MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS)

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 VÄESTÖNKEHITYS... 5 2.2 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 7 2.3 VESIHUOLTOLAITOKSET... 8 2.4 VESIHUOLTO LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA... 9 3 VESIHUOLLON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET... 10 3.1 MÄNTSÄLÄN VESI... 11 3.1.1 Nykytilanne ja ennusteet... 12 3.1.1.1 Vedenhankinta... 13 3.1.1.2 Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliöt... 14 3.1.1.3 Kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä... 14 3.1.1.4 Jätevesien ja lietteen käsittely... 15 3.1.1.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja alueellinen yhteistyö... 16 3.1.2 Kehittämistarpeet... 16 3.1.2.1 Vesihuollon toiminta-alueen laajennukset... 16 3.1.2.2 Vedenhankinta ja vedenottamot... 17 3.1.2.3 Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliö... 18 3.1.2.4 Jätevesien ja lietteen käsittely... 19 3.2 YKSITYISET VESIHUOLTOLAITOKSET... 20 3.2.1 Levannon vesiosuuskunta... 20 3.2.1.1 Vesiosuuskunnan nykytilanne... 20 3.2.1.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 21 3.2.1.3 Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat... 21 3.2.2 Keski-Uudenmaan ammattioppilaitoksen vesilaitos... 21 3.2.2.1 Nykytilanne... 21 3.2.2.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 22 3.2.2.3 Haasteet ja havaitut ongelmat... 23 3.2.3 Vesiosuuskunta Sälinkää... 23 3.2.3.1 Vesiosuuskunnan nykytilanne... 23 3.2.3.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 24 3.2.3.3 Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat... 24 3.2.4 Vesiosuuskunta Hirvihaara... 24 3.2.4.1 Vesiosuuskunnan nykytilanne... 24 3.2.4.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 24 3.2.4.3 Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat... 24 3.2.5 Vesiosuuskunta Mustijoki... 24 3.2.5.1 Nykytilanne... 24 3.2.5.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 24 3.2.6 Vesiosuuskunta Suoni... 25 3.2.6.1 Vesiosuuskunnan nykytilanne... 25

3 3.2.6.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 25 3.2.6.3 Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat... 25 3.2.7 Vesiosuuskunta KorKu... 25 3.2.7.1 Vesiosuuskunnan nykytilanne... 25 3.2.7.2 Suunnitellut vesihuoltohankkeet... 25 3.2.7.3 Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat... 25 3.2.8 Sääksjärven vesiosuuskunta... 25 3.3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET HAJA-ASUTUSALUEILLA... 26 3.3.1 Koillis-Mäntsälän kylät... 27 3.4 PINTA- JA POHJAVEDET... 31 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 33 4.1 PALVELUJEN PARANTAMISEN TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT... 33 4.2 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET... 33 4.3 VESIHUOLLON KYTKEYTYMINEN MUUHUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN... 33 4.4 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 35 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 37 5.1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET MÄNTSÄLÄN VEDEN TOIMINTA-ALUEELLA... 37 5.1.1 Verkostojen kattavuus... 37 5.1.2 Saneeraus ja ylläpito... 37 5.2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOIMINTA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 37 5.2.1 Yleistä... 37 5.2.2 Toiminta-alueen ulkopuolinen talousvedenhankinta... 37 5.2.3 Toiminta-alueen ulkopuolinen jätevesiviemäriverkosto... 38 5.3 VESILAITOKSET... 39 5.3.1 Vedenhankinta... 39 5.3.2 Jätevesien käsittely ja liete... 39 5.5MUUT TOIMENPITEET... 39 5.5.1 Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet... 39 5.5.2 Sammutusvesihuolto... 39 5.6 TOIMINTAVARMUUS JA VESILAITOSTEN ORGANISAATIOT... 39 5.6.1 Vesihuollon toimintavarmuus... 39 5.6.2 Vesilaitosten organisaatiot... 40 5.7 ORGANISAATIOIDEN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN... 40 5.7.1 Yhteistyö kunnan alueella... 40 5.7.2 Yhteistyö kuntien välillä... 41 5.8TOIMENPIDEOHJELMA... 41 6 YHTEENVETO... 44 LÄHTEET... 46 PIIRUSTUKSET 1 Vesihuollon nykytilanne 2 ja 3 Vesihuollon kehityskohteet 2010 2025 LIITTEET 1 Pohjavesialueet ja vedenottamot 2 Kustannusarviolaskennan yksikköhinnat

4 1 JOHDANTO Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolain verkostojen piiriin ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa 10 15 vuoden tähtäyksellä. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan se toimii viranhaltijoiden ja päättäjien työkaluna kunnan eri toimintoja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Erityisesti on syytä korostaa maankäytön suunnittelun, terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun yhteyttä vesihuollon kehittämiseen. Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2020. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan aina neljän vuoden välein (valtuustokausittain). Tarkistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi tiheämminkin kuin neljän vuoden välein. Tarvetta tarkistamiseen punnitaan ELY-keskuksen kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä. Mäntsälän kunnan ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2003. Tämä on ensimmäinen päivitys kehittämissuunnitelmaan, ja se on laadittu yhdessä Ramboll Finland Oy:n sekä Mäntsälän kunnan teknisen palvelukeskuksen kanssa. Mäntsälän kunnassa yhdyshenkilöinä ovat toimineet tekninen johtaja Pekka Savolainen, suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, Mäntsälän Veden toimitusjohtaja Hanna Yli-Tolppa sekä yleiskaavainsinööri Kristiina Kuusiluoma. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta työhön ovat osallistuneet suunnittelija Anu Tyni, insinööri Ilkka Juva sekä terveystarkastaja Hannu Pöyry. Ramboll Finland Oy:sta suunnitelman laatimiseen osallistuivat ryhmäpäällikkö Tero Pyrhönen sekä suunnittelija Suvi Virta. Neljännen suunnittelukokouksen yhteydessä järjestettiin lisäksi keskustelutilaisuus, johon osallistuivat vesiosuuskuntien edustajat.

5 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mäntsälän kunta sijaitsee Uudellamaalla Nelostien ja Kehä V:n risteyksessä. Mäntsälän kirkonkylästä matkaa Helsinkiin on noin 60 ja Lahteen 40 kilometriä. Hyvinkäälle etäisyyttä kertyy noin 30 ja Porvooseen 40 kilometriä. Kunnan pinta-ala on noin 596 km 2, josta vesialueita on noin 15 km2. Asukkaita kunnassa oli vuoden 2008 lopussa 19 432, joten väestötiheys on 33,45 as / km 2. 2.1 Väestönkehitys Kunnan väestö on viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvanut 3 865 eli noin 25 %. Taulukossa 2.1 on esitetty väestön kehitys 1994 2008. Asukaista 52 % asuu kirkonkylän keskustaajamassa ja 7 % Hyökännummen taajamassa, joka on toiminnallisesti osa Tuusulan Kellokoskea. Mäntsälän kylissä ja laajalla maaseutumaisella haja-asutusalueella asuu 40 % kunnan väestöstä. Taulukko 2.1 Mäntsälän väestön kehitys 1994 2008. (Lähde: Tilastokeskus) 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Väestö 15 567 15 703 15 986 16 628 17 203 17 899 18 650 19 432 Muutos-% / vuosi 0,7 0,4 0,9 2,0 1,7 2,0 2,1 2,2 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Mäntsälässä on 23 846 asukasta vuonna 2020. Mäntsälän kunnan väestöennuste on hyväksytty vain vuosille 2009 2012, mutta vuonna 2020 väestön tavoitellaan olevan 24 282 tasaisella kahden prosentin vuotuisella kasvulla. Kunnan ennuste on siis 436 asukasta enemmän, mikä tarkoittaa noin vuoden väestönkasvua. Tilastokeskuksen väestöennustelaskelma perustuu pelkästään demografisiin tekijöihin syntyvyyteen, kuolevuuteen ja muuttoliikkeeseen. Ennusteet laaditaan kaikille kunnille samoin perustein, ja kuntien yksilöllinen käsittely on ennusteissa mahdotonta. Satunnaisvaihtelu vaikuttaa ennusteeseen enemmän pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa. Taulukko 2.2 Tilastokeskuksen väestöennuste 30.9.2009 2010 2015 2020 2025 Väestö 20 245 22 117 23 846 25 378 Muutos- % /vuosi 2,0 1,8 1,5 1,2

6 Kuva 2.1 Mäntsälän toteutunut ja ennustettu väestökehitys 2003 2025 tilastokeskuksen ennusteen mukaan Taulukko 2.3 Kunnan väestöennuste (Johtoryhmä hyväksynyt ennusteen 12.5.2009 vuosille 2009 2012) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Väestö 19 920 20 318 20 724 21 138 21 561 21 992 22 432 22 881 23 339 23 806 24 282 Muutos- % 1,5 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Taulukko 2.4 Kunnan väestöennuste alueittain strategian mukaisesti Tilanne 31.12. Koko kunta oa1 oa2 oa3 oa4 oa5 oa6 oa7 oa8 oa9 muu väestö 2008 19 432 1 516 1 336 4 512 687 5 307 1 236 2 090 1 577 1 037 134 2009 19 626 1 513 1 336 4 586 686 5 360 1 237 2 128 1 597 1 048 134 2010 19 920 1 517 1 342 4 684 688 5 440 1 245 2 178 1 625 1 066 135 2011 20 318 1 529 1 355 4 806 694 5 550 1 259 2 239 1 661 1 088 137 2012 20 724 1 542 1 368 4 929 701 5 662 1 273 2 301 1 698 1 112 139 2013 21 138 1 555 1 381 5 054 708 5 776 1 288 2 364 1 736 1 136 140 2014 21 561 1 568 1 395 5 180 715 5 893 1 303 2 429 1 775 1 161 142 2015 21 992 1 581 1 408 5 308 723 6 012 1 319 2 496 1 814 1 187 144 2016 22 432 1 594 1 423 5 438 729 6 137 1 334 2 564 1 854 1 212 146 2017 22 881 1 608 1 437 5 568 738 6 261 1 350 2 635 1 895 1 240 148 2018 23 339 1 622 1 452 5 700 746 6 387 1 367 2 708 1 938 1 269 149 10- vuotis kasvu 3 907 106 116 1188 59 1080 131 618 361 232 15

7 Kuva 2.2 Mäntsälän toteutunut väestökehitys 1999 2008 2.2 Vesistöt ja pohjavedet Kuva 2.2 Mäntsälän toteutunut väestönkehitys 1999 2008 Kirkonkylä sijaitsee Mäntsälänjoen varrella, joka laskee Mustijokeen ja josta edelleen Suomenlahteen. Sekä kirkonkylän että Saaren jätevedenpuhdistamot purkavat käsitellyt jätevedet Mäntsälänjokeen. Mäntsälän pintavesien tilaa ja kunnostustarvetta on selvitetty Uudenmaan ympäristökeskuksen raportissa 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Mäntsälän alueelle sijaitsevien järvien käyttökelpoisuusluokka on pääosin tyydyttävä tai välttävä. Useiden järvien käyttökelpoisuusluokkaa on alentunut vuosien 1994 2003 vesistötarkkailujen perusteella. Yleisin syy käyttökelpoisuuden alenemiseen on vesistöjen rehevöityminen. Rehevöitymistä aiheuttavat ihmistoiminnan kuormituslähteet ovat ensisijaisesti peltoviljelyn ja haja-asutuksen jätevesikuormituksen ravinnepäästöt. Kunnostustarpeen on arvioitu olevan suuri Hunttijärven, Sahajärven, Kilpijärven, Sääksjärven, Isojärven ja Pitkäjärven osalta. Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet liittyvät Mäntsälän kunnan alueella pääosin kolmeen epäyhtenäiseen luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon. Vedenhankinnan kannalta merkittävin, keskimmäinen, harjujakso kulkee Purola Sääksjärvi Kirkonkylä Lukko Sulkava Nikinoja alueilla. Tähän muodostumaan liittyvät I-luokan pohjavesialueet Ojala ja Lukko, joissa ovat Mäntsälän kunnan pohjavedenottamot. Lisäksi muodos-

8 tumaan liittyy kolme II-luokan ja kahdeksan III-luokan pohjavesialuetta. Lukon ja Ojalan pohjavesialueille on laadittu suojelussuunnitelmat. Pohjoinen harjujakso sijoittuu Mäntsälän kunnan pohjoisosaan Hautjärvi Saari Levanto alueelle. Muodostumaan liittyy kaksi I-luokan pohjavesialuetta, kolme II-luokan pohjavesialuetta ja yksi III-luokan pohjavesialue. Eteläisin harjujakso sijoittuu kunnan eteläosaan Numminen Riihikorvennummi alueelle. Muodostumaan liittyvät Riihikorvennummen ja Nummistenkosken pohjavesialueet. Pohjavesialueet on esitetty piirustuksessa 01. Liitteessä 2 on esitetty yksityiskohtaisemmat tiedot pohjavesialueista. 2.3 Vesihuoltolaitokset Mäntsälän kunnan alueella toimii tällä hetkellä kahdeksan vesihuoltolaitosta. Kunnallinen liikelaitos Mäntsälän Vesi, kuusi yksityistä vesiosuuskuntaa, Levanto, Sälinkää, Hirvihaara, Suoni, Mustijoki ja Korku. Lisäksi Saaren kylässä toimivalla Keski-Uudenmaan ammattioppilaitoksella on oma vesilaitos. Suurin osa vesiosuuskunnista tarjoaa sekä vesi- että viemäriverkoston. Levannon vesiosuuskunnalla on oma pohjavedenottamo ja vesijohtoverkosto. Levannon jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Saaren vesiyhtymällä on oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. Osuuskunnista vain Mustijoella on hyväksytty toiminta-alue. Mäntsälän kunnan alueella toimivien vesilaitosten toimintaympäristö on esitetty kaaviokuvassa 2.3. Kuva 2.3 Mäntsälän vesihuoltolaitosten toimintaympäristö

9 Vesihuoltolaitoksella tulee olla vesihuoltolain (119/2001) mukainen toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyy kunta vesihuoltolaitoksen esityksestä. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee olla tarkoituksenmukaisia, niin että laitokset kykenevät huolehtimaan vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Kiinteistöillä on sekä oikeus että velvollisuus liittyä toimintaalueella vesi- ja viemäriverkostoon. Vesihuoltolain (119/2001) mukainen vesihuoltolaitos toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Vesihuoltolaitoksen velvollisuuksiin kuuluvat vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Vesihuoltolaitoksella tulee olla terveydensuojelulain (24/2006) 18 mukainen hyväksyntä, jota haetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Talousvettä ei saa toimittaa ennen laitoksen hyväksymistä. Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (461/2004). Asetuksen 8 mukainen valvontatutkimusohjelma tulee laatia laitoskohtaisesti yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Vesihuoltolaitoksella on oltava suunnitelma ja harjoitellut valmiudet toimia vedestä johtuvan epidemian tai myrkytyksen sattuessa. Vedenottamoilla ja -käsittelylaitoksilla on huolehdittava riittävästä hygieenisyydestä. Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huomioitava, että laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä työtekijöillä on terveydensuojelulain (763/1994) mukainen laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus, jonka voimassaoloaika on viisi vuotta. 2.4 Vesihuolto laitosten toiminta-alueiden ulkopuolella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella kunnalla on yleisvastuu vesihuollon kehittämisestä. Vesihuollon järjestämisvelvollisuus velvoittaa kunnan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Haja-asutusalueilla on voimassa valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia vakituisia sekä lomakiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään pois lukien hyvin vähäiset jätevesimäärät kuten paineeton talousvesijärjestely eli ns. kantovesi.

10 3 VESIHUOLLON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Mäntsälän kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu pääosin Ojalan, Lukonmäen ja Kilpijärven pohjavedenottamoihin. Noin 20 % kunnan alueen vedentarpeesta johdetaan siirtovesijohdoilla Hikiän tekopohjavesilaitokselta ja Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymän verkostosta. Pääosa kunnan alueella syntyvästä jätevedestä käsitellään Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Mäntsälän eteläosan jätevesiä johdetaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Keski-Uudenmaan ammattiopiston Mäntsälän Saaren oppilaitoksella sekä haja-asutusalueilla Sääksjärven ja Levannon kouluilla on jätevedenpuhdistamot. Liitteessä 2. on esitetty yksityiskohtaisemmat tiedot Mäntsälän kunnan alueella olevista pohjavesiesiintymistä ja vedenhankinnasta. Taulukossa 3.1 on esitetty ennuste Mäntsälän alueella toimivien vesilaitosten liittyjämäärien ja keskitetyn vesihuollon ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen ja asukasmäärän kehityksestä vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 3.1 Ennuste liittyjämäärien, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän kehityksestä Mäntsälä 2009 2015 2020 2025 Väestö as. 19 753 21 992 24 282 26 800 Vesijohtoverkostoon liittyneet Mäntsälän Vesi vesijohto 11 564 13 000 14 900 17 000 viemäri 11 456 13 000 14 900 17 000 Sälinkään vok vesijohto 220 438 480 530 viemäri 220 438 480 530 Hirvihaaran vok vesijohto 80 500 550 600 viemäri 80 500 550 600 Sääksjärven vok vesijohto 0 625 700 770 viemäri 0 625 700 770 Levannon vok vesijohto 180 220 240 260 viemäri 0 220 240 260 Saaren vy/vok vesijohto 200 220 240 viemäri 200 220 240 Kaukalammen vok vesijohto 200 220 240 viemäri 200 220 240 Soukkion vok vesijohto 130 140 150 viemäri 130 140 150 Mustijoen vok vesijohto 800 1 100 1 200 1 300 viemäri 300 1 100 1 200 1 300 Suonen vok vesijohto 800 1 100 1 200 1 300 viemäri 100 1 100 1 200 1 300 Korkun vok vesijohto 10 43 55 70 viemäri 30 43 55 70 Vesilaitosten piirissä yhteensä vesijohto 13 654 17 555 19 905 22 460 viemäri 12 186 17 555 19 905 22 460 Vesilaitosten liittymisaste (%) vesijohto 69 80 82 84

11 Mäntsälä 2009 2015 2020 2025 viemäri 62 80 82 84 Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella asukkaita vesijohto 6 099 4 437 4 377 4 340 viemäri 7 567 4 437 4 377 4 340 Kiinteistöjä vesijohto 2 440 1 775 1 751 1 736 viemäri 3 027 1 775 1 751 1 736 3.1 Mäntsälän Vesi Mäntsälän Vesi on Mäntsälän kunnan omistama liikelaitos, jonka vesihuollon toiminta-alue kattaa ensisijaisesti Mäntsälän kunnan asemakaava-alueen. Vesihuoltolaitoksen tasearvoksi vuonna 2009 on arvioitu 13,5 M. Tasearvo jakautuu laitosten ja verkostojen kesken pääpiirteittäin siten, että käsittelylaitosten arvo on noin 4,5 M ja verkoston sekä siihen liittyvien laitteiden ja säiliöiden arvo noin 9,0 M. Mäntsälän Vesi vastaa talousveden jakelusta ja jätevesien käsittelystä omalla toimintaalueellaan. Lisäksi voimassa ovat seuraavat talousveden toimituksen, jätevesien vastaanottamisen, lietteenkäsittelyn ja ylläpitotoiminnan sopimukset: 1 Mäntsälän Vesi ostaa Hyvinkään kaupungin vesihuoltolaitokselta talousvettä Hausjärven kunnassa Hikiällä sijaitsevalta, Pässinlukon vedenottamolta Mäntsälän kunnan luoteisosiin ja kirkonkylään. Hausjärven ja Mäntsälän kunnat ovat sopineet veden ostamisesta Hyvinkään kaupungilta 26.1.1993 tehdyllä sopimuksella. Sopimuksen mukaan Hausjärven ja Mäntsälän pohjaveden otto saa olla enintään 5 000 m 3 /d. Mäntsälän kunta on rakennuttanut yhdessä Hausjärven kunnan kanssa (sopimus 8.12.1992) vesijohdon Hausjärven Hikiästä Mäntsälän Kilpijärvelle. 2 Mäntsälän Vesi ostaa talousvettä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä (TSV) Hyökännummen ja Ohkolan alueille. 6.4.2000 solmitun sopimuksen mukaan TSV toimittaa Mäntsälän Ohkolaan talousvettä enintään 80 000 m³ vuodessa ja enintään 220 m³ vuorokaudessa. 3 Mäntsälän ja Tuusulan kuntien välillä on rajavesisopimus, joka mahdollistaa yksittäisten kiinteistöjen liittymisen jommankumman kunnan vesihuoltoon. Rajavesisopimuksen mukaisesti Tuusulan kunnan vesihuoltoon on Mäntsälän kunnasta liittynyt noin 10 kiinteistöä. 4 Mäntsälän Vesi myy talousvettä ja vastaanottaa jätevettä KorKun, Hirvihaaran ja Sälinkään Vesiosuuskunnilta. Lisäksi Mäntsälän Vesi myy vettä vesiosuuskunta Mustijoelle ja Suonelle. 5 Mäntsälän Vedellä on sopimus Tuusulan kunnan vesilaitoksen kanssa Hyökännummen ja Ohkolan alueiden jätevesien johtamisesta meriviemäriin. 21.5.1980 tehdyllä sopimuksella Tuusulan kunta oikeuttaa Mäntsälän johtamaan Tuusulan kunnan Kellokosken viemäriverkkoon puhdistamattomia jätevesiä enintään 146 000 m³/a (400 m³/d). Mäntsälän kunta ja Järvenpään kaupunki ovat sopineet Ohkolan alueen jätevesien johtamisesta 19.1.1981 tehdyllä sopimuksella. Sopimuksessa Järvenpään kaupunki oikeuttaa Mäntsälän johta-

12 maan Järvenpään omistamaan Nummenkylän viemäriin puhdistamattomia jätevesiä 146 000 m³/a (400 m³/d). 6 Mäntsälän Vedellä on sopimus (6.6.1980) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän kanssa Hyökännummen ja Ohkolan alueiden jätevesien johtamisesta meriviemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. Lisäksi Mäntsälä ja Tuusula ovat sopineet 26.1.1994, että Mäntsälä saa johtaa Ohkolan alueen Yhteistien asuntoalueen enintään 12 huoneiston jätevedet Tuusulan kunnan Kellokosken viemäriverkostoon. 7 Mäntsälän Vedellä on sopimus Pukkilan puhdistamolietteiden kuivauksesta Mäntsälässä. 8 Mäntsälän Vesi vastaa isäntäkuntamallisopimuksella Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltolaitosten käyttötehtävistä. 9 Mäntsälän Vedellä on sopimus erinäisten vesihuoltopalveluiden tuottamisesta vok Suonelle, joita ovat mm. laskutus, varallaolo sekä liitostyöt tarvittaessa. 3.1.1 Nykytilanne ja ennusteet Piirustuksessa 1 on esitetty Mäntsälän Veden vesihuollon toiminta-alue sekä tärkeimpien vesihuoltorakenteiden sijainti. Taulukossa 3.2 on esitetty väestönkasvun ja liittyjämääräarvioiden perusteella laadittu arvio Mäntsälän Veden jakaman talousveden jakelun ja jätevesimäärän kehityksestä. Arviossa Koillis- Mäntsälän kylien on laskettu liittyvän Mäntsälän Kirkonkylän verkostoon. Toinen mahdollinen liittymissuunta on Orimattilan Hennan kautta Lahden suuntaan. Taulukko 3.2 Ennuste Mäntsälän Veden talousveden ja jätevesimäärän kehityksestä Mäntsälän vesijohtoverkosto 2009 2015 2020 2025 Vedenjakelualueen asukkaat, as 13 474 18 425 20 365 22 310 Asutuksen vedenkulutus, m³/d 1 825 2 495 2 758 3 022 Teollisuuden vedenkulutus, m 3 /d 200 200 200 200 Vesi omilta ottamoilta, m³/d 1 974 2 595 2 858 3 122 Ostettu vesi (TSV ja Hyvinkää), m³/d 396 450 450 450 Laskutettu vesi, m 3 /d 2 025 2 695 2 958 3 222 Laskuttamaton vesi, m 3 /d 345 350 350 350 Laskuttamattoman veden osuus, % 14 13 12 11 Kokonaisvedenkulutus keskimäärin, m 3 /d 2 370 3 045 3 308 3 572 Ominaiskulutus, l/as/d 176 165 162 160 Asutuksen ominaiskulutus, l/as/d 135 135 135 135 Suurimmat vedenkulutukset Cd 1,57 1,55 1,54 1,53 Q dmax, m³/d 3 721 4 720 5 095 5 465 Ch 1,65 1,63 1,62 1,62 Q hmax, m³/h 256 321 344 369 Mäntsälän viemäriverkosto

13 Pukkilan jätevesiverkoston kautta liittyneet, as 1 200 1 400 1 600 Liittyjät yhteensä, as 11 756 16 183 21 765 23 910 Mäntsälän puhdistamolla käsitelty jv, m³/d 2 381 3 722 5 006 5 499 Meriviemäriin johdettu jätevesi, m³/d 253 561 614 668 Laskutettu jätevesi, m³/d 1 764 2 971 3 280 3 590 Viemärin vuotovesimäärä, m³/d 618 751 1 726 1 910 Ominaisjätevesimäärä, l/as/d 224 230 230 230 Viemärin vuotovesien osuus, % 33 40 38 36 3.1.1.1 Vedenhankinta Mäntsälän Veden vedenhankinta perustuu nykytilanteessa noin 80 % osuudella omiin pohjavedenottamoihin ja noin 20 % osuudella Hyvinkään vedeltä ja TSV:ltä ostettavaan veteen. Mäntsälän Vedellä on käytössä Ojalan, Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamot. Suunnitteilla on Pukkilan Puntarmäkeen sijoittuva uusi kapasiteetiltaan 1 600 m³/d vedenottamo, joka otetaan käyttöön vuonna 2012. Mäntsälän Veden kirkonkylän vesijohtoverkostoon on rakennettu yhteydet luoteesta Hyvinkään Veden Hikiällä sijaitsevalta Pässinlukon vesilaitokselta Sälinkään kautta (225 PVC-10). Kaakosta Kellokoskelta TSV:n verkostosta on rakennettu (200 V / 110 M) linja Hyökänummelle ja Ohkolaan. Mäntsälän kunnalla on hallinnassaan 2,5 kpl PSV:n osakkeita, jotka oikeuttavat enintään 1 295 m 3 /d vedenottoon Päijänne-tunnelista. Kunta on vuokrannut osakkeet Porvoon kaupungilta, vuokrista vastaa Mäntsälän Vesi. Järjestely mahdollistaa lisävedenhankinnan kirkonkylän tarpeisiin, mutta se edellyttää siirtovesijohdon rakentamista Ohkolasta Hirvihaaraan. Taulukossa 3.3 on esitetty Mäntsälän Veden vedenhankintaan käyttämät pohjavesialueet, vedenottamojen vedenottomäärät ja luvat sekä yhdysvesijohtojen käyttö. Taulukko 3.3 Mäntsälän Veden vedenottamot ja yhdysvesijohdot Pohjavesialue Antoisuus m 3 /d Vedenottamot Vedenottolupa m 3 /d Ojala 1500 Ojala 1200 1000 Lukko 1500 Lukonmäki 700 700 Kilpijärvi 1000 300 Yhteensä 2900 2000 Vedenotto 2008 m 3 /d Yhdysvesijohdot Enimmäisvesimäärä (m³/d) Vedenotto nykytilanteessa (m³/d) TSV 1295 220 Hyvinkään Vesi 1700 * 200 Yhteensä 1400 420 * sopimus Hausjärven kanssa yhteensä 5 000 m³/d; verkoston rakenne mahdollistaa noin 1 700 m 3 /d veden siirron Liitteessä 1. on esitetty yksityiskohtaisemmat tiedot Mäntsälän kunnan alueella olevista pohjavesiesiintymistä ja vedenhankinnasta.

14 3.1.1.2 Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliöt Vesijohtoverkoston pituus vuoden 2009 lopussa oli 149,6 km. Vesijohtoverkosto kattaa kirkonkylän asemakaava-alueen, siihen liittyvän yhdysvesijohdon Hyvinkään Pässinlukon vedenottamolta sekä Hyökännummen taajaman ja Ohkolan. Verkostoon kuuluu 2 paineenkorotusasemaa. Kirkonkylän verkoston kautta jaetaan talousvettä Sälinkään, Hirvihaaran ja Mustijoen vesisosuuskuntien verkostoihin Hyökännummen-Ohkolan verkoston kautta jaetaan talousvettä Suonen ja KorKun vesiosuuskuntien verkostoihin. Jätevesiviemäriverkoston pituus 136,1 km ja hulevesiviemärin pituus 22,2 km. Verkostoon kuuluu 51 jätevedenpumppaamoa. Viemäriverkosto kattaa kirkonkylän ja Hyökännummen - Ohkolan alueet. Sälinkään ja Hirvihaaran vesiosuuskuntien viemäriverkostot on liitetty kirkonkylän viemäriverkostoon, jonka jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Ohkolan- Hyökännummen taajaman jätevedet on viemäröity Tuusulan kunnan viemäriin ja siitä edelleen meriviemäriä pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Ohkolan-Hyökännummen viemäriverkostoon johdetaan myös vesiosuuskunta KorKun jätevedet. Vesihuoltoverkoston vanhimmat osat on rakennettu 1970-luvulla. Vesijohtoverkostoon pumpatusta vedestä laskuttamattoman veden osuus on vuonna 2009 ollut noin 14 % ja viemäriverkoston vuotovesien osuus noin 33 %. Vuonna 2009 viemärin vuotovesien osuus oli sääolosuhteista johtuen poikkeuksellisen alhainen (esim 2008 vuotovedet n. 48 %). Verkoston vuotavuustunnuslukujen valossa verkosto on välttävässä kunnossa ja kunnostustarve on suuri. Mustamäen vesitornin tilavuus on 1 200 m 3. Tornin vesipinnan korkeusaseman HW = +131,50. Vesitornin tilavuus ja painetaso on riittänyt toistaiseksi kulutusvaihtelujen tasaamiseen ja sammutusveden tarpeeseen. Vesitornilta lähtevän putken yhteyteen on rakennettu paineenkorotuspumppu, jolla voidaan lisätä vesitornin veden vaihtuvuutta ja varmistaa painetaso verkostossa suurimpien kulutusten aikana. Kulutusvaihtelujen tasaamiseen tarvittava säiliötilavuus riippuu vedenottamojen pumppujen käyntiajasta ja pumppauksen automaatiojärjestelmästä. Sammutusveden tarve riippuu alueen maankäytöstä. Mäntsälän Vesi edellyttää, että teollisuuskiinteistöillä on omat säiliöt ja pumppaamot sammutusvesiä varten, minkä johdosta suurin sammutusvesitarve Mäntsälän alueella on liikekeskuksen alueella noin 400 m³, 45 l/s. Vesijohtoverkostosta on vuonna 2006 laadittu laskentamalli, jonka mukaan verkosto toimii nykytilanteen kulutustasolla pääosin hyvin. Keskikulutuksen lisääntyessä noin tasolle 3 100 m³/d, verkostoon muodostuu pullonkaulakohtia, jotka haittaavat vedenjakelua. Pullonkaulat sijaitsevat pääosin verkoston pohjoisosissa Riihenmäellä sekä eteläosissa Pitkäarossa. Pullonkaulat voidaan laajentaa rakentamalla rinnakkaisia vesijohtoja. Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitetun Krutinmäen käyttöönotto ja rakentaminen edellyttävät erillisen paineenkorotusaseman rakentamista riittävän verkostopaineen saavuttamiseksi. 3.1.1.3 Kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä Mäntsälän Vedellä on käytössä avoimen lisenssin päälle rakennettu kaukovalvonta- ja auto-

15 maatiojärjestelmä. Järjestelmään on liitetty vedenottamot, mittausasemia, paineenkorotusasemia sekä jätevedenpumppaamot. Samaan järjestelmään on liitetty myös Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltolaitosten laitteet. Jätevedenpuhdistamolla on erillinen automaatiojärjestelmä. 3.1.1.4 Jätevesien ja lietteen käsittely Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on esiselkeytyksellä varustettu kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Taulukossa 3.4 on esitetty jätevedenpuhdistamon mitoitus. Taulukko 3.4 Jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Puhdistamon tyyppi Biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos Valmistusvuosi Perusparannus 2001 2002 Ilmastus V=2 x 950 m 3 =1900 m 3 Jälkiselkeytys A=2 x 225 m 2 = 450 m 2 Virtaama Q max=500 m 3 /h ja Q mit=280 m 3 /d Kuormitus Mitoitus Ka 2009 Kuormitusaste Keskivirtaama m 3 /d 4 500 2375 61 % BOD 7-ATU kg/d 950 799 82 % Fosfori kg/d 32 34 106 % Typpi kg/d 200 153 77 % Puhdistamon kuormitusta tarkkaillaan kuukausittain. Puhdistamon esikäsittelyä on parannettu vuonna 2008 uusimalla välppä- ja hiekkapesurit. Esikäsittelyn perusparannus jatkuu puhdistamolla vuonna 2011, jolloin uusitaan välppä sekä rakennetaan lietteenkuivauksen linko ja siilo. Puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa 11/2006/1, joka tuli lainvoimaiseksi 1.4.2008. Uusi lupahakemus on jätettävä 30.4.2013 mennessä lupamääräysten tarkistamiseksi. Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta Mäntsälän Veden viemäriverkostosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä taulukossa 3.5 esitetyt vaatimukset. Taulukko 3.5 Jätevedenpuhdistamon lupamääräykset puhdistustulosten osalta Pitoisuus enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7 ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 80 85 Fosfori, P 0,4 95 Typpi, N 60 Ammoniumtyppi, N 4 Puhdistamon jäteveden käsittelytulokset ovat täyttäneet ympäristöluvan edellyttämät vaatimukset. Oletettavissa on, että seuraavalla lupakaudella lupaehdot kiristyvät siten, että vesistöön johdettavan fosforipitoisuuden raja-arvoksi asetetaan 0,3 mg/l ja siten, että typenpoiston vaati-

16 mustaso kiristyy vähintään 70 % käsittelytehoon. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen lisääntyminen ja kiristyvät lupaehdot edellyttävät laitoksen perusparannusta ja laajentamista. Puhdistamon kehittämistä on käsitelty jäljempänä kappaleessa 3.5.2. Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittely on toteutettu kuivaamalla ja kompostoimalla liete. Jälkikompostointi on toteutettu Marjalan kompostointikentällä. Vuonna 2008 kuivatun lietteen määrä oli 2 043 m³/a ja lingolle pumpattavan kuivattavat lietteen määrä 10 665 m³/a. Vuonna 2009 kuivatun lietteen määrä on ollut 4 258 m³/a ja lingolle pumpattavan kuivattavan lietteen määrä 19 215 m³/a. Lietemäärän ennustetaan lisääntyvän likimain käsiteltävän jäteveden määrän suhteessa eli noin 55 % vuoteen 2025 mennessä. Vuodesta 2010 lähtien kompostointi Mäntsälässä jätevedenpuhdistamon alueella loppuu ja kuivatun lietteen käsittely siirretään kolmannen osapuolen vastuulle. Jälkikompostointia voidaan jatkaa Marjalassa vuoden 2011 loppuun. 3.1.1.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja alueellinen yhteistyö Mäntsälän Veden erityistilanteiden varautumissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan ja sen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2011 alussa. Myös poikkeusolojen valmiussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja se valmistunee vuoden 2011 alussa. Käytössä olevien pohjavedenottamojen kapasiteetti ei riitä normaalin vedenjakelun ylläpitoon, mikäli Ojalan tai Lukonmäen vedenottamo joudutaan ottamaan pois käytöstä. Poikkeustilanteessa Hikiältä rakennetun yhdysvesijohdon kautta voidaan johtaa noin 1700 m³/d vesimäärä, mikäli Mäntsälän pohjavedenottamoja joudutaan ottamaan pois käytöstä. Yhdysvesijohdon käytöllä voidaan korvata yksi pohjavedenottamo. Puntarmäen vedenottamon ja Pukkilan vesihuoltoyhteyksien valmistuessa vuonna 2012 vesihuollon varmuus paranee olennaisesti. Mäntsälän kirkonkylän ja Ohkolan välille on kaavailtu rakennettavaksi vesijohtoyhteyttä, jonka avulla vettä voitaisiin johtaa TSV:n verkostosta Mäntsälän kirkonkylälle. Yhteys Ohkolaan parantaisi vesihuollon toimintavarmuutta Mäntsälän kirkonkylän alueella. Suunnittelukeskus Oy on vuonna 2007 laatinut Pornaisten kunnan vesijohtoverkoston toiminnallisen tarkastelun, jossa on esitetty TSV:n vedenjakelujärjestelmän kehittämistarpeet, mikäli Kellokoskelta aletaan johtaa vettä Ohkolan kautta Mäntsälään. 3.1.2 Kehittämistarpeet 3.1.2.1 Vesihuollon toiminta-alueen laajennukset Piirustuksessa 2 on esitetty laadittuihin ja työn alla oleviin osayleiskaavoihin perustuva arvio Mäntsälän Veden vesihuollon toiminta-alueen laajentamistarpeista vuoteen 2025 mennessä. Ensisijaiset laajennuskohteet ovat: 1 Kirkonkylän ja Hyökännummen osayleiskaavan mukaiset verkostolaajennukset, laajennusperusteena asemakaava 2 Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamojen suoja-alueet, laajennusperusteena pohjavesien

17 suojelu 3 W-Golf-kentän huoltorakennusten ja alueen asuinrakennusten vesi- ja viemäriliittymät, laajennusperusteena ympäristönsuojelu 3.1.2.2 Vedenhankinta ja vedenottamot Ennustetulla vedenkulutuksen kehityksellä ja laitosten sekä yhdysvesijohtojen rakentamissuunnitelmilla Mäntsälän alueen vedensaannin varmuus voidaan ylläpitää hyvällä tasolla noin vuoteen 2025 asti. Suunnitteluajanjakson aikana pitää selvittää miten riittävä vedensaanti turvataan, mikäli väestönkasvu alueella jatkuu edelleen yhtä voimakkaana vuoden 2025 jälkeen. Mäntsälän kunnan pohjavesialueiden yhteenlaskettu kokonaisantoisuus on noin 4 140 m 3 /d ja vedenotto nykytilanteessa noin 2 000 m³/d. Mäntsälän omien pohjavesialueiden käyttöä voidaan olemassa olevien tietojen valossa tehostaa varsin rajoitetusti. Lähinnä tiedossa ovat seuraavat mahdollisuudet: 1 Levanto - Vasaraisennummen ja Saaren pohjavesialueilla muodostuu vettä yhteensä noin 1 100 m 3 /d. Levannon ja Keudan oppilaitoksen vedenottamoilta voisi nykyisten vedenottamojen käytöllä toimittaa pienen vesimäärän, arvio noin 100 200m 3 /d, kirkonkylän suuntaan. Suurempi vedensaanti edellyttäisi uusien vedenottamojen perustamista tai nykyisten laajentamista. Levannon ja Saaren vedenottamojen yhteenlaskettua vedenottoa voitaisiin tarvittaessa lisätä arviolta noin 500 700 m³/d tasoon asti. 2 Hausjärven Kurun pohjavesialueelle on tehty esiselvitys Pässinlukon tapaisesta tekopohjavesilaitoksesta, jossa imeytetään Päijänne-tunnelin raakavettä pohjavesialueella ja jonka kapasiteetti olisi noin 20.000 m³/d. Mäntsälän Vesi on yksi hankkeen osapuolista. Esiselvitys edellyttää jatkotutkimusta johon ryhdyttäneen noin vuonna 2010-2011. Kurun laitos valmistunee aikaisintaan noin vuonna 2020. 3 Välittömästi Mäntsälän koillispuolella Orimattilan Hennan alueelle seutukaavassa esitetyn taajaman vesihuolto edellyttää vesijohtoyhteyden rakentamisen Hennaan Lahden vesijohtoverkostosta. Mäntsälän poikkeustilanteiden vedenjakelun varmuutta voidaan parantaa, mikäli Mäntsälän koillisosasta rakennetaan vesijohtoyhteys Hennan alueen vesijohtoon. Suunnitteluajanjakson aikana tehtävät Mäntsälän Veden vedenhankinnan kehittämiseen ja laitosten perusparannuksiin liittyvät investoinnit on esitetty taulukossa 3.6 Taulukko 3.6 Mäntsälän Veden vedenhankinnan kehittämishankkeet Toimenpide Aikataulu Investointi Puntarmäen vedenottamon rakentaminen 2012 860.000 Lukonmäen vedenottamon perusparannus, raudan ja mangaanin poiston tehostaminen Hausjärven Kurun tekopohjavesilaitoksen rakentaminen (Mäntsälän osuus) 2012 300.000 2020 920.000 Kurun tekopohjavesilaitoksen vaihtoehdoksi on ehdotettu vesijohtoyhteyttä Orimattilan Hennan kautta Lahdesta Mäntsälään. Hankkeesta ei vielä ole tehty yksityiskohtaisempaa kustannustar-

18 kastelua. 3.1.2.3 Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliö Vesihuoltoverkoston tunnuslukujen valossa Mäntsälän Veden talousvesi- ja viemäriverkostot ovat välttävässä kunnossa. Verkoston hyvään kuntoon saattamiseksi ja vuotovesimäärien vähentämiseksi verkoston perusparannukseen tulee investoida nykyistä enemmän. Verkostojen ja niihin liittyvien pumppaamojen investointitarpeen voidaan olettaa oleva noin 2 % tasearvosta eli noin 200.000 /a nykytason ollessa noin 100.000 150.000 /a. Vesihuoltoverkoston liittyjätilanne tulee saattaa ajan tasalle ja tarkastaa, ettei verkostossa ole sellaisia liittyjiä, joita ei laskuteta liittyjäsopimuksen puuttumisen tai viallisen vesimittarin takia. Vanhoilla asuinalueilla saattaa olla vielä hulevesiliittymiä, joiden veden johdetaan jätevesiviemäriin. Tällaiset liittymät on selvitettävä ja järjestettävä asianmukainen hulevesiviemäröinti. Mäntsälän nykyisellä vedenkulutuksella, suurin tuntikulutus verkostossa on noin 260 m³/h. Vedenkulutuksen ennustetaan lisääntyvän vuoteen 2025 mennessä siten, että suurin tuntikulutus on noin 370 m³/h. Puntarmäen ja Mäntsälän nykyisten vedenottamojen sekä 1 200 m³ ylävesisäiliön yhteiskäytöllä vedenjakelun toimintavarmuus ja sammutusvesivarasto voidaan ylläpitää suurimmalla vuorokausikulutuksen tasolla 5000 m³/d eli veden keskikulutuksen ollessa noin 3 200 m³/d. Taulukossa 3.2 esitetyn ennusteen mukaan tämä taso saavutetaan noin vuonna 2015, jonka jälkeen vedenjakelun häiriöttömyys edellyttää lisää ylävesisäiliötilavuutta tai enemmän talousvesilähteitä verkostoon. Ohkolan ja Hikiän yhdysvesivesijohtojen kautta pumpattavan veden avulla voidaan siirtää uuden ylävesisäiliön rakentamistarvetta noin viidellä vuodella, jolloin vesitornin uusiminen tulee ajankohtaiseksi noin vuonna 2020. Ylävesisäiliötilavuutta voidaan lisätä rakentamalla nykyiselle vesitornille rinnakkainen säiliö tai korvaamalla nykyinen vesitorni kokonaan uudella nykyistä suuremmalla ylävesisäiliöllä. Mahdollinen uuden ylävesisäiliön paikka on Krutinmäen alueella. Suunnitteluajanjakson aikaiset Mäntsälän Veden vesihuoltoverkoston laajennukset on esitetty piirustuksessa 2 ja 3 kirjaintunnistein merkittynä. Verkoston kehittämishankkeiden kustannusarviot on esitetty taulukossa 3.7, johon on koottu myös verkostojen vaikuttavuus potentiaali liittyvinä kiinteistöinä, laskemalla kiinteistölle 2,5 asukasta.

19 Taulukko 3.7 Mäntsälän Veden verkoston laajennus- ja perusparannustarpeet taajamissa Toimenpide Vesi ja viemäriverkostojen huolto, ylläpito ja perusparannukset Vaikuttavuus (kiinteistöä) Aikataulu Kehittämisperuste Kustannusarvio jatkuva 200.000 /a Varikkoalueen perusparannus 2010-2012 700.000 Ohkola Kirkonkylä vj-yhteys Toimintavarmuus 2012 800.000 Uusi vesitorni (V ~ 2500 m³) Toimintavarmuus 2015-2020 1.500.000 Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamojen suoja-alueiden verkostot W-GOLF kentän lähialueen vesihuolto Kirkonkylän uudet asuntoalueet: Pohjavesien suojelu 300.000 Ympäristönsuojelu 100.000 A Ruusutarha 44 Asemakaava 2010-2013 140.000 B Männikkö, pohjoinen 56 Asemakaava 2011-2013 460.000 C Hietastenmäki 308 Asemakaava 410.000 D Anttilan laajennus 120 Asemakaava 480.000 E Kylä-Jurvala 100 Asemakaava 290.000 F Kujala 80 Asemakaava 220.000 G Lempivaara 450 Asemakaava 1.300.000 H Jatila 50 Asemakaava 340.000 I Krutinmäki 280 Asemakaava 1.200.000 J Koivusyrjä 540 Asemakaava 2.000.000 K Alitalo 60 Asemakaava 170.000 L Vuolteenpelto 60 Asemakaava 260.000 M N O Kirkonkylän uudet yritysalueet: Kapuli Poikkitie Marjala Hyökännummen uudet asuntoalueet: P Taruma 50 Asemakaava 2011-2013 520.000 Q muut alueet 138 Asemakaava 480.000 3.1.2.4 Jätevesien ja lietteen käsittely Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää nykytasoa vastaavan jätevesikuormituksen käsittelyyn. Laitoksen perusparannukset ja ennusteen mukainen lisääntyvä jätevesikuormitus edellyttävät puhdistamon laajennushankkeita taulukossa 3.8 esitetyn perusparannusohjelman mukaisesti.

20 Taulukko 3.8 Jätevedenpuhdistamon perusparannusohjelma Toimenpide Aikataulu Investointi Välppien perusparannus 2011 90.000 Sakokaivolietteen vastaanottopiste 2011 105.000 Jätevedenpuhdistamon analyysimittausten uusiminen 2011 60.000 Jätevedenpuhdistamon automaation uusiminen 2012 105.000 Jälkisuodattimen rakentaminen 2015 2020 440.000 Koneiston uusiminen 2015 2020 500.000 Puhdistamon laajennus (3. linja) 2015 2020 900.000 3.2 Yksityiset vesihuoltolaitokset Vesiyhtymä on vesihuoltolain (119/2001) mukainen vesihuoltolaitos, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat tällöin vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (461/2004). Asetuksen 8 mukainen valvontatutkimusohjelma tulee laatia laitoskohtaisesti yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) annetaan vaatimukset talousveden laadulle ja sen tarkkailulle vesihuoltolaitosta pienemmissä yksiköissä, mukaan lukien kiinteistöjen talousvesikaivot. Valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) asetetaan vaatimukset jätevesienkäsittelymenetelmien puhdistusteholle. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen laajentumistarve huomioimalla maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen. 3.2.1 Levannon vesiosuuskunta 3.2.1.1 Vesiosuuskunnan nykytilanne Levannon vesiosuuskunta perustettiin vuonna 2001, koska Levannon alueella oli havaittu kiinteistökohtaisissa kaivoissa mm radon- ja uraanipitoisuuksia. Vesiosuuskunnalle rakennettiin yhteinen pohjavedenottamo, joka sijaitsee Levannon kylän luoteispuolella. Vesijohtoverkostoon liittyi ensi vaiheessa 52 kiinteistöä. Tällä hetkellä vesijohtoverkostoa on rakennettu noin 8 km ja liittyneitä kiinteistöjä on 72. Vedenottamon kapasiteetti on noin 200 m 3 /d. Vedenkulutus on nykyisellä liittyjämäärällä noin 12 m 3 /d. Levannon pohjavesialueella muodostuu pohjavettä noin 500 m 3 /d. Alle 10 talousvesiverkostoon liittyneistä kiinteistöistä on rakentanut kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon, joka vastaa jätevesiasetuksen vaatimuksia. Suurimmalla osalla kiinteistöistä, jätevesien käsittely perustuu saostuskaivojen käyttöön, osa kiinteistöistä käyttää kompostikäymälöitä ja harmaiden vesien maahan imeytystä, osalla on umpikaivoja. Levannon koululla