Päätös Nro 15/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/86/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.2.2014 ASIA Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottoluvan peruuttaminen, Jyväskylä HAKIJA Jyväskylän Energia Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Jyväskylän Energia Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 22.11.2013 vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylässä sijaitsevan Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottoluvan peruuttamista ja tarkkailuvelvoitteen lopettamista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 3 luvun 24 :n 1 momentin 3) kohta HANKETTA KOSKEVAT LUVAT HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA Itä-Suomen vesioikeus on 9.9.1985 antamassaan päätöksessä N:o 74/Va II/85 myöntänyt Jyväskylän maalaiskunnalle luvan Tyyppälän pohjavedenottamon rakentamiseen ja oikeuden ottaa siitä pohjavettä 700 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Pohjavedenottamo sijaitsee Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylässä tiloilla Petäisniemi 179-401-12-289 ja Petäisniemi 2, 179-401-12-334. Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta ovat yhdistyneet vuonna 2009. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa
LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT Jyväskylän maalaiskunta on sulkenut Tyyppälän vedenottamon tammikuussa 1999 raakaveden korkeiden tri- ja tetrakloorieteenipitoisuuksien vuoksi. Myrkyt ovat tiettävästi peräisin Seppälänkankaan teollisuusalueella vuosikymmeniä sitten tapahtuneesta tulipalosta. Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistymisen jälkeen Jyväskylän kaupunki on siirtänyt vedenottoluvat ja tarkkailuvelvoitteet osana vesilaitoskauppaa Jyväskylän Energia Oy:lle vuoden 2009 alussa. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ole suunnitelmia vedenottamon ottamisesta uudelleen käyttöön johtuen ottamon pienestä antoisuudesta, tarvittavasta vedenkäsittelyprosessista, laitoksen saneerauksen kalleudesta sekä Seppälänkankaan teollisuusalueesta aiheutuvista ympäristöriskeistä. Jyväskylän Energia Oy on hakenut vedenottoluvan purkamista ja ottamon tarkkailuvelvoitteen lakkauttamista. Hakijan käsityksen mukaan useita vuosia sitten tapahtuneella vedenoton lopettamisella ei ole vaikutusta muille kiinteistöille tai osapuolille. Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvittävät parhaillaan mahdollisuutta poistaa Seppälänkankaan pohjavesialueen luokitus tai pienentää alueen rajausta. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Seppälänkankaan pohjavesialue (091 7951) sijoittuu lounais-koillissuuntaiselle Sisä- Suomen reunamuodostumalle ja siihen liittyville deltoille sekä reunamuodostuman länsipuolisille luoteis-kaakoissuuntaisille syöttöharjuille. Pohjavesialue on tasainen, mutta siinä esiintyy lounais-koillissuuntaisia moreeniharjanteita sekä samansuuntainen moreenipeitteinen kallioharjanne. Reunamuodostuman maaperä on Tyyppälänjärven etelä-, kaakkois- ja koillispuolisilla alueilla silttimoreenia sekä silttiä ja hiekkaa. Myös reunamuodostuman koillisosassa, Koivukorven alueella ja kaakkoisosassa, Pupuhuhdan alueella maaperä on silttiä, hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Koivukorven alueella on myös moreenia. Reunamuodostuman keskiosissa maaperä on karkeampaa, hiekkaa ja soraa, mutta alueella on
3 myös hienorakeisia maa-aineksia, silttiä ja hienoa hiekkaa sekä moreenia. Reunamuodostuman kairauksissa on Tyyppälänjärven kaakkoispuolisella alueella päästy syvimmillään 13 metrin syvyyteen. Tyyppälän vedenottamon alueella kairauksissa on päästy yli viiden metrin syvyyteen. Koivukorven alueella kairauksissa on päästy syvimmillään 17 metrin syvyyteen ja Pupuhuhdan vedenottamon alueella 34 metrin syvyyteen. Reunamuodostuman keskiosan kairauksissa on päästy ainakin 22 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa Tyyppälänjärven kaakkoispuolella kaakosta luoteeseen ja purkautuu Tyyppälänjärveen. Tyyppälän vedenottamolle pohjavesi virtaa vedenottamon itä- ja kaakkoispuoliselta alueelta. Koivukorven alueella vesi virtaa lännestä itään ja Pupuhuhdan vedenottamon alueella luoteesta kaakkoon. Reunamuodostuman itäosissa pohjavesi virtaa lounaasta koilliseen. Koepumppaushavaintojen mukaan pisteen K1 alue, jolle Pupuhuhdan vedenottamon ensimmäinen kuilukaivo on tehty, soveltuu vedenottoon. Siitä on saatavissa pohjavettä 1 700 m 3 /d. Koepumppaushavaintojen mukaan piste PB soveltuu vedenottoon. Siitä on saatavissa hyvänlaatuista pohjavettä 600-700 m 3 /d. Koepumppaushavaintojen mukaan piste K120, johon Tyyppälän vedenottamon ensimmäinen siiviläputkikaivo on tehty, soveltuu vedenottoon. Siitä on arvioitu saatavan 700 m 3 /d pohjavettä. Pohjaveden käyttö edellyttää sen alkalointia. Koepumppaushavaintojen mukaan piste P100 soveltuu vedenottoon. Siitä on saatavissa pohjavettä jatkuvasti 200-300 m 3 /d. Kerrospumppauksessa havaintoputkesta Hp200/1 pumpattiin enimmillään 315 m 3 /d pohjavettä. Kerrospumppauksessa havaintoputkesta Hp6 (Hp51), johon Tyyppälän vedenottamon siiviläputkikaivo K1 on tehty, pumpattiin enimmillään 85 m 3 /d vähän rautaa sisältävää pohjavettä. Kerrospumppauksessa havaintoputkesta Hp105a pumpattiin enimmillään 80 m 3 /d vain vähän rautaa sisältävää pohjavettä. Havaintoputken Hp105a alue soveltuu lisävedenottopaikaksi. Kerrospumppauksessa pisteeltä P10 (P16), jonka läheisyyteen Tyyppälän vedenottamon siiviläputkikaivot K2 ja K3 on tehty, pumpattiin enimmillään 60 m 3 /d pohjavettä. Pumpattu pohjavesi täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Koivukorven alueella on tehty myös tekopohjavesitutkimuksia. Vettä koeimeytettiin tutkitun vedenottamon paikan, pisteen P100 läheisyyteen. Koeimeytetyn veden viipymäaika todettiin kuitenkin liian lyhyeksi ja tekopohjaveden muodostamisesta luovuttiin. Tyyppälän vedenottamon veden laadussa havaittiin jo 1992 merkkejä tri- ja tetrakloorieteenin esiintymisestä talousvedessä. Nämä pitoisuudet kasvoivat, kunnes 13.1.1999 pitoisuudet olivat niin korkeita, että ottamo jouduttiin sulkemaan. Tri- ja tetrakloorieteenin pitoisuudet ylittivät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset talousveden raja-arvot (STM 461/2000).
4 Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ympäristökeskus selvittivät mahdollista likaantumisen aiheuttajaa yhteistyössä keväästä 1998 asti, jolloin pidettiin ensimmäinen yhteinen neuvottelu. Varsinaiset selvitystyöt ovat jatkuneet siitä asti. Tuloksena on tällä hetkellä, että maaperän ja pohjaveden likaantuminen on tapahtunut tai tapahtuu edelleen Jyväskylän kaupungin alueella. Tulosten perusteella voidaan otaksua, että likalähteitä on vähintään kaksi. Toisin sanoen trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni tulevat eri likalähteistä. Tutkimusten perusteella ei voitu osoittaa pohjaveden pilaamisen aiheuttajia. Tyyppälän pohjavedenottamo on ollut käytöstä pois vuodesta 1999 asti. Edellä esitetyn perusteella Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottolupa voidaan lopettaa ja siihen liittyvä tarkkailuohjelma päättää. Lisäksi ottamon rakenteet voidaan tarvittaessa purkaa. Vedenottamon vedenottoluvan päättymisestä tulee ilmoittaa Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2) Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että vedenottamon toiminta on päättynyt vuonna 1999. Vedentuotannon uudelleen käynnistämiselle ei ole nykytilanteessa tarvetta eikä teknis-taloudellisia edellytyksiä, joten vedentuotantotoiminnan lakkauttamiselle on selkeät perusteet. Vedentuotanto voidaan turvata Jyväskylässä taloudellisesti ja laadullisesti nykyisten järjestelmien kautta, mistä syystä Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottolupa voidaan purkaa. Koska vedentuotannolle ei ole edellytyksiä missään olosuhteissa, hakija tulee velvoittaa purkamaan vedentuotantolaitteet viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ja ilmoittamaan purkamisesta valvontaviranomaisille. HAKIJAN SELITYS Lausunnoissa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden johdosta selityksen pyytäminen hakijalta olisi ollut tarpeen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto rauettaa Itä-Suomen vesioikeuden 9.9.1985 antaman päätöksen N:o 74/Va II/85 mukaisen luvan Tyyppälän pohjavedenottamon rakentamiseen Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylään ja pohjaveden ottamiseen siitä Jyväskylän Energia Oy:n hakemuksen ja jäljempänä olevien määräysten mukaisesti. Vedenottamon rakenteet on purettava viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Rakenteiden purkamisesta syntyvät jätteet on käsiteltävä Jyväskylän kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Purkutyön valmistumisesta on ilmoitettava 60 päivän kuluessa kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -
5 vastuualueelle sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Pohjavedenottoa koskeva lupa voidaan rauettaa, koska vedenotto on lopetettu jo vuonna 1999 eikä sen aloittamiselle uudelleen ole edellytyksiä. Vedenottoluvan rauettaminen ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Raukeamispäätöksen myötä lakkaavat myös lupamääräysten mukaiset velvoitteet ilman, että niistä annetaan erillisiä määräyksiä. Vedenottamon rakenteet määrätään poistettavaksi, koska ne ovat käyneet vedenoton lakkaamisen seurauksena tarpeettomiksi eikä hakija ole esittänyt niille muutakaan käyttötarkoitusta. Hakemusta ei ole ollut tarpeen antaa tiedoksi vesilain 11 luvun 10 :n mukaisesti, koska kyse on asiasta, joka ei vaikuta muuhun kuin hakijan oikeuteen tai etuun (vesilaki 11 luku 10 5 momentti). Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 25 Jätelain 13, 28 ja 29 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 500 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Maksutaulukon mukaisen muun pohjavettä koskevan asian maksu on 1 280. Koska maksu on luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään maksu tuntiperusteisena 50 /h. Hakemuksen käsittelyyn on käytetty aikaa kymmenen tuntia.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 6 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuoltoviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
7 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Lasse Känsälä Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Leena Erving. LE/TKa
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.3.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 029 501 8450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.