Kasvinsuojeluruiskun tekniikka ja suutinvalinta Sivu 1 7.2.2013
Kasvinsuojelutekniikan ongelmat Alhainen hyötysuhde noin 90 % torjunta-aineesta joutuu hukkaan Ruiskutustekniikan taso heikko levitystasaisuus, ruiskun vaikea säädettävyys ja puutteelliset varusteet Ruiskujen käyttö huolimatonta ei säädetä ennen käyttöä väärä ruiskutuskorkeus, ajonopeus ja paine ruiskun huolto ja kunnostus jää tekemättä Ohjeiden puute kuinka ruisku olisi säädettävä kullekin torjunta-aineelle, - kohteelle ja -olosuhteisiin Sivu 2 7.2.2013
Testauksessa havaittuja vikoja vialliset painemittarit roskaiset suuttimet jäätymisvauriot vuodot imupuolella puomin taipumiset ongelmat pumpussa Sivu 3 7.2.2013
Sivu 4 7.2.2013
Sivu 5 7.2.2013
Sivu 6 7.2.2013
Pumppu ei muodosta riittävää painetta tai paine on sykkivää ruiskutettaessa Tarkista: imupuolen tiiveys säiliön ja pumpun välillä pumpun venttiilit pumpun kalvot - vettä öljyn seassa - vettä valuu pumpun alta paineentasaaja Sivu 7 7.2.2013
Pumpun rakenne kalvo 10 Venttilli osina 34-37 Sivu 8 7.2.2013
Paineentasaajan rakenne kalvo 48 ilmamäärä puolet ruiskutuspaineesta Sivu 9 7.2.2013
Huollosta saatavat edut torjunnan varmistaminen kustannukset alenevat ruiskutusta ei tarvitse keskeyttää korjausten takia ja torjunta tehdään ajallaan lehtivaikutteisten herbisidien annosta voidaan alentaa 25-30 % kuormittaa ympäristöä vähemmän ja on käyttäjälle turvallisempi Sivu 10 7.2.2013
Huolto käytännössä Varaosa- ja korjauspaketti Ruiskun voitelu Ruiskun pesu Suutinten vaihto Ruiskutuspuomi Letkut Nivelakseli Nestesäiliö Sekoitus Imusiivilä ja painepuolen suodatin Pumpun tuoton mittaus Paineentasain Paineensäädin ja jakoventtiilistö Painemittari Suutinten tilavuusvirran mittaus Sivu 11 7.2.2013
Omatoiminen testaus Ympäristön ja ruiskutustyön lopputuloksen kannalta oleellisempi kuin 5 vuoden välein tehtävä virallinen testaus Koekäyttö puhtaalla vedellä - vuotojen poistaminen ja säätölaitteiston toiminta Suutinten tuoton mittaus (kello ja mittakannu) - jos eroaa taulukkoarvosta yli 10% suuttimet kuluneet tai painemittari viallinen Levitystasaisuuden silmämääräinen arviointi Sivu 12 7.2.2013
Levitystasaisuuden arviointi viuhka tasainen levitystasaisuus ok - hammasharja hyvä puhdistusväline muista aina puomin oikea korkeus - viuhkasuutin 40-60 cm Sivu 13 7.2.2013
Ruiskun säilytys Pesu ja huuhtelu Puhdistetaan suodattimet ja suuttimet Voidellaan käyttöventtiilien vipujen nivelet öljyllä Tarkistetaan pumpun öljymäärä ja kalvot Tarkistetaan letkujen kunto ja liitosten tiiveys Lisätään 50 % pakkasnestettä pumppuun ja kierrätetään ( huom. tippastopit) Avataan imupuolen palloventtiilit Sivu 14 7.2.2013
Suutinten valinta ruiskutuksen kohde - rikkakasvi-, tauti-, tuholaisruiskutus käytettävät tehoaineet - lehti- vai maavaikutteinen levitettävä nestemäärä ruiskutusolosuhteet - tuuli Sivu 15 7.2.2013
Oikea suutinkoko ruiskutusmäärä l/ha haluttu ajonopeus ruiskutuspaine (viuhkasuutin 1,5-3 bar) - ruiskutuspaine vaikuttaa aina pisarakokoon - paine kasvaa pienempi pisarakoko ja parempi peittoaste, mutta suurempi tuulikulkeuma suuttimet nykyään värikoodattuja l/min Sivu 16 7.2.2013
Suutinten värikoodit Virtausnopeus Väri Koodi 3 bar / l/min 0.4 Oranssi 01 0.6 Vihreä 015 0.8 Keltainen 02 1,0 Violetti 025 1.2 Sininen 03 1.6 Punainen 04 2.0 Ruskea 05 2.4 Harmaa 06 3.2 Valkoinen 08 Sivu 17 7.2.2013
Pisarakoolla on vaikutusta: kulkeumaan pisaroiden tunkeutumiskykyyn pisaroiden kerrostumiseen pisaroiden peittoasteeseen Sivu 18 7.2.2013
Kulkeumaan vaikuttavat tekijät pisarakoko ajonopeus puomin korkeus lisäilman nopeus kasvuston suodatusvaikutus ilmastotekijät Sivu 19 7.2.2013
Pisarakoon merkitys ruiskutuksissa Ruiskutusmäärä 200 l/ha Lehden pinta-ala 4 x 4 mm (16mm²) : 1 x 0.4 4 x 0.1 Pisarakoko 0.4 mm Pisarakoko 0.3 mm Volyymi: 1 pisara = 64 pisaraa Pisarakoko 0.2 mm 4 mm Pisarakoko 0.1 mm Sivu 20 7.2.2013
Tuuli Pisarakoon merkitys ruiskutuksissa Pisarat < 0.1 mm Suuri tuulikulkeuma 0.1 mm < pisarat < 0.3 mm Optimaalinen pisarakoko Pisarat > 0.3 mm in size Sivu 21 7.2.2013 Putoavat kasvustosta maahan
Pisarakoko on kompromissi pisarakoko Tasaisuus Tunkeutuminen Tuulikulkeuma Erittäin pienet pisarat Pienet pisarat Keskikokoiset pisarat Suuret pisarat Erittäin suuret pisarat 125 µm= 0.12 mm 250 µm= 0.25 mm 350 µm= 0.35 mm 450 µm= 0.45 mm 575 µm= 0.57 mm Sivu 22 7.2.2013
Erilaiset suutintyypit Suuret pisarat ID suutin viuhkasuutin Sivu 23 7.2.2013 Pienet pisarat AD viuhkasuutin Lyhyt tuulisuutin
Ruiskutusnesteen suodatus On tärkeää, että ruisku on varustettu tehokkaalla nesteensuodatuksella. Näin voidaan välttyä kiusallisilta suutintukkeumilta kesken ruiskutustyön painesuodatin suuttimen mukaan Suutin imusuodatin painesuodatin suutinsihti 02,025 10-12-14 50 mesh 100 mesh 100 mesh 03 16-18 50 mesh 80 mesh 80 mesh Sivu 24 7.2.2013
Sivu 25 7.2.2013
Sivu 26 7.2.2013
Sivu 27 7.2.2013
Sivu 28 7.2.2013
Suuttimet Sivu 29 7.2.2013
Erilaisia suuttimia Erikokoisia Eri materiaali ( muovi, ruost.teräs, keraaminen) - kulutuskestävyyteen vaikuttaa myös veden laatu, käytetyt kemikaalit ja ruiskutuspaine Rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaisia - ilma-avusteiset suuttimet - Low-Drift - nestelannoitukseen erikoissuuttimet tai laahausletkut Sivu 30 7.2.2013
HARDI ISO-SUUTTIMET Täysi sarja ISO-suuttimia Vakio viuhkasuutin LowDrift suutin Ilmaseos -suutin (InJet) Sivu 31 7.2.2013
Ilmaseos -suuttimia Tyypit AIR INFUSION ID - INJET TURBODROP AIR INCLUSION BUBBLE JET Sivu 32 7.2.2013
Hypro vakio viuhkasuutin Hypro Guardian Air - Ilmasuutin, kallistettu suutinkulma Hypro Off-Centre - puominpäätysuutin Hypro vakio keraaminen viuhkasuutin Hypro lannoitesuutin - 6 nestesuihkua Hypro Drift Beta - Tuulisuutin Hypro Twincap - kaksoissuutin Sivu 33 7.2.2013
Lechler ST perusviuhkasuutin Lechler LU yleiskärki Lechler AD antidrift Lechler IDK ilmaavusteinen suutin Lechler FD - lannoitukseen Sivu 34 7.2.2013
Kaksoisviuhkasuuttimet Tilakoko ja ruiskutusalat kasvavat, optimaalinen ruiskutusaika on lyhyt: tarvitaan kapasiteettia lisää Viljelymenetelmä- ja olosuhdemuutosten vuoksi rikkakasvi- ja tautipaine kasvavat tarvitaan tasaisempaa peittoa Kapasiteettia on mahdollista lisätä pienentämällä vesimäärää ja lisäämällä ajonopeutta Kaksoisviuhkasuuttimilla peitto paranee ja ajonopeutta voidaan lisätä perinteisiin suuttimiin verrattuna Sivu 35 7.2.2013
Kaksoisviuhkasuutin Vähemmän katvealueita" = Ø 4 m/s 2.5 m/s = 9 km/h 30 30 Ø 4 m/s Ruiskutusviuhka Ruiskutusviuhka Sivu 36 7.2.2013
Kasvukauden aikainen lisälannoitus ruiskulla Laahusletkut Nestemäisen lannoitteen erikoissuuttimet Tavalliset viuhkasuuttimet Sivu 37 7.2.2013