OPAS ALOITTAVILLE JA KASVAVILLE BIOALAN YRITYKSILLE

OPAS ALOITTAVILLE JA KASVAVILLE BIOALAN YRITYKSILLE Työsuhdekeksintöjä koskevan ohjesäännön laatimiseksi (Kesäkuu 2000) Rev. Tammikuu 2001

Lukijalle Keksintötoiminta on osa yrityksen innovaatiopolitiikkaa ja liiketoimintaa. Työsuhdekeksintöihin liittyvät oikeudelliset seikat ovat olennaisen tärkeitä yrityksen toiminnassa. Suomalaisen bioteknisen teollisuuden piirissä on ollut selkeä tarve työsuhdekeksintöjä koskevan oppaan laatimiseksi erityisesti pienille aloittaville ja kasvaville yrityksille. Tämän oppaan tarkoituksena on osaltaan toimia apuna alan keksintötoiminnan selkeyttämisessä ja organisoinnissa. Opas ei ole Suomen Bioteollisuuden virallinen kanta, eikä sitä ole tarkoitettu suoraksi malliksi. Oppaan tarkoituksena on toimia apua antavana peruskehyksenä, joka on sovitettava kunkin yrityksen omaan liiketoimintaan. Tavoitteena on auttaa yritystä oman ohjesäännön laatimisessa. Oppaassa on huomioitu 1.1.2001 voimaan astunut työsuhdekeksintölain muutos (L 20.12.2000/1078 HE: 147/2000). Oppaasta on laadittu myös englanninkielinen versio. Oppaan on laatinut Suomen Bioteollisuuden piirissä toiminut työryhmä. Helsingissä 10. tammikuuta 2001 Työryhmä: Toimitusjohtaja, VT Sari Isokorpi KHT Johan Kronberg Toimitusjohtaja Kauko Kurkela Johtaja Hannele Kuusi Toimitusjohtaja Pekka Sillanaukee Suomen Videokeskus Oy SVH PricewaterhouseCoopers Oy Oy Contral Pharma Ltd. Suomen Bioteollisuus Oy Finnish Immunotechnology Ltd. Tilaukset: Suomen Bioteollisuus, PL 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 1728 4314, fax (09) 630 225 Sähköposti: hannele.kuusi@kemia.ttliitot.fi. 2

Sisältö sivu A. Kommenttiosa... 4 1. JOHDANTO... 4 2. SOVELTAMISALA... 5 2.1 Keitä ohjesääntö koskee... 5 2.2 Ohjesäännön voimaansaattaminen... 6 3. KEKSINTÖILMOITUS... 6 4. OIKEUKSIEN OTTAMINEN... 6 5. PATENTIT... 7 6. KORVAUSPERUSTEET... 7 7. YLEISTÄ... 7 7.1 Työsuhdekeksintölautakunta... 7 7.2 Lainsäädäntö... 7 7.3 Yhteystietoja... 7 B. Malli työsuhdekeksintöjä koskevaksi ohjesäännöksi... 8 C. Liitteet... 11 1. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (29.12.1967/656 siihen tehtyine muutoksineen)... 11 2. Malli keksintöilmoitukseksi... 15 3. Esimerkki käyttökorvauksen laskemiseksi... 17 4. Kirjallisuutta... 18 3

A. Kommenttiosa 1. Johdanto Biotekninen teollisuus Suomessa on voimakkaasti kehittyvä teollisuuden ala, jonka vahvuuksia ovat korkeatasoinen osaaminen ja tutkimus. Alalla toimii tällä hetkellä runsaat 100 yritystä. Näistä yli puolet on hyvinvointiin keskittyviä yrityksiä, jotka kehittävät lääkkeitä, diagnostiikkaa, terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja biomateriaaleja tai jotka tarjoavat alan tutkimusta ja palveluja. Leimaa-antavaa on uusien innovatiivisten yritysten suuri ja yhä kasvava määrä. Immateriaalioikeudet (aineeton omaisuus) ovat alan kasvuyritykselle tärkeitä ja usein merkittävin omaisuuserä. Keksintötoiminta on osa yrityksen innovaatiopolitiikkaa ja liiketoimintaa. Työsuhdekeksintöihin liittyvät oikeudelliset seikat ovat olennainen osa immateriaaliomaisuuden hoitoa. Hyvin organisoitu toiminta tulee tärkeäksi viimeistään yhtiön hakiessa ulkopuolista rahoitusta ja/tai yhteistyökumppania. On tärkeää, että työnantaja on jatkuvasti ajan tasalla yrityksessä tapahtuvasta innovaatiotoiminnasta ja siinä kehittyvistä keksinnöistä. Tämän takaamiseksi on suositeltavaa, että yrityksellä on systemaattinen ja ajan tasalla oleva projektiseurantajärjestelmä. Tämän oppaan tarkoituksena on osaltaan toimia apuna alan keksintötoiminnan selkeyttämisessä ja organisoinnissa erityisesti aloittaville ja kasvaville yrityksille. Keksintötoimintaa suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota myös mm. verotuskysymyksiin. Näitä ei erikseen käsitellä tässä oppaassa. Työsuhteessa syntyneitä, työntekijän tekemiä keksintöjä koskee Suomessa laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (29.12.1967/656 siihen tehtyine muutoksineen, ns. työsuhdekeksintölaki, oppaan liitteenä 1). Laki koskee vain sellaisia keksintöjä, jotka ovat patentoitavissa Suomessa. Laki määrittää työnantajan oikeuden keksintöihin ja keksijän oikeuden saada kohtuullinen korvaus. Työsuhdekeksintölaki on pääosin tahdonvaltainen eli monia sen säännöksiä sovelletaan vain, jos työnantaja ja työntekijä eivät ole muuta sopineet. On kuitenkin huomattava, että työntekijän oikeutta kohtuulliseen korvaukseen ei voida syrjäyttää sopimuksin, jotka on solmittu ennen keksinnön syntymistä. Kohtuullisen korvauksen määrästä lain sanamuoto ei anna tarkempaa ohjetta. On suositeltavaa, että alan yritykset laativat itselleen oman työsuhdekeksintöohjesäännön osaksi toimintaansa. Tässä oppaassa esitellään malli työsuhdekeksintöjä koskevaksi ohjesäännöksi. Malli on tarkoitettu peruskehykseksi, josta yritys voi kehittää omaan liiketoimintaansa soveltuvan ohjeen. Työsuhdekeksintöjä koskeva ohjesääntö toimii myös välineenä innovatiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa yritykseen. Ohjesäännön soveltaminen takaa tämän lisäksi työntekijälle/keksijälle asianmukaisen korvauksen ja tunnustuksen. Myös yrityskaupan ja yrityksen rahoitusratkaisujen yhteydessä on syytä käydä läpi työsuhdekeksintöihin liittyvät seikat. On tärkeää, että yritykset käyvät huolellisesti ohjesäännön läpi ennen sen käyttöönottoa ottaen huomioon omaan liiketoimintaansa liittyvät erityispiirteet. Ulkopuolisen asiantuntija-avun käyttäminen on suositeltavaa. Työsuhdekeksintöasioita hoitavan henkilön ja tämän varahenkilön nimeäminen yrityksessä on tärkeää. Tehtävä voi olla oman toimen ohella hoidettava. 4

2. Soveltamisala 2.1 Keitä ohjesääntö koskee Työnantaja Työntekijä Toimitusjohtaja **) Hallituksen jäsenet **) Osakas **) Muut kuin työsuhteessa olevat Yliopistotutkijat Yliopistojen tutkimuspalvelut Työnantajalla tarkoitetaan tässä Suomessa toimivaa yritystä, johon keksijällä on työsuhde.työnantajaan rinnastetaan työsuhdekeksintöasioissa työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvat yritykset *). Työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka on työsuhteessa työnantajaan. Ulkomailla työskentelevään sovelletaan usein samaa sopimusmenettelyä kuin Suomessa työskentelevän kanssa. Tapauskohtaisesti on kuitenkin syytä varmistaa, että menettely ei ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa. Yrityksen toimitusjohtajaan on hyvä harkita työsuhdekeksintöohjesäännön soveltamista samalla tavoin kuin työntekijöihin. Asiasta voidaan sopia toimitusjohtajasopimuksen yhteydessä. Yrityksen hallituksen jäseniin on hyvä harkita työsuhdekeksintöohjesäännön soveltamista silloin kun hallituksen jäsen tekee keksinnön, joka on selkeästi syntynyt ao. yrityksen toimintaan liittyen. Asiasta voidaan sopia esimerkiksi hallituksen kokouksessa kaikkien hallituksen jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Yrityksen osakkaisiin on hyvä harkita työsuhdekeksintöohjesäännön soveltamista. Asiasta voidaan sopia osakassopimuksessa. Ohjesääntöä suositellaan sovellettavaksi myös muiden kuin työsuhteessa olevien henkilöiden tekemiin keksintöihin (esimerkiksi kun keksijä on palkkioperustainen asiantuntija tai konsultti, tai keksijä toimii jonkun yrityksen lukuun). Erillisellä sopimuksella tulee huolehtia siitä, että ulkopuolisen kanssa tehtävä sopimuskokonaisuus on huolellisesti linjattu. Työsuhdekeksintölakia ei sovelleta yliopistotutkijoihin, jolloin erillisen sopimuksen tekeminen on erityisen tärkeää. Mikäli yliopistotutkija on suorassa työsuhteessa yritykseen, suositellaan ohjesääntö liitettäväksi osaksi työsopimusta. Mikäli yritys on tilannut yliopistolta tutkimuksen/työn, ja tutkija ei ole työsuhteessa yritykseen, suositellaan, että yritys sopii yliopistotutkijan kanssa mahdollisen keksinnön kohdalla yrityksen työsuhdekeksintöohjesäännön soveltamisesta. Mikäli yritys ei pääse sopimukseen yliopistotutkijan kanssa työsuhdekeksintöohjesäännön soveltamisesta, tulee sen pyrkiä tutkijan kanssa muuhun kirjalliseen sopimukseen mahdollisen keksinnön varalta. Sopimukset yliopiston ja tutkijan kanssa keksintöjen omistuksesta ja oikeuksista on syytä tehdä heti yhteistyön alussa. Sopimuksissa yliopiston ja tutkijoiden kanssa tulee todeta, että mahdolliseen patenttiin liittyvät oikeudet tulevat yritykselle. Yrityksen suositellaan huolehtivan siitä, että yliopisto ja keksijä saavat tehdyn patentin tuoman tieteellisen meriitin. Yliopiston osalta tämä tarkoittaa lähinnä oikeutta kirjata patentti yliopistossa tehtyjen patenttien luetteloon ja keksijän osalta tutkimuksen ja sen tulosten julkaisemista. Mikäli sovitaan, että tutkimustulos julkaistaan, on huolehdittava siitä, että patentti haetaan ennen julkaisemista. *) Huom. Jos konsernin yritysten toimialat poikkeavat olennaisesti toisistaan, tulee kiinnittää huomiota 5 :n 2 momenttiin ja työntekijöiden informointiin poikkeavista toimialoista. **) Huom. Räätälöitävä aina yrityksen mukaan. Tässä tarkoitetaan pieniä, ei listautuneita yrityksiä. 5

Valtion tutkimuslaitokset Oikeus valtion tutkimuslaitosten palveluksessa olevien tutkijoiden tekemiin keksintöihin on pääsääntöisesti tutkimuslaitoksella. Yrityksen tulee varmistaa, että tutkimuslaitoksen palveluksessa olevalla henkilöllä on oikeus siellä syntyviin keksintöihin, jos yritys tekee hänen kanssaan suoran sopimuksen keksintöjen hyödyntämisestä. Muussa tapauksessa on asiasta sovittava tutkimuslaitoksen kanssa. Yrityksen tulee perehtyä huolellisesti kaikkiin tutkimuslaitosten kanssa solmimiensa sopimusten ehtoihin, myös niihin liittyviin yleisiin sopimusehtoihin, joissa on usein työsuhdekeksintöihin liittyviä mainintoja. 2.2 Ohjesäännön voimaansaattaminen Ohjesäännön noudattamisesta sovitaan työsopimuksessa Ohjesäännön muuttuessa Hyvä lähtökohta keksintöohjesäännön voimaansaattamisessa on, että työnantajan ja työntekijän välisessä työsopimuksessa on ehto sitoutumisesta yrityksen ohjesääntöön. Kopio kulloinkin voimassa olevasta ohjesäännöstä liitetään työsopimukseen. Työsuhdekeksintöohjesääntö ja maininta sen soveltamisesta liitetään myös osaksi henkilöstöhallinnon dokumentteja. On suositeltavaa, että ennen keksintöohjesäännön voimaan saattamista se käsitellään yhtiön virallisissa elimissä ja saatetaan tämän jälkeen kaikkien työntekijöiden tietoon. Siinä tapauksessa, että työsuhdekeksintöohjesääntö otetaan uutena käytäntöön jo toiminnassa olevaan yritykseen, lisätään ohjesääntö ja maininta sen soveltamisesta hallinnon dokumentteihin. On hyvä huolehtia siitä, että kaikki työntekijät sitoutuvat kirjallisesti ohjesääntöön. Yrityksen on huolehdittava siitä, että työsuhdekeksintöohjesääntö on aina ajan tasalla. Muutokset käsitellään aina yrityksen virallisissa elimissä. Uusittu ohjesääntö saatetaan koko henkilöstön tietoon. 3. Keksintöilmoitus Keksinnön tekijä on velvollinen viipymättä antamaan lomakkeella ilmoituksen keksinnöstään patenttiasioita hoitavalle henkilölle sekä lähimmälle esimiehelleen, tutkimusjohtajalle tai toimitusjohtajalle. Vastaanottaja allekirjoittaa lomakkeen ja merkitsee siihen vastaanottopäivämäärän. 4. Oikeuksien ottaminen Työsuhdekeksintölain 4 määrittää työnantajan oikeuden työntekijän tekemiin keksintöihin. Ilmoitusaika Keksijän nimeäminen Työnantaja voi halutessaan ilmoittaa keksijälle oikeuden ottamisesta keksintöön aikaisemminkin kuin 4 kuukauden kuluttua keksintöilmoituksen vastaanottamisesta. Yrityksen tulee huolehtia siitä, että keksijä saa tunnustuksen tekemästään keksinnöstä. Suomen patenttilain mukaan keksijän nimi mainitaan aina patentissa. 1.1.2001 voimaan astuneen uuden lain mukaan otetaan keksijän koko konsernin piirissä hankkimat kokemukset huomioon arvioitaessa, onko keksintö syntynyt olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan yrityksessä saavutettuja kokemuksia. 6

5. Patentit Saatuaan oikeudet keksintöön, on yrityksellä oikeus päättää missä maassa ja minkälaista patenttia yritys keksinnölle hakee. Konsernisäännön mukaan voidaan konsernin sisällä päättää, minkä konserniyrityksen nimiin patenttia haetaan. Työntekijällä on työsuhdekeksintölainsäädännön mukaan oikeus omalla kustannuksellaan hakea keksinnölleen patenttia Suomessa siihen saakka, kunnes työnantaja on päättänyt ottaa oikeudet keksintöön. Keksijä on velvollinen ilmoittamaan etukäteen kirjallisesti työnantajalle, mikäli hän aikoo hakea keksinnölle patenttia. Tämä ilmoitus on annettava vähintään kuukausi ennen patenttihakemuksen jättämistä. 6. Korvausperusteet Korvausperusteita ja korvauksen suuruutta on käsitelty tämän oppaan osassa B: Malli työsuhdekeksintöjä koskevaksi ohjesäännöksi sekä liitteessä 3. Mallissa esitetyt ehdotukset korvaussummiksi ovat viitteellisiä ja riippuvaisia kunkin yrityksen liiketoiminnasta sekä siinä syntyvien keksintöjen merkityksestä yritykselle. 7. Yleistä 7.1 Työsuhdekeksintölautakunta Mikäli yhteisymmärrystä työntekijän ja työnantajan välillä työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa ei synny, työntekijä tai yritys voivat viedä asian Työsuhdekeksintölautakunnan käsiteltäväksi. Lautakunnan päätökset eivät ole sitovia, kuten tuomioistuimen päätökset, vaan suosituksia. Lautakunta voi kuitenkin toimia myös välimiesoikeutena, mikäli osapuolet ovat yhdessä etukäteen tällaisesta menettelystä sopineet. 7.2 Lainsäädäntö Työsuhdekeksinnöistä säädetään laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (Työsuhdekeksintölaki). Työnantajan on syytä seurata mahdollisia lainsäädännön muutoksia ja niiden vaikutusta työsuhdekeksintöohjesääntöön sekä tehtyihin sopimuksiin. 7.3 Yhteystietoja Työsuhdekeksintölautakunta/ Anna-Liisa Heiman Kauppa- ja teollisuusministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. (09) 160 36 52 Fax (09) 160 26 35 Sähköposti: anna-liisa.heiman@ktm.vn.fi Suomen Bioteollisuus Finnish Bioindustries FIB PL 4 00131 Helsinki Puh. (09) 1728 4314 Fax (09) 630 225 Sähköposti: hannele.kuusi@kemia.ttliitot.fi Teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvää neuvontaa yrityksille: Lainopillinen asiamies Ella Mikkola Teollisuus ja Työnantajat PL 30 00131 Helsinki Puh. (09) 6868 2521 Fax (09) 6868 2516 Sähköposti: ella.mikkola@tt.fi 7

B. Malli työsuhdekeksintöjä koskevaksi ohjesäännöksi Huom. Kyseessä on malli, joka on tarkoitettu muokattavaksi kunkin yrityksen erityispiirteiden mukaisesti. TYÖSUHDEKEKSINTÖOHJESÄÄNTÖ 1. Soveltamisala Tätä ohjesääntöä sovelletaan kaikkiin [yrityksen nimi, myöhemmin Yritys ] palveluksessa olevien työntekijöiden tekemiin keksintöihin. Työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa [Yritykseen]. Tässä ohjesäännössä keksinnöillä tarkoitetaan 1) Suomessa patentilla suojattavissa olevia keksintöjä, 2) joista työntekijä tekee tai on tehnyt keksintöilmoituksen ja 3) jonka perusteella [Yritys] on ottanut oikeudet keksintöön joko kokonaan tai osittain. Keksintöilmoituksen tekeminen tapahtuu 2. kohdassa ja oikeuksien ottaminen 3. kohdassa sanotulla tavalla. Tätä ohjesääntöä voidaan soveltaa myös muiden kuin työsuhteessa olevien henkilöiden tekemiin keksintöihin. Tämä ohjesääntö on silloin sovittava liitettäväksi siihen sopimukseen, joka tehdään [Yrityksen] ja [Yritykseen] muuten kuin työsuhteessa olevan välillä. Sopimus liittämisestä tehdään kirjallisesti. 2. Keksintöilmoitus Keksintöilmoitus tehdään lomakkeella, joka on tämän ohjesäännön liitteenä. Keksinnön tekijä on velvollinen viipymättä antamaan lomakkeella ilmoituksen keksinnöstään lähimmälle esimiehelleen, tutkimusjohtajalle tai toimitusjohtajalle. Vastaanottaja allekirjoittaa lomakkeen ja merkitsee siihen vastaanottopäivämäärän. Ilmoituksen tulee sisältää keksinnön kuvaus siten yksilöitynä, että [Yritys] voi ilmoituksen perusteella ymmärtää keksinnön. Jos keksijöitä on enemmän kuin yksi, keksijät tekevät ilmoituksen yhdessä ja myös allekirjoittavat sen jokainen erikseen. Lomakkeella ilmoitetaan myös kunkin keksijän osuus keksinnöstä. 3. Oikeuksien ottaminen [Yritys] on velvollinen ilmoittamaan keksijälle viimeistään 4 kuukauden kuluttua keksintöilmoituksen vastaanottamisesta, jos [Yritys] ottaa itselleen tietyn oikeuden keksintöön. Oikeuden ottamisesta tehdään merkintä keksintöilmoitukseen. 8

4. Salassapito Ennen kuin 4 kuukautta on kulunut keksintöilmoituksen vastaanottamisesta, keksijä ei saa ilman [Yrityksen] kirjallista suostumusta määrätä keksinnöstä tai ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun. [Yritys] pitää huolta siitä, että keksintö ei tule [Yrityksen] toimesta julkiseksi ilman keksijän kirjallista suostumusta ennen kuin [Yritys] on ilmoittanut ottavansa tietyn oikeuden keksintöön. 5. Patentit Jos [Yritys] on hakenut patenttia tai saanut sellaisen ja patentti käy [Yritykselle] tarpeettomaksi, tulee [Yrityksen] ennen patenttihakemuksen tai patentin raukeamaan jättämistä ilmoittaa siitä keksijälle, mikäli keksijä on edelleen [Yrityksen] palveluksessa. [Yritys] ei ole velvollinen hakemaan ottamalleen keksinnölle patenttia, vaan voi säilyttää keksinnön esimerkiksi liikesalaisuutena. Mikäli keksijä aikoo jättää patenttihakemuksen itse, on hänen ilmoitettava aikomuksesta [Yritykselle] kirjallisesti vähintään kuukausi ennen patenttihakemuksen jättämistä. 6. Keksijän julkisuus Keksijällä on oikeus tulla tunnustetuksi keksinnön tekijänä. 7. Korvausperusteet Huom. Tässä esitetyt kaavat ja luvut ovat yhtenä esimerkkinä korvausperusteiden laskemiseksi ja korvaussummien suuruudeksi. Esimerkinomaiset hakasuluissa [ ] olevat luvut tai vaihteluvälit ovat pelkästään viitteellisiä, ja kunkin yrityksen on määriteltävä omaan toimintaansa soveltuvat summat. On tärkeää, että kukin yritys soveltaa esimerkkejä oman toimintafilosofiansa ja liiketoiminta-alansa (diagnostiikka, lääke tai muu bioteknologia) mukaisesti. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon esimerkiksi keksinnön taloudellinen arvo, keksinnön työsuhdeyhteys, keksinnön suojauksen vahvuus, keksinnön laajuus (emovai osakeksintö), työnantajan saaman oikeuden laajuus ja työsuhteeseen liittyvien seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Jos keksijöitä on useita, korvaus jaetaan keksijöiden kesken heidän nimeämiensä osuuksien mukaisessa suhteessa. Elleivät keksijät perustellusti yhdessä muuta esitä, heidän osuutensa keksinnön tekemiseen jaetaan tasan keksijöiden kesken. [Yrityksen] hallitus vahvistaa keksijälle maksettavat tämän ohjesäännön mukaiset korvaukset. Jokaisesta keksinnöstä, josta on tehty hyväksytty keksintöilmoitus ja johon [Yritys] on päättänyt ottaa täydet oikeudet, maksetaan keksintökohtainen [5 000] markan suuruinen ilmoituspalkkio, kuitenkin vähintään [2 000] markkaa keksijää kohti. Milloin [Yritys] on ottanut kaikki oikeudet keksintöön ja keksinnölle myönnetään patentti, [Yritys] maksaa keksinnöstä patenttipalkkion. Patenttipalkkiota määrättäessä otetaan huomioon keksinnön laajuus ja arvo. Keksijäin määrästä riippuen patenttipalkkio voidaan maksaa esimerkiksi seuraavasti: 9

1 keksijä [ 5 000 20 000] mk *) 2 keksijää, yhteensä [ 7 500 30 000] mk 3 keksijää tai enemmän, yhteensä [10 000 40 000] mk *) Vain yksi lukuarvo määrätään Sarjapatentin ollessa kyseessä patenttipalkkio on 20 80 % (esim 50 % patenttipalkkiosta) emokeksinnöstä. Palkkio maksetaan myös siinä tapauksessa, että patenttihakemuksen on todettu olevan hyväksyttävissä, mutta [Yritys] ei jatka patentinhakumenettelyä. Keksinnöstä, johon [Yritys] on ottanut oikeudet, mutta jota se ei ole hyödyntänyt, sovitaan kertakorvaus, jonka vahvistaa hallitus. Mikäli jo maksetut ilmoitus- ja patenttipalkkiot eivät muodosta kohtuullista korvausta, voidaan näiden jälkeen maksaa käyttökorvaus keksinnöstä, josta [Yritys] saa tuloja. Käyttökorvauksen vahvistaa [Yrityksen] hallitus. Käyttökorvaus voidaan maksaa kertakorvauksena tai rojaltiperusteisena. Esimerkki käyttökorvauksen laskentatavasta on tämän oppaan liitteenä 3. 10

3 C. Liitteet Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin LIITE 1 (29.12.1967/656 siihen tehtyine muutoksineen) Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656 L 17.12.1982/961 HE: 247/1981; L 10.6.1988/526 HE: 3/1988; L 22.12.1995/1698 HE: 161/1995 L 20.12.2000/1078 HE: 147/2000 1. Toisen työssä olevan henkilön, työntekijän, tekemästä Suomessa patentilla suojattavissa olevasta keksinnöstä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Tätä lakia on vastaavasti sovellettava myös virkasuhteessa olevaan henkilöön. Jos työnantaja ottaa sellaisen oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, joka rajoittaa työntekijän oikeutta hakea tai saada siihen patentti, pidetään keksintöä tältä osin Suomessa patentilla suojattavissa olevana keksintönä, jollei työnantaja esitä todennäköisiä syitä, joiden mukaan patentin myöntämiselle olisi esteitä. (10.6.1988/526) Yliopiston, korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen opetuslaitoksen opettajaa ja tutkijaa ei tässä ominaisuudessaan ole pidettävä laissa tarkoitettuna työntekijänä. Lakia on kuitenkin sovellettava sellaiseen sotilasopetuslaitoksen opettajaan, joka on puolustuslaitoksen viran tai toimen haltija. (10.6.1998/526) Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1998/526) Tässä laissa tarkoitetaan konsernilla kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 :n mukaista konsernia sekä kuntaa ja kuntayhtymää ja sen määräysvallassa kirjanpitolain 1 luvun 5 :n ja 6 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olevia yrityksiä. 2. (10.6.1988/526) Tämän lain säännöksiä on noudatettava, mikäli muuta ei ole sovittu tai voida katsoa ilmenevän työsuhteesta tahi muista seikoista. Lain 3 :n, 6 :n 2 momentin, 7 :n 1 ja 3 momentin, 7 a :n, 8 :n 2 momentin ja 9 :n vastainen sopimusehto on kuitenkin mitätön. 3. Työntekijällä on keksintöönsä sama oikeus kuin muulla keksijällä, jollei tässä tai muussa laissa olevista säännöksistä muuta johdu. 4. (20.12.2000/1078)Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia, työnantajalla on oikeus, jos keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan, saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön. Jos keksintö on syntynyt työntekijälle työssä tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on edellä tarkoitettu oikeus, vaikkei keksinnön hyväksikäyttö kuulu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toimintaalaan. 11

Jos kysymyksessä on keksintö, jonka hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan, mutta joka on syntynyt muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa yhteydessä työsuhteeseen, työnantaja on oikeutettu saamaan käyttöoikeuden keksintöön. Jos työnantaja haluaa saada 2 momentissa tarkoitettuun keksintöön laajemman oikeuden kuin siinä säädetään tai oikeuden keksintöön, joka on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen, mutta jonka hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus työntekijän kanssa siitä sopimalla saada kysymyksessä oleva oikeus. 5. (20.12.2000/1078) Jos työntekijä tekee 4 :ssä tarkoitetun keksinnön, hänen tulee viipymättä ilmoittaa siitä kirjallisesti työnantajalle ja samalla antaa sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee myös ilmoittaa käsityksensä siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen keksintö on syntynyt. Jos työntekijä on ennen 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden syntymistä saanut tiedon työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alasta, joka olennaisesti poikkeaa työnantajan toiminta-alasta, koskee työntekijän ilmoitusvelvollisuus myös keksintöjä ensiksi mainitun yrityksen toiminta-alalta. 6. (20.12.2000/1078) Työnantajan, joka haluaa saada itselleen 4 :n 1 momentin tai 2 momentin mukaan hänelle kuuluvan oikeuden keksintöön, tulee viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai 5 :ssä tarkoitetun ilmoituksen, kirjallisesti ilmoittaa työntekijälle, että hän ottaa itselleen tietyn oikeuden keksintöön. Mainitun ajan kuluessa tulee työnantajan myös käyttää hänelle 4 :n 3 momentin mukaan kuuluvaa etuoikeutta. Ennen kuin neljä kuukautta on kulunut 5 :ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta, työntekijä ei saa ilman työnantajan kirjallista suostumusta määrätä 4 :ssä tarkoitetusta keksinnöstä tai ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun. Työntekijällä on kuitenkin oikeus, tehtyään 5 :n mukaisen ilmoituksen, hakea keksinnölleen patenttia Suomessa. Tällöin työntekijä ei saa jättää hakemusta patenttiviranomaisille ennen kuin kuukausi on kulunut siitä, kun hän on antanut työntekijälle kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan on hakea keksinnölle patenttia. 7. Milloin työnantaja 4 :n mukaan tai muulla perusteella saa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, työntekijällä on, vaikka ennen keksinnön syntymistä olisi toisin sovittu, oikeus saada siitä työnantajalta kohtuullinen korvaus. Korvausta määrättäessä on erityisesti otettava huomioon keksinnön arvo ja työnantajan saaman oikeuden laajuus samoin kuin työsopimuksen ehdot sekä työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Jollei korvauskannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön, kanneoikeus on menetetty. Milloin keksintöön on haettu patenttia, kanne voidaan kuitenkin aina panna vireille vuoden kuluessa patentin myöntämisestä. (10.6.1988/526) 7 a. (10.6.1988/526) Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle keksinnöstä maksettavan korvauksen määrittämiseksi tarpeelliset tiedot, ennen kaikkea keksintöön haetuista ja myönnetyistä patenteista sekä keksinnön mukaisten tuotteiden tai keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistettujen tuotteiden valmistusmääristä ja myyntihinnoista. Työntekijä on velvollinen antamaan työnantajalle keksintöä ja sen hyödyntämistä koskevat tarpeelliset tiedot. 12

8. Milloin patenttia on haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä sellaiseen keksintöön, johon olisi sovellettava 4 :n säännöksiä, mikäli keksintö olisi tehty työsuhteen kestäessä, keksintöä on pidettävä sen aikana tehtynä, jollei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka rajoittaa viimeksi mainitun oikeutta määrätä keksinnöstä, joka tehdään enemmän kuin vuosi työsuhteen päättymisen jälkeen, on mitätön. 9. Sen estämättä, mitä tuomiolla tai sopimuksella on määrätty 7 :ssä tarkoitetusta korvauksesta, oikeus voi määrätä siitä toisin, mikäli olennaisesti muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta. Työntekijää ei kuitenkaan voida velvoittaa palauttamaan jo suoritettua korvausta. Työntekijän tekemään keksintöön perustuvasta oikeudesta tehdyn sopimuksen kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty. (17.12.1982/961) 10. (10.6.1998/526) Joka on saanut tämän lain nojalla tiedon keksinnöstä, toisen liiketai ammattisalaisuudesta taikka toisen taloudellisesta asemasta, ei saa luvattomasti ilmaista sitä sivulliselle. 11. (10.6.1998/526) Lausunnon antamista varten tämän lain soveltamista koskevissa asioissa on keksintölautakunta, jossa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtajan ja kaksi jäsentä nimittää valtioneuvosto määräajaksi henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan työnantajain eikä työntekijäin etuja. Puheenjohtajan ja toisen näistä jäsenistä, joka samalla toimii varapuheenjohtajana, tulee olla tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneita ja tuomarin toimiin perehtyneitä. Toisen jäsenen tulee olla teknillisen koulutuksen saanut ja perehtynyt patenttialan asioihin. Muut jäsenet, joiden tulee olla työoloihin ja keksintötoimintaan perehtyneitä ja joista kolme edustaa työnantajapuolta ja kolme työntekijäpuolta, nimittää valtioneuvosto kahdeksi vuodeksi kerrallaan asianomaisten järjestöjen ehdotuksesta. Kullekin lautakunnan jäsenelle valtioneuvosto nimittää yhden varajäsenen, jonka tulee täyttää jäsenelle säädetyt vaatimukset. 11 a. (20.12.2000/1078) Keksintölautakunnan lausunnon voivat pyytää työnantaja ja työntekijä sekä tuomioistuin, milloin riita keksinnöstä on saatettu sen ratkaistavaksi. Sama oikeus on myös patentti- ja rekisterihallituksella, jos keksintöä koskeva patenttihakemus on sen käsiteltävänä. Asianosaisen on tehtävä lautakunnalle ilmoitus siitä, aikooko hän noudattaa lausuntoa. Ilmoitus on annettava kahden kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jolloin asianosainen sai kappaleen lausuntoa. Lautakunta voi toimia myös välimiesoikeutena, mikäli työnantaja ja työntekijä ovat niin sopineet. Tällöin noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia (46/28), mikäli tästä laista ei muuta johdu. Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. Lautakunnan toimiessa välimiesoikeutena vahvistaa puheenjohtajan, jäsenten ja sihteerin palkkiot kauppa- ja teollisuusministeriö. Lautakunnalla on oikeus saada työnantajalta ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä sekä työntekijältä ne tiedot, jotka ovat tarpeellisia lausunnon antamiseksi. Lautakunnan tulee julkaista lausuntonsa ja välitystuomionsa, jollei se ole kokonaan tai osaksi vastoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädettyä salassapitovelvollisuutta. Jos keksintöä koskeva patenttihakemus on vireillä, lausuntoa ei saa julkaista ennen kuin asiakirjat ovat patenttilain (550/1967) 22 :n mukaan julkisia. 13

Tarkemmat määräykset lautakunnasta antaa valtioneuvosto. 12. (22.12.1995/1698) Työnantajalle tai työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia oikeuksia koskevat riita-asiat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäynnistä patenttiasioissa on säädetty. Helsingin käräjäoikeus on laillinen tuomioistuin, jos riita koskee oikeutta tässä laissa tarkoitettuun keksintöön, johon on haettu Euroopan patenttisopimuksessa (SopS / ) tarkoitettua eurooppapatenttia ja jos työntekijä tämän keksinnön tehdessään pääasiallisesti työskenteli Suomessa. Jos valtiota, jossa työntekijä pääasiallisesti työskenteli, ei voida osoittaa, on Helsingin käräjäoikeus laillinen tuomioistuin, jos työnantajalla oli keksinnön tekohetkellä Suomessa sellainen toimipaikka, jonka palveluksessa keksinnön tehnyt työntekijä oli. Asia voidaan käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa myös silloin, jos riidan osapuolet ovat suullisesti tai kirjallisesti sopineet, että Helsingin käräjäoikeus on toimivaltainen tuomioistuin asiassa, ja tällainen sopimus on sallittu sen valtion lainsäädännössä, jonka lainsäädäntöä työsopimukseen sovelletaan. 13. Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella. 14. Tämä laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 1968. Tätä lakia ei sovelleta ennen 1. 1. 1968 tehtyihin keksintöihin. 14

3 LIITE 2 KEKSINTÖILMOITUS (malli) No [...] Keksinnön nimi: [... Keksintöluokka 1 A B C D Keksijän nimi Osuus keksinnöstä (%) [... ] [...] [... ] [...] Työsuhdeyhteys 2 1 2 3 Keksinnön kuvaus (tarvittaessa liite) 3 Kirjoita keksinnön kuvaus. Käytä tarvittaessa erillistä liitettä. Keksintö saattaa tulla julkiseksi 4 jo pp / kk 20vv Ilmoitan/ilmoitamme täten, että katson/katsomme keksinnön kuuluvan yllä merkitsemääni/merkitsemäämme ryhmään ja että tietääkseni/tietääksemme olen/olemme ainoa(t) ja oikea(t) keksijä(t). [Yritys] saattaa voimassa olevan lain perusteella olla oikeutettu saamaan kokonaan tai osittain oikeuden keksintöön. Sitoudun/sitoudumme allekirjoittamaan keksijä/keksijöinä kaikki ne asiakirjat jotka voidaan tarvita keksinnön suojaamiseen eri maissa.... pp / kk 20vv Paikka Aika Keksijöiden allekirjoitukset...... Keksintöilmoitus vastaanotettu... /... 20...... Vastaanottajan allekirjoitus 1) ja 2) Rengasta oikea vaihtoehto. Määritelmät kääntöpuolella 3) Kuvaa myös keksijöiden osuudet sanallisesti (kuka keksi mitä) 4) Lisätietoja kääntöpuolella 15

TÄYTTÖOHJEET: Keksintöilmoitus on täytettävä mahdollisimman tarkasti. Keksinnön kuvaus on tehtävä sillä tarkkuudella että keksintöilmoituksen arvioija sen perusteella voi muodostaa käsityksen aikaisemmin tunnetusta tekniikan tasosta (esim. viittaus tiedossa oleviin taustajulkaisuihin), ratkaistavasta ongelmasta (mitä tällä keksinnöllä ratkaistaan) ja ongelman ratkaisusta (miten keksintö suoritetaan). Keksintöilmoitus jätetään lähimmälle esimiehelle, tutkimusjohtajalle tai toimitusjohtajalle. [Yritys] vastaa 4 kk sisällä otetaanko keksintö yhtymän haltuun ja haetaanko sille patenttia. Tätä päätöstä (ja mahdollisia palkkioita varten) tarvitaan myös keksijöiden käsitys keksintötyypistä ja sen työsuhdeyhteydestä. HUOM! Muista mainita mahdollinen julkiseksituloaika!! 1) Työsuhdekeksintölain mukaan työnantajan oikeus keksintöön määräytyy keksintöluokan perusteella. A-keksintö: Keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan palveluksessa saavutettuja kokemuksia ja keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan tai Keksintö on syntynyt työntekijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena. Keksinnön hyväksikäytön ei tällöin tarvitse kuulua työnantajan toiminta-alaan. B-keksintö Keksintö on syntynyt muussa yhteydessä työnkuvaan kuin yllä A-keksintöjen kohdalla, mutta keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan. C-keksintö Keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alaan, mutta keksintö on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen. D-keksintö Keksintö, jota työnantaja ei voi hyödyntää toiminta-alallaan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen toiminta-alalla ja joka on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen. A-keksintöihin työnantaja voi ottaa kaikki oikeudet. B-keksintöihin työnantajalla on käyttöoikeus, sekä etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa laajemman oikeuden siirrosta. C-keksintöjen kohdalla työnantajalla on etuoikeus neuvotella oikeuksien siirrosta työnantajalle. D-keksinnöt ovat ns. vapaita keksintöjä, joihin työsuhdekeksintölakia ei sovelleta. 2) Keksinnön työsuhdeyhteydellä on merkitystä silloin, kun neuvotellaan työsuhdekeksintölain mukaisesta mahdollisesta käyttökorvauksesta. Pyydämme keksijöitä jo tässä vaiheessa antamaan oman näkemyksensä tehtävän/ratkaisun työsuhdeyhteydestä, seuraavasti: Työsuhdeyhteys = 1 Keksintö liittyy työnantajan antamaan tehtävään, jossa myös on osoitettu ratkaisutapa. Työsuhdeyhteys = 2 Keksintö liittyy työnantajan antamaan tehtävään, mutta työnantaja ei ole osoittanut käytettävää ratkaisutapaa. Työsuhdeyhteys = 3 Keksintö ei liity työnantajan antamaan tehtävään. 3) Mikäli keksintö saattaa tulla ulkopuolisen tietoon, esim. julkaisun, esittelyn, abstraktin, luennon tai muun sen tapaisen yhteydessä, on varhaisin oletettu tämän tapahtuman päivämäärä ilmoitettava tässä kohdassa. Keksijän tulee kuitenkin huolehtia siitä, että keksintöä ei julkisteta ennenkuin patenttihakemus on jätetty. 16

3 LIITE 3 Esimerkki käyttökorvauksen laskemiseksi Mikäli jo maksetut ilmoitus- ja patenttipalkkiot eivät muodosta kohtuullista korvausta, voidaan näiden jälkeen maksaa käyttökorvaus keksinnöstä, josta yritys saa tuloja. Käyttökorvauksen vahvistaa yrityksen hallitus. Käyttökorvaus (K) voidaan laskea esimerkiksi seuraavalla kaavalla: K= M P V T Z keksinnöstä jo maksetut korvaukset, missä M= keksinnön tuottama tulovirta mk vuodessa, P= prosentti, V= valmiuskerroin T= työsuhdekerroin. Z= 1 emokeksinnölle, <1 osakeksinnölle M lasketaan yrityksen keksinnöstä saamaan tulovirtaan, joka voi olla nettomyyntituloa, rojaltia, sopimusmaksua tai muuta tuloa. Prosentti P arvioidaan sen mukaan mitä yritys joutuisi maksamaan, jos se hankkisi vastaavan keksinnön muualta. Tällainen lisenssiprosentti vaihtelee 0,5 6 % välillä. Lisenssi- ja rojaltitulosta tulee tyypillisesti suurempi lisenssiprosentti kuin nettomyynnistä. Valmiuskerroin V arvioidaan sen mukaan kuinka valmis keksintö on kaupallisesti. Työsuhdekeksintö ei yleensä ole valmis markkinoitavaksi vaan yritys joutuu investoimaan keksinnön kaupallistamiseen merkittävästi. Jos keksintö on valmis markkinoitavaksi, V=1. Valmiuskerrointa määriteltäessä on tärkeää huomioida keksijän/keksijöiden panos tuotteen tuotekehityksessä. Valmiuskerroin on yleensä lääkealalla välillä 0,1 0,3. Työsuhdekerroin T määrittää sen kuinka paljon keksinnön syntymiseen on vaikuttanut työsuhteen laatu. T:lle voidaan antaa kolme eri lukua: Keksintö liittyy työnantajan antamaan tehtävään, jossa työnantaja on myös osoittanut käytettävän ratkaisutavan. T = 0,1 Keksintö liittyy työnantajan antamaan tehtävään, mutta työnantaja ei ole osoittanut käytettävää ratkaisutapaa. T = 0,3 Keksintö ei liity työnantajan antamaan tehtävään. T = 0,4. Z on kerroin, jolla huomioidaan keksinnön arvoa. Z on yksi kun kyseessä on emokeksintö. Jos kyseessä on varsinaisen emokeksinnön vahvistaminen osakeksinnöllä, yrityksen arvo esimerkiksi vaihtelee 0,1 ja 0,5 välillä. Kertakorvausta kannattaa soveltaa käyttökorvauksena tapauksissa, joissa keksinnön vaikutus tuotteen tulovirtaan on epäselvä tai vaikeasti mitattavissa. Lisäksi, jos keksinnön aikaansaama tulovirta on niin vähäinen, ettei tulovirtoja kannata laskea, suositellaan keksintöilmoitusja patenttipalkkiota riittävänä käypänä korvauksena. Korvauksen laskuesimerkki: Yrityksen keksinnön aikaansaama tulovirta tuotteesta on kyseisenä vuonna 100 miljoonaa mk. Tällöin käyttökorvaus ko. vuotena on K= 100.000.000 mk 0,03 (P) 0,2 (V) 0,3 (T) 0,4 (Z) = 72.000 mk ( maksetut palkkiot), joka maksetaan keksijöille jaettuna heidän lukumääränsä ja keksinnöllisyyssuhteensa mukaisesti. 17

3 LIITE 4 Kirjallisuutta Innovaatio-oikeus Keksintöjä, malleja, teknisiä esikuvia ja liikesalaisuuksia koskevia ratkaisuja vuosilta 1980 1999. Keijo Heinonen (koonnut ja toimittanut) Oy Edita Ab. Helsinki 1999. Teollisoikeudet pienen ja keskisuuren yrityksen kilpailukeinona Timo Kivi-Koskinen Tekes, Sitra Helsinki, 1999 Tutkimussopimus Ari Saarnilehto, Tom Edelman (toim.) Werner Söderström Lakitieto Oy, 1998 Työsuhde ja oikeus keksintöön Niklas Bruun, Karla Kilpeläinen, Marja-Leena Mansala Lakimiesliiton Kustannus Helsinki, 1992 Työsuhdekeksinnöt Teollisuuden Keskusliitto Teollisuuden Kustannus Oy ISBN 951-599-070-X Tampere, 1991 Uppfinnarrätt i anställningsförhållande Niklas Bruun Suomen Lakimiesliiton Kustannus Oy Finlands Juristförbunds Förlags Ab Helsingfors, 1982 18