KIINTEISTÖREKISTERIOTE 9.4.2014 Sivu 1 (2) Rekisteriyksikkö 729-408-7-386 SISTUSLAMPI Perustiedot Kiinteistötunnus: 729-408-7-386 Nimi: SISTUSLAMPI Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Saarijärvi (729) Arkistoviite: 10:1080- Rekisteröintipvm: 30.8.1977 Kokonaispinta-ala: 9,267 ha Maapinta-ala: 8,547 ha Vesipinta-ala: 0,7200 ha Palstojen lukumäärä: 1 Muodostumistiedot Kiinteistötoimitus tai viranomaispäätös: Lohkominen Rekisteröintipvm: 30.8.1977 Rekisteriyksiköt ja määräalat, joista tämä rekisteriyksikkö on muodostunut: Rekisteriyksiköstä: Maapinta-ala (ha) 729-408-7-310 MANNILA 8,5470 Muodostumishetken pinta-ala yhteensä (ha): 8,5470 Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet Kaavat ja rakennuskiellot 1) Asemakaava (ohjeellinen tonttijako) Kaavan arkistotunnus: R1:5 Vahvistamispvm: 15.12.1972 2) Asemakaava (ohjeellinen tonttijako) Kaavan arkistotunnus: R1:9 Vahvistamispvm: 9.7.1974 Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset 1) Tieoikeus VENEVALKAMALLE Oikeutetut: 729-408-7-387 (X) MANNILA Rasitettu: 729-408-7-386 SISTUSLAMPI 2) Venevalkama (000-2010-K429) Oikeutetut: 729-408-7-539 MANNILA Rasitetut: 729-408-7-386 SISTUSLAMPI (X) = lakannut rekisteriyksikkö Rekisteröintipvm: 12.1.2010 Voimaantulopvm: 30.8.1977 Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin Kiinteistöllä ei ole osuuksia: 1) Yhteiset maa- ja vesialueet Ei osuutta Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset 1) Rajankäynti Rekisteröintipvm: 31.10.1983 Arkistoviite: 10:1317 2) Kartoitus osittain Rekisteröintipvm: 11.12.2001 Arkistoviite: 729:2001:112 Vesipinta-alan muutos: +0,7200 ha
KIINTEISTÖREKISTERIOTE 9.4.2014 Rekisteriyksikkö 729-408-7-386 SISTUSLAMPI Sivu2(2) Muita tietoja Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä 9.4.2014. Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin www.maanmittauslaitos.fi/rekisteritiedot.
Mannilan kartano 23.4.2014/mt Kaavallinen tilanne Nykyisen päiväkodin alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Ote ajantasa-asemakaavasta
Saarijärven keskustan yleiskaavaehdotus Yleiskaavamerkinnät:
Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 1 / 4 23.4.2014 13:04 laaja kohderaportti Keski-Suomen museo Saarijärven keskustan reuna-alueiden ja Pylkönmäen kirkonkylän tarkistusinventointi SAARIJÄRVI SAARIJÄRVI MANNILAN PÄIVÄKOTI Päiväkoti pihalta (Nina Könönen 8.2.2009) Aittarivi pihalta (Nina Könönen 8.2.2009) pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08 id: 35342 kunta: Saarijärvi kylä: Saarijärvi sijainti: Mannilantie 9 43100 Saarijärvi tyyppi: maa- ja metsätalous ajoitus: 1864-1917
Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 2 / 4 23.4.2014 13:04 ajoitusselite: luokitus: arvotus: inventoija: 1880-luku ei määritelty ei määritelty Nina Könönen inventointipvm: 08.02.2009 kuvaus: Mannilan päiväkodin pihapiiri sijaitsee Saarijärven keskustan länsipuolella Mannilan asutusalueen kaakkoisosassa. Lähellä Saarijärven rantaa sijaitsevan entisen maalaistalon pihapiirin läheisyydessä on Sistuslampi ja Tervalampi. Pihan ympärillä on metsikköä. Metsikössä ja säleaidalla aidatun pihamaan reunamilla on jäljellä vanhaa August Mannilan aikaista puustoa. Myös osa pihan pensasistutuksista lienee ajalta ennen päiväkotikäyttöä. Kertaustyylien aikakaudella rakennettu pitkä päärakennus on suoraan vastassa sisääntulotietä. Pihaa rajaa idästä pitkä aittarakennus. Lohkokiville perustettu aitta on satulakattoinen ja punamullattu. Aittarakennuksen eteläpäässä on neljä hirsipintaista aittaosaa, joiden edessä on katettu käytävä lehtisahauskoristeisella käytävällä. Aittaosien yläosissa ja päädyssä on peiterimalaudoitus viistetyillä riippuvilla päillä. Hirsiseinien yläosissa on aukot aittatiloihin. Eteläpäädyssä on tikapuurakenteinen keilakattoinen ruokakellon torni ilman kelloa. Aittarakennuksen pohjoispäässä on syvempirunkoinen liiteriosa, jossa laitimmaisena on ulos työntyvä poikkipääty. Valkoisten vuorilautojen päät ovat veistetyt ja ristikkäiset. Ovet ovat ruskeat ja räystäiden aluset tumman vihreät. historia: Mannilan tila on syntynyt kun Kantalan kantatila halottiin kahtia vuonna 1680. Tila on siten yksi vanhimpia Saarijärven kantatiloista. Tilaa hallitsi 1700-luvun alussa kirkkoherra Sireliuksen leski Katrina Alopauks ja vuodesta 1748 korpraali Logrénin suku. 1780-luvulta 1850-luvulle tila oli maanmittari Matias Hackzellin suvulla ja 1860-luvulla Mannilassa asui hovioikeuden auskultantti Paul Roschier. Myös maanmittari Hackzellin leski Juliana asui Mannilassa seuranaan Wilhelmiina Rochier vuoteen 1875 asti, jolloin Juliana Hackzell kuoli ja Wilhelmina Roschier muutti Kolkanniemessä asuneen sisarensa Augusta kanssa Palvansalmen rannalle Koivurantaan. Mannila siirtyi Matti Malbergin omistukseen. Vuodesta 1887 lähtien Mannilan taloa omistivat August ja Selma Mannila. August Mannila toimi lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä ja Mannilan tila oli maatalouden alalla edelläkävijä Saarijärvellä. August Mannilalla oli maanviljelyksen ohella jonkin aikaa 1900-luun vaihteessa Saarijärven rannassa saha ja mylly. Hänellä oli myös Saarijärven ensimmäinen auto vuonna 1906 ja ensimmäinen moottoripyörä. Mannilan tilasta oli erotettu 1930-luvulle mennessä 12 torppaa. Mannilan nykyisen päärakennuksen rakennutti August Mannila 1880-luvulla. Päärakennusta vastapäätä on muistitiedon mukaan ollut toinen asuinrakennus, jossa asuivat mm. Elien Waren Saarijärvelle tultuaan. Rakennus paloi 1890-luvulla. Päärakennuksen itäpuolella oli punainen L-muotoinen rakennus, jonka toisessa päässä oli vuokrattavia asuntoja. Niissä ovat asuneet mm. tuomarit Tähkäpää, Sulamaa ja Mäkinen. Rakennuksen toisessa päädyssä toimi kestikievari 1930-luvun puoliväliin asti. Aittarivin länsipuolella oli 30-lehmän 1930-luvulla uusittu navetta sekä vuonna 1926 rakennettu 10 hevosen talli. Pihapiirin läheisyydessä oli lisäksi riihi ja kaksi työväen asuntoa, Niukkala ja Nokkala. Karjanhoito loppui Mannilassa viime sotien jälkeen. August Mannilan kuoleman jälkeen (1934) tilaa omisti perikunta ja tilan rakennukset rapistuivat ja maa jäi hoitamatta. Tilaa hoiti Almar Mannila 1960-luvulle saakka ja se jäi lopulta hänen pojalleen Matti Mannilalle, joka myi tilan rakennuksineen Saarijärven kaupungille. Mannilan asuntoalue kaavoitettiin 1960-luvulla alueelle, joka alkoi Lossin seudulta. Aluksi Mannilan asuntoalueelle sijoitettiin 40 tonttia, joiden taloista osa oli rakenteilla vuonna 1966. Saarijärven männikköinen rinne rantaan jäi pääasiassa virkistyskäyttöön. Mannilan aikaisesta pihapiiristä on jäljellä päiväkotikäytössä oleva päärakennus ja pihaa idän puolelta rajaava varastokäytössä oleva pitkä aittarakennus. arviointi: Mannilan tila on yksi Saarijärven vanhimmista kantatiloista. August Mannila oli monipuolinen toimija Saarijärven kunnalliselämässä ja suunnannäyttäjä maataloudessa. Mannilan päärakennuksella on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa rakennusaikaiset tyylipiirteensä hyvin säilyttäneenä kertaustyylien aikaan rakennettuna suurena maatilan päärakennuksena. Maisemallisesti kauniilla ja herkällä paikalla Saarijärven läheisyydessä sijaitsevat Mannilan hyvin säilyneet päärakennus ja aitta antavat Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan. lähteet:
Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 3 / 4 23.4.2014 13:04 Heikki Junnila, Saarijärven historia 1865-1985, Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 1995 Kallio Reino, Vanhan Saarijärven historia, Saarijärven Offset Ky, Saarijärvi 1987 Paavon portilta Palavansalmelle, Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Saija Silén, Anna Naukka-rinen, Mervi Koskinen, Nina Äijälä, Potku-hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007 Saarijärven rakennusinventointi 1986 1988, Päivi Andersson ja Eija-Lisa Lahnala, Keski-Suomen seutukaavaliitto, Keski-Suomen maakuntaliitto, Keski-Suomen museo, Saarijärvi MANNILAN PÄIVÄKODIN PÄÄRAKENNUS Päiväkoti pihalta (Nina Könönen 8.2.2009) Sisäänkäynti (Nina Könönen 8.2.2009) id: 31637 rakennustyyppi: alkup. käyttö: nyk. käyttö: ajoitus: suunnittelija: kerrosluku: 2 perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: kuvaus: asuinrakennukset 011 yhden asunnon talot 231 lasten päiväkodit 1880-luku ei täytetty lohkokivi hirsi vyöhykkeellinen pysty-vaaka-peiterimalaudoitus vaaleanruskea, ikkunat, vuorilaudat, otsat ja kattovasat valkoiset, räystään aluset tumman vihreät satulakatto profiilipelti T-karmi, ullakolle räystään alla valeikkunat Mannilan päiväkodin pitkä rakennus on perustettu lohkokiville. Satulakattoisen rakennuksen molemmin puolin on keskeisesti satulakattoiset frontonit. Pääsivulla on symmetrisesti satulakattoiset umpikuistit joiden välissä on pulpettikatolla katettu avoveranta. Itäpäädyssä on keittiön umpikuisti, jonka pulpettikatossa on satulakattoinen frontoni. Länsipäätyyn on lisätty yläkerran hätäpoistumistieksi poistumistaso ja metalliset kierreportaat. Rakennuksen julkisivu on jaettu horisontaalivyöhykkeisiin pystyvaaka-peiterimalaudoituksella ja niitä erottavilla listoilla. Kenttien yläosa porrastuu päädyissä. T-karmisten ikkunoiden ja ovien vuorilaudoissa on runsas leikkaus- ja sorvikoristelu. Avoverannan kaiteessa on lehtisahauskoristelu ja kattokannattajien päät on muotoiltu koristeellisesti. Räystään alla on maalatut valeikkunat ullakolle. historia: Mannilan nykyisen päärakennuksen rakennutti August Mannila 1880-luvulla. Hänen aikanaan rakennuksen toinen puoli oli nk. herrainpuoli, jossa oli isännänhuoneen lisäksi sali ja avara eteinen. Talon keskellä olivat makuuhuone, lastenhuone sekä kolme kamaria. Toisessa päädyssä olivat keittiö ja palvelusväen ruokailuhuone. Yläkerrassa oli avovintti. Rakennuksessa toimii nykyisin Mannilan päiväkoti. Rakennusta on peruskorjattu vuosina 1885-86. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt ilmeisesti ulkomaalausta lukuun ottamatta alkuperäisessä asussaan, mutta sisätiloja on muutettu käyttötarkoitusta
Keski-Suomen museo kohderaportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/ks/ks_kohde_lraportti.as... 4 / 4 23.4.2014 13:04 muutettaessa. arviointi: Mannilan tila on yksi Saarijärven vanhimmista kantatiloista. August Mannila oli monipuolinen toimija Saarijärven kunnalliselämässä ja suunnannäyttäjä maataloudessa. Mannilan päärakennuksella on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa rakennusaikaiset tyylipiirteensä hyvin säilyttäneenä kertaustyylien aikaan rakennettuna suurena maatilan päärakennuksena. Maisemallisesti kauniilla paikalla Saarijärven läheisyydessä sijaitseva Mannilan hyvin säilynyt päärakennus ja antaa Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan. lähteet: Heikki Junnila, Saarijärven historia 1865-1985, Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 1995 Saarijärven rakennusinventointi 1986 1988, Päivi Andersson ja Eija-Lisa Lahnala, Keski-Suomen seutukaavaliitto, Keski-Suomen maakuntaliitto, Keski-Suomen museo, Saarijärvi Keski-Suomen museon Kioski-sovellus www.kulttuuriymparisto.fi -sovellusvuokrauspalvelu
KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 15.5.2014 Rekisteriyksikkö 729-408-7-386 SISTUSLAMPI Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 729-408-7-386 Nimi: SISTUSLAMPI Rekisteriyksikkölaji: Tila Kunta: Saarijärvi (729) Palstojen lukumäärä: 1 Rekisteriyksikön alueella on asemakaava. Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä 15.5.2014. 0 5 km Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteriyksikön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta. Rekisteritiedoista katso tarkemmin www.maanmittauslaitos.fi/rekisteritiedot. 729-408-7-400 729-408-7-534 729-408-7-70 6954263 729-408-7-548 729-408-7-688 729-408-7-533 729-408-7-41 729-408-7-536 729-408-7-547 729-408-7-850 729-408-7-535 729-408-7-70 729-408-7-762729-408-7-530 729-408-7-552 729-408-7-849 729-408-7-205 729-408-7-375 729-895-1-6839 729-408-7-69 729-408-7-41 729-408-7-763 729-408-7-663 729-408-7-315 729-408-7-206 729-408-7-337 729-408-7-549 729-408-7-316 729-408-7-207 729-408-7-317 729-408-7-664 729-408-7-764 729-408-7-319 729-408-7-208 729-408-7-318 729-408-7-662 729-408-7-665 729-408-7-320 729-408-7-373 729-408-7-209 729-408-7-321 729-408-7-322 729-408-7-218729-408-7-210 729-408-7-305 729-408-7-307 729-408-7-308 729-408-7-211 729-408-7-376 729-408-7-324 729-408-7-306 729-408-7-290 729-408-7-238 729-408-7-372 729-408-7-323 729-408-7-219 729-408-7-294 729-408-7-289 729-408-7-325 729-408-7-291 729-408-7-295 729-408-7-326 729-408-7-292 729-408-7-391 729-408-7-271 729-408-7-371 729-408-7-293 729-408-7-269 729-408-7-539 729-408-876-16 729-408-7-497 729-408-7-665 729-408-7-386 729-408-7-606 729-408-7-11 729-408-7-623 729-408-7-80 729-408-7-841 729-408-7-842 K429 729-408-7-811 729-408-7-824 729-876-3-1 0 200 m 408900 Kartta on tulostettu ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. Taustakartta on viitteellinen. Mittakaava 1:5 000 409750 6953413 Kartat MML, kunnat (ei kopiointilupaa)