Viinijärven kalalaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Liperi

PÄÄTÖS Nro 76/2012/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/57/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2012 ASIA Viinijärven kalalaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Liperi HAKIJA Lea, Petri ja Aarno Kiiskinen, Teuvo Kiiskisen kuolinpesän osakkaina Kuopiontie 146 C 83400 Viinijärvi Yhteyshenkilö Aarno Kiiskinen, p. 0400 271 376 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 9.7.2004 antamallaan päätöksellä nro 65/04/2 myöntänyt Teuvo Kiiskiselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Kiiskilän tilalla tapahtuvalle kalankasvatustoiminnalle, jossa kalojen vuotuinen lisäkasvu on noin 24 000 kg ja vesilain mukaisen luvan veden johtamiseen Taipaleenjoesta noin 500 l/s käytettäväksi laitoksella tapahtuvassa kalankasvatuksessa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä 30.6.2011 mennessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 27.6.2011. Hakemusta on täydennetty 12.10.2011 seuraavilla tiedoilla: esitys kalalaitoksen vesistökuormituksen alentamisesta, asemapiirros kalalaitoksen alueesta, kuormitusarvio kuluneen lupakauden kaikilta vuosilta, kasvatusmäärän lisäämisen perustelut, vuoden 2007 kuormitustarkkailuraportti, kuivarehun fosforipitoisuus sekä asianosaistietoja. Samalla on ilmoitettu Viinijärven kalalaitoksen nykyiset omistajatiedot. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 9.7.2004 antamallaan päätöksellä nro 65/04/2 myöntänyt toiminnalle ympäristö- ja vesitalousluvan. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (18) Voimassa olevan luvan lupamääräykset ovat: Laitoksen rakenteet 1. Kalankasvatukseen käytetään laitosalueella olevia neljää maa-allasta, joiden pintaala on yhteensä 2 800 m 2 ja tilavuus yhteensä 3 000 m 3. Vesi kasvatusaltaisiin otetaan Taipaleenjoesta, jonne se johdetaan takaisin altaiden alapäissä olevien virtausporttien kautta. Kasvatusaltaiden sijainti ja laitoksen vesien johtamisjärjestelyt ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteenä olevista 1:750 mittakaavaisista pääpiirustuksista 1 ja 2. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. 3. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 25 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehun fosforipitoisuus saa olla enintään 1 %. 4. Fosforipäästö vesistöön saa olla kokonaisfosforina laskien enintään 140 kg vuodessa. Fosforikuormitus lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6 grammaa fosforia tuotettua kalakiloa kohti. 5. Kasvatusaltaat on puhdistettava lietteestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puhdistuksen ajaksi on veden virtaus altaissa pysäytettävä. Altaiden puhdistuksesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Määräykset ympäristön muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 6. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Kompostoinnissa on erityisesti huolehdittava siitä, että se ei aiheuta hajuhaittoja ja haittaeläinten pääsy kompostiin estetään. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 8. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta

Alueen kaavoitustilanne 3 (18) poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Kalojen lisäkasvu on mitattava ja merkittävä päiväkirjaan kuukausittain kesä lokakuun aikana. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Laitoksen kuormitustarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 12 olevan, 11.11.2003 päivätyn Viinijärven kalalaitoksen kuormitustarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Laitoksen vesistötarkkailu toteutetaan hakemussuunnitelman liitteenä 11 olevan, 14.12.1999 päivätyn Vuonosjoen - Heposelän yhteistarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmia on täydennettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitetyillä lisäyksillä ja täsmennyksillä. Tarkennetut tarkkailuohjelmat on Viinijärven kalalaitoksen osalta esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailutulosten raportointi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toteutetaan tarkkailuohjelmassa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen ja etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. 10. Laitoksen vesistökuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin on tarkkailtava Pohjois-Karjalan TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaan. Tarkkailu voidaan toteuttaa osana vesistöalueella tehtävää kalataloudellista yhteistarkkailua. Luvan saajan tulee toimittaa tarkkailuohjelma TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. TE-keskus saa tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti ja vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle sekä Pohjois-Karjalan TE-keskukselle. 12. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalankasvatuslaitoksen alueella on voimassa ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistama Joensuun seudun yleiskaava 2020. Lähiseutu on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (sk-2), maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (map) ja suunnittelutarvealuetta (suunn). Taipaleenjoki laskee kansallisesti tärkeäksi inventoidun linnustoalueen (luo/finiba) kautta Siikakoskelta alkaen noin 3 km:n matkan. Sijaintipaikka ja sen ympäristö Laitos sijaitsee Taipaleenjoen varrella Liperin kunnassa Taipaleen kylässä Kiiskilän tilalla (426-410-37-21) noin 1,2 km Liperin Viinijärven taajamasta lounaaseen. Lähin

4 (18) asuinrakennus on joen vastarannalla noin 90 metrin päässä ja alajuoksulla 400 metrin päässä. Laitoksen vaikutusalueella ei ole Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. Toiminta Laitoksen toiminta on alkanut vuonna 1966. Rehun käyttömäärä on ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan vuosina 2007 2011 ollut 18,1 23,0 tonnia vuodessa (keskiarvo 20,3 t/v) ja kalojen lisäkasvu 16,2 20,7 tonnia vuodessa (keskiarvo 18,0 t/v) vuodessa. Ruokintaan käytetyn rehun fosforipitoisuus on lupamääräysten mukaan saanut olla keskimäärin korkeintaan 1 %. Laitoksella kasvatetaan kirjolohia myytäväksi virkistyskalastuspaikkoihin. Osa kaloista menee läheiseen kalankäsittelylaitokseen ja vähäinen määrä perataan itse. Vesi otetaan laitokseen painovoimaisesti Taipaleenjoesta virtausaukollisen patorakennelman kautta. Luvan mukaan vettä saa ottaa 0,5 m³/s. Vesi johdetaan kalaaltaista takaisin jokiuomaan. Alimmassa altaassa on veden koneellinen ilmastus. Laitoksella on neljä maa-allasta, joiden yhteispinta-ala on noin 2 800 m² ja yhteistilavuus noin 3 000 m³. Kolme allasta on vierekkäin joen mutkassa ja yksi noin 150 m:n päässä alajuoksulla. Hakija on ilmoittanut rakentavansa laitokselle yhteensä 10 lietetaskua, joista kaksi sijoitetaan pisimpien altaiden keskivaiheille, neljä altaiden alapäähän poistoportin yläpuolelle ja neljä poistoportin alapuolelle. Lietetaskut puhdistetaan neljä kertaa kasvatuskauden aikana (touko lokakuu) ja kerran sen ulkopuolella. Vedenotto- ja purkuvesistö Vesistö ja virtaamat Kalankasvatuslaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden Pyhäselän alueella ja siellä tarkemmin Viinijärven valuma-alueen Taipaleenjoen alueella (04.351). Laitoksen yläpuolella on Viinijärvi noin 2,4 km:n päässä ja alapuolella Oriveden Heposelkä. Sysmänjoki yhtyy Taipaleenjokeen noin 800 metriä kalalaitoksen ylempien altaiden alapuolella. Laitoksesta on noin 6 km vesireittiä pitkin Siikakoskelle ja 10 km Heposelän Hepolahteen. Taipaleenjoen alueesta on peltoa noin 50 %, metsätalousmaata 25 % ja suota 20 %. Taipaleenjoen ja Sysmänjoen virtaamat ovat seuraavat: Virtaama m³/s Viinijärven luusua Sysmänjoki Siikakoski Keskiylivirtaama (MHQ) 13,9 7,2 20,6 Keskivirtaama (MQ) 7,9 1,0 10,1 Keskialivirtaama (MNQ) 4,3 0,2 5,1 Alivirtaama (NQ) 2,7 3,2

5 (18) Laitoksen toiminnalla ei ole vaikutusta Taipaleenjoen virtaamiin laitosalueen kohtaa lukuun ottamatta. Joen keskivirtaamasta noin 5 % johdetaan kala-altaisiin. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka on Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Viinijärvi Höytiäinen -toimenpideohjelma-alueella. Veden laatu Taipaleenjokea kuormittavat maatalous, haja-asutus ja kalankasvatus. Sysmänjoen veden laatuun vaikuttavat kaivostoiminnan, jätevedenpuhdistamon, maatalouden ja haja-asutuksen vedet. Taipaleenjoessa on kuusi vesistötarkkailupistettä, joista yksi on kalankasvatuslaitoksen yläpuolella, yksi laitoksen alapuolella ennen Sysmänjoen yhtymäkohtaa, yksi Sysmänjoen alapuolella ja muut Siikakoskella tai sen alapuolella. Tarkkailujakson 1993 2008 tulosten mukaan Sysmänjoen vedet nostavat Taipaleenjoen ainepitoisuuksia. Selkeimmin nousevat sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus. Myös raudan, sinkin ja nikkelin pitoisuus on noussut Sysmänjoen veden vaikutuksesta. Kalalaitoksen yläpuolisen pisteen veden laatu on pysynyt tarkkailujakson ajan samankaltaisena. Sulfaatin pitoisuus on noussut lievästi. Taipaleenjoen alimmalla asemalla veden laatu ei ole muuttunut. Taipaleenjoki on ravinnepitoisuuksien perusteella karu keväällä ja alkukesällä sekä lievästi rehevä loppukesällä ja syksyllä. Jokiveden hygieeninen laatu ja happitilanne on pääosin hyvä. Heposelällä on kaksi tarkkailupistettä Taipaleenjoen suiston läheisyydessä. Veden laatu on säilynyt likipitäen samanlaisena jakson 1993 2008. Sulfaattipitoisuus on noussut hieman 1990-luvun lopulla. Järvi on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella karu tai lievästi rehevä. A-klorofyllipitoisuus kuvaa lievästi rehevää tai rehevää vettä. Alusveden happipitoisuus on ennen kevään täyskiertoa ollut heikko ja aiheuttanut jonkin verran sisäistä kuormitusta. Vesienhoitosuunnitelman laadinnassa Taipaleenjoen ja Oriveden Heposelän tila on arvioitu suppeaan aineistoon perustuen tyydyttäväksi. Hyvä tila on tarkoitus saavuttaa Taipaleenjoessa vuoteen 2015 mennessä ja Heposelällä vuoteen 2021 mennessä. Tilatavoitteen saavuttamiseen tarvitaan nykyisten toimenpiteiden lisäksi muita kuormitusta vähentäviä ja vesistön tilaa parantavia toimia Siikakoskella on tehty 1990-luvun lopussa virtapaikan kunnostus ja uusi kunnostushakemus on parhaillaan aluehallintovirastossa käsiteltävänä. Kalasto ja kalastus Taipaleenjoen Siikakosken alueella tehdään sähkökoekalastuksia kolmen vuoden välein vuodesta 2009 lähtien. Kalastuksessa tavattiin taimenia, jotka mahdollisesti lisääntyvät luontaisesti joessa. Muita kalalajeja olivat made ja kivisimppu. Kokonaisuudessaan kaloja oli vähän. Taipaleenjoen ja Heposelän alueella tehdään kalastustiedustelu viiden vuoden välein. Vastausten mukaan joella kalastetaan keväisin ja kesäisin sekä Heposelällä ympäri vuoden. Taipaleenjoella kalastetaan eniten katiskoilla ja vähemmän mato-ongilla ja heittouistimilla. Kokonaissaaliin määrä on vaihdellut melko paljon. Taipaleenjoella lahna ja särki ovat yleistyneet sekä taimen, ahven ja made vähentyneet.

6 (18) Kalastusta haittaavat vastaajien mukaan veden laadun huonontuminen, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet sekä roskakalojen runsaus. Lisäksi haitaksi koettiin, että Taipaleenjoen suisto on ruohottunut ja mataloitunut. Toiminnan päästöt ja niiden ympäristövaikutukset Käytetyn rehumäärän ja kalojen kasvun perusteella laskettu fosforikuormitus on vuosina 2005 2010 ollut 79 134 kg/v (keskiarvo 104 kg/v). Laskennallinen typpikuormitus on ollut 766 1 075 kg/v (keskiarvo 942 kg/v). Rehun typpipitoisuus on ollut 6,4 % ja fosforipitoisuus 0,85 %. Rehukerroin on ollut 1,0 1,2. Fosforin ominaiskuormitus tuotettua kalakiloa kohti on vuosina 2007 2011 ollut keskimäärin 5 g/kg/v ja typen ominaiskuormitus 55 g/kg/v. Kalankasvatuslaitoksen kuormitustarkkailua on tehty vuosittain ajalla 2000 2004 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Näytteet on otettu kolmesta kala-altaasta neljä kertaa kasvukauden aikana (kesä syyskuu). Laitokselle tulevan veden määrä on selvitetty siivikoimalla. Tulosten perusteella laitoksen fosforikuormitus on vaihdellut runsaasti riippuen laitoksella olevasta kalamäärästä (0,05 2,06 kg/vrk) Tarkkailun perusteella laitoksen fosforikuormitus oli 149 kg vuonna 2007 ja 38 kg vuonna 2010. Pieni kuormitus vuonna 2010 johtunee siitä, että hellejakson aikana kuoli paljon kaloja. Suunnitellulla 30 000 kg:n rehunkäytöllä ja lisäkasvulla laitokselta poistuvan veden fosforipitoisuus kasvaa laskennallisesti 8 µg/l. Tällöin poistuvan veden kokonaisfosforipitoisuus olisi 23 µg/l. Laskelmissa rehukerroin on ollut 1,0 ja rehun fosforipitoisuus 0,8 %. Fosforikuormitus olisi 120 kg ja typpikuormitus 1 425 kg vuodessa. Laitoksen vaikutukset Taipaleenjoen veden laatuun olisivat edelleen vähäiset, vaikka toimintaa laajennettaisiin. Vaikutusalueella ei ole vedenottamoita, kaivoja tai uimarantoja, joiden käyttöön toiminta voisi vaikuttaa. Toiminnassa syntyy noin 500 kg vuodessa kaatopaikalle toimitettavaa sekajätettä. Laitoksella kuolleet kalat (enintään 2 t vuodessa) kompostoidaan. Kompostoinnista voi aiheutua hajuhaittaa omistajan kiinteistöllä. Paras käytettävissä oleva tekniikka Kalankasvatuslaitosta käytetään huolellisesti ja ammattitaitoisesti käyttäen ympäristön ja kalojen kannalta parasta tekniikkaa ja käytäntöjä. Toiminnan tarkkailu Hakija esittää, että toiminnan tarkkailu järjestetään edelleen vuonna 2004 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailuun kuuluu käytetyn rehun ja kemikaalien määrän ja laadun, tuotettujen ja poistettujen kalojen määrän, lietteen poistojen, kalojen lääkityksen, kalakuolemien ja muiden vesistön laatuun vaikuttavien asioiden kirjaaminen käyttöpäiväkirjaan. Siihen kirjataan myös kalojen lisäkasvu kuukausittaisen mittauksen perusteella kesä lokakuun aikana. Käyttötarkkailusta vastaa laitoksen hoitaja. Kasvatuskauden rehunkulutus merkitään käyttöpäiväkirjaan viikoittain ja kasvatuskauden ulkopuolella kuukausittain.

7 (18) Kuormitustarkkailua tehdään joka kolmas vuosi. Välivuosina ravinnekuormitus arvioidaan rehunkulutuksen perusteella. Näytteet otetaan laitokselle tulevasta vedestä (2 paikkaa, kertanäyte) ja lähtevästä vedestä (4 paikkaa, kokoomanäyte) kuukausittain kasvatuskauden aikana. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori. Tulevan veden määrä mitataan siivikoimalla näytteenoton yhteydessä. Vesistötarkkailu tehdään Vuonosjoen Heposelän alueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tulokset raportoidaan Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Liperin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua. Vuosittain helmikuun loppuun mennessä laaditaan yhteenvetoraportti, jossa käsitellään edellisen vuoden kuormitustarkkailun tulokset. Vesistötarkkailun tulokset raportoidaan erillisen tutkimusohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailun tiedot toimitetaan mainituille valvoville viranomaisille erikseen sovitulla tavalla. Korvaukset Hakijan arvion mukaan ympäristölle, vesieliöstölle, kalastolle, kalastukselle, lähikiinteistöille tai vesialueen omistajille ei aiheudu korvattavaa haittaa. Hakijan esitys uusiksi lupamääräyksiksi Hakija on esittänyt, että laitoksen rehunkäyttö ja lisäkasvu olisi 30 000 kg vuodessa. Taloudellisista syistä olisi tarpeen sää- ja kasvatusolosuhteiden salliessa käyttää nykyistä enemmän rehua. Allasrakenteita ei olisi tarpeen muuttaa. Ilmastusta lisättäisiin tarvittaessa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Liperin kunnassa 17.11. 19.12.2011 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Kotiseutu-uutisissa 17.11.2011. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Liperin kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Liperin kunnanhallitukselta. Lausunnot 1) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Toiminnanharjoittajan ympäristöviranomaiselle ilmoittama vuosittainen rehunkulutus sekä sen ja kalojen lisäkasvun perusteella laskettu fosforikuormitus ovat olleet lupamääräysten mukaisia. Laitoksella käytettyjen kuivarehujen keskimääräiseksi fosforipitoisuudeksi on vuodesta 2007 alkaen ilmoitettu 0,8 %. Lupahakemuksessa sen on tarkennettu olleen keskimäärin 0.85 %. Hakija on arvioinut, että laitoksen fosforipäästö vesistöön olisi 120 kg vuodessa 30 000 kg:n vuotuisella rehunkäytöllä. Arviossa käytetty rehukerroin on optimistinen.

8 (18) Laskennallinen ravinnepäästö vesistöön olisi noin 146 kg fosforia ja 1 500 kg typpeä vuodessa rehukertoimella 1,1 laskettuna. Fosforikuormitus olisi selvästi suurempi kuin hakemuksessa esitetty, mutta vain vähän suurempi kuin voimassa olevan ympäristöluvan luparaja 140 kg vuodessa. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota, miten altaisiin asennettavat lietetaskut vaikuttavat laitoksen päästöihin. Valtaosa lietteeseen sitoutuneesta fosforista liukenee veteen muutamassa viikossa. Liete tulee poistaa tehokkaasti ja usein. BAT edellyttää itsepuhdistuvia kasvatusaltaita ja tiheävälistä tai jatkuvatoimista lietteen talteenottoa. Hakemuksessa esitetty muutaman kerran vuodessa tehtävä lietteen talteenotto ei alenna laitoksen fosforikuormitusta ja lietetaskut vähentävät kiintoainekuormitusta vain vähän. Maapohjaisissa uoma-altaissa liete ei kulkeudu tehokkaasti lietetaskuihin virtausoloista johtuen. Niistä ei ole haittaa, mutta ne eivät ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen vesistökuormitukseen voidaan käytännössä vaikuttaa käytettävällä rehumäärällä, tehokkaalla ruokinnalla, oikeanlaisten rehujen valinnalla ja kalojen kasvuolosuhteiden hyvänä pitämisellä. Laitoksen vuotuinen ravinnekuormitus vesistöön olisi hakemuksen mukaisella tuotantotasolla 146 kg fosforia ja 1 500 kg typpeä. Kalankasvatuksen kuormitus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti ympäri vuoden. Hakemuksen liitteenä olevassa vuoden 2007 kuormitustarkkailuraportissa on rehunkulutuksen perusteella arvioitu laskennallisen ravinnekuormituksen olleen kesä syyskuussa yhteensä noin 75 % koko vuoden kuormituksesta. Tämän mukaan arvioituna nostaisi laitoksen kuormitus kesäaikaan Taipaleenjoen fosforipitoisuutta keskimäärin 1,3 μg/l ja typpipitoisuutta 13,2 μg/l keskivirtaamaolosuhteissa. Loppukesällä virtaama saattaa olla selvästi alle keskivirtaaman, jolloin kuormitusvaikutus voi olla suurempi. Taipaleenjokeen kohdistuvasta fosforin vuosikuormasta noin 3 000 kg on peräisin Viinijärvestä tulevasta ainevirtaamasta, 1 800 kg Sysmäjärven kautta tulevasta kuormituksesta ja loput Taipaleenjoen lähivaluma-alueen kuormituksesta. Taipaleenjoen ylimmällä näyteasemalla on veden kokonaisfosforipitoisuus 2000-luvulla ollut heinä elokuussa keskimäärin 16,8 μg/l, kun se talviajan näytteissä on yleisesti ollut vähän alle 10 μg/l. Vesi luokittuu talvella karuksi ja kesällä lievästi reheväksi. Kalalaitoksen alapuolisella näyteasemalla on kokonaisfosforipitoisuus kesäaikaan ollut selvästi korkeampi kuin yläpuolisella näyteasemalla. Vuosina 2000 2011 heinä elokuussa otettujen vesinäytteiden (13 kpl) perusteella nousu on keskimäärin 7 μg/l. Nousu selittynee pääasiassa hajakuormituksella. Taipaleenjoessa olevalla alimmalla velvoitetarkkailun näyteasemalla heinä elokuussa vuosina 2000 2009 otettujen vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo on ollut 27,8 μg/l eli selvästi rehevällä tasolla. Fosforipitoisuus on kohonnut ylimmän ja keskimmäisen näyteaseman välillä voimakkaammin kuin keskimmäisen ja alimman aseman välisellä jokimatkalla, johon purkautuvat myös Sysmänjoen vedet. Sysmänjoen kokonaisfosforipitoisuus heinä elokuussa on ollut 35 μg/l. Taipaleenjoen alaosasta vuosina 2000 2011 mitatun fosforipitoisuuden vuosikeskiarvon 23,9 μg/l ja Siikakosken keskivirtaaman perusteella laskettuna Taipaleenjoessa

9 (18) Heposelkään tuleva fosforikuorma on noin 7 600 kg vuodessa. Tämän lisäksi muilta valuma-alueilta tulee fosforia yhteensä noin 3 700 kg vuodessa. Voimassa olevan ympäristöluvan sallima fosforin vuosikuorma 140 kg on näiden kuormituslukujen perusteella noin 1,2 % Heposelkään kohdistuvasta fosforikuormituksesta ja noin 1,8 % Taipalenjokeen kohdistuvasta kuormituksesta. Heposelän vedenlaatua tarkkaillaan kahdella syvänneasemalla, joista toinen sijaitsee Taipaleenjoen suualueen edustalla olevalla Hepolahdella. Syvänneasemilta mitattujen kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Heposelän pintavesi on pääsääntöisesti lievästi rehevää. Avovesikauden a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesi on ajoittain rehevää. Kerrostuneisuuskausien aikana syvänteiden alusveden happipitoisuus heikkenee. Taipaleenjoen ja Heposelän ekologinen tila on tyydyttävä pintavesien tilaluokituksessa. Tilaa heikentää rehevöityminen, johon vaikuttava merkittävä osatekijä on maatalous ja Taipaleenjoella lisäksi kalankasvatus. Hyvään tilaan pääsemiseksi on Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010 2015 arvioitu tarpeelliseksi vähentää Taipaleenjoen ja Heposelän fosforikuormaa 20 %. Tilatavoitteet arvioidaan saavutettavan Heposelässä vuoteen 2021 ja Taipaleenjoessa vuoteen 2015 mennessä. Taipaleenjokeen ja Heposelkään kohdistuvan fosforikuorman lisääminen nykytasosta on ristiriidassa vesistön hyvän tilan saavuttamistavoitteen kanssa. Lupa Viinijärven kalalaitokselle voidaan myöntää vain kalankasvatukseen, jossa toiminnasta aiheutuva fosforikuormitus on korkeintaan nykyisessä ympäristöluvassa määrätty 140 kg vuodessa. Viinijärven kalalaitoksen rakenteet eivät mahdollista luotettavaa virtaaman mittausta. Laitoksen ravinnepäästö joudutaan määrittämään laskennallisesti rehunkulutuksen, rehujen sisältämien ravinnepitoisuuksien ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen ravinnemäärän perusteella. Tämä edellyttää, että ympäristöluvassa asetetaan vuosittaiselle rehunkulutukselle enimmäismäärä, joka on määritetty sallittavan fosforipäästötason perusteella. Vesinäytteisiin perustuva päästötarkkailu voidaan lopettaa ja tarkkailua ohjataan vesistövaikutustarkkailuun samalla tehostaen laitoksen käyttötarkkailua seuraavasti: Hoitopäiväkirjaan merkataan allaskohtaisesti käytettyjen rehujen määrät ja laatu sekä tuodut ja poistetut kalamäärät viikoittain. Muut laitoksen toimintaan liittyvät tiedot merkataan ELY-keskuksen mallin mukaiseen hoitopäiväkirjaan hakemuksen liitteenä esitetyn tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti lukuun ottamatta virtaamatietoja. Hoitopäiväkirjan tiedot toimitetaan ELY-keskukselle neljännesvuosittain. ELYkeskukselle toimitettavan vuosiyhteenvedon liitteenä esitetään laitoksella käytettyjen rehujen tuoteseloste tai muu valmistajan selvitys rehujen ravinnepitoisuuksista. Laitoksen päästötarkkailu korvataan Taipaleenjoesta heti laitoksen yläpuolelle perustettavalta näyteasemalta ja laitoksen alapuoliselta näyteasemalta Taipaleenjoki 157 otettavilla vesinäytteillä, joista analysoidaan kokonaistyppi ja -fosforipitoisuus. Näytteet otetaan joka kolmas vuosi kesä-, heinä- ja elokuussa. Ensimmäisen kerran näyt-

10 (18) teet otetaan vuonna 2013. Tämän lisäksi laitoksen tulee osallistua Vuonosjoen Heposelän vesistön yhteistarkkailuohjelmaan. 2) Pohjois-Karjalan ELY-keskus, kalatalousviranomainen Haetun luvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Rehunkäyttömäärän lisäämiseen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vesistön tilan takia. Taipaleenjoen ja Heposelän ekologinen tila on pintavesien tilaluokituksessa määritelty tyydyttäväksi. Vesienhoitolain mukaista hyvää tilaa ei voida saavuttaa muuten kuin nykyistä ravinnekuormitusta vähentämällä. Kalankasvatuksen ravinnepäästöjen vähentäminen on varsin vaativa ja haasteellinen tehtävä, eikä sen onnistuminen hakijan esittämällä menettelyllä ole varmaa. Taipaleenjoen alaosassa sijaitsevalla Siikakoskella on käynnissä kalataloudellinen kunnostussuunnittelu, jonka tavoitteena on ensisijaisesti parantaa taimenen luontaisen lisääntymisen mahdollisuutta ja myös paikallisia kalastusoloja. Taipaleenjoen kokonaiskuormituksen alentaminen on tärkeää myös kunnostuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hakijan tulee jatkaa kalataloudellista velvoitetarkkailua, jota on toteutettu niin sanottuna yhteistarkkailuna alueen muiden vesistökuormittajien kanssa. Lisäksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi hakijan tulee sopia kuormitusvaikutusten alaisella osuudella Taipaleenjokea vesialueen omistajan kanssa esimerkiksi 50 100 pyyntikokoisen kirjolohen istuttamisesta vuosittain Taipaleenjokeen. Jätevesien puhdistus tulee hoitaa parasta käyttökelpoista tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (BEP) noudattaen. Lisäksi hyvä puhdistustulos tulee varmistaa huolellisella laitoshoidolla. 3) Liperin kunnan tekninen lautakunta/lupajaos Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Nykyisen luvan määräyksillä on riittävästi huomioitu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat. Lisäksi hakija esittää tehostavansa lietteenpoistoa. Ympäristöluvan myöntämiselle nykyistä lupaa vastaavilla lupamääräyksillä ei ole esteitä. Muistutus AA(426-410-20-10) Noin 1,5 km kalalaitoksen alapuolella Taipaleenjoen varrella olevan kiinteistön omistavan muistuttajan mukaan olisi tarpeellista tehdä virtaamien vaihtelun ja lisääntyvän rehumäärän yhteisvaikutusten arviointi. Silmämääräisen arvioinnin mukaan virtaama saattaa ajoittain jopa puolittua normaaliin pinnankorkeuteen verrattuna, josta johtuen myös fosforin suhteellinen määrä vesikuutiossa saattaa muuttua merkittävästi alajuoksulla. Muistuttaja on huolissaan lietetaskujen puhdistuksesta. Taskujen puhdistuksessa esimerkiksi ruoppaustekniikalla on mahdollista aiheuttaa saasteen vapautuminen virran vietäväksi. Toinen seikka on, miten ja minne saatu jäte käsitellään ja varastoidaan.

11 (18) Muistuttajalla on viisikymmentäluvulta lähtien muodostunut omakohtainen näkemys Taipaleenjoen veden laadusta ja sen vesimäärän vaihteluista. Vesi on samentunut jopa siinä määrin, että uiminen ei juuri houkuttele. Muistuttajalla ei ole varmuutta sameuden syy-yhteydestä kalankasvatukseen. Hakijan vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija on ilmoittanut, ettei lausunnoista ja muistutuksesta ole huomautettavaa. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston 9.7.2004 antaman päätöksen nro 65/04/2 perusteena olleet asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010 2015 sekä ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä (HERTTA) tulostetut tiedot kohdealueen vesistöjen ekologisen tilan määrittelemisestä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN JA VESILAIN MUKAISEN LUVAN TARKISTAMINEN Aluehallintovirasto tarkistaa Lea, Petri ja Aarno Kiiskisen (Teuvo Kiiskinen kuolinpesän osakkaina) Liperin kunnassa sijaitsevan Viinijärven kalalaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 65/04/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu vesilain mukaisia vesistöön sijoitettuihin rakenteisiin tai veden käyttöön liittyviä korvattavia vahinkoja eikä ennalta arvioiden myöskään ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia korvattavia vahinkoja. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Kalankasvatusmäärän lisäämisen osalta hakemus on hylätty. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Veden johtaminen, rakenteet ja laitteet 1. Laitokselle saa johtaa vettä Taipaleenjoesta enintään 500 l/s. 2. Kasvatusaltaiden, vedentuloporttien ja -poistoporttien sekä lietetaskujen sijainti ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevasta asemapiirroksesta MK 1:1 000.

12 (18) 3. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesistöpäästöt 4. Laitoksella kalojen ruokintaan vuosittain käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 220 kg. Vesistöön joutuva laskennallinen kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 135 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun sisältämän ja sillä tuotetun kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa. Veden lämpötilaa ja happipitoisuutta tulee seurata. 5. Hakemuksen mukaiset lietetaskut on rakennettava vuoden 2013 kasvatuskauden loppuun mennessä. Kasvatusaltaisiin kertyvä liete on poistettava lietetaskuista kasvatuskauden aikana vähintään kerran kuukaudessa. Poistettu liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pilaa pohjavettä tai valu vesistöön. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava. Jätteet, kuten rehusäkit, on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 7. Kuolleet kalat on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai kompostoitava. Komposti tulee hoitaa niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa tai muita päästöjä ympäristöön. Seosainetta tulee käyttää riittävästi, kompostoitumisolosuhteita (lämpötila ja kosteus) tulee seurata ja niitä tulee pitää yllä siten, että materiaali kompostoituu. Kompostoinnin lopputuote tulee käyttää hyväksytyssä kohteessa. Kuolleita kaloja ei saa haudata maahan. Kompostoitavasta materiaalista, seosaineiden käytöstä ja valmiista kompostointituotteesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, toimitusaika- ja paikka. 8. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä, toimitusaika ja -paikka sekä kuljettaja. Kemikaalien varastointi 9. Laitoksella käytettävät pesuaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida omissa suljetuissa astioissaan siten, että ainetta ei pääse vuototapauksissa maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluvi-

13 (18) ranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi 12. Luvan saajan on pidettävä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa käytetyt rehut allaskohtaisesti viikoittain, (määrä, tuotenimi, raekoko, fosforija typpipitoisuus), laitokselle tuotujen ja laitokselta poistettujen kalojen määrä viikoittain, tiedot todetuista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön ja häiriöiden johdosta tehdyt korjaukset. Tietojen säilytyksestä ja toimittamisesta tulee sopia erikseen valvontaviranomaisen kanssa. 13. Laitoksen päästötarkkailu toteutetaan käytetyn rehun määrään ja sen fosforipitoisuuteen sekä kalojen lisäkasvuun perustuvalla ravinnetaselaskelmalla. Vesistötarkkailuun lisätään tarkkailupiste laitoksen yläpuolelle ELY-keskuksen kanssa sovittavaan paikkaan. Alapuolella olemassa olevasta pisteestä ja yläpuolisesta uudesta pisteestä otetaan näytteet kesä-, heinä- ja elokuussa kolmen vuoden välein alkaen vuodesta 2013. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori - ja -typpipitoisuus. 14. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ELY-keskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. 15. Laitoksen uusi päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava tarkastettavaksi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle viimeistään 31.10.2012. 16. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnan vaikutuksia vaikutusalueen kalastoon ja kalastukseen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä osallistumalla alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Kalatalousvelvoite 16. Luvan saajan tulee istuttaa Taipaleenjokeen kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueelle vuosittain 80 pyyntikokoista (keskipaino vähintään 800 g) kirjolohta. Istutuksista tulee ilmoittaa etukäteen vesialueen omistajalle. Toiminnan lopettaminen 17. Jos laitoksen toiminta loppuu pysyvästi, on siitä ilmoitettava Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Laitoksen toiminnan päätyttyä kalankasvatustoimintaan kuuluvat laitteet ja rakenteet on poistettava vesialueelta.

14 (18) Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään vuoden ajan kalankasvatuslaitoksen toiminnan loppumisesta ja rakenteiden poistamisesta. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille 31.3.2021 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta ja selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen, kuvaus kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittelystä sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä mahdollisten vahinkojen poistamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut vesiasetuksessa ja ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoiman saatuaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 9.7.2004 antaman päätöksen nro 65/04/2. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Kysymyksessä on myönnetyn ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen. Luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 9.7.2004 antamalla päätöksellä nro 65/04/2. Toiminta sijoittuu kaavamääräysten mukaisesti. Toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Veden ottaminen laitokselle on edelleen vesilain mukaista.

15 (18) Kalankasvatustoiminta säilyy nykyisellään ja vesistökuormitus ei kasva. Vesistössä ei ole tarkkailun tulosten perusteella todettu laitoksen päästöistä johtuvaa merkittävää vesistön pilaantumista. Vesistöpäästöjä rajoitetaan asettamalla vuosittain käytettävälle rehun sisältämälle fosforimäärälle raja. Toimittaessa tämän luvan tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista Viinijärven kalalaitoksen olosuhteissa. Vaatimuksiin vaikuttavat laitoksen ikä, pieni koko sekä sijainti. Vesistökuormitusta vähennetään ruokintaa optimoimalla, käyttämällä mahdollisimman vähän kuormittavia rehuja, hapettamalla vettä ja poistamalla lietettä riittävän tehokkaasti tarkoitukseen soveltuvilla puhdistusmenetelmillä. Lietetaskujen käyttö hakemuksessa esitetyllä tavalla ei merkittävästi vaikuta toiminnan ravinnekuormitukseen, mutta niillä saadaan poistettua kiintoainetta vedestä aikaisempaa tehokkaammin. Käytännössä lupa mahdollistaa noin 22 000 kg:n vuotuisen kasvatusmäärän. Määrän lisääminen heikentäisi kasvatusolosuhteita nykyisissä allastiloissa ja voisi lisätä kalojen kuolleisuutta. Taipaleenjoen ja Heposelän tila on luokiteltu vesienhoidon suunnitteluun kuuluvassa ekologisen tilan luokittelussa tyydyttäväksi. Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelmassa 2010 2015 ei ole esitetty kalankasvatusta koskevia lisätoimenpiteitä. Heposelän tilan paranemisen on arvioitu tapahtuvan vasta vuoteen 2021 mennessä ekologisen tilan hitaan palautumisen takia. Viinijärven kalalaitoksen kalankasvatustoiminnan lupamääräyksissä on päästöjen rajoittamisessa otettu huomioon Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 asetettujen vesistön tilatavoitteiden saavuttaminen ja säilyttäminen. Laitoksen vesistökuormitusta ei ole mahdollista lisätä tässä päätöksessä määrättyä suuremmaksi. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Laitoksen perusrakenteissa ei ole tehty muutoksia. Lietetaskut on määrätty toteutettavaksi hakijan esittämällä tavalla. Rakenteiden kunnossapidosta on annettu lupamääräys. Vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi laitoksen fosforikuormitukselle on annettu enimmäisraja. Vuotuista fosforipäästörajaa on alennettu 140 kg:sta 135 kg:aan. Saatavilla olevilla laadukkailla rehuilla lupamääräyksen mukainen rehun käyttö (fosforia enintään 220 kg/v) mahdollistaa noin 22 000 kilon vuotuisen lisäkasvun, jos rehun fosforipitoisuus on 1 %. Matalafosforista rehua (0,8 % fosforia) käyttäen on 27 000 kg:n lisäkasvu mahdollinen. Rehukertoimeksi on laskelmissa arvioitu 1,0. Kasvatusaltaista poistettava lietevesi levitetään pellolle lannoitteeksi. Lietteen käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisystä on annettu lupamääräys. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mah-

16 (18) dollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Kompostointi on hyvin hoidettuna kalajätteen käsittelyyn soveltuva menetelmä. Seosaineen riittävällä määrällä varmistetaan, ettei kalajäte ala mädäntyä hapettomissa olosuhteissa ja aiheuta hajuhaittoja. Kompostoitumisolosuhteiden ylläpitämisellä varmistetaan, että lopputuote on mahdollista hyötykäyttää esimerkiksi lannoitevalmisteena. Sivutuoteasetuksen mukaisen eläinperäisen jätteen kompostoinnin tulee täyttää Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) vaatimukset. Jätteenkäsittelyltä ei vaadita vakuutta, kun kyseessä on jätteen hyötykäyttö. Kuolleiden kalojen hautaaminen maahan ei ole sallittua. Kalojen hautaaminen maahan hakijan esittämässä laajuudessa vastaa niiden sijoittamista kaatopaikalle. Tällöin sijoituspaikalla tulisi olla valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (VNp 861/1997) mukaiset pohjarakenteet. Mainitun säädöksen mukaan valtaosa biohajoavasta jätteestä tulee hyödyntää kaatopaikalle sijoittamisen sijaan. Lisäksi kuolleiden kalojen hautaamisesta voi aiheutua roskaantumista ja haittaeläinten lisääntymistä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös seuraavaa lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Tarkkailusta on syytä epätarkkuutensa vuoksi poistaa virtaamamittaus ja päästötarkkailu sekä lisätä Taipaleenjoen vedenlaadun tarkkailua kalalaitoksen ylä- ja alapuolella. Päästöt lasketaan Viinijärven kalalaitoksen olosuhteissa luotettavimmin ainetaseeseen perustuen. Muutoksen vuoksi on uusi päästö- ja vesistötarkkailuohjelma määrätty toimitettavaksi valvontaviranomaiselle. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien enempien vahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Luvan saaja velvoitetaan istuttamaan Taipaleenjokeen kirjolohia toiminnastaan kalastukselle aiheutuvien haittojen hyvittämiseksi. Kalataloudellisella yhteistarkkailulla seurataan laajasti alueen kalakantojen kehitystä ja kalastuksen edellytyksiä. Tarkkailuun osallistuvat alueella vesistökuormitusta aiheuttavat toimijat. Luvan saaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Valvova viranomainen voi tarkkailutulosten perusteella arvioida, milloin tarkkailu voidaan lopettaa. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Viranomaisten lausunnoissa ja muistutuksessa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä.

17 (18) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 39, 42 46, 50, 52, 55, 56, 72, 90 ja 105 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15 ja 19 Vesilaki (264/61) 2 luku 31 1 momentti Käsittelymaksu on 2 610 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan kalankasvatuslaitosta, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/v, koskevan päätöksen käsittelymaksu on 5 220 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis 2 610 euroa. Kalajätteen käsittely on vähäistä, joten siitä ei peritä erikseen maksua. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lea, Petri ja Aarno Kiiskinen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Liperin kunta Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Liperin kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulutetaan Liperin kunnan virallisella ilmoitustaululla.

18 (18) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Antti Ylitalo Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Antti Ylitalo. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.