nojalla palkkauskustannuksiin myönnetty työllistämistuki sekä yhdistelmätuki, joka on myönnetty työttömyysturvalain muuttamisesta annetulla lailla (1217/2005) kumottujen säännösten nojalla. Vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän lisäksi 5 :n 1 momentissa tarkoitettuun työllistettyjen

6 osuuteen luetaan vuoden 2007 loppuun saakka myös muu työllistetty, jonka palkkauskustannuksiin maksetaan yhdistelmätukea viimeksi mainitulla lailla kumotussa työttömyysturvalain 7 luvun 11 :ssä tarkoitettuna yhdistelmätukikokeiluna. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 2. Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 7 luvun 9 :n 2 momentti ja 11 :n 3 momentin 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1216/2005, seuraavasti: 7 luku Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla 9 Työllistämistuen määrä Työllistämistuen lisäosa on enintään 60 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. Kunnalla on työllistäessään työllistämisvelvoitteen nojalla oikeus saada palkkatuen lisäosaa 60 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. Sosiaaliselle yritykselle voidaan vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla niin, että työllistämistuen perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1 300 euroa kuukaudessa. 11 Työllistämistuen kesto Poiketen 1 ja 2 momentista sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa tarkoitetulle sosiaaliselle yritykselle myönnettävä palkkatuki voidaan myöntää henkilöä kohden kerrallaan: 3) enintään 24 kuukaudeksi korkeimpana korotettuna palkkatukena.

7 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin tukipäätöksiin sovelletaan tukea myönnettäessä voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Työministeri Tarja Filatov

8 Liite Rinnakkaistekstit 1. Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaalisista yrityksistä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun lain (1351/2003) 1 :n 2 momentin 2 kohta, 3 :n 2 momentti ja 5 seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 1 Lain tarkoitus ja määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 2) pitkäaikaistyöttömällä työntekijää, joka ennen työsuhteen alkamista on ollut julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 :n 1 momentin 5 kohdassa tai työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 6 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu työtön työnhakija. 3 Sosiaalisen yrityksen tukeminen Sosiaaliselle yritykselle myönnettävästä työllistämistuesta säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Yhdistelmätuesta säädetään sanotussa laissa ja työttömyysturvalaissa. 5 Työllistettyjen osuus Työllistettyjen osuuteen luetaan vajaakuntoinen ja pitkäaikaistyötön ajan, jolta maksetaan työllistämistukea tai yhdistelmätukea hänen palkkauskustannuksiinsa. Laskettaessa työllistettyjen osuutta vajaa- 1 Lain tarkoitus ja määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 2) pitkäaikaistyöttömällä työntekijää, joka ennen työsuhteen alkamista on ollut julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 :n 1 momentin 5 tai 12 kohdassa tarkoitettu työtön työnhakija. 3 Sosiaalisen yrityksen tukeminen Sosiaaliselle yritykselle myönnettävästä palkkatuesta säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. 5 Työllistettyjen osuus Työllistettyjen osuuteen luetaan vajaakuntoinen ja pitkäaikaistyötön ajan, jolta maksetaan palkkatukea työnantajalle hänen palkkauskustannuksiinsa. Laskettaessa työllistettyjen osuutta vajaa-

Voimassa oleva laki Ehdotus 9 kuntoiseen rinnastetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d :n 3 momentin mukaisessa työllistymistä tukevassa toiminnassa oleva, työvoimatoimiston työhön osoittama vammainen, jonka työllistämiseksi kunta maksaa tukea työnantajalle. Työvoimatoimiston työhön osoittama vajaakuntoinen tai pitkäaikaistyötön, jonka palkkauskustannuksiin ei makseta työllistämistukea eikä yhdistelmätukea, luetaan työllistettyjen osuuteen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan hänelle palkkaa, pitkäaikaistyötön kuitenkin enintään vuoden. Työvoimatoimiston työhön osoittama vammainen, jonka työllistämiseen työnantaja on saanut kunnalta tukea 2 momentissa tarkoitetulla perusteella, rinnastetaan tuen päättymisen jälkeen työllistettyjen osuutta laskettaessa työvoimatoimiston työhön osoittamaan vajaakuntoiseen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan hänelle palkkaa. Työllistettyjen osuudessa tulee aina olla 1 tai 3 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä. Laskettaessa työllistettyjen osuutta otetaan huomioon työntekijät, joiden säännöllinen työaika on yli 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Vajaakuntoisista työllistettyjen osuuteen luetaan kuitenkin työntekijät, joiden säännöllinen työaika on vähintään 50 prosenttia alan enimmäistyöajasta. kuntoiseen rinnastetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d :n 3 momentin mukaisessa työllistymistä tukevassa toiminnassa oleva vammainen, jonka työllistämiseksi kunta maksaa tukea työnantajalle. Vajaakuntoinen tai pitkäaikaistyötön, jonka palkkauskustannuksiin ei makseta palkkatukea, luetaan työllistettyjen osuuteen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan hänelle palkkaa, pitkäaikaistyötön kuitenkin enintään vuoden ajan. Vammainen, jonka työllistämiseen työnantaja on saanut kunnalta tukea 2 momentissa tarkoitetulla perusteella, rinnastetaan tuen päättymisen jälkeen työllistettyjen osuutta laskettaessa vajaakuntoiseen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan hänelle palkkaa. Työllistettyjen osuudessa tulee aina olla 1 tai 3 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä. Laskettaessa työllistettyjen osuutta otetaan huomioon työntekijät, joiden säännöllinen työaika on yli 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Vajaakuntoisista työllistettyjen osuuteen luetaan kuitenkin työntekijät, joiden säännöllinen työaika on vähintään 50 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Lain 5 :n 1 ja 3 momenttia sovellettaessa palkkatukeen rinnastetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (1216/2005) kumottujen säännösten nojalla palkkauskustannuksiin myönnetty työllistämistuki sekä yhdistelmätuki, joka on myönnetty työttömyysturvalain muuttamisesta annetulla lailla (1217/2005) kumottujen säännösten nojalla. Vajaakuntoisen ja pitkäaikaistyöttömän lisäksi 5 :n 1 momentissa tarkoitettuun työllistettyjen osuuteen luetaan vuoden 2007 loppuun saakka myös muu työllistetty, jonka palkkauskustannuksiin maksetaan yhdistelmätukea viimeksi mainitulla lailla kumotussa työttömyysturvalain 7 luvun 11 :ssä tarkoitettuna yhdistelmätukikokeiluna.

10 Voimassa oleva laki Ehdotus Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 2. Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesta työvoimapalvelusta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1295/2002) 7 luvun 9 :n 2 momentti ja 11 :n 3 momentin 3 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1216/2005, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 7 luku Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla 9 Työllistämistuen määrä Työllistämistuen lisäosa on enintään 60 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. Kunnalla on työllistäessään työllistämisvelvoitteen nojalla oikeus saada palkkatuen lisäosaa 60 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. 7 luku Työllistymisen edistäminen työllisyysmäärärahojen avulla 9 Työllistämistuen määrä Työllistämistuen lisäosa on enintään 60 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. Kunnalla on työllistäessään työllistämisvelvoitteen nojalla oikeus saada palkkatuen lisäosaa 60 prosenttia työllistämistuen perustuen määrästä. Sosiaaliselle yritykselle voidaan vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi myöntää palkkatuki korotettuna lisäosalla niin, että työllistämistuen perustuen ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1 300 euroa kuukaudessa.

Voimassa oleva laki Ehdotus 11 11 Työllistämistuen kesto Poiketen 1 ja 2 momentista sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa tarkoitetulle sosiaaliselle yritykselle myönnettävä palkkatuki voidaan myöntää henkilöä kohden kerrallaan: 3) enintään 24 kuukaudeksi korkeimpana korotettuna palkkatukena, jos tuella palkattava on vajaakuntoinen. 11 Työllistämistuen kesto Poiketen 1 ja 2 momentista sosiaalisista yrityksistä annetussa laissa tarkoitetulle sosiaaliselle yritykselle myönnettävä palkkatuki voidaan myöntää henkilöä kohden kerrallaan: 3) enintään 24 kuukaudeksi korkeimpana korotettuna palkkatukena. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin tukipäätöksiin sovelletaan tukea myönnettäessä voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.